Finlex →1336/1992 — Laki maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä

Tukea koskeva hakemus on tehtävä kirjallisesti. Sen estämättä, mitä muualla laissa säädetään, hakemus on allekirjoitettava.

Milloin 1 §:ssä tarkoitettua tukea on myönnetty hakemuksen mukaisesti, hakijalle lähetetty kirje tuen myöntämisestä katsotaan tuen myöntäneen viranomaisen päätökseksi.

Edellä 2 momentissa tarkoitettu päätös saadaan toimittaa hakijalle tiedoksi kirjatussa kirjeessä.

Milloin tuen saaminen riippuu hakijan ja hänen puolisonsa taikka kuolinpesän tai yhtymän osakkaiden tuloista, varallisuudesta, tilan tai karjan suuruudesta taikka muusta tuen määräytymisen perusteena olevasta seikasta, veroviranomaisen tulee maksutta antaa verotusasiakirjoista tarpeelliset tiedot tässä laissa tarkoitetuille viranomaisille.

Jos hakija on saanut tukea vähemmän kuin hänen olisi pitänyt saada tai jos hänen hakemuksensa on perusteettomasti kokonaan hylätty, asian ratkaissut viranomainen voi, jos tarkoitukseen on varoja käytettävissä, ilman eri hakemusta oikaista virheellisen päätöksensä.

Jos hakija on saanut tässä laissa tarkoitettua tukea perusteettomasti tai enemmän kuin hänelle olisi voitu myöntää, voi tuen myöntänyt viranomainen, aikaisemman päätöksen lainvoimaisuuden estämättä, päättää perusteettomasti tai liikaa myönnetyn määrän takaisin perimisestä.

Periminen saadaan toimittaa siinä järjestyksessä kuin verojen ulosotosta säädetään. Takaisin periminen voidaan toimittaa myös siten, että asianomaiselle saman tai muun 2 §:ssä tarkoitetun viranomaisen tämän lain mukaan myöhemmin suoritettavaa tukea vähennetään takaisin perittävällä määrällä.

Jos hakija tukea hakiessaan on tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta antanut puutteellisen, erehdyttävän tai väärän tiedon tai asiakirjan taikka salannut tiedon tai asiakirjan, voidaan takaisin perittävää määrää korottaa enintään 20 prosentilla taikka, mikäli kysymys on erittäin törkeästä menettelystä, enintään 100 prosentilla.

Edellä 2 §:ssä tarkoitetuilla viranomaisilla tai niiden edustajilla on oikeus tarkastaa hakijan kirjanpito, tuotantolaitokset, kotieläinrakennukset, jalostuslaitokset, varastot, viljelmät sekä muut tuen myöntämisen ja maksamisen edellytyksenä olevat olosuhteet.

Tuen hakijan ja saajan on vaadittaessa annettava 1 momentissa tarkoitetuille viranomaisille ne tiedot, jotka ovat tarpeen tuen saannin ja maksamisen edellytyksenä olevien seikkojen valvonnassa.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun viranomaisen kehotuksesta jokaisen on annettava tässä laissa säädettyä valvontaa varten sellaisia tietoja, jotka ilmenevät hänen hallussaan olevista asiakirjoista. Tietojenantovelvollisuus ei kuitenkaan koske sellaista asiaa, josta hänellä lain mukaan on oikeus kieltäytyä todistamasta muutoin kuin sillä perusteella, että liike- tai ammattisalaisuus tulisi ilmaistuksi.

Poliisin on annettava tarpeellista virka-apua tässä pykälässä tarkoitetussa valvonnassa.

Edellä 1 §:n nojalla myönnetyistä varoista voidaan kunnalle myöntää tässä laissa tarkoitettujen päätösten lähettämisestä aiheutuviin kustannuksiin korvausta siten kuin maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä erikseen määrätään.

Tarkemmat määräykset valtion tuen jakoperusteista, myöntämisestä ja menettelytavoista, jollei muussa laissa tai sen nojalla asetuksella erikseen toisin säädetä, antaa valtioneuvosto. Yksityiskohtaisista valtion tuen jakoperusteista voi antaa määräyksiä myös maa- ja metsätalousministeriö. Maksatusten osalta määräyksiä voi kuitenkin antaa maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus.

Maaseutuvirasto voi antaa määräyksiä kiintiöiden, tukien, palkkioiden ja korvausten hakemis-, myöntämis- ja maksamismenettelystä sekä niiden hoitoon liittyvistä tallennus-, suunnitelma- ja seurantajärjestelmien teknisistä yksityiskohdista siltä osin kuin kansallisen tai Euroopan yhteisön lainsäädännön täytäntöönpano sitä edellyttää ja määräykset ovat Maaseutuvirastosta annetun lain (666/2006) 2 §:ssä säädettyjen tehtävien toimeenpanoa. Lisäksi Maaseutuvirasto antaa määräykset tehtäviensä hoitamista varten tarvittavista hakemus-, sopimus-, valvonta-, päätös- ja muista vastaavista lomakkeista.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.

Tällä lailla kumotaan maataloustuen jako- ja valvontatehtävien hoitamisesta 27 päivänä tammikuuta 1971 annettu laki (88/71) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Maataloustuen jako- ja valvontatehtävien hoitamisesta annetun lain 2 §:n 1 momentissa säädettyä maksutositelomakkeella tapahtuvaa päätöksen tiedoksiantomenettelyä voidaan kuitenkin soveltaa tiedoksiantoihin vuoden 1994 loppuun saakka.

Milloin muussa laissa tai asetuksessa viitataan maataloustuen jako- ja valvontatehtävien hoitamisesta annettuun lakiin, katsotaan viittauksen tarkoittavan tämän lain voimaantulon jälkeen tätä lakia.

Kumotun lain säännöksiä sovelletaan kuitenkin edelleen, 4 momentissa mainituin poikkeuksin, niihin asioihin, jotka ovat vireillä tämän lain tullessa voimaan.