Finlex →826/1991 — Laki arvo-osuusjärjestelmästä

Arvo-osuustilit ja luettelot niille kirjattujen arvo-osuuksien omistajista muodostavat arvo-osuusjärjestelmän.

Arvo-osuudella tarkoitetaan sellaista arvopaperimarkkinalain (495/89) 1 luvun 2 §:n 1 momentissa mainittua osaketta, osuutta tai muuta oikeutta, joka on liitetty arvo-osuusjärjestelmään.

Mitä arvopaperista muuten on voimassa, sovelletaan vastaavasti soveltuvin osin arvo-osuuteen.

Arvopaperikeskuksella tarkoitetaan osakeyhtiötä, joka on saanut luvan hoitaa tässä laissa tarkoitettuja arvopaperikeskuksen tehtäviä.

Arvo-osuusrekisterillä tarkoitetaan arvo-osuustileistä, arvo-osuustileille kirjatuista arvo-osuuksista sekä arvo-osuustileihin ja arvo-osuuksiin kohdistuvista oikeuksista ja velvollisuuksista arvopaperikeskuksessa Suomessa pidettävää rekisteriä.

Tilinhoitajayhteisöllä tarkoitetaan yhteisöä, jolle on myönnetty oikeus tehdä kirjauksia arvo-osuusrekisteriin.

Tilinhoitajayhteisön asiamiehellä tarkoitetaan yhteisöä, jolla on tilinhoitajayhteisön kanssa tehdyn sopimuksen nojalla oikeus tehdä kirjauksia arvo-osuusrekisteriin tilinhoitajayhteisön puolesta.

Arvo-osuuteen kohdistuvat oikeudet ja rajoitukset on kirjattava sille arvo-osuustilille, jolle arvo-osuus on kirjattu.

Mitä arvopaperin antamisesta ja luovuttamisesta on voimassa, sovelletaan vastaavasti arvo-osuuden kirjaamiseen arvo-osuustilille.

Arvopaperikeskus voi myöntää tilinhoitajayhteisölle oikeuden pitää asiamiehiä. Oikeus on haettava erikseen kutakin asiamiestä varten. Oikeutta haettaessa on annettava 7 §:n 1 momentissa tarkoitettuja tietoja vastaavat tiedot asiamiehestä sekä asiamiehen kanssa tehdystä sopimuksesta. Lisäksi on annettava tiedot siitä, miten asiamies vastaa tilinhoitajayhteisön puolesta tekemistään kirjauksista.

Tilinhoitajayhteisön asiamiehenä voi toimia 7 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettu yhteisö. Asiamiehen oman pääoman on oltava kuitenkin vähintään 730 000 euroa.

Arvopaperikeskuksen on ratkaistava asiamiehen pitämisoikeutta koskeva hakemus kuuden kuukauden kuluessa sen vastaanottamisesta. Jos arvopaperikeskus tänä aikana pyytää hakijalta hakemuksesta lisäselvitystä, sanottu määräaika lasketaan siitä päivästä, jona arvopaperikeskus vastaanottaa lisäselvityksen. Asiamiehen pitämistä koskevaa oikeutta myöntäessään arvopaperikeskuksen on noudatettava tasapuolisia periaatteita. Arvopaperikeskuksen on viipymättä annettava oikeutta koskeva päätöksensä tiedoksi rahoitustarkastukselle. Oikeutta hakevalla tilinhoitajayhteisöllä on oikeus saattaa arvopaperikeskuksen päätös rahoitustarkastuksen käsiteltäväksi 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Rahoitustarkastuksen on ilmoitettava arvopaperikeskukselle asian saattamisesta rahoitustarkastuksen käsiteltäväksi.

Arvopaperikeskuksen arvo-osuusrekisterin pitäjänä tuottamista palveluista perittävien maksujen on oltava kohtuullisia ja tasapuolisia kaikkiin tilinhoitajayhteisöihin ja liikkeeseenlaskijoihin nähden.

