Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (4)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 579/1994 | 1994-07-01 | 6 | |
| 419/1997 | 1997-06-15 | 19 | |
| 1023/2000 | 2000-12-31 | 11 | |
| 940/2002 | 2002-12-01 | muutt. 6 §:ää ja 10 § | 3 |
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §
SoveltamisalaTässä laissa säädetään Euroopan yhteisön yleistä tutkintojen tunnustamisjärjestelmää koskevissa säännöksissä, jäljempänä yhteisön tunnustamissäännökset, tarkoitettujen tutkintotodistusten, todistusten ja muiden muodollista kelpoisuutta osoittavien asiakirjojen tuottamasta kelpoisuudesta virkaan tai tehtävään ja oikeudesta harjoittaa ammattia Suomessa.
Tässä laissa säädetään Euroopan talousalueen valtion kansalaisen nuorisoasteen koulutuksen jälkeen suorittaman vähintään kolmivuotisen korkeamman koulutuksen tuottamasta kelpoisuudesta virkaan tai tehtävään ja oikeudesta harjoittaa ammattia Suomessa.
Tätä lakia sovelletaan myös silloin, kun yhteisön lainsäädännössä määrätään ammatinharjoittamisoikeuden osoittamisesta erikseen määritellyillä aloilla, jollei asiasta säädetä muualla.
Tätä lakia sovelletaan myös siten kuin kelpoisuudesta ja oikeudesta harjoittaa ammattia sovitaan Euroopan talousalueesta tehdyssä sopimuksessa tai muussa Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden toisen osapuolen kanssa tekemässä sopimuksessa.
Tätä lakia ei sovelleta, kun muussa laissa tai asetuksessa säädetään Euroopan yhteisön tunnustamissäännöksissä tarkoitetun koulutuksen ja ammatillisen harjoittelun tuottamasta oikeudesta harjoittaa ammattia Suomessa. Tätä lakia ei sovelleta myöskään Suomen evankelis-luterilaisen kirkon eikä Suomen ortodoksisen kirkkokunnan virkoihin ja tehtäviin.
1 §
SoveltamisalaTässä laissa säädetään Euroopan talousalueen valtion kansalaisen nuorisoasteen koulutuksen jälkeen suorittaman vähintään kolmivuotisen korkeamman koulutuksen tuottamasta kelpoisuudesta virkaan tai tehtävään ja oikeudesta harjoittaa ammattia Suomessa.
2 §
Vähintään kolmivuotinen korkeakoulututkinto tai ammatillinen tutkintoKun Suomessa viran tai tehtävän kelpoisuusvaatimukseksi tai ammatinharjoittamisoikeuden ehdoksi säädetään tai määrätään vähintään kolmivuotinen korkeakoulututkinto tai ammatillisen korkea-asteen tutkinto taikka opistotutkinto, johon johtava, lukiopohjainen koulutus kestää vähintään kolme vuotta, ja tutkinnon lisäksi mahdollisesti vaadittava ammatillinen harjoittelu, antaa yhteisön tunnustamissäännöksissä tarkoitettu kyseiseen virkaan, tehtävään tai ammattiin valmentaneesta koulutuksesta annettu tutkintotodistus tai sen kanssa yhteisön tunnustamissäännöksissä vastaavaksi määritelty koulutuksesta annettu asiakirja saman kelpoisuuden tai oikeuden harjoittaa ammattia kuin Suomessa suoritettu tutkinto ja harjoittelu.
Kun viran tai tehtävän kelpoisuusvaatimukseksi on Suomessa säädetty tai määrätty vähintään kolmivuotinen korkeakoulututkinto tai ammatillisen korkea-asteen tutkinto taikka opistotutkinto, jonka lukiopohjainen koulutus kestää vähintään kolme vuotta, ja tutkinnon lisäksi mahdollisesti vaadittava harjoittelu, tuottaa tässä laissa tarkoitetulla tutkintotodistuksella osoitettu tutkinto ja harjoittelu saman kelpoisuuden kuin Suomessa suoritettu tutkinto ja harjoittelu.
Kun viran tai tehtävän kelpoisuusvaatimukseksi tai ammatinharjoittamisoikeuden ehdoksi säädetään tai määrätään yli nelivuotinen 1 momentissa tarkoitettu tutkinto, kelpoisuudesta on voimassa, mitä 1 momentissa säädetään. Tällöin kelpoisuus edellyttää kuitenkin, että tutkintotodistus on annettu vähintään kolmivuotisesta korkeakoulututkinnosta tai yhteisön tunnustamissäännöksissä siihen rinnastetusta muusta tutkinnosta tai että koulutuksesta annettu asiakirja on yhteisön tunnustamissäännöksissä määritelty tällaisen tutkintotodistuksen kanssa vastaavaksi.
