Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (4)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 222/1997 | 1997-04-01 | muutt. 6 §:ää | |
| 135/1997 | 1997-09-01 | muutt. 1 § | 2 |
| 597/1999 | 1999-06-01 | 11 | |
| 1463/2015 | 2016-01-01 | muutt. 6 § | 11 |
Oikeusministerin esittelystä säädetään 9 päivänä elokuuta 1985 annetun nimilain (694/85) 17 §:n 1 momentin, 26 §:n 3 momentin ja 34 §:n 1 momentin nojalla, sellaisena kuin niistä 17 §:n 1 momentti on 8 päivänä helmikuuta 1991 annetussa laissa(253/91):
1 §
Kun kihlakumppanit pyytävät avioliiton esteiden tutkintaa, avioliiton esteiden tutkijan on toimitettava heille kirjallinen selostus nimilain (694/1985) 2 ja 3 luvun säännöksistä puolison ja lasten sukunimestä sekä sukunimen muuttamisesta.
Kun kihlakumppanit pyytävät avioliiton esteiden tutkintaa, avioliiton esteiden tutkijan on selostettava heille nimilain (694/85) 2 ja 3 luvun säännökset puolison ja lasten sukunimestä sekä sukunimen muuttamisesta.
1§
Kun kihlakumppanit pyytävät avioliiton esteiden tutkintaa, avioliiton esteiden tutkijan on selostettava heille nimilain (694/85) 2 ja 3 luvun säännökset puolison ja lasten sukunimestä sekä sukunimen muuttamisesta.
2 §
Vihkijän on merkittävä avioliittoasetuksen (820/87) 10 §:n 2 momentissa mainittuun ilmoitukseen:
yhteinen sukunimi, jonka puolisot ovat päättäneet ottaa;
sukunimi, jonka puoliso on ilmoittanut ottavansa henkilökohtaiseen käyttöönsä yhteisen sukunimen edellä.
3 §
Ennen lapseksiottamisen vahvistamista tuomioistuimen on tiedusteltava, kumman ottovanhemman sukunimen lapsi saa, jos ottovanhempien on nimilain 3 §:n 1 momentin nojalla valittava lapsen sukunimi.
Kun tuomioistuin vahvistaa alaikäisen lapsen lapseksiottamisen, sen on päätöksessään mainittava se sukunimi, jonka ottolapsi nimilain 3 §:n 1 momentin perusteella saa, taikka että ottolapsi säilyttää oman sukunimensä.
4 §
Nimilain 6 §:ssä, 8 a §:n 3 momentissa, 9 §:n 3 momentissa, 32 c §:ssä ja 38 §: ssä tarkoitettu kirjallinen ilmoitus nimen muuttamisesta tehdään väestörekisterikeskuksen vahvistaman kaavan mukaisella lomakkeella.
Edellä 1 momentissa tarkoitettuja lomakkeita saa maksutta maistraatista. Maistraatin on pidettävä lomakkeita niitä tarvitsevien saatavissa.
Edellä 1 momentissa tarkoitettuja lomakkeita saa maksutta Valtion painatuskeskuksesta. Väestörekisterin pitäjien on pidettävä lomakkeita niitä tarvitsevien saatavissa.
5 §
Hakemukseen, joka koskee nimilain 15 §:ssä tarkoitettua sukunimen muuttamista tai nimilain 32 d §:ssä tarkoitettua etunimen muuttamista, on liitettävä asian ratkaisemista varten tarpeelliset selvitykset.
Nimilain 15§:ssä tarkoitettuun sukunimen muuttamista koskevaan hakemukseen on liitettävä väestörekisterin pitäjän antama todistus, josta ilmenevät hakijan, hänen puolisonsa sekä alaikäisten lastensa nykyiset ja aikaisemmat sukunimet, sekä muut selvitykset, jotka ovat tarpeen asian ratkaisemista varten.
5§
Nimilain 15§:ssä tarkoitettuun sukunimen muuttamista koskevaan hakemukseen on liitettävä väestörekisterin pitäjän antama todistus, josta ilmenevät hakijan, hänen puolisonsa sekä alaikäisten lastensa nykyiset ja aikaisemmat sukunimet, sekä muut selvitykset, jotka ovat tarpeen asian ratkaisemista varten.