Valtiovarainministeriö määrää tarvittaessa, mitä seikkoja on otettava huomioon 1 momentissa tarkoitettua kohtuullisuutta ja tasapuolisuutta arvioitaessa. Määräysten mukaisten maksujen on katettava suoritteiden tuottamisesta aiheutuvien kustannusten ohella kohtuullinen tuotto sijoitetulle pääomalle.

Edellä 12 §:n 1 momentissa tarkoitetun hakijan on annettava toimilupahakemuksessaan 12 §:ssä tarkoitettujen tietojen lisäksi arvopaperimarkkinalain 4 a luvun 1 a §:ssä tarkoitetut tiedot.

Valtioneuvosto voi hakijan kustannuksella hankkia erityistä selvitystä hakemukseen tai arvopaperikeskuksen sääntöihin liittyvän erityisasiantuntemusta edellyttävän seikan arvioimiseksi.

Arvopaperikeskuksesta tapahtuvaan äänija vaikutusvallan hankkimiseen sovelletaan, mitä arvopaperimarkkinalain 4 a luvun 3 a ja 3 b §:ssä säädetään ääni- ja vaikutusvallan ilmoittamisesta sekä hankinnan vastustamisesta.

Arvopaperikeskuksen tulee varmistaa arvo-osuusrekisterissä olevien tietojen säilyttäminen mahdollisimman häiriöttömästi myös poikkeusoloissa Suomessa olevin riittävin tietojärjestelmin tai muin keskeytymättömän toiminnan kannalta riittävin järjestelyin, osallistumalla rahoitusmarkkinoiden valmiussuunnitteluun ja valmistelemalla etukäteen poikkeusoloissa tapahtuvaa toimintaa sekä muin toimenpitein.

Jos 1 momentista aiheutuvat tehtävät edellyttävät sellaisia toimenpiteitä, jotka selvästi poikkeavat tavanomaisena pidettävästä arvopaperikeskuksen toiminnasta ja joista aiheutuu olennaisia lisäkustannuksia, tällaiset kustannukset voidaan korvata huoltovarmuuden turvaamisesta annetussa laissa (1390/1992) tarkoitetusta huoltovarmuusrahastosta.

Rahoitustarkastus voi antaa ohjeita 1 momentin soveltamisesta.

Jos arvopaperikeskus aikoo siirtää kotipaikkansa Euroopan talousalueeseen kuuluvaan toiseen valtioon siten kuin eurooppayhtiöasetuksen 8 artiklassa säädetään, arvopaperikeskuksen on lähetettävä Rahoitustarkastukselle jäljennös eurooppayhtiöasetuksen 8 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitetusta siirtosuunnitelmasta ja selonteosta viipymättä sen jälkeen, kun arvopaperikeskus on ilmoittanut suunnitelman rekisteröitäväksi.

Rekisteriviranomainen ei saa antaa eurooppayhtiölain (742/2004) 9 §:n 5 momentissa tarkoitettua todistusta, jos Rahoitustarkastus on ilmoittanut rekisteriviranomaiselle ennen saman pykälän 2 momentissa tarkoitetun luvan myöntämistä, että arvopaperikeskus ei ole noudattanut kotipaikan siirtoa tai Suomessa tapahtuvan toiminnan lopettamista koskevia säännöksiä. Luvan saa antaa ennen kuin kuukausi on kulunut osakeyhtiölain 16 luvun 6 §:n 2 momentissa tarkoitetusta määräpäivästä vain, jos Rahoitustarkastus on ilmoittanut, ettei se vastusta kotipaikan siirtoa.

