Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (20)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 1367/1993 | 1994-01-01 | muutt. 4, 14 ja 15 §:ää | 5 |
| 217/1994 | 1994-04-01 | lis. 59 a §:n | 2 |
| 741/1994 | 1994-09-01 | muutt. 12 §:ää | |
| 1032/1994 | 1994-12-01 | osin V:1.1.1995 | 12 |
| 1003/1995 | 1995-08-15 | muutt. 52 ja 53 §:ää | 1 |
| 1132/1995 | 1995-10-01 | muutt. 35, 37 ja 54 §:ää | |
| 1224/1995 | 1995-11-01 | 17,3 § V:1.10.1996 | 1 |
| 185/1996 | 1996-04-01 | 1 | |
| 1303/1996 | 1997-01-01 | 30 | |
| 887/1997 | 1997-10-15 | muutt. 16 ja 51 §:ää | 2 |
| 137/1998 | 1998-03-01 | 7 | |
| 1047/1997 | 1998-07-01 | 7 | |
| 11/1999 | 1999-02-01 | kum. 61 ja 62 § | 2 |
| 694/1999 | 1999-12-01 | kum. 66 § | 1 |
| 284/2000 | 2000-03-20 | 18 | |
| 282/2000 | 2000-03-20 | 6 | |
| 1046/2000 | 2000-12-31 | 6 | |
| 1346/2001 | 2002-01-01 | 30 | |
| 1244/2005 | 2006-01-01 | lis. 40 § | 2 |
| 1165/2006 | 2007-01-01 | 13 |
Puolustusministerin esittelystä säädetään puolustusvoimista 31 päivänä toukokuuta 1974 annetun lain (402/74) nojalla:
1 luku
Puolustusvoimien kokoonpano
1 §
Puolustusvoimien sotilaallisesta ja hallinnollisesta johtamisesta huolehtivat puolustusvoimain komentaja ja pääesikunta niin kuin puolustusvoimista annetun lain (402/74) 6 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.
2 §
Puolustusvoimien alueellista johtamista ja hallintoa varten maa on jaettu maanpuolustusalueisiin ja niiden alaisiin sotilaslääneihin niin kuin siitä erikseen säädetään.
Puolustusvoimien alueellista johtamista ja hallintoa varten maa on jaettu sotilaslääneihin ja lähinnä poikkeusolojen varalta muodostettuihin maanpuolustusalueisiin niin kuin siitä erikseen säädetään.
Paikallista johtamista ja hallintoa varten puolustusvoimiin kuuluu sotilaslaitoksia, joukko-osastoja ja muita yksiköitä.
Puolustushaaroja ovat maa-, meri- ja ilmavoimat.
Maavoimien materiaalihallintoa varten on puolustusvoimien materiaalilaitos sekä rauhanturvaamistoiminnan käytännön toimeenpanoa varten puolustusvoimien kansainvälinen keskus.
Maavoimien materiaalihallintoa varten on puolustusvoimien materiaalilaitos.
3 §
Maanpuolustuskorkeakoulusta säädetään erikseen valtioneuvoston asetuksella.
Maanpuolustuskorkeakoulusta ja maanpuolustusopistosta säädetään erikseen asetuksella.
3 §
Maanpuolustuskorkeakoulusta ja maanpuolustusopistosta säädetään erikseen asetuksella.
4 §
Puolustusministeriö antaa määräykset:
puolustusvoimien rauhan ajan kokoonpanosta ja johtosuhteista;
puolustusvoimien rauhan ajan kokoonpanosta ja johtosuhteista;
esikuntien, sotilaslaitosten ja joukko-osastojen perustamisesta, sijoituspaikasta ja lakkauttamisesta;
esikuntien, sotilaslaitosten ja joukko-osastojen perustamisesta, sijoituspaikasta ja lakkauttamisesta; sekä
puolustushallinnon kiinteistö- ja rakennustoimen organisaatiosta; sekä
puolustushallinnon kiinteistö- ja rakennustoimen organisaatiosta.
puolustusvoimien maksuliikkeen ja kirjanpidon yleisistä järjestelyistä.
Puolustusministeriö antaa määräykset:
puolustusvoimien rauhan ajan kokoonpanosta ja johtosuhteista;
esikuntien, sotilaslaitosten ja joukko-osastojen perustamisesta, sijoituspaikasta ja lakkauttamisesta; sekä
puolustushallinnon kiinteistö- ja rakennustoimen organisaatiosta.
