Finlex →1257/1992 — Asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä

1. Tämän asetuksen säännöksiä sovelletaan kaikkeen ajoneuvoliikenteeseen tiellä.

2. Asetuksen säännöksiä ei kuitenkaan sovelleta ajoneuvoliikenteeseen tiellä sellaisilla ajoneuvoilla, joihin ei sovelleta ajoneuvojen rakenteesta ja varusteista annettua asetusta (1256/92).

3. Tätä asetusta sovelletaan sotilasajoneuvoasetuksen (560/92) 2 §:ssä määriteltyihin sotilasajoneuvoihin panssariajoneuvoa lukuun ottamatta siten kuin sotilasajoneuvoasetuksessa säädetään tai sen nojalla määrätään.

4. Tätä asetusta sovelletaan erikoiskuljetuksiin siten kuin liikenneministeriön päätöksessä määrätään.

1. Tätä asetusta sovelletaan ajoneuvoliikenteeseen tiellä sellaisilla ajoneuvoilla, joihin sovelletaan ajoneuvolakia (1090/2002).

2. Tätä asetusta sovelletaan sotilasajoneuvoihin panssariajoneuvoa lukuun ottamatta, jollei puolustusministeriön asetuksella ajoneuvolain nojalla toisin säädetä.

3. Tämän asetuksen soveltamisesta erikoiskuljetuksiin säädetään erikseen.

1. Ajoneuvojen, ajoneuvoluokkien ja ajoneuvon massojen määrittelyyn sovelletaan, mitä ajoneuvojen rakenteesta ja varusteista annetussa asetuksessa säädetään.

2. Kytkentämassalla tarkoitetaan suurinta kytkennässä sallittua hinattavan ajoneuvon todellista massaa. Puoliperävaunun ja keskiakseliperävaunun kytkentämassaan ei kuitenkaan lueta vetoajoneuvon vetopöytään tai vetokytkimeen kohdistuvaa massaa.

3. Tässä asetuksessa tarkoitetaan ministeriöllä liikenneministeriötä.

1. Ajoneuvojen, ajoneuvoluokkien sekä ajoneuvon mittojen ja massojen määrittelyyn sovelletaan, mitä ajoneuvolaissa ja sen nojalla säädetään. Ajoneuvon mittojen ja massojen määrittelystä säädetään lisäksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 661/2009 täytäntöönpanosta moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen massojen ja mittojen tyyppihyväksyntävaatimusten osalta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY muuttamisesta annetussa komission asetuksessa (EU) N:o 1230/2012.

2. Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1. Moottorikäyttöisen ajoneuvon suurin tiellä sallittu nopeus ilman perävaunua on:

2. Ehtona linja-auton hyväksymiselle käytettäväksi 100 km/h nopeudella on, että linja-auto täyttää seuraavat edellytykset:

3. Moottorikäyttöisen ajoneuvon suurin tiellä sallittu nopeus, kun siihen on kytketty hinattava ajoneuvo, on:

4. Moottorikäyttöistä ajoneuvoa omilla pyörillään tai apuvaunun avulla hinattaessa suurin sallittu nopeus on 60 km/h, jollei kummallekaan ajoneuvolle ole säädetty tai määrätty alhaisempaa nopeutta.

5. Moottorikäyttöisellä ajoneuvolla tiellä ajettaessa ei saa ylittää ajoneuvon rakenteesta tai rakenteeseen tai varustukseen nähden ylisuuresta kuormasta johtuvaa, viranomaisen määräämää enimmäisnopeutta.

1. Moottorikäyttöisen ajoneuvon suurin tiellä sallittu nopeus ilman perävaunua on:

1a. Ehtona matkailuauton hyväksymiselle käytettäväksi 100 km/h nopeudella on, että matkailuauton takana on mustin 20 mm levein reunoin varustettu keltainen, halkaisijaltaan 240 mm:n mittainen pyöreä kilpi, johon on mustin 120 mm korkein numeroin merkitty luku 100 ja että matkailuauton on katsastuksessa tai tyyppihyväksynnässä todettu täyttävän nopeusluokan edellytyksenä olevat vaatimukset.

2. Ehtona linja-auton hyväksymiselle käytettäväksi 100 km/h nopeudella on, että linja-auto täyttää seuraavat edellytykset:

3. Moottorikäyttöisen ajoneuvon suurin tiellä sallittu nopeus, kun siihen on kytketty hinattava ajoneuvo, on:

4. Moottorikäyttöistä ajoneuvoa omilla pyörillään tai apuvaunun avulla hinattaessa suurin sallittu nopeus on 60 km/h, jollei kummallekaan ajoneuvolle ole säädetty tai määrätty alhaisempaa nopeutta.

5. Moottorikäyttöisellä ajoneuvolla tiellä ajettaessa ei saa ylittää ajoneuvon rakenteesta tai rakenteeseen tai varustukseen nähden ylisuuresta kuormasta johtuvaa, viranomaisen määräämää enimmäisnopeutta.

Ajoneuvon suurin tiellä sallittu nopeus ilman perävaunua on:

Ehtona matkailuauton hyväksymiselle käytettäväksi 100 km/h nopeudella on, että matkailuauton takana on mustin 20 mm levein reunoin varustettu keltainen, halkaisijaltaan 240 mm:n mittainen pyöreä kilpi, johon on mustin 120 mm korkein numeroin merkitty luku 100 ja että matkailuauton on katsastuksessa tai tyyppihyväksynnässä todettu täyttävän nopeusluokan edellytyksenä olevat vaatimukset.

Ehtona linja-auton hyväksymiselle käytettäväksi 100 km/h nopeudella on, että linja-auto täyttää seuraavat edellytykset:

Moottorikäyttöisen ajoneuvon suurin tiellä sallittu nopeus, kun siihen on kytketty hinattava ajoneuvo, on:

Moottorikäyttöistä ajoneuvoa omilla pyörillään tai apuvaunun avulla hinattaessa suurin sallittu nopeus on 60 km/h, jollei kummallekaan ajoneuvolle ole säädetty tai määrätty alhaisempaa nopeutta.

Moottorikäyttöisellä ajoneuvolla tiellä ajettaessa ei saa ylittää ajoneuvon rakenteesta tai rakenteeseen tai varustukseen nähden ylisuuresta kuormasta johtuvaa, viranomaisen tai valmistajan asettamaa enimmäisnopeutta. Ajoneuvoyhdistelmällä ei saa ylittää millekään yhdistelmän ajoneuvoille sallittua suurinta nopeutta.

1. N ₁ -luokan ajoneuvoon, jonka suurin sallittu nopeus on 80 km/h, on kiinnitettävä taakse näkyvä suurinta sallittua nopeutta kilometreinä tunnissa osoittava mustin reunoin varustettu keltainen tai valkoinen, halkaisijaltaan 240 mm:n mittainen pyöreä kilpi, johon on mustin 120 mm korkein numeroin merkitty suurinta sallittua nopeutta kilometreinä tunnissa osoittava luku.

2. Muuhun kuin 1 momentissa tarkoitettuun ajoneuvoon, jonka nopeus on rajoitettu ajoneuvon luokituksesta määräytyvää nopeusrajoitusta alemmaksi ja alemmaksi kuin 80 km/h, on kiinnitettävä 1 momentissa tarkoitettu kilpi.

Tarpeeton ja häiritsevä ajo taajamassa on kielletty. Ajoneuvon kulkureitti ja ajotapa on taajamassa muutenkin sovitettava sellaiseksi, ettei siitä tarpeettomasti aiheudu häiriötä.

1. Moottoriajoneuvon seistessä muusta syystä kuin pakollisen liikenne-esteen vuoksi ei ajoneuvon moottoria saa käyttää enempää kuin kaksi minuuttia. Lämpötilan ollessa alle -15°C saa moottoria ennen ajoon lähtemistä kuitenkin käyttää enintään neljä minuuttia.

2. Joutokäynnin kielto ei koske kiireellisessä tehtävässä olevaa hälytysajoneuvoa eikä ajoneuvoa, jonka pääasiallisen käyttötarkoituksen edellyttämä lisälaite, kuten jätteenpuristin, kompressori, pumppu tai nostolava, vaatii toimiakseen moottorin käyttämistä.

1. Moottorikäyttöisen ajoneuvon seistessä muusta syystä kuin pakollisen liikenne-esteen vuoksi ei ajoneuvon moottoria saa käyttää enempää kuin kaksi minuuttia. Lämpötilan ollessa alle -15°C saa moottoria ennen ajoon lähtemistä kuitenkin käyttää enintään neljä minuuttia. Traktorin, moottorityökoneen ja auton alustalle rakennetun työkoneen moottoria saa kuitenkin käyttää ennen ajoneuvolla tai koneella tehtävän työn alkamista ajoneuvon toimintavalmiiksi saattamiseen tarvittavan ajan.

2. Joutokäynnin kielto ei koske kiireellisessä tehtävässä olevaa hälytysajoneuvoa, poliisin virkatehtävässä käyttämää ajoneuvoa eikä katsastuksen osana toimitettavaan pakokaasumittaukseen odottavaa ajoneuvoa. Kielto ei myöskään koske ajoneuvoa, jonka pääasiallinen käyttötarkoitus tai pääasiallisen käyttötarkoituksen edellyttämä lisälaite, kuten jätteenpuristin, kompressori, pumppu tai nostolava, vaatii moottorin käyttämistä.

1. Tieliikennelaissa (267/81) säädetty turvavyön käyttämisvelvollisuus ei koske:

2. Tieliikennelaissa säädetty moottoripyöräilijän, mopoilijan ja moottorikelkkailijan velvollisuus käyttää suojakypärää ei koske:

Tieliikennelaissa (267/1981) säädetty turvavyön käyttämisvelvollisuus ei koske:

2. Tieliikennelaissa säädetty velvollisuus käyttää suojakypärää ei koske:

Tieliikennelaissa (267/1981) säädetty turvavyön käyttämisvelvollisuus ei koske:

Tieliikennelaissa säädetty velvollisuus käyttää suojakypärää ei koske:

Tieliikennelain 88 b §:n 2 momentissa tarkoitetussa lääkärintodistuksessa tulee olla maininta sen voimassaoloajasta ja seuraava tunnus:

1. Ajopiirturissa saa samaa diagrammalevyä käyttää vain yksi kuljettaja.

2. Kuljettajan on säilytettävä itseään koskevat diagrammalevyt tai niiden jäljennökset viimeisten seitsemän vuorokauden ajalta siinä kuorma- tai linja-autossa taikka liikennetraktorissa, jota hän kulloinkin kuljettaa.

1. Tieliikenteen sosiaalilainsäädännön yhdenmukaistamisesta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 3821/85 ja (EY) N:o 2135/98 muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3820/85 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 561/2006 5–9 artiklaa ei tarvitse noudattaa eikä ajopiirturia käyttää:

2. Sen estämättä, mitä 1 momentissa mainitussa asetuksessa säädetään:

3. Edellä 2 momentissa tarkoitetut poikkeukset koskevat vain ajoneuvoja, joita käytetään Lapin tai Oulun läänissä taikka sellaisissa kunnissa, joiden asukastiheys on pienempi kuin viisi asukasta neliökilometrillä. Lisäksi ne koskevat ajoneuvoja, joita käytetään matkoilla, joiden alku- tai päätepiste on jollakin mainituista alueista. Poikkeukset eivät kuitenkaan koske Oulussa tai Kajaanissa käytettäviä ajoneuvoja.

4. 1 momentin 1 kohdassa mainitusta asetuksesta voidaan poiketa myös elävien kalojen kuljetuksissa huhtikuun 15 päivän ja kesäkuun 30 päivän sekä elokuun 15 päivän ja lokakuun 31 päivän välisenä aikana seuraavasti:

1. Ajoneuvolain 87 §:ssä ja liikennetarvikkeiden kaupasta, asennuksesta ja korjauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1247/2002) 4 luvussa säädetään tieliikenteen valvontalaitteista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3821/85 liitteessä I olevassa VI luvussa ja liitteessä I B olevassa VI luvussa tarkoitetusta ajopiirturin tarkastusten suorittajasta.

2 momentti on kumottu A:lla 13.12.2007/1221.

1. Poliisi ja työsuojeluhallinto huolehtivat niistä tarkastuksista, joita tarkoitetaan tieliikenteen sosiaalilainsäädännöstä annettujen neuvoston asetusten (ETY) N:o 3820/85 ja (ETY) N:o 3821/85 täytäntöönpanoa koskevista vähimmäisedellytyksistä ja neuvoston direktiivin 88/599/ETY kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2006/22/EY. Poliisi vastaa ensisijassa tiellä tapahtuvista tarkastuksista ja työsuojeluhallinto yrityksissä tapahtuvista tarkastuksista.

2. Edellä 1 momentissa mainitussa direktiivissä, tieliikenteen sosiaalilainsäädännön yhdenmukaistamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 561/2006 ja tieliikenteen valvontalaitteista annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 3821/85 tarkoitettuja ilmoituksia ja tietoja antavat omalta toimialaltaan ministeriö ja Liikenteen turvallisuusvirasto ministeriön tarvittaessa antamien ohjeiden mukaisesti.

3. Edellä 7 § 1 momentissa mainitun asetuksen 17 artiklassa tarkoitetun kertomuksen komissiolle laatii työsuojeluhallinto.

1 momentti on kumottu A:lla 19.12.2002/1243.

2. Radio- ja televisiovastaanottimen sekä muun äänentoistolaitteen käyttö luvanvaraisessa henkilötilausliikenteessä käytettävässä henkilöautossa (M ₁ - luokka) ja linjaliikenteessä olevassa linja-autossa (M ₂ - ja M ₃ -luokka) on kielletty, jos laitteen käyttö häiritsee matkustajaa..

Ohjauslaitteen osat on pidettävä sellaisessa kunnossa ja siten säädettyinä, ettei tarpeetonta väljyyttä tai kireyttä esiinny.

1. Jarrulaitteet on pidettävä siten säädettyinä, että ne ovat kuormittamattomat silloin, kun poljin tai muu käyttölaite on lepoasennossa ja että käyttölaitteella jarrujen ollessa kuormitetut on vielä riittävä liikkumavara kuormituksen suuntaan.