Jos arvopaperikeskus osallistuu rajat ylittävään sulautumiseen tai jakautumiseen Euroopan talousalueella, rekisteriviranomainen ei saa antaa tällaista sulautumista koskevaa eurooppayhtiölain 4 §:n 3 momentissa taikka osakeyhtiölain 16 luvun 26 §:ssä tai jakautumista koskevaa 17 luvun 25 §:ssä tarkoitettua todistusta, jos Rahoitustarkastus on ilmoittanut rekisteriviranomaiselle ennen luvan myöntämistä, että arvopaperikeskus ei ole noudattanut sulautumista, jakautumista tai Suomessa tapahtuvan toiminnan lopettamista koskevia säännöksiä. Luvan saa antaa ennen kuin kuukausi on kulunut osakeyhtiölain 16 luvun 6 §:n 2 momentissa tai 17 luvun 6 §:n 2 momentissa tarkoitetusta määräpäivästä vain, jos Rahoitustarkastus on ilmoittanut, ettei se vastusta sulautumista, jakautumista tai eurooppayhtiön perustamiseen liittyvää kotipaikan siirtoa.

Jos tilinhoitajayhteisö ei ole suorittanut sille arvo-osuustileistä annetun lain mukaan kuuluvaa vahingonkärsijän selvää ja riidatonta korvaussaamista, vahingonkärsijä voi ilmoittaa asiasta rahoitustarkastukselle.

Rahoitustarkastuksen on 21 päivän kuluessa 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen tai muutoin tiedon saatuaan päätettävä, onko kirjausrahaston suoritettava vahingonkärsijän saamiset. Suoritusvelvollisuuden määräämisen edellytyksenä on, että 1 momentissa tarkoitetun saamisen suorittamatta jääminen on johtunut tilinhoitajayhteisön asettamisesta konkurssiin tai yrityssaneeraukseen tai sen muusta maksukyvyttömyydestä, joka ei rahoitustarkastuksen arvion mukaan ole tilapäistä ja josta on saatu riittävä selvitys.

Rahoitustarkastuksen on annettava tieto 2 momentissa tarkoitetusta päätöksestään kirjausrahastolle, tilinhoitajayhteisölle, valtiovarainministeriölle ja arvopaperikeskukselle.

Edellä 2 momentissa tarkoitetun rahoitustarkastuksen päätöksen toteuttamiseksi ja yksittäisiä vahingonkärsijöitä koskevien korvauspäätösten tekemiseksi on tilinhoitajayhteisön tarvittaessa toimitettava kirjausrahastolle ja rahoitustarkastukselle tiedot kaikista tilille kirjattujen oikeuksien haltijoista ja heidän 1 momentissa tarkoitetuista saamisistaan.

Samalle vahingonkärsijälle maksetaan kirjausrahaston varoista korvauksena vahingonkärsijän samalta tilinhoitajayhteisöltä olevan korvaussaamisen määrä, kuitenkin enintään 25 000 euroa. Kirjausrahaston velvollisuus korvata samaan vahinkotapahtumaan liittyviä vahinkoja on kuitenkin enintään 10 miljoonaa euroa.

Luonnollisille henkilöille suoritetaan korvaus kirjausrahastosta ennen muita vahingonkärsijöitä.

Vahingonkärsijälle maksettava korvaus on laskettava sen päivän käyvän arvon mukaan, jona rahoitustarkastus teki 18 a §:n 2 momentin mukaisen päätöksen tai jona tilinhoitajayhteisö asetettiin maksukyvyttömyysmenettelyyn, riippuen siitä kumpi päivä on aikaisempi. Korvaus maksetaan vahingonkärsijälle, jolla on täysimääräinen oikeus tilinhoitajayhteisön hallussa oleviin saamisiin. Jos maksettavalla korvauksella on useita yhteisomistajia, otetaan kullekin yhteisomistajalle kuuluva osuus huomioon laskettaessa vahingonkärsijälle maksettavaa korvausta.

Rikoksella saatuja varoja, joihin liittyen on annettu tuomio rikoslain 32 luvun 1 §:n 2 momentin mukaisesti, ei voida korvata kirjausrahastosta.