Puolustusvoimain komentajalla on oikeus puolustusministeriön vahvistamien perusteiden mukaisesti antaa 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettujen määräysten puitteissa rauhan ajan yksityiskohtaisia kokoonpanoja ja johtosuhteita koskevia määräyksiä esikuntien, sotilaslaitosten ja joukko-osastojen osalta.
2 luku
Puolustusvoimain komentaja
5 §
Puolustusvoimain komentaja on sotilaskäskyasioissa sotilaallisena johtajana välittömästi tasavallan presidentin alainen.
6 §
Puolustusvoimain komentaja ratkaisee puolustusvoimia koskevat sotilaskäskyasiat, mikäli tasavallan presidentti ei ole pidättänyt niissä päätösvaltaa itselleen taikka niitä ei ole säädetty tai määrätty muun viranomaisen ratkaistaviksi.
7 §
Puolustusvoimain komentajan tehtävistä sotilaskäskyasiain esittelyssä tasavallan presidentille säädetään puolustusvoimista annetun lain 8 a ja 8 b §:ssä.
Puolustusvoimain komentaja esittelee tasavallan presidentille ne sotilaalliset nimitysasiat ja sotilaskäskyasiat, jotka on säädetty presidentin ratkaistaviksi tai joissa presidentti on pidättänyt päätösvallan itselleen.
Puolustusvoimain komentaja tekee puolustusministeriölle esitykset sellaisista puolustusvoimien virkaan nimittämistä ja tehtävään määräämistä koskevista asioista, jotka tasavallan presidentti ratkaisee valtioneuvostossa sen ratkaisuehdotuksesta.
Puolustusvoimain komentaja tekee puolustusministeriölle esitykset sellaisista puolustusvoimien nimitys- ja muista henkilöasioista, jotka tasavallan presidentti ratkaisee valtioneuvostossa puolustusministerin esittelystä.
7 §
Puolustusvoimain komentaja esittelee tasavallan presidentille ne sotilaalliset nimitysasiat ja sotilaskäskyasiat, jotka on säädetty presidentin ratkaistaviksi tai joissa presidentti on pidättänyt päätösvallan itselleen.
Puolustusvoimain komentaja tekee puolustusministeriölle esitykset sellaisista puolustusvoimien nimitys- ja muista henkilöasioista, jotka tasavallan presidentti ratkaisee valtioneuvostossa puolustusministerin esittelystä.
7 a §
Tasavallan presidentin, puolustusministerin ja puolustusvoimain komentajan käytännön yhteistoiminnan järjestämiseksi sotilaskäskyasioissa tulee puolustusvoimain komentajan antaa presidentille ja puolustusministerille tietoja sotilasesimiesten toimivaltaan kuuluvista merkittävistä valmisteilla olevista sotilaskäskyasioista.
8 §
Puolustusministeriön alaisena hallinnollisena viranomaisena puolustusvoimain komentaja käsittelee ja ratkaisee esittelystä ne hallinnolliset asiat, jotka on säädetty hänen toimivaltaansa kuuluviksi. Hän voi yksittäistapauksessa pidättää itselleen päätösvallan hallinnollisessa asiassa, joka on tässä asetuksessa säädetty tai erikseen määrätty pääesikunnan käsiteltäväksi, sekä tehtävään määräämistä koskevan asian, joka 54 §:ssä säädetään puolustusvoimien muun viranomaisen ratkaistavaksi.
3 luku
Pääesikunta
9 §
Pääesikunta on sotilaskäskyasioissa puolustusvoimain komentajan ja hallinnollisissa asioissa puolustusministeriön alainen.
10 §
Pääesikuntaa johtaa pääesikunnan päällikkö apunaan puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö, puolustusvoimien operaatiopäällikkö ja puolustusvoimien sotatalouspäällikkö.
Pääesikuntaa johtaa pääesikunnan päällikkö.
Pääesikunnan päällikkö toimii puolustusvoimain komentajan sijaisena tämän ollessa estynyt.
11 §
Puolustusvoimien sotilaallisena johtoesikuntana ja keskushallintoviranomaisena pääesikunta käsittelee ja ratkaisee ne puolustusvoimille kuuluvat asiat, joita ei ole säädetty tai määrätty puolustusvoimien muun viranomaisen käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi, sekä johtaa ja valvoo puolustusvoimille säädettyjen tehtävien suorittamista, jollei puolustusvoimain komentajan toimivallasta muuta johdu.