2. Jarrunesteenä saa käyttää vain sellaista nestettä, joka ei haitallisesti jäykisty -40°C lämpötilassa ja joka on tähän tarkoitukseen muutoinkin sopivaa. Jarrunesteen kiehumapisteen tulee olla vähintään 200°C.

1. Maastoajoneuvoa ei saa käyttää tiellä. Moottorireellä saa kuitenkin ylittää tien tai sillan. Jos moottorireellä suoritettava kuljetustehtävä tai maaston olosuhteet tekevät maastossa liikkumisen kohtuuttoman vaikeaksi taikka jos sitä on pidettävä tien turvallisen ylittämisen kannalta tarpeellisena, moottorirekeä saa kuitenkin tarpeellista varovaisuutta noudattaen muutoinkin tilapäisesti kuljettaa tiellä käyttäen tällöin ensisijaisesti tien auraamatonta osaa. Moottorikelkan käyttämisestä moottorikelkkailureitillä säädetään tieliikenneasetuksessa (182/82).

2. Traktoriin kytkettyä rekeä saa käyttää tiellä vain poikkeuksellisesti ja edellyttäen, ettei muulle liikenteelle aiheudu vaaraa tai haittaa. Rekeä saa kuormittaa olosuhteiden ja liikenneturvallisuuden sallimaan määrään.

1. Moottorireellä ja pyörillä varustetulla maastoajoneuvolla saa ylittää tien tai sillan. Moottorirekeä ja pyörillä varustettua maastoajoneuvoa saa tämän lisäksi tarpeellista varovaisuutta noudattaen tilapäisesti kuljettaa tiellä, jos:

2. Edellä 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa moottorireellä on käytettävä ensisijaisesti tien auraamatonta osaa.

3. Traktoriin kytkettyä rekeä saa käyttää tiellä vain poikkeuksellisesti ja vain, jos muulle liikenteelle ei aiheudu vaaraa tai haittaa. Rekeä saa kuormittaa olosuhteiden ja liikenneturvallisuuden sallimaan määrään.

Sellaisessa ajoneuvon alustassa, joita ei ole vielä varustettu korilla, ei tilapäisten siirtojen aikana vaadita heijastimia, taustapeilejä, roiskesuojia eikä -läppiä silloinkaan, kun alusta on varustettu ohjaamolla, eikä vetolaitetta, etu- ja taka-alleajosuojaa, sivusuojaa, luvattoman käytön estävää laitetta eikä ajopiirturia.

Moottorikelkan hätäkatkaisin on kiinnitettävä kuljettajaan ennen moottorin käynnistystä, jos hätäkatkaisimen toimintaperiaate edellyttää kiinnittämistä. Tällainen hätäkatkaisin on pidettävä kiinnitettynä ajon aikana.

Moottorikelkan ja raskaan moottorikelkan hätäkatkaisimen käyttökytkin on kiinnitettävä kuljettajaan ennen moottorin käynnistystä, jos hätäkatkaisimen toimintaperiaate edellyttää kiinnittämistä. Tällainen hätäkatkaisin on pidettävä kiinnitettynä ajon ajan.

Autossa ja perävaunussa, jonka kokonaismassa on suurempi kuin 3,5 tonnia, ohjautuva akseli on pidettävä lukittuna ajettaessa yli 60 km/h nopeudella.

1. Jos autossa tai perävaunussa, jolle ei ole säädetty ohjauslaitetta koskevia teknisiä vaatimuksia on ohjautuva akseli, joka on varustettu kuljettajan paikalta käytettävällä tai automaattisesti toimivalla ohjauksen suoraan lukitsevalla laitteella, akseli on pidettävä lukittuna ajettaessa yli 60 km/h nopeudella.

2. Jos ajoneuvon kaikki akselit ovat ohjaavia, ajoneuvon kulkuasennon on tavanomaisessa liikenteessä oltava ajoradan suuntainen.

1. Hinattaessa köyttä tai tankoa käyttäen ajoneuvoa, jota ei voi tai saa kuljettaa sen omalla voimakoneella, tulee ajoneuvojen välin olla vähintään kolme ja enintään kuusi metriä. Köyden tai tangon keskiosaan on kiinnitettävä selvästi näkyvä lippu. Ajoneuvoa, jonka jarrut ovat epäkunnossa, saa hinata vain tankoa tai puomia taikka apuvaunua käyttäen ja ajoneuvoa, jonka ohjaus on epäkunnossa, vain apuvaunun avulla tai hinauspuomin varaan nostettuna.

2. Kahden ajoneuvon samanaikainen hinaaminen samalla vetävällä ajoneuvolla on kielletty. Hinattavana oleva ajoneuvo ei ilman pakottavaa syytä saa olla vetävää ajoneuvoa painavampi. Hinattavana olevan ajoneuvon kuljettajalla tulee olla tällaisen ajoneuvon kuljettamiseen oikeuttava ajokortti.

Ajoneuvo on varustettava sen rekisteröidyn kokonaismassan ja akseleille kohdistuvien massojen edellyttämin renkain ja vantein. Renkaita, joissa kudos on näkyvissä tai jotka ilmeisesti ovat vaarassa räjähtää, ei saa käyttää.

1. Auton etupyörissä ei saa käyttää renkaita, joiden puutteellinen tasapaino voi haitata ohjausta. Kulutuspinnan pääurien syvyyden tulee auton, auton perävaunun ja sellaisen hinattavan laitteen renkaissa, jonka suurin sallittu nopeus on suurempi kuin 40 km/h, olla vähintään 1,6 mm. Akselilla, jolla on paripyörät, tämä vaatimus ei koske molempia pyöriä. Pääurilla tarkoitetaan leveitä uria renkaan kulutuspinnan keskialueella noin kolmen neljänneksen leveydellä kulutuspinnasta.

2. Henkilöautossa (M ₁ -luokka), jonka kokonaismassa on enintään 3,5 tonnia, ja pakettiautossa (N ₁ -luokka), kokonaismassaltaan enintään 3,5 tonnin erikoisautossa sekä kokonaismassaltaan yli 0,75 tonnin ja enintään 3,5 tonnin perävaunussa (O ₂ -luokka) on joulu-, tammi- ja helmikuun aikana käytettävä talvirenkaita, joiden kulutuspinnan pääurien syvyys on vähintään 3,0 mm. Talvirenkaita ei tarvitse käyttää:

3. Henkilö- ja pakettiauton (M ₁ - ja N ₁ luokka) sekä kokonaismassaltaan enintään 3,5 tonnin perävaunun (O ₁ - ja O ₂ -luokka) ja erikoisauton samalle akselille asennettavien renkaiden on oltava mitoiltaan, rakenteeltaan ja ominaisuuksiltaan samanlaiset. Jos tällaisessa autossa tai perävaunussa käytetään muita kuin vyörenkaita, sellaiset on asennettava kaikkiin pyöriin. Muussakaan autossa, auton perävaunussa tai hinattavassa laitteessa ei samalla akselilla saa käyttää siinä määrin erilaisia renkaita, että siitä voi aiheutua haittaa tai vaaraa.

4. Milloin autossa tai sen perävaunussa rengasvaurion johdosta joudutaan tilapäisesti käyttämään vararengasta, siihen ei sovelleta 2 ja 3 momentin säännöksiä. Ajoneuvoa on tällöin kuitenkin kuljetettava erityistä varovaisuutta noudattaen.

5. Henkilöauton (M ₁ -luokka) taikka kokonaismassaltaan enintään 3,5 tonnin perävaunun (O ₁ - tai O ₂ -luokka) ilmarenkaan paine ei saa ilman erityistä syytä poiketa renkaan tai ajoneuvon valmistajan suosituksen mukaisesta, ajoneuvon kuormitustilaa vastaavasta paineesta alaspäin enempää kuin 20 prosenttia.

1. Auton ja siihen kytketyn hinattavan ajoneuvon renkaat saa varustaa nastoin, lumiketjuin tai vastaavin liukuestein, jotka eivät oleellisesti vahingoita tien pintaa. Nastarenkaita saa käyttää marraskuun 1 päivästä maaliskuun 31 päivään tai toista pääsiäispäivää ensinnä seuraavaan maanantaihin, myöhemmän näistä päivämääristä ollessa määräävä. Muunakin aikana nastarenkaita saa käyttää hälytysajoneuvossa, puolustusvoimien käytössä olevassa maastokäyttöön tarkoitetussa autossa ja perävaunussa, tienpitoon käytettävässä autossa ja perävaunussa sekä hinausautossa. Nastarenkaita saa käyttää muuna aikana myös auton tai hinattavan ajoneuvon kauppaan, korjaukseen tai katsastukseen liittyvissä tilapäisissä siirroissa sekä kaikissa autoissa ja hinattavissa ajoneuvoissa, milloin sää tai keli sitä edellyttää.

2. Kokonaismassaltaan yli 0,75 tonnin ja enintään 3,5 tonnin perävaunussa (O ₂ -luokka) on käytettävä nastarenkaita, jos vetoautossa on sellaiset.

3. Käytettäessä nastarenkaita henkilö- tai pakettiautossa (M ₁ - ja N ₁ - luokka) tai kokonaismassaltaan enintään 3,5 tonnin perävaunussa (O ₁ -ja O ₂ -luokka) taikka erikoisautossa on nastarenkaat, paripyörien toisia pyöriä lukuun ottamatta, asennettava ajoneuvon kaikkiin pyöriin. Ajoneuvon eri renkaissa saavat nastamäärät poiketa enintään 25 prosenttia ajoneuvon sen renkaan nastamäärästä, jossa nastoja on eniten.

4. Milloin autossa tai siihen kytketyssä hinattavassa ajoneuvossa rengasvaurion johdosta joudutaan tilapäisesti käyttämään vararengasta, siihen ei sovelleta tämän pykälän säännöksiä. Ajoneuvoa on tällöin kuitenkin kuljetettava erityistä varovaisuutta noudattaen.

5. Käytetyssä henkilöautonrenkaassa ja kevyessä kuorma-autonrenkaassa saa nastan ulkonema olla enintään 2,0 mm. Käytetyssä kuorma-autonrenkaassa saa nastan ulkonema olla enintään 2,5 mm.

6. Liikenteen turvallisuusvirasto voi myöntää yksittäiselle ajoneuvolle poikkeuksen 1 momentin nastarenkaiden sallittua käyttöaikaa koskevasta säännöksestä.

7. Jos ajoneuvoyhdistelmässä, jonka massa on yli 44 tonnia, vetävälle akselille tai vetäville akseleille yhteensä kohdistuva massa on alle 18 prosenttia ajoneuvoyhdistelmän massasta, vetoajoneuvo on 16 §:n 2 momentissa tarkoitettuna aikana varustettava laitteella, jolla voidaan parantaa ajoneuvon liikkeellelähtökykyä liukkaalla tienpinnalla. Tällaisena laitteena ei pidetä yhden vetävän akselin tasauspyörästön toimintaan vaikuttavaa rakennetta.

1. Moottoripyörän (L ₃ - ja L ₄ -luokka) ja L ₅ -luokan ajoneuvon etupyörässä ei saa käyttää rengasta, jonka puutteellinen tasapaino voi haitata ohjausta. Kulutuspinnan pääurien syvyyden tulee olla vähintään 1,0 mm.

2. Moottoripyörässä, mopossa ja muissa L-luokkien ajoneuvossa ja niiden perävaunussa on käytettävä talvikäyttöön sopivia karkeakuvioisia renkaita 16 §:n 2 momentissa tarkoitettuna aikana. Talvirenkaiden käyttöpakosta sanotussa momentissa autolle säädetyt poikkeukset ovat soveltuvin osin voimassa myös moottoripyörää, mopoa ja muita L-luokkien ajoneuvoja ja niiden perävaunua koskevina.

3. Liukuesteiden käyttö moottoripyörässä, mopossa ja muissa L-luokkien ajoneuvoissa ja niiden perävaunussa on sallittu 17 §:ssä henkilöautolle säädetyin ehdoin.

1. Kulutuspinnan pääurien syvyyden tulee olla vähintään 1,0 mm. Moottoripyörän (L _3e - ja L _4e -luokka) ja kolmipyörän (L _5e -luokka) etupyörässä ei saa käyttää rengasta, jonka puutteellinen tasapaino voi haitata ohjausta.

2. Moottoripyörässä, mopossa, kolmipyörässä, nelipyörässä ja kevyessä nelipyörässä sekä tällaisen ajoneuvon perävaunussa on käytettävä talvikäyttöön sopivia, karkeakuvioisia renkaita 16 §:n 2 momentissa tarkoitettuna aikana. Mainitussa momentissa talvirenkaiden käyttövelvollisuudesta autolle säädetyt poikkeukset koskevat soveltuvin osin myös moottoripyörää, mopoa, kolmipyörää, nelipyörää ja kevyttä nelipyörää sekä tällaisen ajoneuvon perävaunua.

3. Liukuesteiden käyttö moottoripyörässä, mopossa, kolmipyörässä, nelipyörässä ja kevyessä nelipyörässä sekä tällaisen ajoneuvon perävaunussa on sallittu 17 §:ssä henkilöautolle säädetyin ehdoin.

Polkupyörän, polkupyörän perävaunun, potkupyörän ja eläimen vetämän ajoneuvon renkaat saa varustaa nastoin, lumiketjuin tai vastaavin liukuestein, jotka eivät oleellisesti vahingoita tien pintaa.

Polkupyörän, moottorilla varustetun polkupyörän, polkupyörän perävaunun, potkupyörän, kevyen sähköajoneuvon ja eläimen vetämän ajoneuvon renkaat saa varustaa nastoin, lumiketjuin tai vastaavin liukuestein, jotka eivät olennaisesti vahingoita tien pintaa.

Traktorin, moottorityökoneen, maastoajoneuvon ja niiden perävaunun renkaat ja telaketjut saa varustaa nastoin, lumiketjuin tai vastaavin liukuestein, jotka eivät oleellisesti vahingoita tien pintaa.

1. Ajoneuvoa tai ajoneuvoyhdistelmää tiellä kuljetettaessa ei akselille tai telille kohdistuva massa eikä ajoneuvon massa saa ylittää ajoneuvoliikennerekisteriin merkittyä arvoa. Ajoneuvoyhdistelmän massa ei saa ylittää vetoajoneuvon ja hinattavan ajoneuvon tai hinattavien ajoneuvojen ajoneuvoliikennerekisteriin merkittyjen massojen summaa eikä yhdistelmälle sallittua kokonaismassaa, jos se on edellä tarkoitettua summaa alempi.

