Lukuohje ja menetelmäkuvaus

Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.

Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.

14
Pykälää
2
Muutossäädöstä
8
Aiempaa sanamuotoa
Voimassa
Tila
Merkinnät: Voimaantulopäivä Muutossäädös Aiempi sanamuoto
Muutossäädökset (2)
SäädösVoimaanHuomautusMuutoskohtia
186/20012001-03-095
130/20102010-03-01muutt. 1, 5, 10 ja 13 §:ää4

Kauppa- ja teollisuusministerin esittelystä säädetään mittayksiköistä ja mittaamisvälineiden vakaamisesta 14 päivänä huhtikuuta 1965 annetun lain (219/65) 4 §:n 2 momentin ja 10 §:n nojalla, sellaisina kuin ne ovat 10 päivänä huhtikuuta 1992 annetussa laissa(321/92):

1992-05-01

1 luku

Perusyksiköt

1992-05-01

1 §

Perusyksiköiden määritelmät

Mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä annetun lain 3 §:n 1 momentissa mainitut kansainvälisen mittayksikköjärjestelmän (SI) perusyksiköt määritellään seuraavasti:

1)

pituuden yksikkö metri on sellaisen matkan pituus, jonka valo kulkee tyhjiössä aikavälissä 1/299 792 458 sekuntia;

2)

massan yksikkö kilogramma on yhtä suuri kuin kansainvälisen prototyypin massa;

3)

ajan yksikkö sekunti on 9 192 631 770 kertaa sellaisen säteilyn jakson aika, joka vastaa cesiumin 133-atomin siirtymää perustilan ylihienorakenteen kahden energiatason välillä;

4)

sähkövirran yksikkö ampeeri on sellainen ajallisesti muuttumaton sähkövirta, joka kulkiessaan kahdessa suorassa yhdensuuntaisessa, äärettömän pitkässä ja ohuessa johtimessa, joiden poikkileikkaus on ympyrä ja jotka ovat yhden metrin etäisyydellä toisistaan tyhjiössä, aikaansaa johtimien välille 2 · 10-7 newtonin voiman metriä kohti;

2010-03-01130/2010
5)

lämpötilan yksikkö kelvin, termodynaamisen lämpötilan yksikkö, on 1/273,16 veden kolmoispisteen termodynaamisesta lämpötilasta;

6)

ainemäärän yksikkö mooli on sellaisen systeemin ainemäärä, joka sisältää yhtä monta keskenään samanlaista perusosasta, kuin 0,012 kilogrammassa12 C on atomeja. Perusosaset voivat olla atomeja, molekyylejä, ioneja, elektroneja, muita hiukkasia tai sellaisten hiukkasten määriteltyjä ryhmiä;

7)

valovoiman yksikkö kandela on sellaisen säteilijän valovoima, joka tiettyyn suuntaan lähettää monokromaattista 540 · 1012 hertsin taajuista säteilyä ja jonka säteilyintensiteetti tähän suuntaan on 1/683 wattia steradiaania kohti.

1992-05-01

2 §

Perusyksiköiden tunnukset

Perusyksiköiden tunnukset ovat:

SuureYksikköTunnus
pituusmetrim
massakilogrammakg
aikasekuntis
sähkövirtaampeeriA
termodynaaminen lämpötilakelvinK
ainemäärämoolimol
valovoimakandelacd
1992-05-01

2 luku

Muut SI-yksiköt

2001-03-09186/2001

3 §

3 § on kumottu A:lla 1.3.2001/186.

2001-03-09186/2001

4 §

Johdannaisyksiköt

Johdannaisyksiköt johdetaan perusyksiköistä kerto- ja jakolaskun avulla siten, että numerojakajana on 1.

2001-03-09186/2001

5 §

Johdannaisyksiköt, joilla on erityisnimi
2010-03-01130/2010

Johdannaisyksiköille saadaan käyttää erityisnimiä ja -tunnuksia seuraavasti:

SuureYksikköTunnusSelitys
tasokulmaradiaanirad1 rad = 1 m/m
avaruuskulmasteradiaanisr1 sr = 1 m 2 /m2
taajuushertsiHz1 Hz = 1 s -1
voimanewtonN1 N = 1 kg • m/s 2
paine, jännityspascalPa1 Pa = 1 N/m 2
energia, työjouleJ1 J = 1 N • m
tehowattiW1 W = 1 J/s
sähkövarauscoulombiC1 C = 1 A • s
jännitevolttiV1 V = 1 W/A
kapasitanssifaradiF1 F = 1 C/V
resistanssiohmiΩ1 Ω = 1 V/A
konduktanssisiemensS1 S = 1 A/V
magneettivuoweberWb1 Wb = 1 V • s
magneettivuon tiheysteslaT1 T = 1 Wb/m 2
induktanssihenryH1 H = 1 Wb/A
celsiuslämpötilacelsiusaste°C1 °C = 1 K
valovirtaluumenlm1 lm = 1 cd |PY sr
valaistusvoimakkuusluksilx1 lx = 1 lm/m 2
aktiivisuusbecquerelBq1 Bq = 1 s -1
absorboitunut annosgrayGy1 Gy = 1 J/kg
ekvivalenttiannossievertSv1 Sv = 1 J/kg
katalyyttinen aktiivisuuskatalkat1 kat = 1 mol/s

Perusyksiköiden avulla johdetut yksiköt voidaan ilmaista myös käyttäen 1 momentissa mainittuja erityisnimiä ja -tunnuksia.

1992-05-01

6 §

Mittayksiköiden kerrannaiset

Mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä annetun lain 3 §:n 1 momentissa mainituista perusyksiköistä ja tämän asetuksen 4 ja 5 §:ssä mainituista johdannaisyksiköistä voidaan muodostaa kerrannaisia seuraavien etuliitteiden avulla:

EtuliiteTunnusTekijä, jolla mittayksikkö tulee kerrotuksi
jottaY1 000 000 000 000 000 000 000 000 = 10 24
tsettaZ1 000 000 000 000 000 000 000 = 10 21
eksaE1 000 000 000 000 000 000 = 10 18
petaP1 000 000 000 000 000 = 10 15
teraT1 000 000 000 000 = 10 12
gigaG1 000 000 000 = 10 9
megaM1 000 000 = 10 6
kilok1 000 = 10 3
hehtoh100 = 10 2
dekada10 = 10 1
desid0,1 = 10 -1
senttic0,01 = 10 -2
millim0,001 = 10 -3
mikroµ0,000 001 = 10 -6
nanon0,000 000 001 = 10 -9
pikop0,000 000 000 001 = 10 -12
femtof0,000 000 000 000 001 = 10 -15
attoa0,000 000 000 000 000 001 = 10 -18
tseptoz0,000 000 000 000 000 000 001 = 10 -21
joktoy0,000 000 000 000 000 000 000 001 = 10 -24

Jos mittayksikön nimeen sisältyy jokin edellä mainittu etuliite, muodostetaan mittayksikön kerrannaiset vaihtamalla tämä etuliite toiseen etuliitteeseen. Jos mittayksikön merkintä on muodostettu lausekkeena yhden tai useamman mittayksikön merkinnän avulla, muodostetaan mittayksikön kerrannaiset vastaavalla menettelyllä näiden mittayksiköiden kerrannaisista.

1992-05-01

7 §

SI-yksiköiden kerrannaiset, joilla on erityisnimi

Seuraavilla SI-yksiköiden kerrannaisilla on erityisnimi ja -tunnus:

SuureYksikköTunnusSelitys
tilavuuslitral tai L1 l = 1 dm 3
massatonnitt = 1000 kg
painebbar1 bar = 10 5 Pa

Edellä 1 momentissa mainittujen yksiköiden kanssa voidaan käyttää 6 §:n mukaisia etuliitteitä.

1992-05-01

3 luku

Muut sallitut yksiköt

1992-05-01

8 §

SI-yksiköiden perusteella määritellyt lisäyksiköt

Seuraavat SI-yksiköiden perusteella määritellyt lisäyksiköt ovat sallittuja, vaikkeivät ne ole SI-yksiköiden kymmenjärjestelmän mukaisia kerrannaisia:

SuureYksikköTunnusAelitys
aikaminuuttimin1 min = 60 s
tuntih1 h = 60 min
vuorokausid1 d = 24 h
tasokulmakierros1 kierros = 2π rad
aste°1 ° = (π/180) rad
minuutti’1 ’ = (1/60) °
sekunti”1 ” = (1/60) ’
goonigon1 gon = (π/200) rad

Edellä 1 momentissa mainituista yksiköistä ainoastaan goonin kanssa voidaan käyttää 6 §:n mukaisia etuliitteitä.

