Finlex →1353/1992 — Laki panttilainauslaitoksista

Panttilainauslaitos on panttilainaustoimintaa varten perustettu osakeyhtiö, joka on saanut siihen toimiluvan. Panttilainaustoiminnalla tarkoitetaan tässä laissa liiketoimintana harjoitettavaa rahalainojen antamista yleisölle irtainta panttia vastaan tämän lain mukaisesti.

Panttilainauslaitos on panttilainaustoimintaa varten perustettu osakeyhtiö, joka on saanut siihen toimiluvan. Panttilainaustoiminnalla tarkoitetaan tässä laissa liiketoimintana harjoitettavaa rahalainojen antamista luonnollisille henkilöille irtainta panttia vastaan. Panttilainauslaitos ei saa ottaa vastaan talletuksia tai muita takaisinmaksettavia varoja yleisöltä.

Lainanottaja ei ole henkilökohtaisesti vastuussa lainasta. Pantti, joka voi olla vain käteispantti, on ainoa lainan vakuus.

Panttilainaustoimintaa saa harjoittaa vain panttilainauslaitos.

Tätä lakia ei sovelleta sellaiseen irtainta panttia vastaan harjoitettavaan lainaustoimintaan, josta säädetään muualla laissa.

Panttilainauslaitoksen toimintaa valvoo pankkitarkastusvirasto.

Tämän lain noudattamista valvoo keskushallintoviranomaisena Etelä-Suomen aluehallintovirasto (aluehallintovirasto).

Sopimusehto, jolla poiketaan tämän lain säännöksistä lainanottajan vahingoksi, on mitätön.

Panttilainaustoiminnan harjoittamiseen on haettava toimilupa valtiovarainministeriöltä. Toimilupa voidaan hakea myös perustettavalle panttilainauslaitokselle ennen sen merkitsemistä kaupparekisteriin.

Hakemukseen on liitettävä perustamiskirja ja ehdotus ohjesäännöksi. Valtiovarainministeriöllä on oikeus vaatia myös muita tarpeelliseksi katsomiaan selvityksiä hakijasta.

Panttilainaustoiminnan harjoittamiseen on haettava aluehallintovirastolta toimilupa. Toimilupa voidaan myöntää myös perustettavalle panttilainauslaitokselle ennen sen rekisteröimistä.

Toimilupahakemuksessa on annettava tarpeellinen selvitys panttilainauslaitoksen omistajista ja heidän omistusosuuksistaan, hallinnosta sekä hallintoa hoitavista henkilöistä. Hakemukseen on liitettävä perustamiskirja. Aluehallintovirastolla on oikeus vaatia myös muita tarpeelliseksi katsomiaan selvityksiä. Panttilainauslaitoksen toimilupahakemuksesta on pyydettävä asianomaisen paikkakunnan poliisin lausunto.

Toimilupa myönnetään myös Euroopan talousalueeseen kuuluvassa toisessa valtiossa vastaavan luvan saaneelle eurooppayhtiön (SE) säännöistä annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2157/2001, jäljempänä eurooppayhtiöasetus, tarkoitetulle eurooppayhtiölle, joka aikoo siirtää kotipaikkansa Suomeen asetuksen 8 artiklan mukaisesti. Kotipaikan siirtoa ei saa rekisteröidä ennen kuin toimilupa on annettu. Sama koskee eurooppayhtiön perustamista siten, että vastaanottava yhtiö, jonka kotipaikka on toisessa valtiossa, rekisteröidään eurooppayhtiönä Suomessa.

Valtiovarainministeriön on ennen toimilupa-asian ratkaisemista hankittava hakemuksesta pankkitarkastusviraston sekä asianomaisen paikkakunnan poliisin lausunto.

Hakijalle, jonka toiminta ei ole yleisen edun vastaista ja jonka taloudelliset toimintaedellytykset ja hallinto täyttävät luotettavalle panttilainaustoiminnalle asetetut vaatimukset, on myönnettävä toimilupa.

Panttilainauslaitokselle on myönnettävä toimilupa, jos panttilainauslaitoksen omistajien ja hallintohenkilöiden luotettavuudesta ja sopivuudesta saadun selvityksen ja muun selvityksen perusteella voidaan varmistua, että panttilainauslaitosta tullaan johtamaan ammattitaitoisesti, luotettavasti sekä terveiden ja varovaisten liikeperiaatteiden mukaisesti ja että panttilainauslaitos muutoin tulee noudattamaan tämän lain säännöksiä.

Aluehallintovirastolla on oikeus toimiluvan hakijaa kuultuaan asettaa toimilupaan panttilainauslaitoksen liiketoimintaa koskevia, valvonnan kannalta tarpeellisia ehtoja.

Panttilainauslaitoksen osakepääoman on oltava vähintään miljoona markkaa.

Osakepääoma on kokonaan rahassa maksettava ennen kuin panttilainauslaitos aloittaa toimintansa.

Panttilainauslaitoksen yhtiöjärjestyksessä on sen lisäksi, mitä osakeyhtiölaissa (624/2006) säädetään, määrättävä:

Panttilainauslaitoksen yhtiöjärjestyksen ja sen muutokset vahvistaa pankkitarkastusvirasto.

Yhtiöjärjestys ja sen muutokset on vahvistettava, jos ne ovat lain mukaiset eikä ole erityistä syytä jättää niitä vahvistamatta.

