Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (7)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 442/1995 | 1995-04-01 | 2 | |
| 944/1997 | 1997-11-01 | muutt. 11 §:ää | |
| 190/1999 | 1999-05-01 | kum. 1 §:n 9 kohta | 1 |
| 123/2000 | 2000-03-01 | muutt. 12 ja 13 §:iä | |
| 477/2000 | 2000-06-15 | muutt. 2 §:ää | |
| 1031/2000 | 2000-12-15 | kum. 16 § | 1 |
| 1153/2002 | 2003-01-01 | 29 |
Opetusministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä säädetään museovirastosta 14 päivänä tammikuuta 1972 annetun lain (31/72) 4 §:n nojalla:
1 §
Museoviraston tehtävänä on:
johtaa ja kehittää muinaismuistohallintoa ja maan museotointa;
toimia kulttuuriperinnön ja -ympäristön suojelusta vastaavana asiantuntijaviranomaisena sekä huolehtia alaa koskevan lainsäädännön toteutumisesta yhdessä muiden viranomaisten ja muun museolaitoksen kanssa;
vastata osaltaan muinaisjäännösten, rakennuskulttuurin ja kulttuuriympäristön hoidosta ja valvonnasta sekä huolehtia alan kehittämisestä;
suorittaa esihistorian, historian, kansatieteen, merihistorian, numismatiikan, rakennushistorian ja taidehistorian alaan kuuluvaa tallennusta ja tutkimusta;
huolehtia kulttuurihistoriallisen kansalliskokoelman kartuttamisesta ja hoidosta;
ylläpitää museoita ja järjestää näyttelyitä;
hoitaa museolaitokselle myönnettävään valtiontukeen liittyvät erikseen säädetyt ja määrätyt tehtävät;
toimia arkeologisen ja meriarkeologisen aineiston keskuskonservointilaitoksena sekä huolehtia restaurointialan ohjauksesta ja valvonnasta;
9 kohta on kumottu A:lla 12.2.1999/190.
edistää neuvonta- ja valistustoiminnan keinoin kulttuuriperinnön säilyttämistä ja hoitoa;
ylläpitää ja edistää alansa kansainvälisiä yhteyksiä;
välittää tietoa myös muiden kansojen kulttuurista; sekä
hoitaa muut tehtävät, jotka säädetään tai määrätään sen tehtäviksi.
2 §
Museoviraston toimintaa ohjaa ja valvoo johtokunta, jonka opetusministeriö asettaa neljäksi vuodeksi kerrallaan.
Museovirastossa on johtokunta, jonka valtioneuvosto nimittää neljäksi vuodeksi kerrallaan. Johtokuntaan kuuluu viraston pääjohtaja puheenjohtajana sekä seitsemän muuta jäsentä, joista yksi on määrättävä viraston edustavimpien henkilöstöjärjestöjen ehdottamista henkilöistä. Johtokunnassa tulee olla edustettuna keskusmuseoiden toimialojen tuntemus. Johtokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan.
Johtokuntaan kuuluu puheenjohtaja sekä seitsemän muuta jäsentä, joista yksi on pääjohtaja, yksi ylijohtaja ja yksi museoviraston henkilöstön keskuudestaan valitsema henkilö. Viimeksi mainitulla jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Johtokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan.
Museovirastossa on lisäksi erityisistunto, jonka puheenjohtajana on pääjohtaja sekä jäseninä hallintojohtaja ja osastojen päälliköt.
Museovirastossa on lisäksi erityisistunto, jonka puheenjohtajana on pääjohtaja sekä jäseninä ylijohtaja, hallintojohtaja ja osastonjohtajat.
2 §
Museovirastossa on johtokunta, jonka valtioneuvosto nimittää neljäksi vuodeksi kerrallaan. Johtokuntaan kuuluu viraston pääjohtaja puheenjohtajana sekä seitsemän muuta jäsentä, joista yksi on määrättävä viraston edustavimpien henkilöstöjärjestöjen ehdottamista henkilöistä. Johtokunnassa tulee olla edustettuna keskusmuseoiden toimialojen tuntemus. Johtokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan.
Museovirastossa on lisäksi erityisistunto, jonka puheenjohtajana on pääjohtaja sekä jäseninä hallintojohtaja ja osastojen päälliköt.
3 §
Museovirastossa on Suomen kansallismuseo, joka toimii valtakunnallisena kulttuurihistorian museona, sekä muita toimintayksiköitä.
Museovirastossa on hallinto-osasto, kulttuurihistorian osasto, arkeologian osasto, rakennushistorian osasto ja osastona toimiva Suomen kansallismuseo.