2. Ajettaessa liukkaalla tien pinnalla auton vetävälle akselille kohdistuva massa saa akselinnostolaitetta käytettäessä tilapäisesti ylittää suurimman tiellä sallitun akselimassan jos tästä ei aiheudu vahinkoa tielle.

1. Käytettäessä Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa, jäljempänä ETA-valtio, rekisteröityä tai käyttöön otettua ajoneuvoa Suomessa sovelletaan tämän luvun säännöksiä.

2. Jos vuonna 1993 tai myöhemmin käyttöön otetun ajoneuvon rekisteröinnissä ja käytössä sallitut massat ylittävät tiettyjen yhteisössä liikkuvien tieliikenteen ajoneuvojen suurimmista kansallisessa ja kansainvälisessä liikenteessä sallituista mitoista ja suurimmista kansainvälisessä liikenteessä sallituista painoista annetussa neuvoston direktiivissä 96/53/EY säädetyt suurimmat sallitut arvot:

3. Edellä 2 momentissa tarkoitetun ajoneuvon kolmella tai useammalla akselilla varustetun telin ohjautuville akseleille kohdistuvien massojen summa saa olla enintään puolet telin kiinteille tai pakko-ohjatuille akseleille kohdistuvien massojen summasta.

1. Autoa tai perävaunua tiellä kuljetettaessa sen akselille kohdistuva massa ei saa ylittää seuraavia arvoja:

1. Autoa tiellä kuljetettaessa ei sen kokonaismassa saa ylittää seuraavia arvoja:

2. Neli- tai viisiakselisen auton kokonaismassa tonneina ei kuitenkaan saa ylittää viittä kertaa auton äärimmäisten akselien väliä metreinä.

3. Ajoneuvon massasta tulee vähintään 20 prosenttia kohdistua ohjaavaan akseliin tai akseleihin. Henkilöauton massasta, auton ollessa kuormattu täyttä kokonaismassaa ja täyttä taka-akselille kohdistuvaa massaa vastaavasti, tulee kuitenkin vähintään 30 prosenttia kohdistua etuakselille.

1. Autoa tiellä kuljetettaessa sen massa ei saa ylittää seuraavia arvoja:

2. Edellä 1 momentin a tai c kohdassa tarkoitettuun autoon, joka on otettu käyttöön ennen 1 päivää marraskuuta 2013, sovelletaan 30 päivään huhtikuuta 2018 kaksi tonnia a ja c kohdassa säädettyjä ajoneuvon enimmäismassan arvoja suurempia arvoja sekä 1 momentin c kohdassa mainitun massan arvon 9,5 tonnia sijasta arvoa 10,5 tonnia.

3. Auton kokonaismassa ei kuitenkaan saa ylittää määrää, joka saadaan lisäämällä jokaiselta 0,10 metriltä, jonka auton äärimmäisten akselien välinen etäisyys ylittää 1,80 metriä, 20 tonniin:

4. Auton massasta vähintään 20 prosenttia tulee kohdistua ohjaavaan akseliin tai ohjaaviin akseleihin. Henkilöauton massasta, auton ollessa kuormattu suurinta rekisteröinnissä ja käytössä sallittua massaa ja täyttä taka-akselistolle kohdistuvaa massaa vastaavasti, kuitenkin vähintään 30 prosenttia tulee kohdistua etuakselille.

5. M ₂ -, M ₃ - ja N-luokan ajoneuvon massasta vähintään 25 prosenttia tulee kohdistua vetävään akseliin tai vetäviin akseleihin.

Edellä 20 §:n 2 momentin d kohdassa sekä 21 §:n 1 momentin c ja f kohdassa tarkoitettuna ilmajousitusta vastaavana jousituksena hyväksytään jousitus, joka täyttää EY:n neuvoston tiettyjen tieliikenteen ajoneuvojen painoista, mitoista ja muista teknisistä ominaisuuksista antaman direktiivin (85/3/ETY) muuttamisesta annetun neuvoston direktiivin (92/7/ETY) vaatimukset. Ilmajousitusta vastaavaksi jousitukseksi katsotaan myös jousitus, jossa teliakseleista kummankaan akselille kohdistuva massa ei ylitä 9,5 tonnia.

1. Auton ja perävaunun yhdistelmän kokonaismassa ei sitä tiellä kuljetettaessa saa ylittää seuraavia arvoja, jolloin akselien lukumäärää laskettaessa ei oteta huomioon akselille kohdistuvalta massaltaan alle viiden tonnin akselia:

2. Tielaitos voi määräämillään yleisillä teillä ja asianomaisen tienpitäjän suostumuksella muillakin teillä sallia auton ja varsinaisen perävaunun yhdistelmän käytön, kun maa on jäätyneenä, seitsemän- tai useampiakseliselle yhdistelmälle sallitun 56 tonnin sijasta enintään 60 tonnin kokonaismassalla.

3. Auton ja siihen kytketyn perävaunun muodostaman kokonaismassaltaan yli 44 tonnin ajoneuvoyhdistelmän kokonaismassa ei kuitenkaan saa ylittää määrää, joka saadaan lisäämällä 20 tonniin 270 kg jokaiselta 10 senttimetriltä, jonka ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän äärimmäisten akselien väli ylittää 1,80 metriä. Ajoneuvoyhdistelmässä, jonka kokonaismassa on suurempi kuin 40 tonnia, auton takimmaisen ja kokonaismassaltaan yli 10 tonnin perävaunun etummaisen akselin välin tulee olla vähintään 3,0 metriä.

1. Auton ja perävaunun yhdistelmän massa ei sitä tiellä kuljetettaessa saa ylittää seuraavia arvoja:

2. Edellä 1 momentissa akselien lukumäärää laskettaessa kuusi- tai useampiakselisissa yhdistelmissä ei oteta huomioon akselia, johon kohdistuva massa on pienempi kuin viisi tonnia.

3. Edellä 1 momentin c kohdasta poiketen seitsemänakseliseen ajoneuvoyhdistelmään, jossa vetoauto tai varsinainen perävaunu taikka molemmat on otettu käyttöön ennen 1 päivää marraskuuta 2013, sovelletaan 30 päivään huhtikuuta 2018 enimmäismassan arvoa 64 tonnia.

4. Auton ja siihen kytketyn perävaunun tai kytkettyjen perävaunujen muodostaman massaltaan yli 44 tonnin ajoneuvoyhdistelmän massa ei kuitenkaan saa ylittää määrää, joka saadaan lisäämällä 20 tonniin 320 kg jokaiselta 0,10 metriltä, jonka ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän äärimmäisten akselien väli ylittää 1,80 metriä. Mitä tässä momentissa edellä säädetään, sovelletaan myös 1 momentin c kohdassa tarkoitetun yhdistelmän osana olevaan auton ja puoliperävaunun ajoneuvoyhdistelmään, jos sen massa on suurempi kuin 44 tonnia. Ajoneuvoyhdistelmässä, jonka massa on suurempi kuin 40 tonnia, auton takimmaisen ja massaltaan yli 10 tonnin perävaunun etummaisen akselin välin tulee olla vähintään 3,00 metriä.

5. Jos ajoneuvoyhdistelmän massa on yli 68 tonnia, ajoneuvoyhdistelmän massasta vähintään 20 prosenttia tulee kohdistua vetäville akseleille.

6. Massaltaan yli 44 tonnin ajoneuvoyhdistelmässä käytettävän auton moottorin tehon on oltava vähintään 5 kilowattia jokaista yhdistelmämassan tonnia kohden. Ajoneuvoyhdistelmää, jonka massa on yli 60 tonnia, saadaan kuitenkin käyttää 30 päivään huhtikuuta 2018, jos auton moottorin teho ylittää arvon, joka saadaan kaavasta: 300 kW + 2,625 kW/t x (yhdistelmämassa tonneina – 60 t).

1. Auton ja perävaunun yhdistelmän massa ei sitä tiellä kuljetettaessa saa ylittää seuraavia arvoja:

2. Edellä 1 momentissa akselien lukumäärää laskettaessa kuusi- tai useampiakselisissa yhdistelmissä ei oteta huomioon akselia, johon kohdistuva massa on pienempi kuin viisi tonnia.

3. Edellä 1 momentin c kohdasta poiketen seitsemänakseliseen ajoneuvoyhdistelmään, jossa vetoauto tai varsinainen perävaunu taikka molemmat on otettu käyttöön ennen 1 päivää marraskuuta 2013, sovelletaan 30 päivään huhtikuuta 2018 enimmäismassan arvoa 64 tonnia.

4. Auton ja siihen kytketyn perävaunun tai kytkettyjen perävaunujen muodostaman massaltaan yli 44 tonnin ajoneuvoyhdistelmän massa ei kuitenkaan saa ylittää määrää, joka saadaan lisäämällä 20 tonniin 320 kilogrammaa jokaiselta 0,10 metriltä, jonka ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän äärimmäisten akselien väli ylittää 1,80 metriä. Mitä tässä momentissa edellä säädetään, sovelletaan myös 1 momentin c kohdassa tarkoitetun yhdistelmän osana olevaan auton ja puoliperävaunun ajoneuvoyhdistelmään, jos sen massa on suurempi kuin 44 tonnia. Ajoneuvoyhdistelmässä, jonka massa on suurempi kuin 40 tonnia, auton takimmaisen ja massaltaan yli 10 tonnin perävaunun etummaisen akselin välin tulee olla vähintään 3,00 metriä.

5. Jos ajoneuvoyhdistelmän massa on yli 68 tonnia, ajoneuvoyhdistelmän massasta vähintään 20 prosenttia tulee kohdistua vetäville akseleille.

6. Massaltaan yli 44 tonnin ajoneuvoyhdistelmässä käytettävän auton moottorin tehon on oltava vähintään 5 kilowattia jokaista yhdistelmämassan tonnia kohden. Ajoneuvoyhdistelmää, jonka massa on yli 60 tonnia, saadaan kuitenkin käyttää 30 päivään huhtikuuta 2018, jos auton moottorin teho ylittää arvon, joka saadaan kaavasta: 300 kilowattia + 2,625 kilowattia/tonnia x (yhdistelmämassa tonneina – 60 tonnia).

7. Mitä 1 momentin a kohdassa säädetään, sovelletaan myös 1 momentin c kohdassa tarkoitetun yhdistelmän osana olevaan auton ja puoliperävaunun ajoneuvoyhdistelmään.

1. Vähintään seitsemänakselisen ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu massa on 23 §:n 1 momentin c kohdasta ja 3 momentista poiketen 60 tonnia, jos kuljetukseen sovelletaan vaarallisten aineiden kuljetuksesta annettua lakia (719/1994). Tällaisen ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu massa on kuitenkin 68 tonnia, jos ajoneuvoyhdistelmässä on vähintään kahdeksan akselia ja ajoneuvoyhdistelmän vetoautossa on vähintään neljä akselia.

2. Enintään kahdeksanakselisessa ajoneuvoyhdistelmässä, jonka massa on yli 64 tonnia, vähintään 65 prosenttia perävaunun massasta tai perävaunujen massasta yhteensä tulee kohdistua akseleille, jotka on varustettu paripyörin. Vaatimus ei kuitenkaan koske vaarallisten aineiden säiliökuljetusta, jos kuljetettavan vaarallisen aineen määrä ylittää 5 tonnia.

3. Edellä 1 ja 2 momentissa säädettyä ei sovelleta pakatun tavaran kuljetukseen, jos kuljetettavan vaarallisen aineen määrä ei ylitä 1 momentissa mainitun lain nojalla säädettyjä tai määrättyjä raja-arvoja, jotka koskevat kuljetusyksikössä kuljetettavaan määrään liittyviä vapautuksia.

1. Auton pituus ei saa ylittää seuraavia arvoja:

2. Perävaunun pituus ilman kytkinlaitteita ei saa ylittää seuraavia arvoja:

3. Ajoneuvoyhdistelmän pituus ei saa ylittää seuraavia arvoja:

1. Auton pituus ei saa ylittää seuraavia arvoja:

4. Jos linja-autoon on kiinnitetty irrotettava varuste, kuten suksilaatikko, linja-auton ja siihen kiinnitetyn varusteen pituus ei saa ylittää tässä pykälässä säädettyjä mittoja.

1. Auton ja perävaunun suurin sallittu korkeus on 4,0 metriä ja leveys 2,6 metriä.

2. Kokonaismassaltaan enintään 3,5 tonnin perävaunun (O1- ja O2-luokka) leveys saa ylittää vetoauton leveyden. Jos perävaunun leveys on suurempi kuin 2,3 metriä, perävaunun leveys saa kuitenkin olla enintään 0,6 metriä vetoauton rekisteriin merkittyä leveyttä suurempi.

3. Muun kuin 2 momentissa tarkoitetun varsinaisen perävaunun leveys saa ylittää vetoauton leveyden enintään 0,15 metriä. Puoliperävaunun leveys saa ylittää vetoauton etuakselin kohdalta mitatun leveyden enintään 0,35 metriä.

4. Auton ja perävaunun leveyttä määrättäessä ei taustapeilejä eikä suunta- ja sivuvalaisimia oteta huomioon, ei myöskään tienpitoon käytettävässä ajoneuvossa siihen tilapäisesti kiinnitettyjä laitteita.

1. Auton ja perävaunun suurin sallittu korkeus on 4,40 metriä. Tämä mitta ei saa ylittyä ajoneuvon ollessa kuormaamattomana tai akselinnostolaite yläasennossa. Jos ajoneuvon korkeus on yli 4,20 metriä, kuljetuksen suorittajan ja kuljettajan on varmistettava, että kuljetuksen suorittaminen käytettävällä kuljetusreitillä on mahdollista ilman riskiä osumisesta tien yläpuolisiin rakenteisiin.

2. Ajoneuvon suurin sallittu leveys on 2,60 metriä. Kiinteältä rakenteeltaan yli 22,00 metrin pituisessa yhdistelmässä käytettävän muun kuin lämpöeristetyn ajoneuvon sekä linja-auton suurin sallittu leveys on kuitenkin 2,55 metriä. Museoajoneuvoksi rekisteröidyn linja-auton, joka on liikennekäytössä enintään 50 päivää kalenterivuoden aikana, suurin sallittu leveys on kuitenkin 2,60 metriä. Henkilöauton (M ₁ -luokka) suurin sallittu leveys on 2,50 metriä.