Nimilain 32 d§:ssä tarkoitettuun etunimen muuttamista koskevaan hakemukseen on liitettävä väestörekisterin pitäjän antama todistus, josta ilmenevät hakijan nykyiset ja aikaisemmat nimet sekä hakijan perhesuhteet, sekä muut selvitykset, jotka ovat tarpeen asian ratkaisemista varten.
6 §
Nimilain 17 §:n 1 momentissa ja 32 d §:n 3 momentissa tarkoitettua nimilautakunnan lausuntoa ei pyydetä, jos hakemus koskee:
alaikäisen lapsen sukunimen muuttamista hänen vanhempansa sukunimeksi;
alaikäisen lapsen sukunimen muuttamista sen vanhemman sukunimeksi, joka on lapsen huoltaja;
hakijan sukunimen muuttamista sukunimeksi, joka hänellä on ollut aikaisemmin;
hakijan sukunimen muuttamista hänen vanhempansa sukunimeksi, joka aikaisemmin on ollut myös hakijalla;
hakijan sukunimen muuttamista sukunimeksi, joka on vakiintuneesti kuulunut hänen esivanhemmalleen korkeintaan neljännessä polvessa hakijasta luettuna;
hakijan sukunimen muuttamista hänen vanhempansa nykyiseksi sukunimeksi; tai
hakijan sukunimen muuttamista hänen aviopuolisonsa sukunimeksi ja puoliso on antanut siihen suostumuksensa;
hakijan sukunimen muuttamista hakijalla aikaisemmin olleeksi sukunimeksi, jonka hän on saanut avioliiton perusteella.
nimilain 7 §:n 3 momentissa tarkoitetun sukunimen ottamista henkilökohtaiseen käyttöön puolisoiden yhteisen sukunimen edellä avioliiton aikana tai sen päätyttyä;
nimilain 7 §:n 3 momentissa tarkoitetusta sukunimestä luopumista puolisoiden yhteisen sukunimen edellä avioliiton aikana tai sen päätyttyä;
hakijan etunimen muuttamista etunimeksi, joka hänellä on ollut aikaisemmin;
hakijan etunimen muuttamista etunimeksi, joka on Suomessa käytössä etunimenä samalla sukupuolella, jollei ole syytä epäillä, että etunimen hyväksymiselle on nimilain 32 b §:ssä tarkoitettu este.
Nimilain 17§:n 1 momentissa tarkoitettua nimilautakunnan lausuntoa ei pyydetä, jos hakemus koskee:
alaikäisen lapsen sukunimen muuttamista sen vanhemman sukunimeksi, joka on lapsen huoltaja;
hakijan sukunimen muuttamista hänen vanhempansa sukunimeksi, joka aikaisemmin on ollut myös hakijalla;
hakijan sukunimen muuttamista hänen vanhempansa nykyiseksi sukunimeksi; tai
hakijan sukunimen muuttamista hakijalla aikaisemmin olleeksi sukunimeksi, jonka hän on saanut avioliiton perusteella.
Maistraatti voi kuitenkin pyytää nimilautakunnan lausunnon 1 momentissa tarkoitetusta hakemuksesta, jos se katsoo, että siihen on erityinen syy. Lausuntopyynnössä on ilmoitettava tämä syy.
Lääninhallitus voi kuitenkin pyytää nimilautakunnan lausunnon 1 momentissa mainitusta hakemuksesta, jos se katsoo siihen olevan erityisen syyn. Lausuntopyynnössä tämä syy on ilmoitettava.
6§
Nimilain 17§:n 1 momentissa tarkoitettua nimilautakunnan lausuntoa ei pyydetä, jos hakemus koskee:
alaikäisen lapsen sukunimen muuttamista sen vanhemman sukunimeksi, joka on lapsen huoltaja;
hakijan sukunimen muuttamista hänen vanhempansa sukunimeksi, joka aikaisemmin on ollut myös hakijalla;
hakijan sukunimen muuttamista hänen vanhempansa nykyiseksi sukunimeksi; tai
hakijan sukunimen muuttamista hakijalla aikaisemmin olleeksi sukunimeksi, jonka hän on saanut avioliiton perusteella.