1992-05-01

9 §

Koetulosten avulla määritellyt yksiköt

Seuraavat kokeellisesti määritellyt yksiköt ovat sallittuja:

SuureYksikköTunnusSelitys
massaatomimassayksikköu1 u ≈ 1,660 540 2 · 10 -27 kg
energiaelektronivolttieV1 eV ≈ 1,602 177 33 · 10 -19 J

Atomimassayksikkö on yhtäsuuri kuin 1/12 sen atomin massasta, jonka ytimenä on 12 C.

Elektronivoltti on yhtäsuuri kuin se liike-energia, jonka elektroni saa läpäistessään tyhjössä yhden voltin suuruisen potentiaalieron.

Edellä 1 momentissa mainittujen yksiköiden kanssa voidaan käyttää 6 §:n mukaisia etuliitteitä.

1992-05-01

10 §

Erikoisaloilla sallitut yksiköt
2010-03-01130/2010

Alla mainituilla erikoisaloilla saadaan käyttää myös seuraavia yksiköitä:

Suure ja erikoisala, jolla sen käyttö on sallittuYksikköTunnusSelitys
pituus ilmailussa ja merenkulussameripeninkulma (merimaili)mpk1 mpk = 1852 m
nopeus ilmailussa ja merenkulussasolmusolmu1 solmu = 1852 m/h
pituus ilmailussa (korkeus)jalkaft1 ft = 0,3048 m
jalokivien massametrinen karaattikaraatti1 karaatti = 0,2 g
langan pituusmassa tekstiiliteollisuudessatextex1 tex = 10 -6 kg/m
pinta-ala maa- ja metsäteollisuudessaaari hehtaaria ha1 a = 100 m 2 1 ha = 10 000 m2
paine verenpaineen ja muiden kehon nesteiden mittauksessaelohopeamillimetrimm Hg1 mm Hg = (101325/760) Pa
optinen taittokykydiopteri1 diopteri = 1 m -1
tehollinen poikkipinta-ala ydintekniikassabarnib1 b = 10 -28 m2
jalometallin massatroy unssioz tr1 oz tr = 31,10 g

Edellä 1 momentissa mainitun karaatin, texin, dioptrian ja barnin kanssa saadaan käyttää 6 §:ssä mainittuja etuliitteitä.

1992-05-01

4 luku

Täydentävät säännökset

1992-05-01

11 §

Yhdistelmäyksiköt

Tässä asetuksessa mainituista yksiköistä saadaan kerto- ja jakolaskun avulla muodostaa uusia yksiköitä.

1992-05-01

12 §

Lämpötila- ja aika-asteikot

Termodynaamisen lämpötilan määrittämiseen käytetään kahdeksannentoista yleisen paino- ja mittakonferenssin vuonna 1987 tekemään päätökseen perustuvaa kansainvälistä lämpötila-asteikkoa (ITS90). Celsiuslämpötila t määritellään kahden termodynaamisen lämpötilan T ja T 0 erotuksena (t = T - T0), jossa T0 = 273,15 K.

Suomen normaaliaika on kaksi tuntia edellä koordinoitua yleisaikaa (UTC). Koordinoitu yleisaika on viidennentoista yleisen paino- ja mittakonferenssin vuonna 1975 vahvistama asteikko. Aika-asteikkoa pitää yllä kansainvälinen paino- ja mittatoimisto, jonka päätöksellä koordinoitu yleisaika säädetään karkaussekunteja hyväksi käyttäen vastaamaan nollameridiaanin keskiaurinkoaikaa.

1992-05-01

13 §

Poikkeukset

Jos lakisääteisessä mittaamisessa johonkin erikoistarkoitukseen tarvitaan perusyksiköistä tai muusta tässä asetuksessa tarkoitetusta yksiköstä poikkeavaa yksikköä, on se määriteltävä samassa asetuksessa tai päätöksessä, jonka perusteella sitä käytetään.

2010-03-01130/2010

Tässä asetuksessa tarkoitetun yksikön rinnalla sallitaan määrän osoittaminen muissa mittayksiköissä. Muut mittayksiköt ilmaistaan enintään samansuuruisin numeroin.

1992-05-01

14 §

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1992.

Tällä asetuksella kumotaan yhteisen keskiajan käytäntöönottamisesta Suomessa 12 päivänä maaliskuuta 1920 annettu asetus (61/20).

186/2001

Tämä asetus tulee voimaan 9 päivänä maaliskuuta 2001.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 1999/103/EY (31999L0103); EYVL N:o L 34, 9.2.2000, s. 17

130/2010

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2010.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/3/EY (32009L114); EYVL N:o L 114, 7.5.2009, s. 10