Tämän lain perusteella ei voi saada kelpoisuutta julkiseen virkaan, johon voidaan nimittää tai valita vain Suomen kansalainen.
Asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tutkintotodistuksista ja niitä vastaaviksi määritellyistä asiakirjoista.
Tätä lakia ei sovelleta Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja Suomen ortodoksisen kirkkokunnan virkoihin ja tehtäviin.
2 §
Kelpoisuus virkaan tai tehtäväänKun viran tai tehtävän kelpoisuusvaatimukseksi on Suomessa säädetty tai määrätty vähintään kolmivuotinen korkeakoulututkinto tai ammatillisen korkea-asteen tutkinto taikka opistotutkinto, jonka lukiopohjainen koulutus kestää vähintään kolme vuotta, ja tutkinnon lisäksi mahdollisesti vaadittava harjoittelu, tuottaa tässä laissa tarkoitetulla tutkintotodistuksella osoitettu tutkinto ja harjoittelu saman kelpoisuuden kuin Suomessa suoritettu tutkinto ja harjoittelu.
Tämän lain perusteella ei voi saada kelpoisuutta julkiseen virkaan, johon voidaan nimittää tai valita vain Suomen kansalainen.
Tätä lakia ei sovelleta Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja Suomen ortodoksisen kirkkokunnan virkoihin ja tehtäviin.
3 §
Muu tutkintoKun Suomessa viran tai tehtävän kelpoisuusvaatimukseksi tai ammatinharjoittamisoikeuden ehdoksi säädetään tai määrätään muu kuin 2 §:ssä tarkoitettu tutkinto ja sen lisäksi mahdollisesti vaadittava ammatillinen harjoittelu, antaa yhteisön tunnustamissäännöksissä tarkoitettu kyseiseen virkaan, tehtävään tai ammattiin valmentaneesta koulutuksesta annettu tutkintotodistus tai todistus taikka sellaisen kanssa yhteisön tunnustamissäännöksissä vastaavaksi määritelty koulutuksesta annettu asiakirja saman kelpoisuuden kuin Suomessa suoritettu tutkinto tai harjoittelu.
Kun ammatin harjoittaminen Suomessa edellyttää vähintään kolmivuotista korkeakoulututkintoa tai ammatillista korkea-asteen tutkintoa taikka opistotutkintoa, jonka lukiopohjainen koulutus kestää vähintään kolme vuotta, ja tutkinnon lisäksi mahdollisesti vaadittavaa harjoittelua, on Euroopan talousalueen valtion kansalaiselle, jolla on tässä laissa tarkoitettu tutkintotodistus, myönnettävä oikeus harjoittaa kyseistä ammattia samoilla ehdoilla kuin Suomessa tutkinnon ja harjoittelun suorittaneelle.
Asetuksella voidaan säätää, että kelpoisuuden tai ammatinharjoittamisoikeuden saamiseksi 1 momentissa tarkoitettuun virkaan, tehtävään tai ammattiin voidaan vaatia 5 ja 6 §:ssä säädettyjä lisävaatimuksia ja että kelpoisuus 1 momentissa tarkoitettuun virkaan tai tehtävään ratkaistaan 8 §:ssä säädetyllä tavalla.
Tätä lakia ei sovelleta, jos muussa laissa tai asetuksessa on säädetty Euroopan talousalueen valtiossa nuorisoasteen koulutuksen jälkeen suoritetun, vähintään kolmivuotisen korkeamman koulutuksen tuottamasta oikeudesta harjoittaa ammattia Suomessa.
3 momentti on kumottu L:lla 7.5.1997/419.
3 §
Oikeus harjoittaa ammattiaKun ammatin harjoittaminen Suomessa edellyttää vähintään kolmivuotista korkeakoulututkintoa tai ammatillista korkea-asteen tutkintoa taikka opistotutkintoa, jonka lukiopohjainen koulutus kestää vähintään kolme vuotta, ja tutkinnon lisäksi mahdollisesti vaadittavaa harjoittelua, on Euroopan talousalueen valtion kansalaiselle, jolla on tässä laissa tarkoitettu tutkintotodistus, myönnettävä oikeus harjoittaa kyseistä ammattia samoilla ehdoilla kuin Suomessa tutkinnon ja harjoittelun suorittaneelle.
Tätä lakia ei sovelleta, jos muussa laissa tai asetuksessa on säädetty Euroopan talousalueen valtiossa nuorisoasteen koulutuksen jälkeen suoritetun, vähintään kolmivuotisen korkeamman koulutuksen tuottamasta oikeudesta harjoittaa ammattia Suomessa.