Kirjausrahaston on maksettava vahingonkärsijöiden saamiset ilman aiheetonta viivytystä, kuitenkin viimeistään kolmen kuukauden kuluttua 18 a §:n 2 momentissa tarkoitetusta rahoitustarkastuksen päätöksestä. Jos tilinhoitajayhteisö on ennen 18 a §:n 2 momentissa tarkoitettua päätöstä asetettu selvitystilaan, yrityssaneeraukseen tai konkurssiin, lasketaan määräaika selvitystilaan, yrityssaneeraukseen tai konkurssiin asettamispäätöksestä. Korvausvelalle on maksettava korkolain (633/1982) mukaista viivästyskorkoa siitä päivästä lähtien, jolloin rahoitustarkastus on tehnyt 18 a §:n 2 momentissa tarkoitetun päätöksen.

Rahoitustarkastus voi erityisestä syystä myöntää kirjausrahastolle lisäaikaa vahingonkärsijöiden saamisten maksamiseen enintään kolme kuukautta. Kirjausrahaston on kuitenkin saamastaan lisäajasta huolimatta maksettava korvaus viipymättä, jos korvauksen maksamisen viivästyminen olisi korvauksen saajan kannalta kohtuutonta.

Jos kirjausrahasto ei ole korvannut vahingonkärsijän saamista 1 ja 2 momentissa säädetyssä ajassa, vahingonkärsijälle on syntynyt saaminen, jota vahingonkärsijällä on oikeus vaatia kirjausrahastolta.

Jos vahingonkärsijä tai sen edustaja on syytteessä rikoslain 32 luvun 1 §:n 2 momentin mukaisesta kätkemisrikoksesta, kirjausrahasto voi 1 ja 2 momentin estämättä lykätä maksujen suorittamista tuomioistuimen asiassa tekemään päätökseen asti.

Kirjausrahaston on annettava kirjallisesti tieto 18 a §:n 2 momentissa tarkoitetusta rahoitustarkastuksen päätöksestä kaikille asianomaisen tilinhoitajayhteisön asiakkaille. Kirjausrahaston on lisäksi julkisella kuulutuksella ilmoitettava, mihin toimenpiteisiin vahingonkärsijöiden on ryhdyttävä saamistensa turvaamiseksi. Kuulutus on julkaistava myös tilinhoitajayhteisön toimialueella ilmestyvissä suurimmissa päivälehdissä toimialueen virallisilla kielillä.

Kirjausrahasto voi asettaa vähintään kuuden kuukauden määräajan, jonka kuluessa vahingonkärsijöiden on ryhdyttävä toimenpiteisiin saamistensa turvaamiseksi. Asetetun määräajan ylittämisen johdosta ei kuitenkaan voida kieltäytyä maksamasta korvausta vahingonkärsijälle, jolla on ollut pakottava este valvoa saamisoikeutensa toteuttamista.

Tilinhoitajayhteisöllä on oikeus saattaa kirjausrahaston tämän lain nojalla tekemä päätös rahoitustarkastuksen käsiteltäväksi 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Jos liikkeeseenlaskijan hakemus koskee muuta kuin 25 §:ssä tarkoitettua arvopaperia, on arvopaperikeskuksen 26 §:ssä tarkoitetussa päätöksessään määrättävä se ajankohta, josta lukien arvopaperi voidaan liittää arvo-osuusjärjestelmään. Arvopaperikeskus voi antaa päätöksessään tarkempia määräyksiä arvo-osuusjärjestelmään kirjattavista tiedoista ja kirjaamismenettelystä silloin, kun arvopaperi liitetään arvo-osuusjärjestelmään. Ennen päätöksen tekemistä arvopaperikeskuksen on tarkastettava, että liikkeeseenlaskija on varmistanut yhden tai useamman tilinhoitajayhteisön kanssa tekemässään sopimuksessa tai muuten sen, että kaikilla arvopaperin omistajilla on mahdollisuus saada oikeutensa kirjatuiksi arvo-osuusjärjestelmään.