Panttilainauslaitoksella on oltava ohjesääntö, jossa määrätään:

Panttilainauslaitoksen ohjesäännön ja sen muutokset vahvistaa pankkitarkastusvirasto. Pankkitarkastusviraston tulee ennen ohjesäännön ja sen muutosten vahvistamista varata kuluttaja-asiamiehelle tilaisuus tulla kuulluksi asiasta.

Panttilainauslaitoksen sivutoimipaikkojen perustamisesta ja lopettamisesta on ilmoitettava pankkitarkastusvirastolle. Ilmoitukseen on liitettävä pankkitarkastusviraston määräämät asiakirjat.

Panttilainauslaitoksen sivutoimipaikkojen perustamisesta ja lopettamisesta on ilmoitettava aluehallintovirastolle.

Ennen kuin panttilainauslaitos aloittaa toimintansa, laitoksen on toimitettava pankkitarkastusvirastolle:

Jos 1 momentissa mainituissa tiedoissa tapahtuu muutos, on siitä viipymättä ilmoitettava pankkitarkastusvirastolle.

Jos panttilainauslaitos on päättänyt osakepääoman korottamisesta tai alentamisesta taikka vaihtovelkakirjalainan tai optiolainan ottamisesta, laitoksen on viivytyksettä lähetettävä pankkitarkastusvirastolle oikeaksi todistetut jäljennökset asiaa koskevista päätöksistä ja ote rekisteriviranomaisen asiasta tekemästä merkinnästä.

Ennen kuin panttilainauslaitos aloittaa toimintansa, laitoksen on toimitettava aluehallintovirastolle:

Jos 1 momentissa mainituissa tiedoissa tapahtuu muutos, siitä on viipymättä ilmoitettava aluehallintovirastolle.

Panttilainauslaitoksen on ennen toiminnan aloittamista ilmoitettava aluehallintovirastolle ne panttilainauslaitoksen osuuksien omistajat, jotka omistavat vähintään 10 prosenttia osakepääomasta taikka joiden osuus tuottaa vähintään 10 prosenttia laitoksen osakkeiden äänivallasta tai muutoin oikeuttaa käyttämään siihen rinnastettavaa vaikutusvaltaa panttilainauslaitoksen hallinnossa, sekä omistusten suuruus. Ilmoituksessa on annettava tarpeelliset tiedot osuuden suuruudesta ja sen omistajasta. Panttilainauslaitoksen on välittömästi ilmoitettava sen tietoon tulleet osuuksien omistuksessa tapahtuneet muutokset.

Jos aluehallintovirasto havaitsee osuuden omistuksen vaarantavan panttilainauslaitoksen varovaista ja tervettä liiketoimintaa, aluehallintovirasto voi kieltää osuuden omistajan äänivallan käyttämisen.

Aluehallintovirasto voi antaa tarkempia määräyksiä tässä pykälässä tarkoitettujen tietojen ilmoittamisesta aluehallintovirastolle.

Toimiluvan haltijan on toimitettava aluehallintovirastolle jäljennökset tilintarkastuskertomuksesta ja tilinpäätöksestä liitteineen kahden kuukauden kuluessa tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta. Toimiluvan haltijan on myös viipymättä tehtävä aluehallintovirastolle ilmoitus hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan vaihtumisesta ja esitettävä selvitys toimitusjohtajan kelpoisuudesta.

Panttilainauslaitoksen hallituksessa on oltava vähintään kolme jäsentä ja vähintään yksi varajäsen.

Panttilainauslaitoksella on oltava toimitusjohtaja. Mitä tässä laissa on säädetty toimitusjohtajasta, on vastaavasti sovellettava varatoimitusjohtajaan, jos varatoimitusjohtaja valitaan laitokselle.

Panttilainauslaitoksen yhtiökokouksen on vuosittain laitoksen hallinnon ja tilien tarkastamista varten valittava vähintään kaksi tilintarkastajaa ja vähintään yksi varatilintarkastaja.

Tilintarkastajan tulee olla täysivaltainen ja hänellä on oltava riittävä laskentatoimen ja taloudellisten asioiden tuntemus. Vähintään yhden tilintarkastajan ja varatilintarkastajan tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö.

Mitä tässä laissa säädetään tilintarkastajasta, on vastaavasti sovellettava varatilintarkastajaan.

Panttilainauslaitoksen tilintarkastuksesta on voimassa, mitä tilintarkastuslaissa (459/2007), osakeyhtiölaissa ja tässä laissa säädetään.

Panttilainauslaitoksen yhtiökokouksen on kutakin tilikautta varten valittava vähintään kaksi tilintarkastajaa ja yksi varatilintarkastaja. Vähintään yhden tilintarkastajan ja varatilintarkastajan tulee olla tilintarkastuslain 2 §:n 2 kohdassa tarkoitettu KHT-tilintarkas-taja tai KHT-yhteisö.

Panttilainauslaitoksen tilintarkastuksesta on voimassa, mitä tilintarkastuslaissa (1141/2015), osakeyhtiölaissa ja tässä laissa säädetään.

Panttilainauslaitoksen yhtiökokouksen on kutakin tilikautta varten valittava vähintään kaksi tilintarkastajaa ja yksi varatilintarkastaja. Vähintään yhden tilintarkastajan ja varatilintarkastajan tulee olla KHT-tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö, jonka päävastuullisen tilintarkastajan tulee olla KHT-tilintarkastaja.

Aluehallintoviraston on määrättävä panttilainauslaitokselle kelpoisuusehdot täyttävä tilintarkastaja, jos:

Aluehallintoviraston on pyydettävä Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnalta lausunto 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetussa riippumattomuutta koskevassa asiassa ennen sen ratkaisemista.