4 §
Ammatillinen kurssi tai ammatillinen opintosuoritusKun Suomessa viran tai tehtävän kelpoisuusvaatimukseksi tai ammatinharjoittamisoikeuden saamiseksi säädetään tai määrätään ammatillinen kurssi tai ammatillinen opintosuoritus, antaa yhteisön tunnustamissäännöksissä tarkoitettu kyseiseen virkaan, tehtävään tai ammattiin valmentaneesta koulutuksesta annettu pätevyystodistus tai mainittujen säännösten mukaan saavutettu kelpoisuus saman kelpoisuuden kuin Suomessa suoritettu kurssi tai ammatillinen opintosuoritus, jos pätevyystodistus tai kelpoisuus täyttää terveydelle, turvallisuudelle, ympäristönsuojelulle tai kuluttajansuojalle asetetut vaatimukset.
Tässä laissa tarkoitettu tutkintotodistus on:
Muun Euroopan talousalueen valtion kuin Suomen toimivaltaisen viranomaisen myöntämä muodollista kelpoisuutta osoittava asiakirja, joka osoittaa, että sen saaja on Euroopan talousalueen valtiossa suorittanut vähintään kolmivuotisen koulutuksen korkeakoulussa tai muussa vastaavan tasoisessa oppilaitoksessa ja tarvittaessa suorittanut opintojen lisäksi vaadittavan harjoittelun, ja joka osoittaa, että sen saajalla on pätevyys 2 ja 3 §:ssä tarkoitettuun virkaan, tehtävään tai ammattiin tuossa valtiossa;
muualla kuin Euroopan talousalueen valtiossa suoritetusta, 1 kohdassa tarkoitetusta koulutuksesta myönnetty muodollista kelpoisuutta osoittava asiakirja, jos jokin muu Euroopan talousalueen valtio kuin Suomi on tunnustanut sen siten, että sen saajalla on tuossa valtiossa pätevyys 2 ja 3 §:ssä tarkoitettuun virkaan, tehtävään tai ammattiin, ja sen saajalla on lisäksi asiakirjan tunnustaneen valtion todistama kolmen vuoden ammattikokemus;
Muun Euroopan talousalueen valtion kuin Suomen toimivaltaisen viranomaisen myöntämä muodollista kelpoisuutta osoittava asiakirja, jos se on annettu Euroopan talousalueen valtiossa suoritetusta koulutuksesta ja asiakirjan myöntäneen valtion toimivaltainen viranomainen on tunnustanut sen vastaavan tasoiseksi kuin 1 kohdassa tarkoitettu tutkintotodistus ja sen saajalla on pätevyys 2 ja 3 §:ssä tarkoitettuun virkaan, tehtävään tai ammattiin tuossa valtiossa;
muun Euroopan talousalueen valtion kuin Suomen toimivaltaisen viranomaisen myöntämä muodollista kelpoisuutta osoittava asiakirja, joka osoittaa, että sen saaja on suorittanut vähintään kolmivuotisen tutkinnon tuon valtion korkeakoulussa tai muussa samantasoisessa oppilaitoksessa ja tarvittaessa suorittanut vaadittavan harjoittelun ja saanut valmiudet 2 ja 3 §:ssä tarkoitettuun virkaan, tehtävään tai ammattiin, johon tuossa valtiossa ei vaadita tutkinnon suorittamista;
edellä 4 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa myös todistus muodollisesta kelpoisuudesta, joka on annettu Euroopan talousalueen valtiossa suoritetusta koulutuksesta ja jonka jokin muu Euroopan talousalueen valtio kuin Suomi tunnustaa vastaavan tasoiseksi kuin 4 kohdassa tarkoitettu tutkintotodistus, edellyttäen, että tunnustaminen on annettu tiedoksi muille Euroopan talousalueen valtioille.