Edellä 1 momentissa tarkoitetusta ajankohdasta lukien arvopaperin omistaja tai hänen edustajansa voi hakea omistusoikeuden kirjaamista liikkeeseenlaskijan osoittamalta tilinhoitajayhteisöltä. Hakijan on luovutettava arvopaperi tilinhoitajayhteisölle ja osoitettava, että hänellä on velkakirjalain (622/1947) säännösten mukainen oikeus määrätä arvopaperista. Tilinhoitajayhteisön on kirjattava arvopaperi hakijan ilmoittamalle arvo-osuustilille noudattaen, mitä arvo-osuustileistä annetussa laissa säädetään.

Tilinhoitajayhteisölle luovutettu arvopaperi on varustettava merkinnällä sen liittämisestä arvo-osuusjärjestelmään.

Sen estämättä, mitä 2 §:ssä säädetään, arvopaperikeskuksen säännöissä voidaan määrätä, että osakeyhtiölaissa tarkoitettu yksityisen osakeyhtiön arvopaperi voidaan liittää arvo-osuusjärjestelmään. Liittämismenettelyssä on noudatettava tämän luvun ja osakeyhtiölain 4 luvun säännöksiä. Menettelystä on määrättävä tarkemmin arvopaperikeskuksen säännöissä.

Kansainvälisten yhteyksien toteuttamiseksi arvopaperikeskus voi 2 §:n estämättä liittää arvo-osuusjärjestelmään 16 §:ssä tarkoitetussa ulkomaisessa laitoksessa säilytettävän ulkomaisen arvopaperin taikka siihen kohdistuvan tai perustuvan, ulkomaisessa järjestelmässä käsiteltävän oikeuden. Liitettäviä arvo-osuuksia koskevat arvopaperit tai oikeudet on kirjattava ulkomaisessa järjestelmässä arvopaperikeskuksen ja ulkomaisen laitoksen välisen sopimuksen perusteella arvopaperikeskuksen tilille tai erotettava muulla tavalla arvo-osuuksien omistajia varten. Liitettyjen arvo-osuuksien yhteismäärän on vastattava ulkomaisessa laitoksessa erotettujen arvopaperien tai oikeuksien yhteismäärää. Arvo-osuudet voidaan liittää arvo-osuusjärjestelmään tämän lain ja arvo-osuustileistä annetun lain liikkeeseenlaskijaa koskevien säännösten estämättä. Liittämismenettelystä on määrättävä arvopaperikeskuksen säännöissä.

Arvopaperikeskus voi 2 §:n estämättä hyväksyä liikkeeseenlaskijan hakemuksesta ulkomaisen arvopaperin tai siihen kohdistuvan tai perustuvan oikeuden liittämisen arvo-osuusjärjestelmään. Jos liitettävästä arvo-osuudesta on annettu oikeutta osoittava todiste eikä todistetta mitätöidä liittämisen yhteydessä, on arvopaperikeskuksen varmistuttava siitä, ettei todiste joudu liikkeeseen samanaikaisesti arvo-osuuden kanssa. Sama koskee ulkomaiseen arvopaperiin kohdistuvaa tai siihen perustuvaa oikeutta, joka liitetään arvo-osuusjärjestelmään. Ennen ulkomaisen arvopaperin liittämistä arvo-osuusjärjestelmään on arvopaperikeskuksen voitava varmistua siitä, että liittäminen ja arvo-osuuksien käsittely voi tapahtua arvo-osuusjärjestelmän luotettavaa ja tarkoituksenmukaista toimintaa ja sijoittajan suojaa vaarantamatta. Liittämismenettelystä on määrättävä arvopaperikeskuksen säännöissä.