3. Keskiakseli- tai varsinaisen perävaunun, jonka suurin rekisteröinnissä ja käytössä sallittu massa on yli 3,5 tonnia (O ₃ - ja O ₄ -luokka), leveys saa ylittää vetoauton leveyden enintään 0,15 metriä. Puoliperävaunun leveys saa ylittää vetoauton etuakselin kohdalta mitatun leveyden enintään 0,35 metriä.

1. Auton ja perävaunun suurin sallittu korkeus on 4,40 metriä. Tämä mitta ei saa ylittyä ajoneuvon ollessa kuormaamattomana tai akselinnostolaite yläasennossa. Jos ajoneuvon korkeus on yli 4,20 metriä, kuljetuksen suorittajan ja kuljettajan on varmistettava, että kuljetuksen suorittaminen käytettävällä kuljetusreitillä on mahdollista ilman riskiä osumisesta tien yläpuolisiin rakenteisiin.

2. Ajoneuvon suurin sallittu leveys on 2,60 metriä. Kiinteältä rakenteeltaan yli 22,00 metrin pituisessa yhdistelmässä käytettävän muun kuin lämpöeristetyn ajoneuvon sekä linja-auton suurin sallittu leveys on kuitenkin 2,55 metriä. Museoajoneuvoksi rekisteröidyn linja-auton, joka on liikennekäytössä enintään 50 päivää kalenterivuoden aikana, suurin sallittu leveys on kuitenkin 2,60 metriä. Henkilöauton (M ₁ -luokka) suurin sallittu leveys on 2,55 metriä.

3. Keskiakseli- tai varsinaisen perävaunun, jonka suurin rekisteröinnissä ja käytössä sallittu massa on yli 3,5 tonnia (O ₃ - ja O ₄ -luokka), leveys saa ylittää vetoauton leveyden enintään 0,15 metriä. Puoliperävaunun leveys saa ylittää vetoauton etuakselin kohdalta mitatun leveyden enintään 0,35 metriä.

4. Edellä 2 momentissa tarkoitettuna lämpöeristettynä ajoneuvona pidetään myös säiliöajoneuvoa, jonka säiliö on lämpöeristetty ja jonka säiliön seinän paksuus on vähintään 45 millimetriä.

Auton ja perävaunun suurin sallittu korkeus on 4,40 metriä. Tämä mitta ei saa ylittyä ajoneuvon ollessa kuormaamattomana tai akselinnostolaite yläasennossa. Jos ajoneuvon korkeus on yli 4,20 metriä, kuljetuksen suorittajan ja kuljettajan on varmistettava, että kuljetuksen suorittaminen käytettävällä kuljetusreitillä on mahdollista ilman riskiä osumisesta tien yläpuolisiin rakenteisiin.

Ajoneuvon suurin sallittu leveys on 2,60 metriä. Kiinteältä rakenteeltaan yli 22,00 metrin pituisessa yhdistelmässä käytettävän muun kuin lämpöeristetyn ajoneuvon sekä linja-auton suurin sallittu leveys on kuitenkin 2,55 metriä. Museoajoneuvoksi rekisteröidyn linja-auton, joka on liikennekäytössä enintään 50 päivää kalenterivuoden aikana, suurin sallittu leveys on kuitenkin 2,60 metriä. Henkilöauton (M ₁ -luokka) suurin sallittu leveys on 2,55 metriä. Moottorikelkan ja raskaan moottorikelkan sekä niiden perävaunun suurin sallittu leveys on 1,70 metriä moottorikelkkailureitillä.

Keskiakseli- tai varsinaisen perävaunun, jonka suurin rekisteröinnissä ja käytössä sallittu massa on yli 3,5 tonnia (O ₃ - ja O ₄ -luokka), leveys saa ylittää vetoauton leveyden enintään 0,15 metriä. Puoliperävaunun leveys saa ylittää vetoauton etuakselin kohdalta mitatun leveyden enintään 0,35 metriä.

Edellä 2 momentissa tarkoitettuna lämpöeristettynä ajoneuvona pidetään myös säiliöajoneuvoa, jonka säiliö on lämpöeristetty ja jonka säiliön seinän paksuus on vähintään 45 millimetriä.

1. Auton ja varsinaisen perävaunun yhdistelmän tulee olla siten kääntyvä, että uloimman etukulman kulkiessa 12,5 metrin säteisen ympyrän kaarta pitkin sisäsivu kulkee vähintään 5,0 metrin säteistä kaarta pitkin.

2. Auton ja puoliperävaunun yhdistelmän tulee olla siten kääntyvä, että uloimman etukulman kulkiessa 12,5 metrin säteisen ympyrän kaarta pitkin sisäsivu kulkee vähintään 5,3 metrin säteistä kaarta pitkin.

3. Yli 13 metriä pitkän linja-auton (M ₂ - ja M ₃ -luokka) tulee olla siten kääntyvä, että uloimman etukulman kulkiessa 15 metrin säteistä ympyrän kaarta pitkin sisäsivu kulkee vähintään 6,0 metrin säteistä kaarta pitkin. Lisäksi auton korin tulee olla siten mitoitettu, että lähdettäessä autolla liikkeelle ohjauksen ollessa 12,0 metrin säteistä kääntöympyrää vastaavassa asennossa tai, milloin kääntöympyrä on tätä suurempi, pienintä kääntöympyrää vastaavassa asennossa, korin äärimmäisen takakulman siirtymä auton sivun määräämästä pituussuuntaisesta pystytasosta mitattuna on enintään 0,8 metriä. Nivellinja-autolla saa tässä tarkoitettu sivusuuntainen siirtymä kuitenkin olla enintään 1,2 metriä.

1. Auton ja puoliperävaunun sekä auton ja varsinaisen tai keskiakseliperävaunun enintään 18,75 metrin pituisen yhdistelmän on kyettävä liikkumaan kumpaankin suuntaan sellaisen koko ympyrän 360 asteen alueella, jonka määrittävät kaksi samankeskistä ympyrää siten, että ajoneuvon uloimman etukulman kulkiessa 12,50 metrin säteisen ympyrän kaarta pitkin sisäsivu kulkee vähintään 5,30 metrin säteistä kaarta pitkin. Puoliperävaunuyhdistelmän katsotaan täyttävän tämän vaatimuksen, jos etäisyys vetotapista kiinteiden teliakseleiden keskiviivaan ei ole suurempi kuin

2. Auton ja yhden tai kahden perävaunun yli 18,75 metriä pitkän yhdistelmän tulee olla siten kääntyvä, että uloimman etukulman kulkiessa 12,50 metrin säteisen ympyrän kaarta pitkin sisäsivu kulkee vähintään 2,00 metrin säteistä kaarta pitkin. Tällaisessa yhdistelmässä käytettävässä puoliperävaunussa tai varsinaisessa perävaunussa etäisyys vetotapista tai etuakseliston kääntöpisteestä taka-akseliin tai taka-akseliston ohjautumattomien akselien keskiviivaan saa olla enintään 8,15 metriä. Jos perävaunun kaikki taka-akselit ovat ohjaavia tai osa akseleista on ohjautuvia taikka toisen puoliperävaunun kytkemistä varten taka-akselit ovat taaksepäin siirrettäviä niiden päälle asennetun vetopöydän takia, edellä mainittu mitta saa olla tässä momentissa säädetyn kääntyvyysehdon puitteissa pitempi.

3. Jos yhdessä tai useammassa ohjaamattomassa tai ohjautumattomassa teliakselissa on akselinnostolaite, se otetaan huomioon kääntyvyyttä mitattaessa.

1. Muiden kuin 20-25 §:ssä tarkoitettujen ajoneuvojen ja ajoneuvoyhdistelmien massoihin ja päämittoihin sovelletaan jäljempänä 28-30 §:ssä säädetyin poikkeuksin, mitä 20-25 §:ssä säädetään.

2. Metalliteloin varustetun ajoneuvon kokonaismassa saa olla enintään 20 tonnia.

1. Muiden kuin 20–23, 23 a, 24 ja 25 §:ssä tarkoitettujen ajoneuvojen ja ajoneuvoyhdistelmien massoihin ja päämittoihin sovelletaan 27 a ja 28–30 §:ssä säädetyin poikkeuksin, mitä 19 a, 20–23, 23 a, 24, 25 ja 27 a §:ssä säädetään rakenteeltaan mahdollisimman samankaltaisesta ajoneuvosta. Moottoripyörän, mopon, kolmipyörän, nelipyörän ja kevyen nelipyörän päämitoista säädetään kuitenkin 27 a §:ssä. Traktorin ja perävaunun yhdistelmään ei kuitenkaan sovelleta 24 §:n 3 momentin a, c ja d kohtaa.

2. Metalliteloin varustetun ajoneuvon massa saa olla enintään 20 tonnia.

Moottoripyörän, mopon, kolmipyörän, nelipyörän ja kevyen nelipyörän suurimmat sallitut päämitat ovat seuraavat:

Moottoripyörän, mopon, kolmipyörän, raskaan nelipyörän ja kevyen nelipyörän suurimmat sallitut päämitat ovat seuraavat:

Kaksipyöräisen polkupyörän ja mopon (L ₁ -luokka) suurin sallittu leveys on 25 §:n 1 momentista poiketen 0,80 metriä. Useampipyöräisen polkupyörän ja L ₂ -luokan ajoneuvon suurin sallittu leveys on 1,25 metriä.

Kaksipyöräisen polkupyörän suurin sallittu leveys on 25 §:n 1 momentista poiketen 0,80 metriä. Useampipyöräisen polkupyörän suurin sallittu leveys on 1,25 metriä.

Enintään kaksipyöräisen polkupyörän suurin sallittu leveys on 25 §:n 2 momentissa säädetystä poiketen 0,80 metriä, kaksipyöräisen moottorilla varustetun polkupyörän kuitenkin 1,00 metriä. Useampipyöräisen polkupyörän suurin sallittu leveys on 1,25 metriä. Kevyen sähköajoneuvon enimmäisleveys on 0,8 metriä.

1. Traktoria ja moottorityökonetta, jonka leveys on suurempi kuin 2,6 metriä mutta ei kuitenkaan yli 3,0 metriä, saa kuljettaa tiellä siirrettäessä traktoria tai moottorityökonetta työpaikalta toiselle tai huoltotarkoituksessa.

2. Traktorin suurinta leveyttä mitattaessa ei oteta huomioon siihen liitettyä työvälinettä eikä levikepyöriä.

3. Traktoriin saa kytkeä hinattavan ajoneuvon, jonka leveys on enintään 2,6 metriä siitä huolimatta, että sen leveys ylittää traktorin leveyden. Kuitenkin saa traktoriin, jonka leveys on yli 2,6 metriä, kytkeä enintään traktorin levyisen hinattavan laitteen ehdolla, ettei hinattavaa laitetta kuljeteta tiellä muulloin kuin siirrettäessä sitä työpaikalta toiselle tai huoltotarkoituksessa.

1. Traktoria ja moottorityökonetta, jonka leveys on suurempi kuin 2,6 metriä mutta ei kuitenkaan yli 3,0 metriä, saa kuljettaa tiellä siirrettäessä traktoria tai moottorityökonetta työpaikalta toiselle tai huoltotarkoituksessa.

2. Traktorin suurinta leveyttä mitattaessa ei oteta huomioon siihen liitettyä työvälinettä eikä levikepyöriä. Levikepyöristä mitatulta leveydeltään yli 2,6 metriä leveää traktoria tiellä kuljetettaessa on traktoriin kiinnitettävä sekä eteen- että taaksepäin suunnatut suurinta leveyttä vastaamaan asetettavat 30 §:n 4 momentin mukaiset valot ja heijastimet. Leveyttä osoittavat valot vaaditaan kuitenkin vain, jos traktoria kuljetetaan tiellä pimeän tai hämärän aikana taikka näkyvyyden ollessa muutoin sään vuoksi huonontunut. Traktoria ja siihen liitettyä työvälinettä saa kuljettaa yli 4,00 metriä leveänä vain, jos tielaitteet eivät rajoita liikkumista.

3. Traktoriin saa kytkeä hinattavan ajoneuvon, jonka leveys on enintään 2,6 metriä, siitä huolimatta, että sen leveys ylittää traktorin leveyden. Kuitenkin saa traktoriin, jonka leveys on yli 2,6 metriä, kytkeä enintään traktorin levyisen hinattavan laitteen ehdolla, ettei hinattavaa laitetta kuljeteta tiellä muulloin kuin siirrettäessä sitä työpaikalta toiselle tai huoltotarkoituksessa.

4. Traktoriin saa kytkeä lietelannan kuljetukseen ja levitykseen käytettävän, enintään 3,3 metriä leveän säiliöperävaunun ehdolla, että yli 2,6 metriä leveää perävaunua tiellä kuljetettaessa traktoriin on kiinnitetty eteenpäin suunnatut ja vastaavasti perävaunun taakse taaksepäin suunnatut, kuljetuksen suurinta leveyttä vastaamaan asetettavat 30 §:n 4 momentin mukaiset valot ja heijastimet. Traktoriin kiinnitettäväksi tarkoitetut, kuljetuksen suurinta leveyttä osoittavat eteenpäin suunnatut valot ja heijastimet saa kiinnittää perävaunun etuosaan, jos traktorin leveys ei estä niiden näkymistä eteenpäin. Leveyttä osoittavat valot vaaditaan kuitenkin vain milloin perävaunua kuljetetaan tiellä pimeän tai hämärän aikana taikka näkyvyyden ollessa sään vuoksi tai muusta syystä huonontunut.

1. Maatalouteen tai tienpitoon käytettäviin työkoneisiin, työvälineisiin ja hinattaviin laitteisiin ei sovelleta 24 eikä 25 §:n päämittoja koskevia säännöksiä. Työkone tai laite ei kuitenkaan saa ilmeisesti vaarantaa muuta liikennettä, ja kaikki kohtuudella vaadittavat toimenpiteet ylileveyden poistamiseksi on suoritettava.