Suomen kansallismuseo huolehtii 1 §:ssä tarkoitetuista tehtävistä siltä osin kuin ne eivät kuulu muun toimintayksikön toimialaan.
Suomen kansallismuseo toimii valtakunnallisena kulttuurihistorian keskusmuseona.
Tarkemmat määräykset museoviraston organisaatiosta, toimintayksiköiden ja henkilöstön tehtävistä, asioiden käsittelemisestä ja ratkaisemisesta sekä viraston toiminnan muusta sisäisestä järjestyksestä annetaan työjärjestyksessä. Työjärjestyksen vahvistaa pääjohtaja johtokuntaa kuultuaan.
Osastot voivat jakaantua toimintayksiköiksi siten kuin työjärjestyksessä määrätään. Työjärjestyksessä voidaan myös määrätä osastojen ulkopuolisista yksiköistä.
3 §
Museovirastossa on hallinto-osasto, kulttuurihistorian osasto, arkeologian osasto, rakennushistorian osasto ja osastona toimiva Suomen kansallismuseo.
Suomen kansallismuseo toimii valtakunnallisena kulttuurihistorian keskusmuseona.
Osastot voivat jakaantua toimintayksiköiksi siten kuin työjärjestyksessä määrätään. Työjärjestyksessä voidaan myös määrätä osastojen ulkopuolisista yksiköistä.
4 §
Museoviraston päällikkönä on pääjohtaja, jolla on valtionarkeologin arvonimi.
Lisäksi museovirastossa on ylijohtaja (Suomen kansallismuseo), hallintojohtaja, osastonjohtajia ja muita virkamiehiä sekä työsopimussuhteista henkilöstöä.
Hallinto-osaston päällikkönä on hallintojohtaja ja muiden osastojen päällikkönä osastonjohtaja. Kulttuurihistorian osaston päällikkönä on kuitenkin opetusministeriön määräämä virkamies. Lisäksi virastossa on muita virkoja sekä tilapäisiä virkamiehiä ja työsopimussuhteessa olevaa henkilökuntaa.
5 §
Pääjohtaja johtaa museoviraston toimintaa sekä vastaa siitä, että museovirastolle kuuluvat tehtävät hoidetaan tuloksellisesti. Pääjohtaja ja Suomen kansallismuseon osalta ylijohtaja vastaavat johtokunnan päätösten toimeenpanosta.
Pääjohtaja johtaa museoviraston toimintaa sekä vastaa siitä, että museovirastolle kuuluvat tehtävät hoidetaan tehokkaasti ja taloudellisesti. Pääjohtaja vastaa johtokunnan päätösten toimeenpanosta.
Ylijohtaja, hallintojohtaja ja osastonjohtajat avustavat pääjohtajaa viraston johtamisessa.
Hallintojohtaja ja osastojen päälliköt avustavat pääjohtajaa viraston johtamisessa.
Viraston johtotehtävissä olevat vastaavat siitä, että heidän johdettavakseen kuuluvalle toimintayksikölle tai toiminnalle asetetut tavoitteet saavutetaan tehokkaasti ja taloudellisesti.
6 §
Museovirastolle kuuluvat asiat ratkaisee johtokunta, erityisistunto, pääjohtaja, ylijohtaja, hallintojohtaja, osastonjohtaja tai muu työjärjestyksessä määrätty virkamies.
Museovirastolle kuuluvat asiat ratkaisee johtokunta, erityisistunto, pääjohtaja, hallintojohtaja, osastonjohtaja, kulttuurihistorian osaston päällikkö tai muu työjärjestyksessä määrätty virkamies.
Johtokunnassa käsiteltävät asiat ratkaistaan esittelystä. Työjärjestyksessä määrätään, mitkä muut asiat ratkaistaan esittelystä.
7 §
Johtokunta ratkaisee asiat, jotka koskevat:
muinaismuistohallinnon ja maan museotoimen yleistä kehittämistä;
viraston toiminta- ja taloussuunnitelmaa sekä talousarvioehdotusta;
museoviraston tutkimustoiminnan sekä kulttuuriympäristön ja muinaisjäännösten suojelun yleisiä periaatteita;
viraston museoiden näyttelytoiminnan yleisiä periaatteita;
lausunnon antamista hallintojohtajan ja osastonjohtajan viran täyttämisestä ja kulttuurihistorian osaston päällikön määräämisestä; sekä
muita periaatteellisia, laajakantoisia ja muuten tärkeitä kysymyksiä, jotka pääjohtaja määrää johtokunnassa käsiteltäviksi.