Aluehallintoviraston määräys on voimassa siihen asti, kunnes 1 momentissa tarkoitetun tilintarkastajan tilalle on valittu tilintarkastaja.

Aluehallintovirasto antaa panttilainauslaitokselle osakeyhtiölain 7 luvun 7 §:ssä tarkoitetun määräyksen.

Aluehallintovirasto voi kesken toimikauden erottaa määräämänsä tilintarkastajan toimestaan.

Patentti- ja rekisterihallituksen on määrättävä panttilainauslaitokselle kelpoisuusehdot täyttävä tilintarkastaja, jos:

Patentti- ja rekisterihallituksen on pyydettävä tilintarkastuslautakunnalta lausunto 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetussa riippumattomuutta koskevassa asiassa ennen sen ratkaisemista.

Patentti- ja rekisterihallituksen määräys on voimassa siihen asti, kunnes 1 momentissa tarkoitetun tilintarkastajan tilalle on valittu tilintarkastaja.

Aluehallintovirasto antaa panttilainauslaitokselle osakeyhtiölain 7 luvun 7 §:ssä tarkoitetun määräyksen.

Patentti- ja rekisterihallitus ja aluehallintovirasto voivat kesken toimikauden erottaa määräämänsä tilintarkastajan toimestaan.

Panttilainauslaitos saa harjoittaa vain panttilainaustoimintaa ja siihen välittömästi liittyvää toimintaa.

Panttilainauslaitos saa omistaa osakkeita ja osuuksia vain muissa panttilainauslaitoksissa sekä yhteisöissä, jotka harjoittavat panttilainaustoimintaan välittömästi liittyvää toimintaa tai joiden omistaminen on laitokselle muutoin välttämätöntä.

Sen lisäksi, mitä 2 momentissa säädetään, panttilainauslaitos saa omistaa panttilainaustoimintaa varten tarvittavia kiinteistöjä ja kiinteistöyhteisöjen osakkeita tai osuuksia. Muita kiinteistöjä ja kiinteistöyhteisöjen osakkeita tai osuuksia panttilainauslaitos saa omistaa vain erityisestä syystä rahoitustarkastuksen luvalla.

Lainan mainonnassa on ilmoitettava lainan todellinen vuosikorko, jos mainonnasta ilmenee lainan korko tai muu lainasta perittäviä kustannuksia kuvaava luku taikka muu lainasopimuksen ehtoja koskeva tieto. Lisäksi mainonnasta on tällöin käytävä ilmi seuraavat tiedot:

Todellisen vuosikoron ja muiden 1 momentissa mainittujen tietojen on vastattava panttilainauslaitoksen tavanomaisesti tarjoamia lainaehtoja. Todellisen vuosikoron laskemistavasta ja laskennassa käytettävistä oletuksista säädetään oikeusministeriön asetuksella.

Panttilainauslaitoksen on lainanannossa meneteltävä vastuullisesti. Erityisesti edellytetään, että panttilainauslaitos ei markkinoi lainaa siten, että markkinointi on omiaan selvästi heikentämään lainan hakijan kykyä harkita lainan ottamista huolellisesti.

Panttilainauslaitos ei saa vastaanottaa pantattavaksi tarkoitettua esinettä, ellei panttaaja osoita todistettavasti henkilöllisyyttään ja ole täysi-ikäinen tai jos on syytä epäillä, ettei panttaajalla ole oikeutta pantata esinettä.

Panttilainauslaitos ei saa vastaanottaa pantattavaksi tarkoitettua esinettä, ellei panttaaja osoita todistettavasti henkilöllisyyttään ja ole täysi-ikäinen tai jos on syytä epäillä, ettei panttaajalla ole oikeutta pantata esinettä.

Panttilainauslaitoksen on ennen lainasopimuksen tekemistä annettava lainan hakijalle seuraavat tiedot:

Lainan hakijan pyynnöstä panttilainauslaitoksen on annettava tiedot kirjallisesti tai muulla pysyvällä tavalla.

Lainansaajalle on annettava haltijalle asetettu panttikuitti.

Lainansaajan pyynnöstä voidaan panttikuitti kirjoittaa hänen nimelleen ja ottaa siihen merkintä, että kuitti saadaan siirtää vain nimetylle henkilölle. Mitä tässä laissa säädetään panttikuitin haltijasta, sovelletaan myös henkilöön, jolle tässä momentissa tarkoitettu panttikuitti on siirretty ja jonka hallussa kuitti on.

Milloin panttikuitti on siirretty nimetylle henkilölle, on siirronsaajan ilmoitettava siirrosta asianomaiselle panttilainauslaitokselle uhalla, että siirronsaaja menettää oikeutensa lunastaa pantti.

Panttikuittiin on merkittävä lainan järjestysnumero, panttauksen päivämäärä, lainan eräpäivä, lainapääoma, korko, lainanannosta ja panttauksesta aiheutuvia lainakustannuksia vastaavan korvauksen määrä sekä lainaehdot. Korko ja muut edellä tarkoitetut lainakustannukset on merkittävä panttikuittiin rahanmääräisinä. Lisäksi kuitissa on oltava pantin laatua ja lukumäärää sekä tarvittaessa mittaa ja painoa koskevat tiedot.