Arvopaperikeskus voi liikkeeseenlaskijan hakemuksesta hyväksyä sen, että arvo-osuusjärjestelmään liitetty joukkolaina tai siihen rinnastettava velallisen sitoumus muunnetaan markasta tai muusta kansallisesta rahayksiköstä euroyksiköksi euron käyttöönotosta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 974/98 8 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Muunnon hyväksymistä koskevassa arvopaperikeskuksen päätöksessä on määrättävä muunnon ajankohta. Tilinhoitajayhteisön on suoritettava muuntoon kuuluvat toimenpiteet muunnon ajankohtana arvopaperikeskuksen sääntöjen ja muuntoa koskevan päätöksen mukaisesti.

Muuntomenettelystä on määrättävä arvopaperikeskuksen säännöissä. Samalla voidaan määrätä, että erikseen määrätyissä arvo-osuuslajeissa muunnetaan kerrallaan lajin koko määrä arvo-osuustilillä ja että muunnon yhteydessä arvo-osuuslajin määrä jaetaan yhden sentin määräisiin yksiköihin, jos jakamista pyydetään muuntoa koskevassa hakemuksessa. Muunto voidaan toteuttaa näiden määräysten mukaisesti sen estämättä, ettei velan ehdoissa ole sovittu muunnosta.

Jos tässä pykälässä tarkoitetun muunnon kohteena olevan joukkolainan määrä arvo-osuustilillä ei vastaa arvo-osuuden kaupankäynnissä yleisesti käytettävää määrää, liikkeeseenlaskija voi tarjoutua lunastamaan arvo-osuuden omistajalta pienimmän selvitystoiminnassa yleisesti käytettävän määrän lähinnä alittavan osan. Liikkeeseenlaskijan tarjouksessa on esitettävä, miten lunastushinta määrätään, miten omistajan lunastuspyyntö otetaan huomioon sekä lunastuksen ajankohta ja muut sijoittajan kannalta olennaiset tiedot. Kuvaus tarjousmenettelystä on sisällytettävä muuntoa koskevaan, arvopaperikeskukselle 1 momentin mukaisesti tehtävään hakemukseen.

Asianomainen ministeriö voi Suomen Pankin tai rahoitustarkastuksen esityksestä vaatia vahvistamissaan säännöissä olevien määräysten sisältöä muutettavaksi ja täydennettäväksi siten, että euron käyttöönotosta arvopaperikeskuksen toiminnassa voidaan varmistua arvopaperimarkkinoita kohtaan tunnetun luottamuksen vahvistamiseksi tai sitovien kansainvälisten velvoitteiden kannalta riittävällä tavalla.

Liikkeeseenlaskijalla on oikeus saattaa 1 momentissa tarkoitettu arvopaperikeskuksen päätös, jolla sen hakemus on hylätty, rahoitustarkastuksen käsiteltäväksi 30 päivän kuluessa päätöksestä.

Rahastoyhtiön on valtioneuvoston asetuksella säädettävään ajankohtaan mennessä liitettävä hallinnoimansa sijoitusrahaston rahasto-osuudet arvo-osuusjärjestelmään, jollei rahoitustarkastus erityisestä syystä myönnä tästä poikkeusta. Sama koskee sellaisen osuuskunnan velvollisuutta siirtää osuutensa arvo-osuusjärjestelmään, jonka osuus, lisäosuus tai sijoitusosuus on otettu arvopaperimarkkinalaissa tarkoitetun julkisen kaupankäynnin kohteeksi.

Edellä 26 b §:n 2 momentissa tarkoitetusta arvo-osuudesta on liikkeeseenlaskutilille merkittävä arvo-osuusjärjestelmään liitettävä lukumäärä, arvo-osuuden ulkomainen yksilöintitunnus sekä tieto arvo-osuuden sisältämän oikeuden tyypistä, tieto siitä 16 §:ssä tarkoitetusta ulkomaisesta laitoksesta, jossa arvo-osuutta koskevaa arvopaperia tai siihen kohdistuvaa tai perustuvaa oikeutta säilytetään, tieto siitä, mistä arvopaperia koskevat perustiedot ovat saatavissa, sekä tieto arvopaperin liikkeeseenlaskijasta.

