Finlex →391/1991 — Laki nuorisoasteen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen kokeiluista

Kokemusten saamiseksi peruskoulun jälkeisen koulutuksen kehittämistä varten järjestetään nuorisoasteen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen kokeiluja sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.

Kokeilujen tarkoituksena on selvittää, miten erityisesti eri koulu- ja oppilaitosmuotojen välisellä yhteistoiminnalla voidaan edistää peruskoulun jälkeisen koulutuksen tason kohottamista, yhteiskunnan ja työelämän muuttuvien tieto- ja taitotarpeiden tyydyttämistä, joustavien ja yksilöllisten opintokokonaisuuksien muodostamista ja koulutusmahdollisuuksien monipuolistamista sekä koulutusjärjestelmän toimintakyvyn parantamista ja hallinnon kehittämistä.

Nuorisoasteen koulutuskokeilussa yksi tai useampi ammatillinen oppilaitos ja lukio järjestävät opetusta pääsääntöisesti yhteistyössä tai myös koulumuodoittain siten, että näiden oppilaitosten opiskelijoilla on mahdollisuus saada useamman oppilaitoksen opetusta sekä suorittaa ammatillinen tutkinto tai ylioppilastutkintoon johtava lukion oppimäärä, joihin kumpaankin voi sisältyä myös toisen oppilaitoksen opintoja. Niin ikään opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa ammatillisista ja lukio-opinnoista sekä mahdollisesta työharjoittelusta yhdistelmäopintoina muodostuva nuorisoasteen tutkinto (yhdistelmäopinnot).

Kokeilua varten oppilaitokset muodostavat kokeiluyksikön.

Ammattikorkeakoulukokeilussa yhteen tai useampaan oppilaitosmuotoon kuuluvat pääsääntöisesti opistoasteen tai ammatillisen korkea-asteen koulutusta antavat ammatilliset oppilaitokset järjestävät opetuksen yhteistyössä ammattikorkeakoulututkintojen suorittamista varten. Ammattikorkeakoulututkinto on korkeakoulututkinto.

Kokeilua varten oppilaitokset muodostavat kokeiluyksikön, josta käytetään väliaikaisen ammattikorkeakoulun nimeä. Kokeiluyksikkö voidaan muodostaa yhdestäkin oppilaitoksesta.

Väliaikainen ammattikorkeakoulu voi järjestää myös aikuiskoulutusta sekä koulutusta tukevaa palvelu-, tutkimus- ja kehittämistoimintaa.

Kokeiluyksikön oppilaitosten ylläpitäjät tekevät laatimansa kokeilusuunnitelman pohjalta keskenään sopimuksen kokeilun järjestelyistä (yhteistoimintasopimus).

Yhteistoimintasopimuksen tulee sisältää seuraavat asiat:

Jos kokeiluyksikön oppilaitoksilla on sama ylläpitäjä tai jos väliaikainen ammattikorkeakoulu muodostuu yhdestä oppilaitoksesta, on ylläpitäjän laadittava selvitys, josta 2 momentissa mainitut asiat ilmenevät tarpeellisin osin.

Luvan nuorisoasteen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen kokeiluihin myöntää valtioneuvosto asianomaisten oppilaitosten ylläpitäjien hakemuksesta. Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että kokeilua on pidettävä koulutusjärjestelmän kehittämisen kannalta tarpeellisena.

Valtioneuvosto voi liittää lupaan ehtoja. Valtioneuvosto voi myöhemmin hakemuksesta muuttaa ja täydentää kokeilulupaa sekä hakemuksettakin peruuttaa luvan, jos siihen on syytä.

Luvan hakemisesta säädetään tarkemmin asetuksella.

Johtoryhmään kuuluvat jäseninä ainakin ylläpitäjien nimeämät edustajat, oppilaitosten rehtorit sekä yksi kokeiluyksikön opettajien, yksi muun henkilökunnan ja kaksi opiskelijoiden valitsemaa edustajaa. Väliaikaisen ammattikorkeakoulun johtoryhmään kuuluu jäsenenä myös 8 §:ssä tarkoitettu johtava rehtori.

Jos kokeiluyksikön oppilaitoksilla on yhteinen johtokunta tai jos kokeiluyksikkö muodostuu yhdestä oppilaitoksesta, johtokunta voi toimia johtoryhmänä. Johtokunnassa olevat opettajien, opiskelijoiden ja muun henkilökunnan edustajat ja oppilaitosten rehtorit ovat tällöin kuitenkin johtoryhmän äänivaltaisia jäseniä.

Jos kokeiluyksikköön kuuluu suomen- ja ruotsinkielistä opetusta antavia oppilaitoksia, johtoryhmä jakaantuu suomenkieliseen ja ruotsinkieliseen jaostoon. Jaostot käyttävät toimialallaan johtoryhmän päätösvaltaa sen mukaan kuin johtosäännössä tarkemmin määrätään. Kaksikielisen kokeiluyksikön johtoryhmän kokoonpanossa on tasapuolisesti otettava huomioon 2 momentissa tarkoitettu edustus molempien kieliryhmien osalta.