Panttilainauslaitoksen on pidettävä rekisteriä, josta ilmenee 1 momentissa mainitut tiedot. Lisäksi rekisteriin on merkittävä lainansaajan nimi, kotiosoite ja henkilötunnus sekä, jos panttikuitti saadaan siirtää vain nimetylle henkilölle, merkintä myös tästä, sekä mahdollisesta panttikuitin siirrosta.

Panttilainauslaitos ei saa etukäteen periä korkoa eikä muitakaan luottokustannuksia.

Antamastaan lainasta panttilainauslaitoksella on oikeus periä koron lisäksi korvaukset, jotka vastaavat lainanannosta ja panttauksesta aiheutuvia kustannuksia. Panttikuittiin merkittyä korkoa ja muita lainakustannuksia vastaavien korvausten määrää ei saa laina-aikana muuttaa lainansaajan vahingoksi.

Panttilainauslaitos ei saa etukäteen periä korkoa eikä muitakaan lainakustannuksia.

Panttia vastaan annettu rahalaina ei saa erääntyä maksettavaksi aikaisemmin kuin neljän kuukauden kuluttua antamispäivästä. Panttikuitin haltijalla on oikeus lunastaa pantti ennen lainan erääntymistä suorittamalla lainapääoma, korko ja muut sovitut luottokustannukset.

Panttikuitin haltija voi tehdä sopimuksen panttilainauslaitoksen kanssa lainan uudistamisesta.

Laina-ajan on oltava enintään yksi vuosi.

Panttikuitin haltijalla on oikeus lunastaa pantti ennen lainan erääntymistä suorittamalla lainapääoma sekä korko ja muut sovitut lainakustannukset siltä ajalta, joka kohdistuu lainansaajan käyttämään luottoaikaan. Jokainen alkanut kuukausi laina-ajan alkamispäivästä lasketaan tällöin täydeksi kuukaudeksi.

Laina voidaan uudistaa. Uudistamisesta on tehtävä uusi panttikuitti tai muu kirjallinen sopimus panttilainauslaitoksen ja panttikuitin haltijan välillä.

Panttilainauslaitos ei saa luovuttaa panttia, ellei panttikuitin haltija osoita todistettavasti henkilöllisyyttään.

Mitä kauppakaaren 10 luvun 2 §:ssä säädetään, ei sovelleta panttilainauslaitoksen hallussa olevan pantin myymiseen.

Jos pantiksi on annettu osakkeita, jotka oikeuttavat hallitsemaan huoneistoa, joka on yksinomaan tai pääasiallisesti tarkoitettu käytettäväksi lainansaajan asuntona, on lainan erääntymisen jälkeen lainansaajalle ilmoitettava erääntymisestä. Ilmoituksessa on mainittava, että jollei lainaa makseta suorittamalla lainapääoma, korko ja muut panttikuitissa sovitut lainakustannukset kahden kuukauden kuluessa ilmoituksesta, pantti myydään. Ilmoituksen tulee sisältää myös maininta siitä, että tässä momentissa tarkoitetut osakkeet voidaan 22 §:n 1 momentin nojalla omistajan vaatimuksesta myydä myös kiinteistönvälittäjän välityksellä.

Jollei panttia viimeistään lainan eräpäivänä lunasteta, on panttilainauslaitoksella oikeus ryhtyä pantin myymistä tarkoittaviin toimenpiteisiin. Laitoksen on myytävä pantti julkisella huutokaupalla. Edellä 21 §:n 2 momentissa mainitut osakkeet on lainansaajan, tai jos ne omistaa muu henkilö kuin lainansaaja, omistajan vaatimuksesta kuitenkin myytävä kiinteistönvälittäjän välityksellä.

Panttilainauslaitos ei saa myydä panttia aikaisemmin kuin kuukauden kuluttua lainan eräpäivästä tai 21 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa kahden kuukauden kuluttua ilmoituksen tekemisestä, ellei panttikuitin haltija anna suostumustansa pantin myymiseen aikaisemmin. Panttikuitin haltijan suostumuksetta pantin saa myydä myöhemmin kuin neljän kuukauden kuluttua lainan eräpäivästä vain, jos siihen on kausivaihtelun tai muun pantin myyntihintaan vaikuttavan syyn johdosta perusteltua aihetta.

Niin kauan kuin pantti on vielä myymättä on panttikuitin haltijalla oikeus lunastaa pantti suorittamalla panttilainauslaitokselle lainapääoma, korko ja muut sovitut lainakustannukset sekä korvaus myyntiä tarkoittaviin toimenpiteisiin ryhtymisestä aiheutuneista kuluista. Laina-ajalta perittävän koron lisäksi viivästyskorkoa ei saa periä enemmältä kuin neljältä kuukaudelta eräpäivästä.

Myytäessä 21 §:n 2 momentissa mainitut osakkeet kiinteistönvälittäjän välityksellä on ne myytävä viimeistään neljän kuukauden kuluttua 21 §:n 2 momentissa tarkoitetun ilmoituksen tekemisestä, mikäli panttilainauslaitos ei anna suostumusta pidempään myyntiaikaan. Mikäli panttilainauslaitos ei anna suostumustaan pidempään myyntiaikaan, siirtyy pantti myytäväksi huutokaupalla.

Panttilainauslaitos saa ostaa pantin itselleen julkisessa huutokaupassa. Panttilainauslaitoksella on oikeus myydä näin hankkimansa tavarat.

Kulta- ja hopeaesineitä, joiden metalliarvo helposti voidaan saada selville, ei saa myydä alle niiden metalliarvon.