4 §
TutkintotodistusTässä laissa tarkoitettu tutkintotodistus on:
Muun Euroopan talousalueen valtion kuin Suomen toimivaltaisen viranomaisen myöntämä muodollista kelpoisuutta osoittava asiakirja, joka osoittaa, että sen saaja on Euroopan talousalueen valtiossa suorittanut vähintään kolmivuotisen koulutuksen korkeakoulussa tai muussa vastaavan tasoisessa oppilaitoksessa ja tarvittaessa suorittanut opintojen lisäksi vaadittavan harjoittelun, ja joka osoittaa, että sen saajalla on pätevyys 2 ja 3 §:ssä tarkoitettuun virkaan, tehtävään tai ammattiin tuossa valtiossa;
muualla kuin Euroopan talousalueen valtiossa suoritetusta, 1 kohdassa tarkoitetusta koulutuksesta myönnetty muodollista kelpoisuutta osoittava asiakirja, jos jokin muu Euroopan talousalueen valtio kuin Suomi on tunnustanut sen siten, että sen saajalla on tuossa valtiossa pätevyys 2 ja 3 §:ssä tarkoitettuun virkaan, tehtävään tai ammattiin, ja sen saajalla on lisäksi asiakirjan tunnustaneen valtion todistama kolmen vuoden ammattikokemus;
Muun Euroopan talousalueen valtion kuin Suomen toimivaltaisen viranomaisen myöntämä muodollista kelpoisuutta osoittava asiakirja, jos se on annettu Euroopan talousalueen valtiossa suoritetusta koulutuksesta ja asiakirjan myöntäneen valtion toimivaltainen viranomainen on tunnustanut sen vastaavan tasoiseksi kuin 1 kohdassa tarkoitettu tutkintotodistus ja sen saajalla on pätevyys 2 ja 3 §:ssä tarkoitettuun virkaan, tehtävään tai ammattiin tuossa valtiossa;
muun Euroopan talousalueen valtion kuin Suomen toimivaltaisen viranomaisen myöntämä muodollista kelpoisuutta osoittava asiakirja, joka osoittaa, että sen saaja on suorittanut vähintään kolmivuotisen tutkinnon tuon valtion korkeakoulussa tai muussa samantasoisessa oppilaitoksessa ja tarvittaessa suorittanut vaadittavan harjoittelun ja saanut valmiudet 2 ja 3 §:ssä tarkoitettuun virkaan, tehtävään tai ammattiin, johon tuossa valtiossa ei vaadita tutkinnon suorittamista;
edellä 4 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa myös todistus muodollisesta kelpoisuudesta, joka on annettu Euroopan talousalueen valtiossa suoritetusta koulutuksesta ja jonka jokin muu Euroopan talousalueen valtio kuin Suomi tunnustaa vastaavan tasoiseksi kuin 4 kohdassa tarkoitettu tutkintotodistus, edellyttäen, että tunnustaminen on annettu tiedoksi muille Euroopan talousalueen valtioille.
5 §
Lisävaatimus koulutuksen keston perusteellaKelpoisuuden tai ammatinharjoittamisoikeuden saamiseksi 2 §:ssä tarkoitettuun virkaan, tehtävään tai ammattiin voidaan vaatia, että hakijalla on jossakin Euroopan unionin jäsenvaltiossa saatu asianomaisen alan työ- tai ammattikokemus, jos tutkintotodistuksen tai sen kanssa vastaavaksi määritellyn koulutuksesta annetun asiakirjan osoittama koulutus on kestoltaan vähintään vuoden lyhyempi kuin Suomessa vaadittava koulutus ja harjoittelu.
Kun 4 §:ssä tarkoitetun tutkintotodistuksen sisältämän koulutuksen ja sen lisäksi vaadittavan harjoittelun kesto on vähintään vuoden lyhyempi kuin Suomessa vaadittava koulutus ja harjoittelu, voidaan tutkintotodistuksen lisäksi vaatia, että sen saaja on toiminut 2 §:ssä tarkoitetussa virassa tai tehtävässä tai harjoittanut 3 §:ssä tarkoitettua ammattia jossakin Euroopan talousalueen valtiossa. Tällaista ammattikokemusta voidaan vaatia enintään neljä vuotta. Vaadittu aika ei kuitenkaan saa olla pitempi kuin puuttuva koulutusaika kaksinkertaisena, kun puuttuva koulutusaika koskee nuorisoasteen koulutuksen jälkeen suoritettavaa korkeampaa koulutusta, eikä pitempi kuin puuttuva koulutusaika, kun puuttuva koulutusaika koskee ammatillista harjoittelua.
Työ- tai ammattikokemusta voidaan vaatia enintään neljä vuotta. Vaadittava aika ei kuitenkaan saa olla pitempi kuin puuttuva koulutusaika kaksinkertaisena, kun puuttuva koulutusaika koskee koulutusta, eikä pitempi kuin puuttuva koulutusaika, kun puuttuva koulutusaika koskee ammatillista harjoittelua.
5 §
Lisävaatimus koulutuksen keston perusteellaKun 4 §:ssä tarkoitetun tutkintotodistuksen sisältämän koulutuksen ja sen lisäksi vaadittavan harjoittelun kesto on vähintään vuoden lyhyempi kuin Suomessa vaadittava koulutus ja harjoittelu, voidaan tutkintotodistuksen lisäksi vaatia, että sen saaja on toiminut 2 §:ssä tarkoitetussa virassa tai tehtävässä tai harjoittanut 3 §:ssä tarkoitettua ammattia jossakin Euroopan talousalueen valtiossa. Tällaista ammattikokemusta voidaan vaatia enintään neljä vuotta. Vaadittu aika ei kuitenkaan saa olla pitempi kuin puuttuva koulutusaika kaksinkertaisena, kun puuttuva koulutusaika koskee nuorisoasteen koulutuksen jälkeen suoritettavaa korkeampaa koulutusta, eikä pitempi kuin puuttuva koulutusaika, kun puuttuva koulutusaika koskee ammatillista harjoittelua.