2. Ylileveiden työkoneiden, työvälineiden ja laitteiden merkitsemiseksi on ajoneuvon eteen ja taakse tai, jos työvälinettä tai laitetta vedetään, vetävän ajoneuvon eteen ja työvälineen taakse, asetettava pituudeltaan ja sijoitukseltaan ajoneuvon ja työvälineen suurinta leveyttä vastaava, vuorottaisin punaisin ja keltaisin poikkijuovin maalattu kilpi, jonka päissä on edessä valkoiset ja takana punaiset heijastimet. Vastaavat merkinnät voivat olla ajoneuvossa tai laitteessa.

3. Jos 1 momentissa tarkoitettu hinattava laite estää vetävässä ajoneuvossa tai siihen kytketyssä perävaunussa vaadittuja taka-, jarru- ja suuntavalaisimia tai -heijastimia näkymästä taakse, laite tulee varustaa vastaavin valaisimin ja heijastimin tai valaisimet tulee kiinnittää 2 momentissa tarkoitettuun kilpeen taikka hinattava laite varustaa irrallisella, sanotut valaisimet ja heijastimet käsittävällä laitteella. Merkitty kohta oikaistu (v. 1993), alkuperäinen sanamuoto kuului: sanotut valot ja heijastimet käsittävällä laitteella.

1. Tienpitoon tai maatalouteen käytettäviin työkoneisiin, työvälineisiin ja hinattaviin laitteisiin ei sovelleta 24 eikä 25 §:n päämittoja koskevia säännöksiä. Niitä saa kuitenkin kuljettaa yli 4,00 metriä leveänä vain, jos tielaitteet eivät rajoita liikkumista. Työkone tai laite ei myöskään saa ilmeisesti vaarantaa muuta liikennettä, ja kaikki kohtuudella vaadittavat toimenpiteet ylileveyden poistamiseksi on suoritettava.

2. Ylileveiden työkoneiden, työvälineiden ja laitteiden merkitsemiseksi on ajoneuvon eteen ja taakse tai, jos työvälinettä tai laitetta vedetään, vetävän ajoneuvon eteen ja työvälineen taakse, asetettava pituudeltaan ja sijoitukseltaan ajoneuvon ja työvälineen suurinta leveyttä vastaava, vuorottaisin punaisin ja keltaisin tai punaisin ja valkoisin poikkijuovin tai vinojuovin varustettu kilpi, jonka päissä on edessä valkoiset ja takana punaiset heijastimet. Heijastinta ei edellytetä sellaiselta kilveltä, joka täyttää ajoneuvolain 30 §:n 3 momentissa tarkoitettuun sopimukseen liitetyn E-säännön 104 luokka C:n heijastavuusvaatimukset. Kilpeä ei saa kiinnittää siten, että se heijastaa eteenpäin muuta kuin valkoista tai keltaista valoa. Vastaavat merkinnät voivat olla ajoneuvossa tai laitteessa.

3. Jos 1 momentissa tarkoitettu hinattava laite estää vetävässä ajoneuvossa tai siihen kytketyssä perävaunussa vaadittuja taka-, jarru- ja suuntavalaisimia tai -heijastimia näkymästä taakse, laite tulee varustaa vastaavin valaisimin ja heijastimin tai valaisimet tulee kiinnittää 2 momentissa tarkoitettuun kilpeen taikka hinattava laite varustaa irrallisella, sanotut valaisimet ja heijastimet käsittävällä laitteella.

4. Edellä 29 §:n 2 ja 4 momentissa tarkoitettujen, suurinta leveyttä osoittavien, traktoriin ja sen perävaunuun kiinnitettävien lisävalaisimien valoaukon pinta-alan tulee olla vähintään 50 cm ² ja niiden hehkulampun tehon on oltava vähintään 15 W ja enintään 21 W tai valoteknisiltä ominaisuuksiltaan näitä vaatimuksia vastaava ja niiden tulee toimia samanaikaisesti etu- ja takavalaisimien kanssa. Eteenpäin suunnattujen valaisimien tulee näyttää ruskeankeltaista valoa ja taaksepäin suunnattujen punaista valoa. Vastaavasti suurinta leveyttä osoittavien lisäheijastimien tulee olla leveydeltään noin 100 mm ja korkeudeltaan noin 200 mm. Eteenpäin suunnattujen heijastimien tulee olla valkoisia tai ruskeankeltaisia ja taaksepäin suunnattujen punaisia. Valaisimien ja heijastimien on oltava vähintään 0,35 metrin ja enintään 1,50 metrin korkeudella, jollei traktorin tai perävaunun rakenteesta muuta johdu. Heijastimet voidaan korvata 2 momentissa tarkoitetulla kilvellä, joka täyttää 2 momentissa mainitut heijastavuusvaatimukset.

5. Edellä 2 momentissa tarkoitettuja vaatimuksia sovelletaan myös traktoriin tai moottorityökoneeseen kiinnitettyyn muuhun kuin ylileveään työvälineeseen, jos työväline ulottuu enemmän kuin 0,20 metriä ajoneuvon suurinta leveyttä vastaavan pituussuuntaisen pystytason ulkopuolelle.

1. Käytettäessä muussa kuin ETA-valtiossa rekisteröityä tai käyttöön otettua ajoneuvoa Suomessa sovelletaan tämän luvun säännöksiä, jos Suomea sitovassa kansainvälisessä sopimuksessa ei ole muuta sovittu. Tässä tarkoitetun ajoneuvon massat ja mitat eivät kuitenkaan saa ylittää niitä arvoja, jotka ajoneuvolle on teknisesti hyväksytty. Tämän luvun säännöksiä sovelletaan ajoneuvoyhdistelmään, jossa vähintään yksi ajoneuvo on rekisteröity muussa kuin ETA-valtiossa.

2. Käytettäessä Suomessa rekisteröityä ajoneuvoa muussa ETA-valtiossa kuin Suomessa tämä jäsenvaltio voi rajoittaa ajoneuvon massat ja päämitat tässä luvussa mainittuihin arvoihin.

1. Suurin akselille kohdistuva massa on:

2. Suurin moottorikäyttöisen ajoneuvon kaksiakseliselle telille kohdistuva massa on:

3. Suurin perävaunun kaksiakseliselle telille kohdistuva massa on:

4. Suurin perävaunun kolmiakseliselle telille kohdistuva massa on:

1. Auton suurin massa on:

2. Neliakselisen auton suurin massa tonneina on kuitenkin viisi kertaa auton äärimmäisten akselien väli metreinä.

Perävaunun suurin massa on:

1. Auton ja perävaunun yhdistelmän suurin massa on:

2. Auton ja perävaunun yhdistelmää kansainvälisessä liikenteessä kuljetettaessa yhdistelmän massasta tulee vähintään 25 prosenttia kohdistua vetävään akseliin tai vetäviin akseleihin.

1. Auton ja perävaunun yhdistelmän suurin massa on:

2. Auton ja perävaunun yhdistelmää kansainvälisessä liikenteessä kuljetettaessa yhdistelmän massasta tulee vähintään 25 prosenttia kohdistua vetävään akseliin tai vetäviin akseleihin.

3. Ajoneuvoyhdistelmässä, jonka massa on suurempi kuin 40 tonnia, auton takimmaisen ja massaltaan yli 10 tonnin perävaunun etummaisen akselin välin tulee olla vähintään 3,00 metriä.

1. Ajoneuvon suurin pituus on:

2. Ajoneuvoyhdistelmän suurin pituus on:

1. Auton ja perävaunun suurin korkeus on 4,00 metriä.

2. Henkilöauton (M ₁ -luokka) suurin leveys on 2,50 metriä. Muun moottorikäyttöisen ajoneuvon ja perävaunun suurin leveys on 2,55 metriä, lämpöeristetyn ajoneuvon kuitenkin 2,60 metriä. Käytettäessä Suomessa rekisteröityä ajoneuvoa muussa valtiossa tämä valtio voi edellyttää, että lämpöeristetyn ajoneuvon mukana on helposti pilaantuvien elintarvikkeiden kansainvälisiä kuljetuksia ja tällaisissa kuljetuksissa käytettävää erikoiskalustoa koskevassa sopimuksessa (ATP) (SopS 48/1981) tarkoitettu sopimuksen kanssa yhdenmukaisuuden todistava asiakirja tai kilpi.

3. Vetoauton ja varsinaisen perävaunun yhdistelmässä auton takimmaisen ja perävaunun etumaisen akselin väli on vähintään 3,00 metriä.

Auton ja perävaunun yhdistelmän tulee olla siten kääntyvä, että uloimman etukulman kulkiessa 12,50 metrin säteisen ympyrän kaarta pitkin sisäsivu kulkee vähintään 5,30 metrin säteistä kaarta pitkin.

1. Moottorikäyttöiseen ajoneuvoon saa kerrallaan olla kytkettynä vain yksi hinattava ajoneuvo, jollei 35 §:n 4 momentista muuta johdu.

2. Ajoneuvoyhdistelmässä tulee massan jakautumisen olla sellainen, ettei hinattavan ajoneuvon kytkentämassa ylitä jäljempänä olevien kytkentäsääntöjen sallimaa enimmäismäärää.

3. Ajoneuvoyhdistelmässä tulee vetävän ja hinattavan ajoneuvon välisten kytkinlaitteiden olla tarkoituksenmukaiset ja luotettavat.

4. Moottorikäyttöisen ajoneuvon ja siihen kytkettävän hinattavan ajoneuvon tulee olla leveytensä, pituutensa ja muiden kytkentämittojensa sekä jarru- ja sähköjärjestelmiensä samoin kuin muiden kytkentälaitteidensa puolesta sopivia toisiinsa kytkettäviksi.

1. Moottorikäyttöiseen ajoneuvoon saa kerrallaan olla kytkettynä vain yksi hinattava ajoneuvo, jollei tästä pykälästä, 32 §:n 3 momentista tai 35 §:n 4 momentista muuta johdu.

2. Ajoneuvoyhdistelmässä tulee massan jakautumisen olla sellainen, ettei hinattavan ajoneuvon kytkentämassa ylitä jäljempänä olevien kytkentäsääntöjen sallimaa enimmäismäärää.

3. Lukuun ottamatta kuorman purkuun tai lastaukseen liittyviä lyhyitä siirtoajoja puoliperävaunun perään kytkettyyn perävaunuun lastatun kuorman suuruus ei saa johtaa kuormitustilanteeseen, jossa perävaunun kytkentämassa on suurempi kuin sitä vetävän puoliperävaunuyhdistelmän massa. Vastaavasti muun yhdistelmän, puoliperävaunuyhdistelmää lukuun ottamatta, kuormaus ei saa johtaa perävaunun massa-arvoon, joka on yli kaksinkertainen vetoauton massaan nähden.

4. Ajoneuvoyhdistelmässä tulee vetävän ja hinattavan ajoneuvon välisten kytkinlaitteiden olla tarkoituksenmukaiset ja luotettavat sekä ajoneuvon ja kytkinlaitteiden valmistajan kyseiseen käyttöön ja kuormitukselle tarkoittamat.

5. Moottorikäyttöisen ajoneuvon ja siihen kytkettävän hinattavan ajoneuvon tulee olla leveytensä, pituutensa ja muiden kytkentämittojensa sekä jarrun ja sähköjärjestelmiensä samoin kuin muiden kytkentälaitteidensa puolesta sopivia toisiinsa kytkettäviksi.

6. Nähtävyyksiin ja yleisötilaisuuksiin tutustuvien henkilöiden perävaunukuljetuksissa saa kuitenkin autoon tai traktoriin olla kytkettynä kaksi tai useampia perävaunuja. Ajoneuvoyhdistelmän pituus saa olla enintään 25,25 m ja perävaunujen yhteinen kytkentämassa enintään kolme kertaa vetävän ajoneuvon omamassan suuruinen.

1. Henkilö- ja pakettiautoon (M ₁ - ja N ₁ -luokka) sekä erikoisautoon saa kytkeä O1- tai O2-luokan keskiakseliperävaunun ja sitä vastaavan hinattavan laitteen. Linja-autoon (M ₂ - ja M ₃ -luokat) saa kytkeä keskiakseliperävaunun tai kaksiakselisen varsinaisen perävaunun. Hinattavan ajoneuvon kytkentämassa saa olla:

2. Kuorma-autoon (L ₂ - ja N3-luokka) saa kytkeä:

1. Henkilö- ja pakettiautoon (M ₁ - ja N ₁ -luokka) sekä erikoisautoon saa kytkeä O ₁ - tai O ₂ -luokan keskiakseliperävaunun, O ₂ -luokan puoliperävaunun taikka O ₂ -luokan varsinaisen perävaunun. Henkilö- ja pakettiautoon kytkettävän puoliperävaunun ja varsinaisen perävaunun jarrujärjestelmän on oltava kyseiseen kytkentään soveltuva sekä täytettävä perävaunun ensimmäisen käyttöönoton ajankohtana tai myöhemmin voimassa olleet tekniset vaatimukset. Henkilö- ja pakettiautoon kytkettävän puoliperävaunun ja varsinaisen perävaunun, joka on otettu käyttöön ennen 1 päivää tammikuuta 2011, on täytettävä 1 päivänä tammikuuta 2011 tai tätä myöhemmin voimassa olleet jarrujärjestelmää koskevat tekniset vaatimukset.

2. Linja-autoon (M ₂ - ja M ₃ -luokat) saa kytkeä keskiakseliperävaunun tai kaksiakselisen varsinaisen perävaunun.

3. Jos yhdistelmän pituus on enintään 22,00 metriä, kuorma-autoon (N ₂ - ja N ₃ - luokka) saa kytkeä puoliperävaunun, keskiakseliperävaunun, varsinaisen perävaunun tai hinattavan laitteen. Jos yhdistelmän pituus on suurempi kuin 22,00 metriä, kuorma-autoon saa kytkeä varsinaisen perävaunun, apuvaunuun kytketyn puoliperävaunun, puoliperävaunun ja sen päälle kytketyn toisen puoliperävaunun tai puoliperävaunun ja siihen kytketyn keskiakseliperävaunun. Kiinteältä rakenteeltaan yli 22,00 metrin pituisen yhdistelmän vetoautossa, apuvaunussa ja perävaunuissa on oltava lukkiutumattomat jarrut. Apuvaunun avulla kytketyssä telirakenteisessa puoliperävaunussa tulee olla vähintään kaksi ohjautumatonta akselia.