Arvopaperipörssissä noteeratut arvopaperit saadaan 22 §:n 1 momentin estämättä myydä pörssin välityksellä. Arvopaperit, joille arvopaperinvälittäjä tai arvopaperinvälittäjän yhteisö säännöllisesti vahvistaa julkiset kurssit, saadaan vastaavasti myydä arvopaperinvälittäjän tai arvopaperinvälittäjien yhteisön välityksellä.

Myytäessä huutokaupalla panttina olevia 1 momentissa tarkoitettuja arvopapereita niitä ei saa myydä alle myyntiä lähinnä edeltäneen ostonoteerauksen.

Arvopaperimarkkinalain (495/1989) 1 luvun 3 §:ssä tarkoitetut arvopaperit on kuitenkin 22 §:n 1 momentin estämättä myytävä arvopaperimarkkinalain 3 luvun mukaisessa julkisessa kaupankäynnissä myyntiajankohtana olevaan pörssi- tai markkinahintaan.

Arvopaperimarkkinalain (746/2012) 2 luvun 1 §:ssä tarkoitetut arvopaperit on kuitenkin tämän lain 22 §:n 1 momentin estämättä myytävä arvopaperimarkkinalain 2 luvun 5 §:ssä tarkoitetulla säännellyllä markkinalla tai 2 luvun 9 §:ssä tarkoitetussa monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä myyntiajankohtana olevaan pörssi- tai markkinahintaan.

Panttilainauslaitoksen on ilmoitettava pantin myynnistä syntyneestä ylijäämästä lainansaajalle sekä, jos muu henkilö kuin lainansaaja on ilmoittanut panttikuitin kadonneeksi, myös ilmoituksen tekijälle.

Panttilainauslaitoksen on maksettava ylijäämä panttikuitin haltijalle tai henkilölle, joka 27 §:n mukaisesti olisi saanut lunastaa pantin. Vaatimus ylijäämän maksamisesta on esitettävä yhden vuoden kuluessa myyntipäivästä. Muussa tapauksessa panttilainauslaitoksella on oikeus ylijäämään.

Asetuksella voidaan säätää, että 1 momentin säännöksiä ei sovelleta, jos ylijäämä on siinä vahvistettavaa määrää pienempi.

Panttilainauslaitoksen on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava pantin myynnistä syntyneestä ylijäämästä lainansaajalle tai siirronsaajalle mikäli ylijäämä on 300 markkaa tai enemmän.

Panttilainauslaitoksen on maksettava ylijäämä panttikuitin haltijalle tai henkilölle, joka 27 §:n mukaisesti olisi saanut lunastaa pantin. Vaatimus ylijäämän maksamisesta on esitettävä yhden vuoden kuluessa myyntipäivästä. Muussa tapauksessa panttilainauslaitoksella on oikeus ylijäämään. Panttilainauslaitoksella ei ole velvollisuutta maksaa ylijäämälle korkoa.

Panttilainauslaitos ei saa periä pantin myynnistä syntynyttä alijäämää.

Jos panttikuitti on kadonnut, on sen, jolta kuitti on kadonnut, ilmoitettava välittömästi panttilainauslaitokselle katoamisesta ja siitä milloin ja miten katoaminen on tapahtunut.

Panttilainauslaitoksen on pidettävä erityistä luetteloa kadonneeksi ilmoitetuista panttikuiteista. Henkilöllä on oikeus saada tietoja tästä luettelosta vain siltä osin, kun kysymys on hänelle annettuun lainaan liittyvistä tiedoista. Sama oikeus on sillä, jolle panttikuitti on 16 §:n 3 momentin mukaisesti siirretty.

Jos panttikuitin kadonneeksi ilmoittanut on muu kuin lainansaaja, on lainansaajalle ilmoitettava siitä, että panttikuitti on ilmoitettu kadonneeksi.

Jos lainansaaja tai se, jolle panttikuitti on siirtynyt, on ilmoittanut panttikuitin kadonneeksi, hän saa lunastaa pantin, jollei kukaan muu vaadi oikeutta siihen. Lunastus on mahdollinen lainan eräännyttyä tai kun yksi kuukausi on kulunut 26 §:n 2 momentissa tarkoitetusta luetteloon merkitsemisestä. Pantti on lunastettava kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluttua lainan eräpäivästä.

Jos panttikuitin kadonneeksi ilmoittanut on muu kuin lainansaaja, hän saa lunastaa pantin, jollei kukaan muu vaadi oikeutta panttiin, kahden kuukauden kuluttua lainan eräpäivästä tai, jos 26 §:n 3 momentissa tarkoitettu ilmoitus on tehty eräpäivän jälkeen, kahden kuukauden kuluttua ilmoituksen tekemisestä.

Jos on perusteltua syytä epäillä, että pantattavaksi tarkoitettu esine on varastettu tai että panttaaja muuten on luvattomasti saanut esineen haltuunsa, panttilainauslaitoksen on välittömästi ilmoitettava tästä esitutkintaviranomaiselle. Samoin on meneteltävä, jos on perusteltua syytä epäillä, että panttikuitin haltija tai 27 §:ssä tarkoitettu panttikuitin kadonneeksi ilmoittanut henkilö vilpillisesti ilman laillista oikeutta vaatii saada lunastaa pantin.

Taloudelliselta arvoltaan merkittävistä panteista on 1 momentista poiketen voimassa, mitä rahanpesun estämisestä ja selvittämisestä annetussa laissa (68/1998) säädetään.