8 §
Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta. Johtokunta on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja ja vähintään neljä muuta jäsentä ovat saapuvilla.
Johtokunnan kokouksessa päätetään asiat yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni.
Johtokunta antaa tarkemmat määräykset asioiden käsittelystä johtokunnassa.
Opetusministeriö vahvistaa johtokunnan jäsenten palkkiot.
9 §
Museoviraston erityisistunnossa ratkaistaan asiat, jotka koskevat:
viraston päätöksen alistamista ylemmälle viranomaiselle sekä viraston vahvistettaviksi alistettuja päätöksiä;
merkittävää rakennussuojelua ja muinaisjäännösten suojelua;
merkittäviä kulttuuriesineiden maastavientihakemuksia; sekä
merkittävää muinaisesineiden lunastamista ja siirtämistä.
Erityisistunto on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja ja vähintään kaksi muuta jäsentä ovat saapuvilla. Erityisistunnossa on kuitenkin aina oltava läsnä hallintojohtaja ja sen toimintayksikön päällikkö, jonka toimialaan käsiteltävä asia pääasiassa kuuluu.
Erityisistunto on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja ja vähintään kaksi muuta jäsentä ovat saapuvilla. Erityisistunnossa on kuitenkin aina oltava läsnä hallintojohtaja ja sen osaston päällikkö, jonka toimialaan käsiteltävä asia pääasiassa kuuluu.
Jos erityisistunnossa ilmenee erimielisyyttä asian ratkaisemisesta, päätetään asia äänestämällä noudattaen samaa menettelyä kuin monijäsenisessä tuomioistuimessa.
10 §
Pääjohtaja ratkaisee asiat, joita ei säädetä tai määrätä ratkaistaviksi johtokunnassa tai erityisistunnossa taikka joita ei asetuksessa säädetä tai työjärjestyksessä määrätä jonkun muun virkamiehen ratkaistaviksi.
Pääjohtaja ratkaisee asiat, joita ei säädetä tai määrätä ratkaistaviksi johtokunnassa tai erityisistunnossa tai joita ei työjärjestyksessä määrätä jonkun muun virkamiehen ratkaistaviksi.
Pääjohtaja tai toimintayksikön päällikkö voi yksittäistapauksessa ottaa ratkaistavakseen asian, joka muutoin olisi hänen alaisensa ratkaistavana.
Pääjohtaja tai osaston päällikkö voi yksittäistapauksessa ottaa ratkaistavakseen asian, joka muutoin olisi hänen alaisensa ratkaistavana.
10 §
Pääjohtaja ratkaisee asiat, joita ei säädetä tai määrätä ratkaistaviksi johtokunnassa tai erityisistunnossa tai joita ei työjärjestyksessä määrätä jonkun muun virkamiehen ratkaistaviksi.
Pääjohtaja tai osaston päällikkö voi yksittäistapauksessa ottaa ratkaistavakseen asian, joka muutoin olisi hänen alaisensa ratkaistavana.
11 §
Pääjohtajalta, ylijohtajalta, hallintojohtajalta ja osastonjohtajalta vaaditaan käytännössä osoitettu johtamistaito sekä pääjohtajalta lisäksi johtamiskokemus.
Pääjohtajalta, hallintojohtajalta, osastonjohtajalta ja kulttuurihistorian osaston päälliköltä vaaditaan tehtävien edellyttämää johtamistaitoa.
Lisäksi vaaditaan:
pääjohtajalta ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys museoviraston toimialaan;
hallintojohtajalta ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys hallinnollisiin tehtäviin;
ylijohtajalta ja osastonjohtajalta ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys yksikön toimialaan kuuluviin tehtäviin; sekä
osastonjohtajalta ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys osaston toimialaan kuuluviin tehtäviin; sekä
muilta virkamiehiltä tehtävien menestyksellisen hoitamisen edellyttämä koulutus.
12 §
Pääjohtajan nimittää valtioneuvosto virkaa haettavaksi julistamatta.
Pääjohtajan nimittää tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä virkaa haettavaksi julistamatta.
Ylijohtajan, hallintojohtajan ja osastonjohtajat nimittää johtokunta.
Hallintojohtajan ja osastonjohtajat nimittää opetusministeriö.
Ylijohtaja nimittää tai ottaa Suomen kansallismuseon virkamiehen ja työsopimussuhteisen henkilön.
Muun henkilökunnan nimittää tai ottaa pääjohtaja, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä.