Muun kuin 34 §:ssä tarkoitetun hinattavan ajoneuvon kytkentämassa saa olla enintään pienin seuraavista arvoista:

Perävaunun vetämiseen tarkoitetussa autossa tulee olla taustapeili korin kummallakin puolella. Kytkettäessä perävaunu vetoautoon on varmistauduttava siitä, että:

Perävaunun vetämiseen tarkoitetussa autossa tulee olla taustapeili korin kummallakin puolella. Kytkettäessä perävaunu vetoautoon on varmistauduttava siitä, että:

1. Moottoripyörään (L ₃ - ja L ₄ -luokat) ja L ₂ - ja L ₅ -luokan ajoneuvoon saa kytkeä yksiakselisen kokonaismassaltaan enintään 0,75 tonnin perävaunun (O1-luokka), jonka kytkentämassa on kuitenkin enintään puolet vetävän ajoneuvon omamassasta ja suurin leveys enintään 1,25 metriä.

2. Mopoon (L ₁ -luokka) ja polkupyörään saa kytkeä yksiakselisen perävaunun, jonka leveys on enintään 1,25 metriä ja kytkentämassa enintään 50 kg.

1. Moottoripyörään, mopoon, kolmipyörään, nelipyörään ja kevyeen nelipyörään saa kytkeä yksiakselisen perävaunun, jonka kokonaismassa ei ylitä valmistajan sallimaa massaa. Kytkentämassa ei kuitenkaan saa ylittää puolta vetävän ajoneuvon kuormittamattomasta massasta. Perävaunun suurin sallittu leveys on 1,50 metriä.

2. Polkupyörään saa kytkeä yksiakselisen perävaunun, jonka leveys on enintään 1,25 metriä ja kytkentämassa enintään 50 kg.

1. Moottoripyörään, mopoon, kolmipyörään sekä raskaaseen ja kevyeen nelipyörään saa kytkeä yksiakselisen perävaunun, jonka kokonaismassa ei ylitä valmistajan sallimaa massaa. Kytkentämassa ei kuitenkaan saa ylittää puolta vetävän ajoneuvon kuormittamattomasta massasta. Perävaunun suurin sallittu leveys on 1,50 metriä tai jos vetoajoneuvo on tätä leveämpi, enintään vetoajoneuvon leveys.

2. Polkupyörään ja kevyeen sähköajoneuvoon saa kytkeä perävaunun, jonka leveys on enintään 1,25 metriä ja kytkentämassa enintään 50 kilogrammaa. Kytkentämassa voi olla tätä suurempi, jos vetoajoneuvo soveltuu painavamman perävaunun vetämiseen ja perävaunun hallittavuus tällä massalla on varmistettu perävaunun jarrulaittein tai perävaunun tai vetoajoneuvon valmistajan muiden erityisehtojen mukaisesti.

1. Traktoriin saa kytkeä hinattavan ajoneuvon, jonka kytkentämassa on:

2. Muuhun kuin liikennetraktoriin kytkettävän hinattavan ajoneuvon kytkentämassa saa 1 momentin rajoissa olla enintään 10 tonnia. Tätä rajoitusta ei kuitenkaan sovelleta moottoriajoneuvoverosta annetun lain 17 a §:ssä tarkoitetuissa kuljetuksissa.

3. Traktoriin kytkettävän hinattavan ajoneuvon kytkentämassaa määrättäessä saa traktorin omamassassa ottaa huomioon valmistajan suosituksen mukaisesti asennetut lisäpainot ja -rakenteet, kuitenkin enintään kolmasosan traktorin rekisteriin merkitystä omamassasta.

4. Traktoriin kytkettyyn perävaunuun saa kytkeä kytkentämassaltaan pienemmän perävaunun tai vastaavan maatalouteen käytettävän hinattavan ajoneuvon. Perävaunujen tai perävaunun ja hinattavan ajoneuvon yhteenlaskettu kytkentämassa ei saa ylittää etummaisen perävaunun rakenteen perusteella määräytyvää 1 momentissa tarkoitettua massaa.

5. Kävellen ohjattavaksi tarkoitettuun traktoriin saa kytkeä perävaunun edellyttäen, että traktori tai sen perävaunu on varustettu kuljettajan käytettäväksi tarkoitetuin jarruin. Perävaunun kuormaukseen sovelletaan traktorin perävaunun kokonaismassasta annettuja määräyksiä.

6. Kuormaa kantavaan runko-ohjauksella varustettuun traktoriin ei saa kytkeä hinattavaa ajoneuvoa.

1. Moottorityökoneeseen saa kytkeä sen poltto- ja voiteluaineiden sekä työhön liittyvien varusteiden ja tarvikkeiden kuljetukseen käytettävän hinattavan ajoneuvon, matkailuperävaunun tai vastaavan hinattavan laitteen. Hinattavan ajoneuvon kytkentämassa saa olla enintään moottorityökoneen omamassan suuruinen.

2. Vetotrukkina käytettävään moottorityökoneeseen saa, käytettäessä sitä satama- tai terminaalialueella tyhjien ja kuormattujen perävaunujen tai konttien siirtoon, kytkeä hinattavan ajoneuvon, jonka kytkentämassa on enintään 1,5 kertaa vetotrukin kokonaismassan suuruinen. Vetotrukin kokonaismassaksi lasketaan trukin omamassa lisättynä perävaunusta trukkiin kohdistuvalla perävaunun massan osuudella.

3. Maastoajoneuvoon saa kytkeä perävaunun, jonka kytkentämassa on enintään 1,5 kertaa vetävän maastoajoneuvon omamassan suuruinen.

1. Tavara ja henkilöt on sijoitettava ajoneuvoon siten, etteivät ne estä kuljettajaa näkemästä tai haittaa ajoneuvon käsittelyä, ja siten, ettei ajoneuvoon määrätty valaisin, heijastin tai kilpi peity.

2. Moottorikäyttöisen ajoneuvon tavaratilaa ja moottorikäyttöiseen ajoneuvoon kytketyn hinattavan ajoneuvon tavaratilaa ei saa käyttää muihin kuin tässä luvussa tarkoitettuihin henkilökuljetuksiin.

1. Autossa saa olla kuljettajan lisäksi enintään rekisteriin merkityn henkilöluvun mukainen määrä matkustajia.

2. Henkilöautossa (M ₁ -luokka) ja linjaliikenteeseen käytettävässä linja-autossa (M ₂ - ja M ₃ -luokka) saa kuitenkin rekisteriin merkityn matkustajamäärän kuljettaja mukaan lukien tilapäisesti ylittää 30 prosentilla. Henkilö- ja linja-autossa saa kuljettajan viereiselle istuimelle kuitenkin sijoittaa enintään rekisteriin merkityn määrän henkilöitä.

3. Matkustajien lukumäärää laskettaessa ei yhtä enintään 12-vuotiasta lasta oteta lukuun, mutta kahden tällaisen lapsen katsotaan vastaavan yhtä matkustajaa. Lasten ja muiden henkilöiden, kuljettaja mukaan luettuna, yhteenlaskettu lukumäärä ei kuitenkaan saa tilapäisestikään ylittää auton rekisteriin merkittyä henkilölukua enemmällä kuin 50 prosentilla.

4. Ministeriö voi määrätä millä tavalla ja millä ehdoilla 1-3 momentin säännöksistä voidaan poiketa koulu- ja päivähoitokuljetuksissa.

Autossa saa kuljettajan lisäksi olla enintään rekisteriin merkityn istuma- ja seisomapaikkaluvun mukainen määrä matkustajia. Kuljettajan ja matkustajien tulee käyttää istuma- tai seisomapaikkoja, jotka täyttävät niitä koskevat vaatimukset.

Linja- ja ostoliikenteeseen käytettävässä linja-autossa (M ₂ - ja M ₃ -luokka) saa kuitenkin rekisteriin merkityn matkustajamäärän kuljettaja mukaan lukien tilapäisesti ylittää 30 prosentilla. Kuljettajan viereiselle istumapaikalle ja kaikille turvavöin varustetuille istumapaikoille saa kuitenkin sijoittaa enintään rekisteriin merkityn määrän matkustajia.

1. Moottoripyörällä, jota ei ole varustettu sivuvaunulla (L ₃ -luokka) saa kuljettajan lisäksi kuljettaa enintään yhtä henkilöä edellyttäen, että häntä varten on sopiva istuin ja jalkatuet. Sivuvaunulla varustetun moottoripyörän (L ₄ -luokka) sivuvaunussa saa olla enintään kaksi henkilöä.

2. Mopolla (L ₁ -luokka) saa kuljettaa enintään kymmenvuotiasta lasta, jos siinä on lasta varten tarkoituksenmukainen istuin ja tarpeelliset jalkojen suojukset.

3. L ₂ - ja L ₅ -luokan ajoneuvossa saa kuljettaa enintään rekisteriin merkityn henkilöluvun mukaisen määrän matkustajia.

1. Moottoripyörällä, jota ei ole varustettu sivuvaunulla (L _3e -luokka), saa kuljettaa enintään yhtä matkustajaa. Edellytyksenä on kuitenkin, että matkustajaa varten on sopiva istuin ja jalkatuet. Sivuvaunulla varustetun moottoripyörän (L _4e -luokka) sivuvaunussa saa kuljettaa enintään kahta matkustajaa.

2. Kaksipyöräisellä mopolla (L _1e -luokka) saa kuljettaa yhtä matkustajaa matkustajalle varatulla paikalla, jos ajoneuvo on ajoneuvoliikennerekisteriin tehdyn merkinnän mukaan tarkoitettu matkustajan kuljettamiseen, tai enintään kymmenvuotiasta lasta, jos lasta varten on tarkoituksenmukainen istuin ja tarpeelliset jalkojen suojukset.

3. Kolmipyöräisellä mopolla (L _2e -luokka), kolmipyörällä (L _5e -luokka), kevyellä nelipyörällä (L _6e -luokka) ja nelipyörällä (L _7e -luokka) saa kuljettaa matkustajia enintään rekisteriin merkityn määrän.

4. Kuljettajan, matkustajien ja tavaran yhteenlaskettu massa ei saa ylittää 300 kilogrammaa kolmipyöräisessä henkilökuljetukseen tarkoitetussa mopossa (L _2e -luokka) ja kolmipyörässä (L _5e -luokka) eikä 200 kilogrammaa kevyessä nelipyörässä (L _6e -luokka) ja nelipyörässä (L _7e -luokka).

1. Moottoripyörällä, jota ei ole varustettu sivuvaunulla, saa kuljettaa enintään yhtä matkustajaa. Edellytyksenä matkustajan kuljettamiselle on kuitenkin, että matkustajaa varten on sopiva istuin ja jalkatuet. Sivuvaunulla varustetun moottoripyörän sivuvaunussa saa kuljettaa enintään kahta matkustajaa.

2. Kaksipyöräisellä mopolla saa kuljettaa yhtä matkustajaa matkustajalle varatulla paikalla, jos ajoneuvo on ajoneuvoliikennerekisteriin tehdyn merkinnän mukaan tarkoitettu matkustajan kuljettamiseen, tai enintään kymmenvuotiasta lasta, jos lasta varten on tarkoituksenmukainen istuin ja tarpeelliset jalkojen suojukset.

3. Kolmipyöräisellä mopolla, kolmipyörällä, kevyellä nelipyörällä ja raskaalla nelipyörällä saa kuljettaa matkustajia enintään rekisteriin merkityn määrän.

4. Henkilökuljetukseen tarkoitetun ajoneuvon kuljettajan ja matkustajan sekä tavaran yhteenlaskettu massa ei saa ylittää:

Traktoriin ja moottorityökoneeseen saa kuljettajan lisäksi ottaa kuljetettavaksi enintään kaksi henkilöä, jos näille on järjestetty kiinteät, turvalliset pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden matkustajan istuimia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun EY:n neuvoston direktiivin (76/763/ETY) mukaiset istuimet. Henkilöt eivät saa haitata näkyvyyttä eivätkä muutoinkaan ajoneuvon kuljettamista.

1. Henkilökuljetuksesta moottorikelkalla on voimassa soveltuvin osin mitä 39 §:ssä säädetään henkilökuljetuksesta moottoripyörällä.

2. Henkilökuljetukseen muulla moottorireellä kuin moottorikelkalla ja maastovaunulla sovelletaan vastaavaan käyttötarkoitukseen rakennetun auton henkilökuljetusta koskevia säännöksiä.

Maastoajoneuvolla saa kuljettaa ajoneuvon valmistajan tarkoittaman määrän henkilöitä.

1. Polkupyörällä ei saa kuljettaa useampia henkilöitä kuin mille se on rakennettu.

2. Kaksipyöräisellä polkupyörällä saa viisitoista vuotta täyttänyt henkilö kuljettaa yhtä enintään kymmenvuotiasta lasta ja kahdeksantoista vuotta täyttänyt henkilö kahta enintään kuusivuotiasta lasta. Lapsen kuljettaminen on kuitenkin sallittua vain, jos polkupyörässä on lasta varten sopiva istuin ja tarkoituksenmukaiset jalkojen suojukset. Kuljetettaessa kahta lasta tulee polkupyörässä olla kaksi erillistä jarrulaitetta.

1. Kuorma- ja pakettiauton (N-luokat) tavaratilassa tai kuormalavalla saa kuljettaa kuormaamiseen ja kuorman purkamiseen tarvittavaa apuväkeä määräpaikalle ja takaisin sekä työnantajan toimesta työntekijöitä, jos auto on varustettu katsastuksessa hyväksytyin istuimin tai penkein. Jos autossa on ajoneuvojen rakenteesta ja varusteista annetun asetuksen 63 §:n 1 momentissa tarkoitetut istuimet, saa umpinaisessa tavaratilassa kuljettaa muitakin henkilöitä.

2. Kuorma-autoa (L ₂ - ja N3-luokka), jonka kuormalavalla ei ole istuimia tai penkkejä, saa käyttää tilapäisesti penkinpainajaisajoihin ja vastaaviin muihin tilaisuuksiin liittyviin henkilöiden kuljetuksiin edellyttäen, että auton kuljettajalla on vähintään kahden vuoden ajokokemus kuorma-autolla toisen palveluksessa tai luvanvaraisen liikenteen harjoittajana.

3. Kuorma- ja pakettiauton (N-luokat) tavaratilassa, jossa ei ole istuimia eikä penkkejä, saa kuljettaa kuormaamiseen ja kuorman purkamiseen tarvittavaa apuväkeä määräpaikalle ja takaisin.