Panttien tulee olla turvaavasti vakuutetut vahinkojen varalta.

Osakeyhtiölain 12 luvun 7 §:n säännökset eivät koske panttilainauslaitosta.

Panttilainauslaitoksen osalta osakeyhtiölain 2 luvun 1 §:n 2 momentissa ja 8 luvun 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun luvan antaa valtiovarainministeriö.

Panttilainauslaitokseen sovelletaan osakeyhtiöistä annettua lainsäädäntöä, jollei tässä laissa toisin säädetä.

Osakeyhtiölain 6 luvun 10 §:n 2 momentissa ja 19 §:n 1 momentissa tarkoitetun luvan antaa panttilainauslaitokselle aluehallintovirasto.

Jos panttilainauslaitos aikoo siirtää kotipaikkansa Euroopan talousalueeseen kuuluvaan toiseen valtioon siten kuin eurooppayhtiöasetuksen 8 artiklassa säädetään, panttilainauslaitoksen on lähetettävä aluehallintovirastolle jäljennös eurooppayhtiöasetuksen 8 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitetusta siirtosuunnitelmasta ja selonteosta viipymättä sen jälkeen, kun panttilainauslaitos on ilmoittanut suunnitelman rekisteröitäväksi.

Rekisteriviranomainen ei saa antaa eurooppayhtiölain (742/2004) 9 §:n 5 momentissa tarkoitettua todistusta, jos aluehallintovirasto on ilmoittanut rekisteriviranomaiselle ennen saman pykälän 2 momentissa tarkoitetun luvan myöntämistä, että panttilainauslaitos ei ole noudattanut kotipaikan siirtoa tai Suomessa tapahtuvan toiminnan lopettamista koskevia säännöksiä. Luvan saa antaa ennen kuin kuukausi on kulunut osakeyhtiölain 16 luvun 6 §:n 2 momentissa tarkoitetusta määräpäivästä vain, jos aluehallintovirasto on ilmoittanut, ettei se vastusta kotipaikan siirtoa.

Jos panttilainauslaitos osallistuu rajat ylittävään sulautumiseen tai jakautumiseen Euroopan talousalueella, rekisteriviranomainen ei saa antaa tällaista sulautumista koskevaa eurooppayhtiölain 4 §:n 3 momentissa taikka osakeyhtiölain 16 luvun 26 §:ssä tai jakautumista koskevaa 17 luvun 25 §:ssä tarkoitettua todistusta, jos aluehallintovirasto on ilmoittanut rekisteriviranomaiselle ennen saman pykälän 2 momentissa tarkoitetun luvan myöntämistä, että panttilainauslaitos ei ole noudattanut sulautumista, jakautumista tai Suomessa tapahtuvan toiminnan lopettamista koskevia säännöksiä. Luvan saa antaa ennen kuin kuukausi on kulunut osakeyhtiölain 16 luvun 6 §:n 2 momentissa tai 17 luvun 6 §:n 2 momentissa tarkoitetusta määräpäivästä vain, jos aluehallintovirasto on ilmoittanut, ettei se vastusta sulautumista tai jakautumista.

Panttilainauslaitoksen toiminimessä on oltava sana pantti.

Ainoastaan panttilainauslaitokset saavat käyttää toiminimessään tai muuten toimintaansa osittamaan nimitystä ""pantti"". Kiellon estämättä saadaan nimitystä ""pantti"" käyttää toiminimessä tai kuvaamaan toimintaa, jos on ilmeistä, ettei nimityksen käyttäminen viittaa harhaanjohtavasti panttilainauslaitoksen toimintaan.

Tämän lain 21 §:n 2 momentissa ja 26 §:n 3 momentissa tarkoitettu ilmoitus katsotaan tehdyksi, kun ilmoitus on kirjatussa kirjeessä lähetetty osoitteeseen, jonka lainansaaja on antanut tai jonka panttilainauslaitos muuten tuntee.

Tämän lain 21 §:n 2 momentissa, 25 §:n 1 momentissa ja 26 §:n 3 momentissa tarkoitettu ilmoitus katsotaan tehdyksi, kun ilmoitus on kirjatussa kirjeessä lähetetty osoitteeseen, jonka lainansaaja tai siirronsaaja on antanut tai jonka panttilainauslaitos muuten tuntee.

Panttilainauslaitoksen hallituksen jäsen ja varajäsen, toimitusjohtaja ja varatoimitusjohtaja, sivukonttorin johtaja, tilintarkastaja ja toimihenkilö on velvollinen pitämään salassa, mitä hän on tehtävässään saanut tietää laitoksen asiakkaan tai jonkun muun yksityisestä olosuhteesta, taloudellisesta asemasta taikka liike- tai ammattisalaisuudesta. Salassa pidettäviä tietoja ei saa antaa myöskään yhtiökokoukselle eikä osakkeenomistajalle.

Panttilainauslaitos saa antaa 1 momentissa tarkoitettuja tietoja ainoastaan syyttäjä- ja poliisiviranomaiselle rikoksen selvittämiseksi sekä muuten laissa sellaisten tietojen saantiin oikeutetulle viranomaiselle.