6 §
Lisävaatimukset koulutuksen ja tehtävien sisällön perusteellaKelpoisuuden tai ammatinharjoittamisoikeuden saamiseksi 2 §:ssä tarkoitettuun virkaan, tehtävään tai ammattiin voidaan vaatia, että hakija suorittaa enintään kolme vuotta kestävän sopeutumisajan taikka kelpoisuuskokeen, jos Suomessa virkaan, tehtävään tai ammattiin valmentava koulutus eroaa olennaisesti siitä koulutuksesta, joka ilmenee tutkintotodistuksesta tai sen kanssa vastaavaksi määritellystä koulutuksesta annetusta asiakirjasta, tai jos viran, tehtävän tai ammatin tehtävät Suomessa eroavat olennaisesti tehtävistä siinä ammatissa, jonka harjoittaja hakija on tai johon hän on valmistunut.
Kun Suomessa virkaan, tehtävään tai ammattiin vaadittava koulutus eroaa olennaisesti koulutuksesta, joka ilmenee 4 §:ssä tarkoitetusta tutkintotodistuksesta, tai kun viran, tehtävän tai ammatin tehtävät Suomessa eroavat tehtävistä siinä ammatissa, jonka pätevä ammatinharjoittaja tutkintotodistuksen saaja on tai johon hän on valmistunut, ja tämä ero on olennainen, voidaan tutkintotodistuksen lisäksi vaatia, että sen saaja suorittaa enintään kolme vuotta kestävän sopeutumisajan taikka kelpoisuuskokeen.
Sopeutumisaika ja kelpoisuuskoe ovat hakijalle valinnaisia. Pakollinen sopeutumisaika tai kelpoisuuskoe voidaan määrätä sellaisiin asetuksella säädettäviin virkoihin, tehtäviin ja ammatteihin, joissa edellytetään Suomen lainsäädännön tarkkaa tuntemusta ja joissa lainsäädäntöä koskeva neuvonta tai avustaminen on olennaista ja pysyvää tai joiden osalta tähän on muu perusteltu syy.
Pakollinen sopeutumisaika tai kelpoisuuskoe voidaan vaatia aina, kun Suomessa virkaan, tehtävään tai ammattiin vaaditaan 2 §:n 1 momentissa tarkoitettu tutkinto ja kun hakijalla on yhteisön tunnustamissäännöksissä tarkoitettu alle kolmivuotisesta korkeakoulututkinnosta annettu tutkintotodistus tai siihen rinnastettu ammatillisesta koulutuksesta annettu tutkintotodistus taikka tällaisen tutkintotodistuksen kanssa vastaavaksi määritelty koulutuksesta annettu asiakirja.
Sopeutumisaikaa tai kelpoisuuskoetta ei voida vaatia, jos tutkintotodistuksen saajalta vaaditaan 5 §:ssä säädettyä ammattikokemusta.
Sopeutumisaikaa tai kelpoisuuskoetta ei voida vaatia, jos hakijan työ- tai ammattikokemus tai muu kuin tutkintotodistuksesta tai sen kanssa vastaavaksi määritellystä asiakirjasta ilmenevä koulutus korvaa 1 momentissa tarkoitetun eroavuuden tai jos hakijalta vaaditaan 5 §:ssä säädetty työ- tai ammattikokemus.
Sopeutumisajasta ja kelpoisuuskokeesta säädetään tarkemmin asetuksella.
7 §
Koulutuksen täydentäminenJos tutkintotodistuksen tai todistuksen taikka sellaisen kanssa vastaavaksi määritellyn koulutuksesta annetun asiakirjan saamiseksi vaaditaan ammatillista harjoittelua, voidaan tällainen harjoittelu hyväksyä suoritettavaksi Suomessa.
Kun pätevyyden saaminen 2 ja 3 §:ssä tarkoitettuun virkaan, tehtävään tai ammattiin edellyttää siinä Euroopan talousalueen valtiossa, joka on myöntänyt tutkintotodistuksen, tutkinnon lisäksi harjoittelua, voidaan tällainen harjoittelu hyväksyä suoritettavaksi Suomessa.
7 §
Koulutuksen täydentäminenKun pätevyyden saaminen 2 ja 3 §:ssä tarkoitettuun virkaan, tehtävään tai ammattiin edellyttää siinä Euroopan talousalueen valtiossa, joka on myöntänyt tutkintotodistuksen, tutkinnon lisäksi harjoittelua, voidaan tällainen harjoittelu hyväksyä suoritettavaksi Suomessa.