4. Kuorma- ja pakettiautoa ei saa, jollei tieliikennelain 57 §:stä muuta johdu, käyttää muihin kuin edellä tässä pykälässä tarkoitettuihin henkilökuljetuksiin. Kuitenkin on tällaisen auton kuljettajalla oikeus säälittävissä tapauksissa ottaa tien varrelta kuljetettaviksi henkilöitä edellyttäen, että kuljetus voi tapahtua turvallisesti.

1. Kuorma- ja pakettiauton (N-luokat) tavaratilassa tai kuormalavalla saa kuljettaa matkustajia, jos tavaratila tai kuormalava on varustettu istuimin tai penkein.

2. Kuorma-autoa (N ₂ - ja N ₃ -luokka), jonka kuormalavalla ei ole istuimia tai penkkejä, saa käyttää tilapäisesti penkinpainajaisajoihin ja vastaaviin muihin tilaisuuksiin liittyviin matkustajien kuljetuksiin edellyttäen, että auton kuljettajalla on vähintään kahden vuoden ajokokemus kuorma-autolla toisen palveluksessa tai luvanvaraisen liikenteen harjoittajana.

3. Kuorma- ja pakettiauton (N-luokat) tavaratilassa, jossa ei ole istuimia eikä penkkejä, saa kuljettaa kuormaamiseen ja kuorman purkamiseen tarvittavaa apuväkeä määräpaikalle ja takaisin.

4. Kuorma- ja pakettiautoa ei saa, ellei tieliikennelain 57 §:stä muuta johdu, käyttää muihin kuin tässä pykälässä tarkoitettuihin matkustajien kuljetuksiin. Kuitenkin on tällaisen auton kuljettajalla oikeus säälittävissä tapauksissa ottaa tien varrelta kuljetettaviksi matkustajia edellyttäen, että kuljetus voi tapahtua turvallisesti.

1. Puoliperävaunua saa käyttää henkilökuljetukseen noudattaen soveltuvin osin 43 §:n 2 momentin säännöksiä.

1 a. Auton ja traktorin perävaunulla saa poliisin hyväksymällä reitillä kuljettaa nähtävyyksiin ja yleisötilaisuuksiin tutustuvia henkilöitä edellyttäen, että perävaunu on varustettu henkilökuljetukseen soveltuvin rakentein ja varustein. Kuljetuksen suurin sallittu ajonopeus on 25 km/h. Kuljetettaessa puoliperävaunulla taikka kahdella tai useammalla toisiinsa kytketyllä perävaunulla henkilöitä tulee vetävän ajoneuvon kuljettajalla olla DE-luokan ajoneuvoyhdistelmän kuljettamiseen oikeuttava ajokortti.

2. Traktoriperävaunulla saa kuljettaa omaa työväkeä sekä perävaunun kuormaamiseen tai kuorman purkamiseen tarvittavaa apuväkeä työ- tai määräpaikalle ja sieltä takaisin ehdolla, että kuljetus voi tapahtua turvallisesti.

3. Moottorikelkan perävaunulla saa kuljettaa henkilöitä moottorikelkkailureitillä. Perävaunussa ei kuitenkaan saa kuljettaa henkilöitä ajettaessa moottorikelkalla muulla tiellä kuin moottorikelkkailureitillä tai tällaista muuta tietä ylitettäessä.

3 a. Polkupyörän perävaunulla saa viisitoista vuotta täyttänyt henkilö kuljettaa yhtä enintään kymmenvuotiasta lasta ja kahdeksantoista vuotta täyttänyt henkilö kahta enintään kuusivuotiasta lasta. Lapsen kuljettaminen polkupyörän perävaunussa on kuitenkin sallittu vain, jos perävaunussa on lasta varten sopiva istuin sekä tarkoituksenmukainen rakenne ja tarkoituksenmukaiset suojavarusteet estämään lapsen pääsemistä kosketukseen perävaunun liikkuvien osien ja tien kanssa. Lisäksi polkupyörässä tulee olla kaksi erillistä jarrulaitetta.

4. Perävaunua ei saa käyttää muihin kuin edellä tässä pykälässä tarkoitettuihin henkilökuljetuksiin.

Puoliperävaunua saa käyttää henkilökuljetukseen noudattaen soveltuvin osin 43 §:n 2 momentin säännöksiä.

Auton ja traktorin perävaunulla saa poliisin hyväksymällä reitillä kuljettaa nähtävyyksiin ja yleisötilaisuuksiin tutustuvia henkilöitä edellyttäen, että perävaunu on varustettu henkilökuljetukseen soveltuvin rakentein ja varustein. Kuljetuksen suurin sallittu ajonopeus on 25 km/h. Kuljetettaessa puoliperävaunulla taikka kahdella tai useammalla toisiinsa kytketyllä perävaunulla henkilöitä tulee vetävän ajoneuvon kuljettajalla olla DE-luokan ajoneuvoyhdistelmän kuljettamiseen oikeuttava ajokortti.

Traktoriperävaunulla saa kuljettaa omaa työväkeä sekä perävaunun kuormaamiseen tai kuorman purkamiseen tarvittavaa apuväkeä työ- tai määräpaikalle ja sieltä takaisin ehdolla, että kuljetus voi tapahtua turvallisesti.

Moottorikelkan ja raskaan moottorikelkan perävaunulla saa kuljettaa henkilöitä moottorikelkkailureitillä. Perävaunussa ei kuitenkaan saa kuljettaa henkilöitä ajettaessa moottorikelkalla tai raskaalla moottorikelkalla muulla tiellä kuin moottorikelkkailureitillä tai tällaista muuta tietä ylitettäessä.

Polkupyörän ja kevyen sähköajoneuvon perävaunulla saa viisitoista vuotta täyttänyt henkilö kuljettaa yhtä enintään kymmenvuotiasta lasta ja kahdeksantoista vuotta täyttänyt henkilö kahta enintään kuusivuotiasta lasta. Lapsen kuljettaminen perävaunussa on kuitenkin sallittu vain, jos perävaunussa on lasta varten sopiva istuin sekä tarkoituksenmukainen rakenne ja tarkoituksenmukaiset suojavarusteet estämään lapsen pääsemistä kosketukseen perävaunun liikkuvien osien ja tien kanssa. Lisäksi polkupyörässä tulee olla kaksi erillistä jarrulaitetta.

Perävaunua ei saa käyttää muihin kuin edellä tässä pykälässä tarkoitettuihin henkilökuljetuksiin.

1. Ajoneuvoa ei saa siten kuormata, että kuorma sivusuunnassa ulottuu ajoneuvon korin tai kuormatilan ulkopuolelle, eikä niin, että ajoneuvolle tiellä sallittu korkeus ylittyy. Kuorma ei saa ylittää ajoneuvon etuakselin kohdalta mitattua leveyttä enempää kuin 0,35 metriä. Tämän momentin rajoituksia ei kuitenkaan sovelleta veneen kuljetukseen.

2. Kuorma saa ajoneuvolle tai ajoneuvoyhdistelmälle tiellä sallitun pituuden rajoissa ulottua ajoneuvon edessä enintään yhden metrin ja takana enintään kaksi metriä ajoneuvon uloimman osan ulkopuolelle.

3. Henkilöauton (M ₁ -luokka) katolla kuljetettavan tavaran massa saa autolle sallitun kokonaismassan rajoissa olla enintään 10 prosenttia auton omamassasta.

4. Mopolla (L ₁ -luokka) ja kaksipyöräisellä polkupyörällä saa kuljettaa enintään 50 kg tavaraa sekä L ₂ -luokan ajoneuvolla ja vähintään kolmipyöräisellä polkupyörällä enintään 100 kg tavaraa.

5. Moottorityökonetta ei saa, lukuun ottamatta 36 §:n 1 momentissa tarkoitettuja kuljetuksia perävaunulla, käyttää muihin kuin itse työpaikalla suoritettaviin, työkoneen varsinaisesta käyttötarkoituksesta johtuviin kuljetuksiin.

1. Ajoneuvoa ei saa kuormata siten, että kuorma sivusuunnassa ulottuu ajoneuvon korin tai kuormatilan ulkopuolelle. Jos ajoneuvossa ei ole kuormakoria, kuormatilassa oleva kuorma ei saa ylittää ajoneuvon etuakselin kohdalta mitattua leveyttä enempää kuin 0,35 metriä. Tämän momentin rajoituksia ei kuitenkaan sovelleta veneen kuljetukseen.

2. Kuorma saa ajoneuvolle tai ajoneuvoyhdistelmälle tiellä sallitun pituuden rajoissa ulottua ajoneuvon edessä enintään yhden metrin ja takana enintään kaksi metriä ajoneuvon uloimman osan ulkopuolelle.

3. Henkilöauton (M ₁ -luokka) katolla kuljetettavan tavaran massa saa autolle sallittujen massojen rajoissa olla enintään 10 prosenttia auton omamassasta.

4. Kaksipyöräisellä polkupyörällä saa kuljettaa enintään 50 kg tavaraa. Vähintään kolmipyöräisellä polkupyörällä saa kuljettaa enintään 100 kg tavaraa. Kolmipyöräisellä tavarankuljetukseen tarkoitetulla mopolla (L _2e -luokka) saa kuljettaa enintään 300 kg ja kevyellä nelipyörällä (L _6e -luokka) enintään 200 kg tavaraa. Kolmipyörällä (L _5e -luokka) saa kuljettaa enintään 1 500 kg ja nelipyörällä (L _7e -luokka) enintään 1 000 kg tavaraa.

5. Moottorityökonetta ei saa, lukuun ottamatta 36 §:n 1 momentissa tarkoitettuja kuljetuksia perävaunulla, käyttää muihin kuin itse työpaikalla suoritettaviin, työkoneen varsinaisesta käyttötarkoituksesta johtuviin kuljetuksiin.

1. Ajoneuvoa ei saa kuormata siten, että kuorma sivusuunnassa ulottuu ajoneuvon korin tai kuormatilan ulkopuolelle. Jos ajoneuvossa ei ole kuormakoria, kuormatilassa oleva kuorma saa ylittää ajoneuvon etuakselin kohdalta mitatun leveyden enintään 0,35 metrillä. Rajoitusta ei kuitenkaan sovelleta veneen kuljetukseen.

2. Kuorma saa ajoneuvolle tai ajoneuvoyhdistelmälle tiellä sallitun pituuden rajoissa ulottua ajoneuvon edessä enintään yhden metrin ja takana enintään kaksi metriä ajoneuvon uloimman osan ulkopuolelle.

3. Henkilöauton (M ₁ -luokka) katolla kuljetettavan tavaran massa saa autolle sallittujen massojen rajoissa olla enintään 10 prosenttia auton omamassasta.

4. Kaksipyöräisellä polkupyörällä saa kuljettaa enintään 50 kilogrammaa tavaraa ja vähintään kolmipyöräisellä polkupyörällä 100 kilogrammaa tavaraa. Tavarankuljetukseen tarkoitetulla polkupyörällä saa henkilöiden ja tavaran yhteenlaskettu massa kuitenkin olla valmistajan salliman kokonaismassan mukainen, mutta kuitenkin enintään 250 kilogrammaa, jos tavarankuljetukseen tarkoitetun polkupyörän ja sen perävaunun hallittavuus on varmistettava ylimääräisillä pyörillä tai jarrulaitteilla taikka valmistajan muilla ratkaisuilla.

5. Moottorityökonetta ei saa, lukuun ottamatta 36 §:n 1 momentissa tarkoitettuja kuljetuksia perävaunulla, käyttää muihin kuin itse työpaikalla suoritettaviin, työkoneen varsinaisesta käyttötarkoituksesta johtuviin kuljetuksiin.

6. Kevyellä sähköajoneuvolla henkilöiden ja tavaran yhteenlaskettu massa saa olla valmistajan ilmoittaman suurimman sallitun massan mukainen, mutta kuitenkin enintään 250 kilogrammaa.

7. Henkilöiden ja tavaran yhteenlaskettu massa ei saa ylittää valmistajan ilmoittamaa suurinta sallittua massaa. Tavarankuljetukseen tarkoitetun ajoneuvon henkilöiden ja tavaran yhteenlaskettu massa ei kuitenkaan saa ylittää:

1. Kuormasta on tehtävä mahdollisimman matala yhtenäinen kokonaisuus. Kuorman painopisteen tulee olla mahdollisimman alhaalla ja lähellä ajoneuvon pituussuuntaista keskiviivaa.

2. Kuorma tulee mahdollisuuksien mukaan tukea tavaratilan etupäätyä vasten. Kuormassa olevien esineiden terävät osat on suunnattava taaksepäin.

3. Keskiakseliperävaunu on kuormattava siten, että sen kytkentämassasta enintään 10 prosenttia kuormittaa vetoautoa. Vetoautoon kohdistuva pystykuorma ei kuitenkaan saa ylittää auton valmistajan sallimaa arvoa.

1. Kuormasta on tehtävä mahdollisimman matala yhtenäinen kokonaisuus. Kuorman painopisteen tulee olla mahdollisimman alhaalla ja lähellä ajoneuvon pituussuuntaista keskiviivaa. Ajoneuvoa ei saa kuormata siten, että ajoneuvon painopiste on korkeammalla kuin ajoneuvolle on teknisesti sallittu.

2. Kuorma tulee mahdollisuuksien mukaan tukea tavaratilan etupäätyä vasten. Kuormassa olevien esineiden terävät osat on suunnattava taaksepäin.

3. Suurimmalta rekisteröinnissä ja käytössä sallitulta massaltaan yli 3,5 tonnin vetoajoneuvoon kytketty keskiakseliperävaunu on kuormattava siten, että enintään pienempi seuraavista arvoista kuormittaa pystysuunnassa vetoajoneuvoa tai perävaunua, johon keskiakseliperävaunu on kytketty: 10 prosenttia perävaunun kytkentämassasta tai 1 000 kg. Suurimmalta rekisteröinnissä ja käytössä sallitulta massaltaan enintään 3,5 tonnin vetoajoneuvoon kytketty keskiakseliperävaunu on kuormattava siten, että enintään suurempi seuraavista massoista kuormittaa pystysuunnassa vetoajoneuvoa: 4 prosenttia perävaunun kytkentämassasta tai 25 kg.