Lääninhallitus voi kuitenkin pyytää nimilautakunnan lausunnon 1 momentissa mainitusta hakemuksesta, jos se katsoo siihen olevan erityisen syyn. Lausuntopyynnössä tämä syy on ilmoitettava.
7 §
Saatuaan nimilautakunnan lausunnon sukunimen muuttamista koskevasta hakemuksesta maistraatin on viipymättä toimitettava nimilain 18 §:ssä tarkoitettu tiedotus viralliseen lehteen julkaistavaksi. Tiedotuksessa on kehotettava jokaista, jolla nimilain 19 §:n mukaan on oikeus tehdä muistutus, esittämään muistutuksensa maistraatille 30 päivän kuluessa siitä, kun tiedotus on julkaistu virallisessa lehdessä.
Saatuaan nimilautakunnan lausunnon sukunimen muuttamista koskevasta hakemuksesta lääninhallituksen on viipymättä toimitettava nimilain 18§:ssä tarkoitettu tiedotus viralliseen lehteen julkaistavaksi. Tiedotuksessa on kehotettava jokaista, jolla nimilain 19§:n mukaan on oikeus tehdä muistutus, esittämään muistutuksensa lääninhallitukselle 30 päivän kuluessa siitä, kun tiedotus on julkaistu virallisessa lehdessä.
Tiedotukset julkaistaan virallisessa lehdessä kuukausittain kunkin kalenterikuukauden ensimmäisessä numerossa.
8 §
Kun päätös, jolla hakemus sukunimen tai etunimen muuttamisesta on hyväksytty, on saanut lainvoiman, maistraatin on viipymättä merkittävä uusi nimi väestötietojärjestelmään. Jos päätökseen on haettu muutosta, lääninoikeuden tai korkeimman hallinto-oikeuden on viipymättä ilmoitettava uusi nimi väestörekisterikeskukselle. Ilmoitus tehdään väestörekisterikeskuksen vahvistaman kaavan mukaisella lomakkeella.
Kun päätös, jolla hakemus sukunimen tai etunimen muuttamisesta on hyväksytty, on saanut lainvoiman, lääninhallituksen tai, jos päätökseen on haettu muutosta, korkeimman hallinto-oikeuden on viipymättä ilmoitettava uusi nimi väestörekisterikeskukselle. Ilmoitus tehdään väestörekisterikeskuksen vahvistaman kaavan mukaisella lomakkeella.
Jäljennös maistraatin, lääninoikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä sukunimen tai etunimen muuttamista koskevassa asiassa on lähetettävä tiedoksi nimilautakunnalle.
Jäljennös lääninhallituksen ja korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä sukunimen tai etunimen muuttamista koskevassa asiassa on lähetettävä tiedoksi nimilautakunnalle.
8§
Kun päätös, jolla hakemus sukunimen tai etunimen muuttamisesta on hyväksytty, on saanut lainvoiman, lääninhallituksen tai, jos päätökseen on haettu muutosta, korkeimman hallinto-oikeuden on viipymättä ilmoitettava uusi nimi väestörekisterikeskukselle. Ilmoitus tehdään väestörekisterikeskuksen vahvistaman kaavan mukaisella lomakkeella.
Jäljennös lääninhallituksen ja korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä sukunimen tai etunimen muuttamista koskevassa asiassa on lähetettävä tiedoksi nimilautakunnalle.
9 §
Kun tuomioistuimen nimilain 23 ja 24 §:n nojalla antama päätös on saanut lainvoimaNimiL 694/1985 on kumottu Etu- ja sukunimiL:lla 946/2017.n, alioikeuden tai, jos päätökseen on haettu muutosta, hovioikeuden tai korkeimman oikeuden on viipymättä ilmoitettava menetetyn sukunimen tilalle tullut sukunimi väestörekisterikeskukselle.