8 §
Kelpoisuuden ratkaiseminenOpetushallitus päättää hakemuksesta 2 §:ssä tarkoitetun tutkintotodistuksen tai koulutuksesta annetun asiakirjan tuottamasta kelpoisuudesta virkaan tai tehtävään, paitsi siltä osin kuin viran tai tehtävän kelpoisuusvaatimuksena on 1 §:n 4 momentissa tarkoitetun lain tai asetuksen nojalla tai 11 §:n mukaan myönnettävä oikeus harjoittaa ammattia.
Tässä laissa tarkoitetun tutkintotodistuksen tuottamasta kelpoisuudesta virkaan tai tehtävään päättää hakemuksesta opetusministeriö, paitsi siltä osin kuin viran tai tehtävän kelpoisuusvaatimuksena on 11 §:n mukaisesti tai 3 §:n 2 momentissa tarkoitetun lain tai asetuksen nojalla myönnettävä oikeus harjoittaa ammattia.
Hakemuksen voi tehdä henkilö, jolla on 2 §:ssä tarkoitettu tutkintotodistus tai koulutuksesta annettu asiakirja. Hakijan on toimitettava opetushallitukselle hakemuksen käsittelyä varten tarpeelliset selvitykset.
Hakemuksen voi tehdä Euroopan talousalueen valtion kansalainen, jolla on 4 §:ssä tarkoitettu tutkintotodistus. Hakijan on toimitettava opetusministeriölle hakemuksen käsittelyä varten tarpeelliset selvitykset.
Asetuksella voidaan säätää korkeakoulun oikeudesta päättää tutkintotodistuksen tai sen kanssa vastaavaksi määritellyn koulutuksesta annetun asiakirjan tuottamasta kelpoisuudesta saman korkeakoulun virkaa täytettäessä sekä Suomen Akatemian oikeudesta päättää tutkintotodistuksen tai sen kanssa vastaavaksi määritellyn koulutuksesta annetun asiakirjan tuottamasta kelpoisuudesta Akatemian virkaa täytettäessä, kun hakijaa koskevaa 1 momentissa tarkoitettua päätöstä ei ole.
Asetuksella voidaan säätää korkeakoulun oikeudesta päättää tutkintotodistuksen tuottamasta kelpoisuudesta saman korkeakoulun virkaa täytettäessä, kun hakijaa koskevaa 1 momentissa tarkoitettua päätöstä ei ole.
8 §
Kelpoisuuden ratkaiseminenTässä laissa tarkoitetun tutkintotodistuksen tuottamasta kelpoisuudesta virkaan tai tehtävään päättää hakemuksesta opetusministeriö, paitsi siltä osin kuin viran tai tehtävän kelpoisuusvaatimuksena on 11 §:n mukaisesti tai 3 §:n 2 momentissa tarkoitetun lain tai asetuksen nojalla myönnettävä oikeus harjoittaa ammattia.
Hakemuksen voi tehdä Euroopan talousalueen valtion kansalainen, jolla on 4 §:ssä tarkoitettu tutkintotodistus. Hakijan on toimitettava opetusministeriölle hakemuksen käsittelyä varten tarpeelliset selvitykset.
Asetuksella voidaan säätää korkeakoulun oikeudesta päättää tutkintotodistuksen tuottamasta kelpoisuudesta saman korkeakoulun virkaa täytettäessä, kun hakijaa koskevaa 1 momentissa tarkoitettua päätöstä ei ole.
9 §
Päätös kelpoisuudesta virkaan tai tehtäväänJos kelpoisuusvaatimuksena virkaan tai tehtävään on tietyntasoinen tutkinto, tutkintotodistuksen tai sitä vastaavan asiakirjan tuottama kelpoisuus määrätään siten, että todistus tai asiakirja tuottaa kelpoisuuden virkaan tai tehtävään, johon vaaditaan opistotutkinto tai korkeakoulututkinto, joista jälkimmäinen voi olla ammattikorkeakoulututkinto, alempi tai ylempi korkeakoulututkinto tai jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin tai tohtorin tutkinto.
Tutkintotodistuksen tuottama kelpoisuus määrätään ensisijaisesti siten, että tutkintotodistus tuottaa kelpoisuuden virkaan tai tehtävään, jonka kelpoisuusvaatimuksena on opistotutkinto, korkeakoulututkinto, ylempi korkeakoulututkinto taikka jatkotutkintona suoritettava lisensiaatin tai tohtorin tutkinto. Erityisestä syystä kelpoisuus voidaan määrätä siten, että tutkintotodistus tuottaa kelpoisuuden virkaan tai tehtävään, jonka kelpoisuusvaatimuksena on tietty, nimeltä mainittu tutkinto. Kelpoisuutta koskevassa päätöksessä määrätään tarvittaessa 5 tai 6 §:n mukaisista lisävaatimuksista.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu tutkintotodistuksen tai sitä vastaavan asiakirjan tuottama kelpoisuus määrätään sen koulutuksen tason perusteella, josta tutkintotodistus tai sitä vastaava asiakirja on annettu. Koulutuksen taso arvioidaan koulutuksen laajuuden ja vaativuuden perusteella.