Pääesikunnassa on:
henkilöstöesikunta;
operaatioesikunta;
huoltoesikunta; sekä
maavoimaesikunta.
11 §
Pääesikunnassa on:
henkilöstöesikunta;
operaatioesikunta;
huoltoesikunta; sekä
maavoimaesikunta.
Lisäksi pääesikunnassa on erillinen tiedotusosasto.
Pääesikunnan jakamisesta osastoihin, toimistoihin tai muihin pysyviin toimintayksiköihin määrätään työjärjestyksessä.
12 §
Pääesikunnassa on maavoimaesikunta, osastoja ja muita toimintayksiköitä.
Henkilöstöesikunta käsittelee asiat, jotka koskevat:
henkilöstöhallintoa;
koulutusjärjestelmää ja koulutuksen kokonaissuunnittelua;
asevelvollisuutta;
yleishallintoa, lainsäädäntöä, oikeudenhoitoa ja oikeudellisia kysymyksiä; sekä
hengellistä työtä.
Edellä 1 momentissa tarkoitetun toimintayksikön tehtävistä ja organisaatiosta määrätään pääesikunnan työjärjestyksessä.
Henkilöstöesikuntaa johtaa puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö.
12 §
Henkilöstöesikunta käsittelee asiat, jotka koskevat:
henkilöstöhallintoa;
koulutusjärjestelmää ja koulutuksen kokonaissuunnittelua;
asevelvollisuutta;
yleishallintoa, lainsäädäntöä, oikeudenhoitoa ja oikeudellisia kysymyksiä; sekä
hengellistä työtä.
Henkilöstöesikuntaa johtaa puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö.
13 §
Maavoimaesikuntaa johtaa maavoimapäällikkö.
Operaatioesikunta käsittelee asiat, jotka koskevat:
sotilaallisen maanpuolustuksen valmiutta;
valtakunnan alueen valvontaa ja sen alueellisen koskemattomuuden turvaamista;
puolustusvoimien suunnittelu- ja johtamisjärjestelmiä sekä tietohallintoa;
taloussuunnittelua;
sotilaallista tiedustelua ja turvallisuustoimintaa; sekä
puolustusvoimien kansainvälisiä yhteyksiä.
13 §
Operaatioesikunta käsittelee asiat, jotka koskevat:
sotilaallisen maanpuolustuksen valmiutta;
valtakunnan alueen valvontaa ja sen alueellisen koskemattomuuden turvaamista;
puolustusvoimien suunnittelu- ja johtamisjärjestelmiä sekä tietohallintoa;
taloussuunnittelua;
sotilaallista tiedustelua ja turvallisuustoimintaa; sekä
puolustusvoimien kansainvälisiä yhteyksiä.
Operaatioesikuntaa johtaa operaatiopäällikkö.
14 §
Huoltoesikunta käsittelee asiat, jotka koskevat:
puolustusvoimien huoltoa ja huollon valmiussuunnittelua ja valmisteluja;
materiaali-, kiinteistö- ja taloushallintoa;
sotataloudellista suunnittelua;
terveydenhuoltoa, ympäristönsuojelua ja työsuojelua; sekä
teknillistä tutkimus-, kehittämis- ja tarkastustoimintaa.
Huoltoesikuntaa johtaa puolustusvoimien huoltopäällikkö.
15 §
Maavoimaesikunta käsittelee asiat, jotka koskevat:
maavoimien kehittämistä ja varustamista;
maavoimien aselajitoimintojen yhteensovittamista ja kehittämistä;
maa-, meri- ja ilmavoimissa annettavaa maavoimakoulutusta; sekä
materiaalilaitosta ja maakuljetustoimintaa.
Maavoimaesikuntaa johtaa maavoimapäällikkö.
16 §
Puolustusvoimien sisäisen toiminnan lainmukaisuutta ja sotilasoikeudenhoitoa ohjaa ja valvoo asessori.
Puolustusvoimien hallintotoimintaa ja sotilasoikeudenhoitoa ohjaa ja valvoo asessori.
Puolustusvoimien hengellistä työtä johtaa ja valvoo kenttäpiispa. Kenttäpiispan tehtävistä on lisäksi säädetty kirkkolaissa (1054/1993).