4. Vetoautoon tai vetävään perävaunuun kohdistuva pystykuorma ei kuitenkaan saa ylittää autolle, perävaunulle tai vetolaitteelle hyväksyttyä arvoa, alimman näistä ollessa määräävä.

1. Kuorma ei saa kuormakorissa siirtyä siten, että se voi haitata ajoneuvon liikenneturvallista käyttöä. Kuorma ei saa oleellisesti liikkua kuormakoriin nähden, kun kuormaan vaikuttaa eteenpäin voima, joka vastaa kiihtyvyyttä 10 m/s ², tai sivulle tai taaksepäin voima, joka vastaa kiihtyvyyttä 5 m/s ².

2. Kuorman varmistamiseksi tulee käyttää kuorman tuentaa, sitomista, lukitsemista tai peittämistä. Kuorman varmistuksen lujuutta määritettäessä saa kitkan tarjoaman pidätyskyvyn ottaa huomioon.

3. Kuorma on suojattava kuormapeitteellä, jos on vaara, että kuorma pölyää tai varisee tielle ajoviiman vaikutuksesta.

1. Kuorman eteenpäin liikkumisen estävän sitomisvälineen on oltava mahdollisimman vaakasuorassa, eikä se ilman erityistä syytä saa olla yli 60° kulmassa vaakatasoon nähden. Sitomisväline ei saa olla ajoneuvon tai kuorman terävää reunaa vasten.

2. Sitomisvälineiden tulee olla kunnollisesti jännitettyjä, ja niiden jännitys on tarvittaessa tarkastettava kuljetuksen kestäessä. Yksittäisen siteen tai kiinnittimen irtoaminen, vaurioituminen tai löystyminen ei saa heikentää muuta kuorman sidontaa. Sitomisvälineen kiristyslaite on sijoitettava siten, ettei se lisää ajoneuvon leveyttä.

3. Kuljetettaessa puu- tai muuta vastaavaa pitkää tavaraa se on sidottava ajoneuvon alustaan tai kuormakoriin vähintään yhdellä sidoksella. Jos kuljetettavan tavaran nimellispituus on suurempi kuin kolme metriä, on käytettävä vähintään kahta sidosta. Jos kuljetettava esine tai tavaranippu on tuettu sivutolppia vasten, sen tulee nojata vähintään kahteen saman sivun pystytolppaan.

4. Kontti, jota ei voida lukita konttilukoilla, on sidottava vähintään neljällä sidoksella ylä- tai alakulmakiinnittimistä sekä tarvittaessa tuettava kuormakoriin.

5. Kuorman liikkumista eteenpäin estävien sidosten nimellislujuuksien summan kuormatilan molemmilta puolilta yhteen laskettuna on oltava vähintään kuorman painon suuruinen sekä sivulle ja taaksepäin vähintään puolet kuorman painosta, jollei kuorman tuenta ja kitka kuorman ja kuormatilan pohjan välillä tai kuorman laatu salli pienempää sidonnan lujuutta.

1. Milloin kuorma ulottuu edessä ajoneuvon ääriviivan ulkopuolelle tai takana yli yhden metrin ääriviivan ulkopuolelle, on kuorman uloin osa selvästi merkittävä. Merkintään on käytettävä punaista tai punakeltaista vähintään 300 mm x 300 mm suuruista merkkilippua.

2. Pimeän tai hämärän aikana tahi muulloinkin sääolosuhteiden taikka vastaavan syyn sitä edellyttäessä on kuormanulokkeen merkintään käytettävä edessä valkoista valoa eteenpäin näyttävää valaisinta ja valkoista heijastinta sekä takana punaista valoa taaksepäin näyttävää valaisinta ja punaista heijastinta.

1. Luvanvaraiseen henkilötilausliikenteeseen käytettävän henkilöauton (M ₁ -luokka) tunnusvalaisimen saa koululaiskuljetukseen käytettävässä autossa varustaa valaisimen päälle asennetulla koulukyytiä osoittavalla kuvulla.

2. Tunnusvalaisin on poistettava tai peitettävä, kun autoa ei käytetä 1 momentissa tarkoitetussa liikenteessä.

3. Tunnusvalaisimen saa poistaa käytettäessä autoa tietyn toimeksiantajan ajossa tämän kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti. Tällöin on sopimus tai jäljennös siitä pidettävä ajossa mukana. Kun tunnusvalaisin on autosta poistettuna, sitä ei tieliikenneasetuksen säännöksiä sovellettaessa pidetä taksina. Tunnusvalaisimen ollessa poistettuna autolla ei saa kuljettaa muita kuin toimeksiantajan asiakkaita.

1. Hälytysajoneuvon varoitusvalaisinta saa käyttää vain ajoneuvon ollessa kiireellisessä tehtävässä tai milloin se liikenteen varoittamiseksi on muutoin tarpeen.

2. Hinausauton varoitusvalaisin on pidettävä toiminnassa valoisanakin aikana, milloin hinausautoa käytetään ajoneuvon nostamiseen tielle tai vetämiseen tien poikki siten, että se voi vaarantaa muuta liikennettä. Vahinkopaikalle ajettaessa ja ajoneuvoa sieltä pois hinattaessa ei valaisinta saa käyttää, jollei se ole erityisestä syystä tarpeen muun liikenteen varoittamiseksi.

3. Milloin muuhun ajoneuvoon kuin hinausautoon tai erikoiskuljetusautoon taikka sen varoitusautoon on asennettu kiertävää tai vilkkuvaa ruskeankeltaista valoa näyttävä varoitusvalaisin, sitä saa käyttää vain, milloin ajoneuvon yleisistä liikennesäännöistä poikkeava kulku tai pysäköinti taikka ajoneuvon leveys tai pituus voi aiheuttaa vaaraa muulle liikenteelle.

4. N-luokan autoon asennettuja työ- ja apuvaloja ei saa pitää kytkettyinä autoa tiellä kuljetettaessa. Tämä kielto ei koske tiellä suoritettavaa työtä.

5. Vetoautona käytettävässä kuorma-autossa sallittua perävaunun tunnusvalaisinta saa käyttää vain perävaunun ollessa kytkettynä.

6. Tässä pykälässä tarkoitettuja valaisimia ei saa käyttää, ellei siihen ole tässä pykälässä tarkoitettua tarvetta.

1. Hälytysajoneuvon varoitusvalaisinta saa käyttää vain ajoneuvon ollessa kiireellisessä tehtävässä tai milloin se liikenteen varoittamiseksi on muutoin tarpeen.

2. Hinausauton varoitusvalaisin on pidettävä toiminnassa valoisanakin aikana, milloin hinausautoa käytetään ajoneuvon nostamiseen tielle tai vetämiseen tien poikki siten, että se voi vaarantaa muuta liikennettä. Vahinkopaikalle ajettaessa ja ajoneuvoa sieltä pois hinattaessa ei valaisinta saa käyttää, jollei se ole erityisestä syystä tarpeen muun liikenteen varoittamiseksi.

3. Milloin muuhun ajoneuvoon kuin hinausautoon tai erikoiskuljetusautoon taikka sen varoitusautoon on asennettu kiertävää tai vilkkuvaa ruskeankeltaista valoa näyttävä varoitusvalaisin, sitä saa käyttää vain, milloin ajoneuvon yleisistä liikennesäännöistä poikkeava kulku tai pysäköinti taikka ajoneuvon leveys tai pituus voi aiheuttaa vaaraa muulle liikenteelle.

4. N-luokan autoon asennettuja työ- ja apuvaloja ei saa pitää kytkettyinä autoa tiellä kuljetettaessa. Tämä kielto ei koske tiellä suoritettavaa työtä.

5. Vetoautona käytettävässä kuorma-autossa sallittua perävaunun tunnusvalaisinta saa käyttää vain perävaunun ollessa kytkettynä.

6. Tiepalveluauton ja ensiaputoimintaan käytettävän auton tunnusvalaisin on peitettävä tai poistettava, kun ajoneuvoa käytetään tiellä osallistumatta tiepalvelu- tai ensiaputoimintaan.

7. Tässä pykälässä tarkoitettuja valaisimia ei saa käyttää, ellei siihen ole tässä pykälässä tarkoitettua tarvetta.

1. Kun kolmipyöräisellä mopolla (L _2e -luokka), kevyellä nelipyörällä (L _6e -luokka), jonka leveys on yli 1,00 metriä, taikka traktorilla tai moottorityökoneella, jonka omamassa on yli 0,5 tonnia, ajetaan tiellä, tulee siinä olla hitaan ajoneuvon kilpi. Kilven saa asentaa myös tässä momentissa tarkoitettuun ajoneuvoon, jonka leveys on enintään 1,00 metriä tai omamassa enintään 0,5 tonnia.

2. Työvälineeseen tai hinattavaan ajoneuvoon, joka kytketään 1 momentissa tarkoitettuun ajoneuvoon, on kiinnitettävä hitaan ajoneuvon kilpi, jos työväline tai hinattava ajoneuvo estää vetoajoneuvoon kiinnitetyn hitaan ajoneuvon kilven näkymisen taaksepäin.

3. Hitaan ajoneuvon kilpeä ei edellytetä ajoneuvolta, johon on kytketty hitaan ajoneuvon kilvellä varustettu ajoneuvo tai työväline taikka joka on ulkomaan rekisterissä.

Yli 15,5 metrin pituisessa kuorma-auton ja perävaunun tai perävaunujen muodostamassa ajoneuvoyhdistelmässä tulee olla E-säännön n:o 70 alkuperäistä versiota tai sitä uudempaa muutossarjaa vastaava tunnuskilpi. Vaihtoehtoisesti ajoneuvoyhdistelmässä saa olla 25 mm levein punaisin päiväloistevärillä maalatuin tai heijastavin reunuksin varustettu vähintään 0,30 m × 0,80 m mittainen kilpi, jossa on keltaisella heijastavalla pohjalla musta ajoneuvoyhdistelmän kuva, jonka alla saa olla merkintä yhdistelmän pituudesta.

1. Autorekisterikeskuksen ajoneuvohallinnon yksikkö voi erityisestä syystä myöntää luvan sellaisen ajoneuvoyhdistelmän merkitsemiseksi rekisteriin, joka poikkeaa 26 §:n 1 momentin kääntyvyyttä koskevasta säännöksestä, jos yhdistelmän vetoautossa on vähintään neljä akselia ja poikkeus on vain vähäiseltä osin tarpeen.

2. Ajoneuvohallinnon yksikkö voi myöntää luvan sellaista mallia olevan traktorin, moottorityökoneen ja maastoajoneuvon merkitsemiseksi rekisteriin, joka poikkeaa 20 §:n akselille ja telille kohdistuvia massoja, 21 §:n kokonaismassaa, 24 §:n 1 momentin pituutta, 25 §:n 1 momentin korkeutta ja leveyttä sekä 29 §:n 1 momentin traktorin ja moottorityökoneen leveyttä koskevista säännöksistä.

3. Ministeriö voi myöntää poikkeuksen 20- 26 §:n säännöksistä siltä osin kuin sen myöntäminen ei 1 tai 2 momentin nojalla kuulu ajoneuvohallinnon yksikölle.

Liikenteen turvallisuusvirasto voi myöntää yksittäiselle ajoneuvolle tai ajoneuvoyhdistelmälle poikkeuksen 20, 21, 23, 23 a, 24–26, 31, 32 ja 32 a §:n säännöksistä, jos se on tarpeen uuden tekniikan kokeilun, tuotekehityksen tai muun erityisen syyn takia. Edellytyksenä on lisäksi, että poikkeuksen myöntäminen ei vaaranna liikenneturvallisuutta eikä vääristä kilpailua. Poikkeus voidaan myöntää määräaikaisena ja siihen voidaan liittää ehtoja.

Autorekisterikeskuksen ajoneuvohallinnon yksikkö voi erityisestä syystä myöntää poikkeuksen 16 §:n 2 momentin, 17 §:n 1 momentin ja 18 §:n 2 momentin talvi- ja nastarenkaiden käyttöaikaa koskevista säännöksistä.

1. Liikenteen turvallisuusvirasto voi erityisestä syystä myöntää poikkeuksen 16 §:n 2 momentin, 17 §:n 1 momentin ja 18 §:n 2 momentin talvi- ja nastarenkaiden käyttöaikaa koskevista säännöksistä.

2. Liikenteen turvallisuusvirasto voi myöntää rallikilpailuihin osallistuvalle ajoneuvolle poikkeuksen nastan ulkonemaa koskevasta 17 §:n 5 momentin säännöksestä.

3. Liikenteen turvallisuusvirasto voi myöntää elokuvantekoon tai tutkimustyöhön liittyvään toimintaan poikkeuksen 37 §:n 2 momentin säännöksestä.

1. Muutoksenhausta hallintoviranomaisen tämän asetuksen nojalla antamaan päätökseen säädetään hallintolainkäyttölaissa (586/1996).

2. Tämän asetuksen perusteella annettua päätöstä tai määräystä on noudatettava siitä huolimatta, ettei se ole tullut lainvoimaiseksi, jollei valitusviranomainen toisin määrää.

Joka rikkoo tätä asetusta, tuomitaan rangaistukseen niin kuin tieliikennelaissa säädetään.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.

1. Asetuksen 5 §:ssä tarkoitettua joutokäyntikieltoa sovelletaan hälytysajoneuvoihin ja luvanvaraisessa liikenteessä oleviin moottoriajoneuvoihin 1 päivästä lokakuuta 1993.

2. Asetuksen 21 §:n 1 momentin e kohdan neliakselisen auton kokonaismassan rajoitus ja 2 momentin neliakselisen auton akselivälistä riippuvan massan rajoitus koskevat autoa, joka otetaan ensi kertaa käyttöön 1 päivänä tammikuuta 1994 tai sen jälkeen. Ennen sanottua päivää käyttöön otettavan auton tulee täyttää asetuksen voimaan tullessa voimassa olleet säännökset moottorikäyttöisen ajoneuvon äärimmäisten akselien välistä riippuvasta kokonaismassasta.

3. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa liikenteeseen hyväksyttyä ajoneuvoa tai, jos erillistä hyväksymistä ei vaadita, liikenteessä käytettyä ajoneuvoa saa edelleen käyttää liikenteessä tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten ja määräysten tai tämän asetuksen mukaisin ehdoin.