Panttilainauslaitoksen hallituksen jäsen ja varajäsen, toimitusjohtaja, ja, mikäli varatoimitusjohtaja on laitokselle valittu, varatoimitusjohtaja, sivukonttorin johtaja, tilintarkastaja ja toimihenkilö taikka näiden henkilöiden toimeksiannosta tehtävää suorittava henkilö on velvollinen pitämään salassa, mitä hän on tehtävässään saanut tietää laitoksen asiakkaan tai jonkun muun yksityisestä olosuhteesta, taloudellisesta asemasta taikka liike- tai ammattisalaisuudesta. Salassa pidettäviä tietoja ei saa antaa myöskään yhtiökokoukselle eikä osakkeenomistajalle.

Panttilainauslaitoksella on velvollisuus antaa 1 momentissa tarkoitettuja tietoja syyttäjä- ja esitutkintaviranomaisille rikoksen selvittämiseksi sekä muuten laissa sellaisten tietojen saantiin oikeutetulle viranomaiselle.

Panttilainauslaitoksella on oikeus antaa 1 momentissa tarkoitettuja tietoja luottolaitostoiminnasta annetun lain (610/2014) 1 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitetulle samaan konserniin kuuluvalle luottolaitokselle, jos tiedon antaminen on vastaanottavan luottolaitoksen riskien hallinnan kannalta tarpeen.

Panttilainauslaitoksen on toimitettava pankkitarkastusvirastolle sen määräämässä laajuudessa panttilainauslaitoksen ja sen asiakkaan välisissä sopimuksissa käytettävät ehdot.

Havaitessaan panttilainauslaitoksen menettelevän sopimusehtojen käytössä kuluttajansuojalain (38/78) vastaisesti pankkitarkastusviraston tulee pyytää asiassa kuluttaja-asiamieheltä lausunto.

Pankkitarkastusvirasto voi kieltää sopimusehdon käytön, jos sopimusehto ei kuulu panttilainaustoimintaan tai jos sitä osapuolten asema ja olosuhteet huomioon ottaen on pidettävä asiakkaan kannalta kohtuuttomana.

Sopimusehtojen käyttöä kuluttajansuojan kannalta valvoo myös kuluttaja-asiamies.

Panttilainauslaitoksen perustaja, hallituksen jäsen ja varajäsen, toimitusjohtaja ja varatoimitusjohtaja sekä toimihenkilö on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on toimessaan tahallaan tai tuottamuksesta aiheuttanut lainansaajalle tai panttikuitin haltijalle taikka muulle henkilölle rikkomalla tätä lakia tai yhtiöjärjestystä tai ohjesääntöä.

Panttilainauslaitoksen tilintarkastaja on korvausvelvollinen 1 momentissa säädettyjen perusteiden mukaisesti. Hän vastaa myös vahingosta, jonka hänen apulaisensa on tahallaan tai tuottamuksesta laitokselle aiheuttanut. Jos tilintarkastajana on tilintarkastusyhteisö, vastaavat vahingosta yhteisö sekä se, jolla on päävastuu tilintarkastuksen toimittamisesta.

Panttilainauslaitoksen perustaja, hallituksen jäsen ja varajäsen, toimitusjohtaja ja, mikäli varatoimitusjohtaja on laitokselle valittu, varatoimitusjohtaja sekä toimihenkilö on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on toimessaan tahallaan tai tuottamuksesta aiheuttanut lainansaajalle tai panttikuitin haltijalle taikka muulle henkilölle rikkomalla tätä lakia tai yhtiöjärjestystä.

Panttilainauslaitoksen osakkeenomistaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän myötävaikuttamalla tämän lain tai yhtiöjärjestyksen rikkomiseen tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta on aiheuttanut panttilainauslaitokselle, osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle.

Vahingonkorvauksen sovittelusta sekä korvausvastuun jakautumisesta kahden tai useamman korvausvelvollisen kesken on voimassa, mitä vahingonkorvauslain (412/74) 2 ja 6 luvussa säädetään.

Joka

on tuomittava, jollei siitä muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, panttilainausrikoksesta sakkoon tai enintään kuudeksi kuukaudeksi vankeuteen.

Joka

Rangaistus 33 §:ssä säädetyn salassapito velvollisuuden rikkomisesta tuomitaan rikoslain 38 luvun 1 ja 2 §:n mukaan, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta.

Joka

on tuomittava, jollei teko ole vähäinen tai siitä muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, panttilainausrikkomuksesta sakkoon.

Panttilainausrikkomuksesta on tuomittava myös panttilainauslaitoksen hallituksen jäsen ja varajäsen, toimitusjohtaja ja varatoimitusjohtaja tai toimihenkilö, joka tahallaan antaa viranomaiselle laitosta tai sen asiakasta koskevan väärän tai harhaanjohtavan tiedon. Sama koskee panttilainauslaitoksen tilintarkastajaa, joka tahallaan antaa väärän tiedon taikka jättää tekemättä muistutuksen tai ilmoituksen havaitsemastaan puutteellisuudesta tai väärinkäytöksestä.

Joka

Panttilainausrikkomuksesta on tuomittava myös panttilainauslaitoksen hallituksen jäsen ja varajäsen, toimitusjohtaja tai mikäli varatoimitusjohtaja on laitokselle valittu, varatoimitusjohtaja taikka toimihenkilö, joka tahallaan antaa viranomaisille laitosta tai sen asiakasta koskevan väärän tai harhaanjohtavan tiedon. Sama koskee panttilainauslaitoksen tilintarkastajaa, joka tahallaan antaa väärän tiedon taikka jättää tekemättä muistutuksen tai ilmoituksen havaitsemastaan puutteellisuudesta tai väärinkäytöksestä.