Muun henkilöstön nimittää tai ottaa pääjohtaja, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä.
12 §
Pääjohtajan nimittää tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä virkaa haettavaksi julistamatta.
Hallintojohtajan ja osastonjohtajat nimittää opetusministeriö.
Muun henkilökunnan nimittää tai ottaa pääjohtaja, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä.
13 §
Virkavapautta pääjohtajalle myöntää opetusministeriö. Jos kysymys on enintään kuukauden kestävästä tai virkaehtosopimukseen perustuvasta virkavapaudesta, sen myöntää kuitenkin pääjohtajalle hänen sijaisensa ja ylijohtajalle hänen sijaisensa.
Pääjohtajalle myöntää virkavapautta opetusministeriö. Yli vuoden kestävän harkinnanvaraisen virkavapauden myöntää kuitenkin pääjohtajalle valtioneuvosto ja enintään kuukauden mittaisen lakiin tai virkaehtosopimukseen perustuvan virkavapauden hänen sijaisensa.
Virkavapauden ylijohtajalle kuukautta pidemmäksi ajaksi ja muille virkamiehille myöntää pääjohtaja, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä. Suomen kansallismuseon virkamiehille virkavapauden myöntää kuitenkin ylijohtaja.
Virkavapauden muille virkamiehille myöntää pääjohtaja, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä.
Nimittämisestä määräaikaiseen virkasuhteeseen päättää sama viranomainen, joka myöntää virkavapauden.
13 §
Pääjohtajalle myöntää virkavapautta opetusministeriö. Yli vuoden kestävän harkinnanvaraisen virkavapauden myöntää kuitenkin pääjohtajalle valtioneuvosto ja enintään kuukauden mittaisen lakiin tai virkaehtosopimukseen perustuvan virkavapauden hänen sijaisensa.
Virkavapauden muille virkamiehille myöntää pääjohtaja, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä.
14 §
Viran hoidosta virkavapauden aikana tai viran ollessa avoinna päättää se viranomainen tai virkamies, joka myöntää virkavapauden.
15 §
Pääjohtajan ollessa estyneenä hänen sijaisenaan toimii opetusministeriön määräämä museoviraston virkamies.
16 §
Pääjohtajaa syytetään virkavirheestä Helsingin hovioikeudessa.
17 §
Museovirasto kantaa ja vastaa valtion puolesta sekä valvoo tuomioistuimessa, välimiesmenettelyssä ja muissa viranomaisissa valtion etua ja oikeutta virastoa koskevissa asioissa.
Hallintojohtajalla ja hänen määräämällään virkamiehellä on oikeus ilman eri valtuutusta valvoa tai valtuuttaa asiamies valvomaan valtion etua ja oikeutta 1 momentissa tarkoitetuissa asioissa sekä ottaa viraston puolesta vastaan haasteen tiedoksianto.
18 §
Tarkemmat määräykset museoviraston organisaatiosta, toimintayksiköiden ja henkilöstön tehtävistä ja toimivallasta sekä asioiden käsittelemisestä samoin kuin viraston toiminnan muusta järjestämisestä annetaan työjärjestyksessä, jonka vahvistaa pääjohtaja.
19 §
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1992.
Tällä asetuksella kumotaan museovirastosta 23 päivänä helmikuuta 1972 annettu asetus (172/72) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
20 §
Pääjohtaja, hallintojohtaja ja osastonjohtajat toimivat tässä asetuksessa tarkoitettuna museoviraston johtokuntana, kunnes valtioneuvosto on nimittänyt 2 §:n 1 momentissa tarkoitetut johtokunnan jäsenet.
Tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleen asetuksen nojalla annetun työjärjestyksen määräykset, jotka eivät ole vastoin tätä asetusta, ovat voimassa siihen asti, kunnes tämän asetuksen mukainen työjärjestys tulee voimaan.
Tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleen asetuksen nojalla asetetun museoasian neuvottelukunnan toimikausi jatkuu vuoden 1993 loppuun.
442/1995
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1995.
944/1997
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 1997.
190/1999
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1999.
123/2000
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2000.
477/2000
Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä kesäkuuta 2000.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
1031/2000
Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä joulukuuta 2000.
1153/2002
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa asetettu johtokunta jatkaa tehtävässään ylijohtajalla täydennettynä toimikautensa loppuun.
Tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleen asetuksen nojalla annetun työjärjestyksen määräykset, jotka eivät ole vastoin tätä asetusta, ovat voimassa siihen asti, kunnes tämän asetuksen mukainen työjärjestys tulee voimaan.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.