Päätös on annettava neljän kuukauden kuluessa siitä, kun hakemus ja sitä täydentävä selvitys on toimitettu opetusministeriölle.
Tarvittaessa kelpoisuus virkaan tai tehtävään, jonka kelpoisuusvaatimuksena on tietty, nimeltä mainittu tutkinto tai määrätyt opinnot, määrätään siten kuin tässä laissa säädetään. Tällaisessa päätöksessä määrätään tarvittaessa 5 tai 6 §:n mukaisista lisävaatimuksista.
Päätös on annettava neljän kuukauden kuluessa siitä, kun hakemus ja sitä täydentävä selvitys on toimitettu opetushallitukselle.
9 §
Päätös kelpoisuudestaTutkintotodistuksen tuottama kelpoisuus määrätään ensisijaisesti siten, että tutkintotodistus tuottaa kelpoisuuden virkaan tai tehtävään, jonka kelpoisuusvaatimuksena on opistotutkinto, korkeakoulututkinto, ylempi korkeakoulututkinto taikka jatkotutkintona suoritettava lisensiaatin tai tohtorin tutkinto. Erityisestä syystä kelpoisuus voidaan määrätä siten, että tutkintotodistus tuottaa kelpoisuuden virkaan tai tehtävään, jonka kelpoisuusvaatimuksena on tietty, nimeltä mainittu tutkinto. Kelpoisuutta koskevassa päätöksessä määrätään tarvittaessa 5 tai 6 §:n mukaisista lisävaatimuksista.
Päätös on annettava neljän kuukauden kuluessa siitä, kun hakemus ja sitä täydentävä selvitys on toimitettu opetusministeriölle.
10 §
Arkkitehdin tutkinnotJos viran tai tehtävän kelpoisuusvaatimuksena on arkkitehdin tai rakennusarkkitehdin tutkinto, tämän kelpoisuuden tuottavat ne tutkinnot, jotka arkkitehdin tutkinnon tunnustamista koskevan yhteisön lainsäädännön mukaan on tunnustettava ilman lisävaatimuksia. Yhteisön lainsäädännön alaan kuuluvan muun arkkitehdin tutkinnon tuottamasta kelpoisuudesta päättää opetushallitus. Kelpoisuuden saamiseksi voidaan asettaa 5 tai 6 §:ssä tarkoitettuja lisävaatimuksia. Päätös hakemukseen on annettava kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun hakemus ja sitä täydentävä selvitys on toimitettu opetushallitukselle.
Opetusministeriö määrää ne Euroopan talousalueen valtioissa annetut muodollista kelpoisuutta osoittavat asiakirjat, jotka tuottavat kelpoisuuden virkaan tai tehtävään, jonka kelpoisuusvaatimuksena on arkkitehdin tai rakennusarkkitehdin tutkinto.
10 §
Arkkitehdin tutkinnotOpetusministeriö määrää ne Euroopan talousalueen valtioissa annetut muodollista kelpoisuutta osoittavat asiakirjat, jotka tuottavat kelpoisuuden virkaan tai tehtävään, jonka kelpoisuusvaatimuksena on arkkitehdin tai rakennusarkkitehdin tutkinto.
11 §
Ammatinharjoittamisoikeuden ratkaiseminenOikeuden harjoittaa ammattia tässä laissa tarkoitetun tutkintotodistuksen tai todistuksen taikka sellaisen kanssa vastaavaksi määritellyn koulutuksesta annetun asiakirjan perusteella ratkaisee se viranomainen, joka myöntää oikeuden kyseisen ammatin harjoittamiseen.
Oikeuden harjoittaa Suomessa ammattia tässä laissa tarkoitetun tutkintotodistuksen perusteella ratkaisee se viranomainen, joka myöntää oikeuden kyseisen ammatin harjoittamiseen.
Ammatinharjoittamista koskevaan hakemukseen on annettava päätös neljän kuukauden kuluessa siitä, kun hakemus ja sitä täydentävä selvitys on toimitettu viranomaiselle.
12 §
MuutoksenhakuMuutoksen hakemisesta tässä laissa tarkoitettuun päätökseen on voimassa, mitä hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.