Milloin rikoksella tai rikkomuksella, josta tässä laissa säädetään, on loukattu ainoastaan yksityistä oikeutta, ei virallinen syyttäjä saa tehdä siitä syytettä, ellei asianomistaja ole ilmoittanut sitä syytteeseen pantavaksi.

Milloin rikoksella tai rikkomuksella, josta tässä laissa säädetään, on loukattu ainoastaan yksityistä oikeutta, ei syyttäjä saa tehdä siitä syytettä, ellei asianomistaja ole ilmoittanut sitä syytteeseen pantavaksi.

Jos panttilainauslaitos ei ole toiminnassaan noudattanut tätä lakia tai sen nojalla annettuja määräyksiä taikka laitoksen yhtiöjärjestystä tai ohjesääntöä, pankkitarkastusvirasto voi velvoittaa laitoksen uhkasakolla täyttämään velvollisuutensa.

Uhkasakon tuomitsee maksettavaksi panttilainauslaitoksen kotipaikan lääninhallitus.

Aluehallintoviraston on kiellettävä panttilainaustoiminta, jota harjoitetaan ilman tässä laissa säädettyä toimilupaa.

Jos toimiluvan haltija laiminlyö, mitä sen velvollisuudeksi on tässä laissa tai rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä annetussa laissa (503/2008) säädetty taikka toimiluvan haltijan yhtiöjärjestyksessä määrätty, aluehallintovirasto voi kehottaa toimiluvan haltijaa täyttämään velvollisuutensa määräajassa.

Aluehallintovirasto voi asettaa tässä pykälässä tarkoitetun kiellon tai kehotuksen tehosteeksi uhkasakon. Edellä 1 momentissa tarkoitettua kieltoa on kuitenkin tehostettava uhkasakolla, jollei se erityisestä syystä ole tarpeetonta. Uhkasakon tuomitsee maksettavaksi Hämeenlinnan hallinto-oikeus. Uhkasakosta säädetään muilta osin uhkasakkolaissa (1113/1990).

Aluehallintoviraston on peruutettava toimilupa, jos:

Jos aluehallintovirasto peruuttaa 1 momentin nojalla panttilainauslaitoksen toimiluvan, aluehallintovirasto voi samalla antaa määräyksiä siitä, miten toiminnan lopettamisen tulee tapahtua.

Aluehallintoviraston on ilmoitettava toimiluvan peruuttamisesta rekisteriviranomaiselle.

Jos toimiluvan peruuttaminen olisi olosuhteisiin nähden kohtuutonta, aluehallintovirasto voi sen sijasta antaa toimiluvan haltijalle kirjallisen varoituksen.

Aluehallintovirasto voi panttilainauslaitoksen hakemuksesta peruuttaa panttilainauslaitoksen toimiluvan, jos panttilainauslaitos on päättänyt lopettaa luvanvaraisen toiminnan harjoittamisen. Tässä momentissa tarkoitettuun toimiluvan peruuttamiseen sovelletaan, mitä 2 ja 3 momentissa säädetään.

Aluehallintovirastolla on oikeus saada valvontaa sekä toimiluvan myöntämistä ja peruuttamista koskevien asioiden käsittelyä varten tarpeellisia tietoja rikosrekisteristä ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain (672/2002) 46 §:ssä tarkoitetusta sakkorekisteristä.

Aluehallintovirastolla on salassapitosäännösten estämättä oikeus pyynnöstä saada toimiluvan haltijalta tämän lain noudattamisen valvontaa varten muut tarpeelliset tiedot.

Muuhun kuin 5, 40 ja 40 a §:ssä tarkoitettuun päätökseen saa vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa (434/2003).

Edellä 1 momentissa tarkoitetun oikaisuvaatimuksen johdosta annettua päätöstä sekä 5, 40 ja 40 a §:ssä tarkoitettua päätöstä koskevasta muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019).

Tässä laissa tarkoitettua päätöstä toimiluvan peruuttamisesta on muutoksenhausta huolimatta noudatettava, jollei hallintotuomioistuin toisin määrää.

Muutoksen hakemisesta tämän lain nojalla tehtyyn päätökseen säädetään hallintolainkäyttölaissa (586/1996).

Tässä laissa tarkoitettua päätöstä toimiluvan peruuttamisesta on muutoksenhausta huolimatta noudatettava, jollei valitusviranomainen toisin määrää.

Edellä 5, 40 ja 40 a §:ssä tarkoitettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.

Muuhun päätökseen saa vaatia oikaisua siten kuin hallintolaissa (434/2003) säädetään. Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.

Hallinto-oikeuden päätökseen 40 §:ssä tarkoitettua kieltoa ja 40 a §:ssä tarkoitettua toimiluvan peruuttamista koskevassa asiassa saa hakea muutosta valittamalla siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Hallinto-oikeuden muuhun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Tässä laissa tarkoitettua päätöstä toimiluvan peruuttamisesta on muutoksenhausta huolimatta noudatettava, jollei valitusviranomainen toisin määrää.

Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993. Tällä lailla kumotaan:

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöön panemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin.

Tätä lakia, lukuunottamatta 4–5 §:ää, sovelletaan myös ennen lain voimaantuloa panttilainausliikkeen harjoittamiseen luvan saaneeseen panttilainauslaitokseen. Tällaisen laitoksen on haettava kahden vuoden kuluessa lain voimaantulosta vahvistus yhtiöjärjestykselle ja ohjesäännölle.

Ennen tämän lain voimaantuloa tehtyyn panttaussopimukseen sovelletaan kuitenkin edelleen tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.