Kokeiluyksiköllä on johtosääntö, jossa määrätään yksikön hallinnosta, toiminnan järjestelyistä ja muista asioista sen mukaan kuin asetuksella tarvittaessa säädetään.

Kokeiluyksikön johtosäännöstä tulee käydä ilmi, miltä osin se korvaa oppilaitoksia koskevien johto- ja ohjesääntöjen määräykset.

Johtosäännön hyväksyy johtoryhmä. Ylläpitäjät vahvistavat johtosäännön.

Väliaikaisessa ammattikorkeakoulussa on johtava rehtori, jonka tehtävänä on johtaa, ohjata ja valvoa kokeilun järjestämistä. Tarkempia säännöksiä ja määräyksiä johtavan rehtorin tehtävistä annetaan tarvittaessa asetuksella ja johtosäännössä.

Jollei johtavan rehtorin tehtävää varten ole perustettu päätoimista rehtorin virkaa tai tointa, määrätään johtava rehtori kokeiluyksikön oppilaitosten rehtoreista sen mukaan kuin ylläpitäjät sopivat.

Kokeiluyksikön oppilaitosten rehtorit, johtava rehtori ja, sen mukaan kuin johtosäännössä tarkemmin määrätään, kokeiluun kuuluvaa opetusta antavat opettajat muodostavat väliaikaisen ammattikorkeakoulun opettajakunnan. Opettajakunnan tehtävistä säädetään asetuksella ja määrätään sen nojalla tarvittaessa johtosäännössä.

Kokeilukoulutukseen osallistuvat vakinaiset opiskelijat muodostavat väliaikaisen ammattikorkeakoulun oppilaskunnan, jonka tehtävistä säädetään asetuksella ja määrätään sen nojalla tarvittaessa johtosäännössä.

Kokeiluyksiköllä voi olla koulutuksen kehittämistä varten yksi tai useampi neuvottelukunta.

Opinnot nuorisoasteen koulutuskokeilussa suunnitellaan ammatillisten oppilaitosten ja lukion opetussuunnitelmien pohjalta. Kokeilukoulutuksessa suoritettavan ammatillisen tutkinnon, ylioppilastutkintoon johtavan lukion oppimäärän ja yhdistelmäopintojen perusteista päättää opetusministeriö. Opetushallitus antaa tarvittaessa tarkempia ohjeita ja määräyksiä opetussuunnitelmista. Kokeiluyksikön opinto-ohjelmista ammatillista tutkintoa, lukion oppimäärää ja yhdistelmäopintoja varten päättää johtoryhmä.

Ammatillisen tutkinnon perusteet on määrättävä ammattitaidon saavuttamista silmällä pitäen ja siten, että tutkinto antaa sellaisenaan tai täydennettynä kelpoisuuden ammattikorkeakoulu-opintoihin. Ylemmät ammatilliset opinnot, joilla tarkoitetaan opistoasteen ja ammatillisen korkea-asteen tutkintoja, antavat yleisen ammattikorkeakoulu- ja korkeakoulukelpoisuuden. Lukion oppimäärän perusteet on määrättävä ylioppilastutkinnon suorittamista ja yleistä ammattikorkeakoulu- ja korkeakoulukelpoisuutta silmällä pitäen. Yhdistelmäopintojen perusteet on määrättävä siten, että opinnot antavat niiden sisällöstä riippuen sellaisenaan tai täydennettynä eriasteisen jatko-opintokelpoisuuden.

Opinto-ohjelmat on suunniteltava laajuudeltaan vähintään kahden ja enintään neljän lukuvuoden täystoimisia opintoja silmällä pitäen. Opiskeluajan enimmäispituudesta säädetään asetuksella.

Yhdistelmäopinnot suorittaneille on järjestettävä mahdollisuus täydentää opinnot ammatilliseksi tutkinnoksi tai lukion oppimääräksi.

Ammatillisen tutkinnon ja yhdistelmäopinnot suorittaneille on järjestettävä mahdollisuus suorittaa lukion oppimäärään liittyvä ylioppilastutkinto tai siihen liittyviä erillisiä kokeita.

Ammatillinen tutkinto ja yhdistelmäopinnot antavat opistoasteen ja ammatillisen korkea-asteen opintoihin saman kelpoisuuden kuin kouluasteen ammatillinen tutkinto.

Ammatillinen tutkinto ja yhdistelmäopinnot antavat saman jatko-opintokelpoisuuden kuin lukion oppimäärä edellyttäen, että opintoihin sisältyy lukion vähimmäisoppimäärään rinnastettavat opinnot jatko-opintojen kannalta keskeisissä aineissa, ja täydennettynä ylioppilastutkinnon kokeilla vastaavissa aineissa yleisen korkeakoulukelpoisuuden. Opetusministeriö määrää 12 §:n 1 momentissa tarkoitetussa päätöksessään tarkemmin, missä aineissa tarkoitetut opinnot ja kokeet on suoritettava.