Muutoksenhausta tässä laissa tarkoitettuun päätökseen on voimassa, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) säädetään. Ministeriön 9 tai 11 §:n nojalla antamaan päätökseen on liitettävä valitusosoitus.
Jos vastoin 9 §:n 4 momentin tai 11 §:n 2 momentin säännöstä päätöstä ei ole annettu säädetyssä määräajassa, hakija voi tehdä valituksen. Valituksen katsotaan tällöin kohdistuvan hakemuksen hylkäävään päätökseen. Tällaisen valituksen voi tehdä, kunnes hakemukseen on annettu päätös. Päätöksen antamisesta on 9 tai 11 §:ssä tarkoitetun viranomaisen ilmoitettava valitusviranomaiselle. Tässä momentissa tarkoitetun valituksen tekemisestä ja käsittelystä on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä 1 momentissa säädetään.
Jos vastoin 9 §:n 2 momentin tai 11 §:n 2 momentin säännöstä päätöstä ei ole annettu säädetyssä määräajassa, hakija voi tehdä valituksen. Valituksen katsotaan tällöin kohdistuvan hakemuksen hylkäävään päätökseen. Tällaisen valituksen voi tehdä, kunnes hakemukseen on annettu päätös. Päätöksen antamisesta on 9 tai 11 §:ssä tarkoitetun viranomaisen ilmoitettava valitusviranomaiselle. Tässä momentissa tarkoitetun valituksen tekemisestä ja käsittelystä on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä 1 momentissa säädetään.
13 §
NeuvottelukuntaOpetushallituksen yhteydessä on neuvottelukunta, joka antaa opetushallitukselle lausuntoja 8 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetuista hakemuksista sekä ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta annetun lain 8 §:ssä tarkoitetuista hakemuksista.
Opetusministeriön yhteydessä on neuvottelukunta, joka tarvittaessa antaa opetusministeriölle lausuntoja tässä laissa tarkoitettujen tutkintotodistusten tuottamasta kelpoisuudesta virkaan tai tehtävään. Neuvottelukunta antaa opetusministeriölle tarvittaessa lausuntoja myös ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta annetun lain (531/86) mukaisesta korkeakouluopintojen rinnastamisesta ja suorittaa sen mukaan kuin asetuksella säädetään tai opetusministeriö määrää muita tutkintojen tunnustamiseen liittyviä tehtäviä.
13 §
NeuvottelukuntaOpetusministeriön yhteydessä on neuvottelukunta, joka tarvittaessa antaa opetusministeriölle lausuntoja tässä laissa tarkoitettujen tutkintotodistusten tuottamasta kelpoisuudesta virkaan tai tehtävään. Neuvottelukunta antaa opetusministeriölle tarvittaessa lausuntoja myös ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta annetun lain (531/86) mukaisesta korkeakouluopintojen rinnastamisesta ja suorittaa sen mukaan kuin asetuksella säädetään tai opetusministeriö määrää muita tutkintojen tunnustamiseen liittyviä tehtäviä.
14 §
Tarkemmat säännöksetTarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.
15 §
Lain voimaantuloTämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana.
Tätä lakia sovelletaan myös ennen tämän lain voimaantuloa annettuun tutkintotodistukseen.
Tämä laki ei vaikuta ennen lain voimaantuloa saatuun kelpoisuuteen tai oikeuteen harjoittaa ammattia.
579/1994
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1994.
HE 70/94, SiVM 6/94, ETA-sopimuksen liite VII: neuvoston direktiivi (92/51/ETY)
419/1997
Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä kesäkuuta 1997.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
Edellä 8 §:ssä tarkoitetut hakemukset, joihin ei ole annettu päätöstä ennen tämän lain voimaantuloa, siirretään opetushallitukselle. Siirretyn hakemuksen osalta 9 §:n 2 momentissa säädetty aika lasketaan siitä, kun hakemus on toimitettu opetusministeriölle tai kun täydentävä selvitys on toimitettu opetusministeriölle tai opetushallitukselle.
HE 248/1996, SiVM 4/1997, EV 35/1997, Neuvoston direktiivi 89/48/ETY; EYVL N:o L 19, 24.1.1989 s. 16, Neuvoston direktiivi 92/51/ETY; EYVL N:o L 209, 24.7.1992 s. 25, Komission direktiivi 94/38/EY; EYVL N:o L 217, 23.8.1994 s. 8, Komission direktiivi 95/43/EY; EYVL N:o L 184, 3.8.1995 s. 21
1023/2000
Tämä laki tulee voimaan 31 päivänä joulukuuta 2000.
HE 98/2000, SiVM 6/2000, EV 116/2000
940/2002
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2002.
HE 111/2002, SiVM 9/2002, EV 141/2002, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/19/EY; EYVL N:o L 206, 31.7.2001, s. 1