10 §
Nimilain 26 §:n 3 momentissa tarkoitettu vaatimus Suomen lain soveltamisesta sukunimen määräytymiseen ja nimilain 32 e §:ssä tarkoitettu vaatimus Suomen lain soveltamisesta etunimen määräytymiseen on tehtävä ilmoittamalla Suomen lain mukainen sukunimi tai etunimi sille maistraatille, jonka virka-alueella ilmoituksen tekijällä on tai on viimeksi ollut kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettu kotikunta. Jos ilmoituksen tekijällä ei ole ollut kotikuntalaissa tarkoitettua kotikuntaa Suomessa, ilmoitus on tehtävä sille maistraatille, jonka virka-alueella ilmoituksen tekijällä on väestökirjanpitokunta.
Nimilain 26§:n 3 momentissa tarkoitettu vaatimus Suomen lain soveltamisesta sukunimen määräytymiseen on tehtävä ilmoittamalla Suomen lain mukainen sukunimi sille rekisteritoimistolle, jonka virka-alueella ilmoituksen tekijällä on tai on viimeksi ollut väestökirjalaissa (141/69) tarkoitettu kotipaikka. Jos ilmoituksen tekijällä ei ole ollut väestökirjalaissa tarkoitettua kotipaikkaa Suomessa, ilmoitus on tehtävä sille rekisteritoimistolle, jonka virka-alueella pidettävään väestörekisteriin ilmoituksen tekijä on merkitty tai tulee merkitä poissaolevaksi.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu ilmoitus voidaan antaa myös väestörekisterikeskukselle. Vieraassa valtiossa ilmoitus voidaan antaa Suomen edustustolle, jonka tulee toimittaa ilmoitus väestörekisterikeskukselle.
Suomen kansalainen, jolla sukunimen tai etunimen määräytymisen hetkellä on ollut kotipaikka vieraassa valtiossa mutta joka tämän jälkeen on muuttanut pysyvästi Suomeen, voi tehdä 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen vuoden kuluessa sen kalenteri vuoden päättymisestä, jonka kuluessa hänen on katsottava saaneen kotipaikan Suomessa.
Suomen kansalainen, jolla sukunimen määräytymisen hetkellä on ollut kotipaikka vieraassa valtiossa mutta joka tämän jälkeen on muuttanut pysyvästi Suomeen, voi tehdä 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka kuluessa hänen on katsottava saaneen kotipaikan Suomessa.
10§
Nimilain 26§:n 3 momentissa tarkoitettu vaatimus Suomen lain soveltamisesta sukunimen määräytymiseen on tehtävä ilmoittamalla Suomen lain mukainen sukunimi sille rekisteritoimistolle, jonka virka-alueella ilmoituksen tekijällä on tai on viimeksi ollut väestökirjalaissa (141/69) tarkoitettu kotipaikka. Jos ilmoituksen tekijällä ei ole ollut väestökirjalaissa tarkoitettua kotipaikkaa Suomessa, ilmoitus on tehtävä sille rekisteritoimistolle, jonka virka-alueella pidettävään väestörekisteriin ilmoituksen tekijä on merkitty tai tulee merkitä poissaolevaksi.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu ilmoitus voidaan antaa myös väestörekisterikeskukselle. Vieraassa valtiossa ilmoitus voidaan antaa Suomen edustustolle, jonka tulee toimittaa ilmoitus väestörekisterikeskukselle.
Suomen kansalainen, jolla sukunimen määräytymisen hetkellä on ollut kotipaikka vieraassa valtiossa mutta joka tämän jälkeen on muuttanut pysyvästi Suomeen, voi tehdä 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka kuluessa hänen on katsottava saaneen kotipaikan Suomessa.
11 §
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 1991.
Tällä asetuksella kumotaan 11 päivänä lokakuuta 1985 annettu sukunimiasetus (803/85) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Tämän asetuksen voimaan tullessa nimilautakunnassa vireillä olevat lausuntopyynnöt, jotka koskevat 6 §:n 1 momentissa tarkoitettuja hakemuksia, nimilautakunta käsittelee loppuun.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
135/1997
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1997.
222/1997
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1997.
Jos sukunimen muuttamista koskeva hakemus on tehty ennen tämän asetuksen voimaantuloa, sovelletaan kuitenkin edelleen tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
597/1999
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1999.
Jos sukunimen tai etunimen muuttamista koskeva hakemus on tehty ennen tämän asetuksen voimaantuloa, hakemukseen ja sen käsittelyyn sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
1463/2015
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa vireille tulleisiin hakemuksiin sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.