Opinnot ammattikorkeakoulututkintoa varten suunnitellaan ammatillisen tutkinnon, lukion oppimäärän ja ylioppilastutkinnon sekä yhdistelmäopintojen pohjalle. Ammattikorkeakoulututkinnot kehitetään korkeakoulututkinnoiksi opistoasteen ja ammatillisen korkea-asteen tai vastaaviksi katsottavista muista kokeiluoppilaitosten tutkinnoista niiden ammatillista ja teoreettista tasoa kohottamalla.

Opinnot ammattikorkeakoulututkintoihin järjestetään koulutusohjelmina sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Koulutusohjelmat ja niiden laajuudet vahvistaa opetusministeriö. Koulutusohjelman opetussuunnitelmat hyväksyy johtoryhmä.

Koulutusohjelmat ja niiden opetussuunnitelmat on suunniteltava laajuudeltaan vähintään kolmen ja enintään neljän lukuvuoden täystoimisia opintoja silmällä pitäen. Opiskeluajan enimmäispituudesta säädetään asetuksella.

Opettaja on velvollinen opettamaan kokeiluyksikön oppilaitoksissa sen mukaan kuin opettajien työnjaossa määrätään. Tämä opetus saadaan lukea hänen opetusvelvollisuuteensa.

Kokeilukoulutukseen osallistuva opiskelija otetaan opiskelijaksi yhteen kokeiluyksikön oppilaitoksista (ensisijainen oppilaitos). Opiskelijaksi ottamisen perusteista säädetään asetuksella ja määrätään sen nojalla tarvittaessa opetusministeriön päätöksellä.

Mitä tässä laissa säädetään ammatillisesta oppilaitoksesta, on soveltuvin osin voimassa myös ammatillista peruskoulutusta järjestävästä kansanopistosta, musiikkioppilaitoksesta ja urheiluopistosta.

Mitä tässä laissa säädetään lukiosta, on soveltuvin osin voimassa myös iltalukiosta.

Nuorisoasteen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen kokeiluihin sovelletaan, jollei tästä laista tai sen nojalla annetuista säännöksistä tai määräyksistä muuta johdu, mitä ammatillisista oppilaitoksista ja ammatillista peruskoulutusta järjestävästä kansanopistosta, musiikkioppilaitoksesta ja urheiluopistosta sekä lukiosta ja iltalukiosta on säädetty tai määrätty.

Kokeilussa voidaan poiketa sen lisäksi, mitä tästä laista johtuu, ammatillisista oppilaitoksista annetun lain (487/87), kansanopistojen valtionavusta annetun lain(542/84), valtionosuutta saavista musiikkioppilaitoksista annetun lain(692/87), urheiluopistojen valtionavusta annetun lain(946/78), lukiolain(477/83) ja iltalukiolain(478/83) säännöksistä sen mukaan kuin asetuksella säädetään ja sen nojalla opetusministeriön päätöksellä tarvittaessa määrätään.

Valtion oppilaitoksen ylläpitäjälle tässä laissa säädettyä toimivaltaa käyttää oppilaitoksen johtokunta.

Kokeilukoulutus järjestetään kokeiluyksikön oppilaitosten koulutustehtävien ja aloituspaikkojen rajoissa.

Ammatillisessa tutkinnossa, lukion oppimäärässä ja yhdistelmäopinnoissa sekä ammattikorkeakoulututkinnossa saadaan lukea hyväksi opintoja toisesta kokeiluyksiköstä, muusta kuin kokeiluyksikköön kuuluvasta ammatillisesta oppilaitoksesta ja lukiosta, ammatillisesta aikuiskoulutuskeskuksesta, kansalais- ja työväenopistosta, kansanopistosta, musiikkioppilaitoksesta, urheiluopistosta sekä yliopistosta ja korkeakoulusta.

Asetuksella voidaan säätää, missä asioissa ei saa hakea muutosta valittamalla.

Tarkemmat säännökset ja määräykset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella ja sen nojalla opetusministeriön päätöksellä.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1991 ja on voimassa vuoden 1999 loppuun. Lakia sovelletaan kuitenkin lain voimassaolon päättymisen jälkeenkin lain voimassa ollessa aloitetun koulutuksen järjestämiseen sen päättymiseen saakka.

Ennen 1 päivää huhtikuuta 1991 ammattikasvatushallitus ja kouluhallitus käyttävät yhteistyössä keskenään 12 §:n 2 momentin mukaan opetushallitukselle kuuluvaa toimivaltaa kumpikin omalla toimialallaan. Jos 26 §:n 1 momentissa tarkoitettuun päätökseen haetaan muutosta ennen 1 päivää huhtikuuta 1991, toimitetaan valituskirja ammattikasvatushallitukselle tai kouluhallitukselle.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.