Tilinhoitajayhteisöllä, tilinhoitajayhteisön asiamiehellä ja arvopaperikeskuksella, niiden omistusyhteisöllä tai yhteisöllä, jonka arvopaperimarkkinalain 1 luvun 5 §:ssä tarkoitetulla tavalla määräysvallassa arvopaperikeskus on, niiden konsolidointiryhmään kuuluvalla rahoituslaitoksella sekä niiden yhteenliittymällä on velvollisuus antaa 29 §:ssä tarkoitettuja sekä muita arvo-osuustiliä koskevia tietoja viranomaiselle, jolla on lain nojalla oikeus saada sellaisia tietoja. Velvollisuudesta antaa tietoja tuomioistuimelle säädetään oikeudenkäymiskaaren 17 luvussa. Arvo-osuustilejä koskevien tietojen antamisesta verotuksen toimittamista varten on voimassa, mitä siitä erikseen säädetään.

Tilinhoitajayhteisöllä, tilinhoitajayhteisön asiamiehellä ja arvopaperikeskuksella, niiden omistusyhteisöllä tai yhteisöllä, jonka arvopaperimarkkinalain 1 luvun 5 §:ssä tarkoitetulla tavalla määräysvallassa arvopaperikeskus on, ja niiden konsolidointiryhmään kuuluvalla rahoituslaitoksella on oikeus antaa 1 momentissa tarkoitettuja tietoja samaan konserniin kuuluvalle yhteisölle, jos sen hallintoelinten jäseniä ja toimihenkilöitä koskee 1 momentissa säädetty tai sitä vastaava salassapitovelvollisuus ja jos tiedon antaminen on vastaanottavan yhteisön riskien hallinnan kannalta tarpeen.

3 mom. on kumottu L:lla 21.7.2006/651.

Tilinhoitajayhteisön, tilinhoitajayhteisön asiamiehen ja arvopaperikeskuksen sekä niiden konsolidointiryhmään kuuluvan rahoituslaitoksen on tunnettava asiakkaansa. Tilinhoitajayhteisön, tilinhoitajayhteisön asiamiehen ja arvopaperikeskuksen sekä niiden konsolidointiryhmään kuuluvan rahoituslaitoksen on lisäksi tarvittaessa tunnettava asiakkaan todellinen edunsaaja ja henkilö, joka toimii asiakkaan lukuun. Tässä momentissa säädettyä velvollisuutta täytettäessä voidaan hyödyntää 2 momentissa tarkoitettuja järjestelmiä.

Tilinhoitajayhteisöllä, tilinhoitajayhteisön asiamiehellä ja arvopaperikeskuksella sekä niiden konsolidointiryhmään kuuluvalla rahoituslaitoksella on oltava riittävät riskienhallintajärjestelmät, joilla ne voivat arvioida asiakkaista toiminnalleen aiheutuvia riskejä.

Asiakkaan tuntemisessa on lisäksi voimassa, mitä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämisestä ja selvittämisestä annetussa laissa (503/2008) säädetään.

Rahoitustarkastus voi antaa tarkempia määräyksiä 1 momentissa tarkoitetuista asiakkaan tuntemisessa noudatettavista menettelytavoista ja 2 momentissa tarkoitetusta riskienhallinnasta.

Rahoitustarkastuksella on oikeus saada 7 §:n 4 momentissa tarkoitetulta tilinhoitajayhteisöltä valvonnan edellyttämät tiedot sekä jäljennökset valvonnan kannalta tarpeellisiksi katsomistaan asiakirjoista. Rahoitustarkastuksella on lisäksi oikeus suorittaa valvonnan kannalta välttämätön tarkastus tällaisen yhteisön luona.

Vakioitujen optioiden ja termiinien käsittelystä ja niitä koskevien tilien pitämisestä säädetään kaupankäynnistä vakioiduilla optioilla ja termiineillä annetussa laissa (772/88).

Tämän lain voimaantulosta säädetään lailla.