Puolustusvoimien hengellistä työtä johtaa ja valvoo kenttäpiispa. Kenttäpiispan tehtävistä on lisäksi säädetty kirkkolaissa (635/64).
17 §
Pääesikunnassa ratkaisee hallinnollisen asian esittelystä pääesikunnan päällikkö, jollei asiaa ole säädetty tai määrätty taikka työjärjestyksessä annettu muun virkamiehen ratkaistavaksi. Ratkaisuvaltaa ei voida siirtää asioissa, jotka koskevat lausunnon tai selvityksen antamista taikka esityksen tekemistä tasavallan presidentille, ministeriölle, korkeimmalle oikeudelle, korkeimmalle hallinto-oikeudelle, valtioneuvoston oikeuskanslerille tai eduskunnan oikeusasiamiehelle, jollei asia ole merkitykseltään vähäinen.
Pääesikunnan päällikkö voi yksittäistapauksessa pidättää itselleen päätösvallan asiassa, joka on määrätty tai työjärjestyksessä annettu hänen alaisensa virkamiehen ratkaistavaksi.
3 momentti on kumottu A:lla 27.10.1995/1224.
Asessori ratkaisee puolustusvoimien virkamiehen palkkausta koskevan asian, jollei sitä ole säädetty tai pääesikunta määrännyt alaisensa nimittävän viranomaisen ratkaistavaksi.
18 §
Puolustusvoimain komentajalle esittelee asian pääesikunnan päällikkö tai hänen määräämänsä pääesikunnan esittelijä.
Pääesikunnan päällikölle esittelee toimialaansa koskevan asian puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö, puolustusvoimien operaatiopäällikkö, puolustusvoimien sotatalouspäällikkö, maavoimapäällikkö, asessori tai kenttäpiispa taikka muu työjärjestyksessä esittelijäksi määrätty virkamies.
Pääesikunnan päällikölle esittelee toimialaansa koskevan asian esikunnan päällikkö, asessori tai kenttäpiispa taikka muu työjärjestyksessä esittelijäksi määrätty virkamies.
Sotilaskäskyasioiden käsittelystä, esittelystä ja ratkaisemisesta on voimassa lisäksi, mitä niistä on erikseen säädetty tai määrätty.
19 §
Tarkempia määräyksiä johtosuhteista ja työnjaosta sekä asian käsittelystä, esittelystä ja ratkaisemisesta pääesikunnassa sekä esikuntien tehtävien sisällöstä annetaan pääesikunnan päällikön vahvistamassa työjärjestyksessä.
4 luku
Puolustushaarat
20 §
Maavoimiin kuuluu sotilaslaitoksia ja joukko-osastoja.
Maavoimien sotilaallisesta johtamisesta alueellaan vastaa maanpuolustusalueen komentaja.
Maavoimien sotilaallisesta johtamisesta alueellaan vastaavat maanpuolustusalueen komentaja sekä sotilasläänin komentaja.
21 §
Maavoimien rauhanajan materiaalitoimintoja ja poikkeusolojen valmiuteen liittyviä materiaalihallinnon valmisteluja hoitaa materiaalilaitos pääesikunnan alaisena sotilaslaitoksena.
Materiaalilaitoksen toiminnan yleistä ohjaamista ja kehittämistä varten sekä laitoksen toiminnan yhteensovittamiseksi valtakunnalliseen puolustustarviketeollisuuteen asetetaan laitokselle kolmeksi vuodeksi kerrallaan maavoimapäällikön johdolla toimiva johtokunta.
Johtokunnan tehtävistä ja toimivallasta sekä sen asettamisesta, kokoonpanosta ja työskentelymuodoista määrätään lähemmin johtosäännössä, jonka puolustusvoimain komentaja vahvistaa.
22 §
Merivoimiin kuuluu merivoimien esikunta, sotilaslaitoksia ja joukko-osastoja.
Merivoimia johtaa merivoimien komentaja.
Merivoimien esikunta ohjaa ja valvoo sotilasmerenkulkua sekä sitä edistäviä ja turvaavia toimenpiteitä.
23 §
Ilmavoimiin kuuluu ilmavoimien esikunta, sotilaslaitoksia ja joukko-osastoja.
Ilmavoimia johtaa ilmavoimien komentaja.
24 §
Hallinnollisissa asioissa merivoimien esikunta ja ilmavoimien esikunta ovat puolustushaaraansa koskevissa asioissa suoraan pääesikunnan alaisia hallintoviranomaisia.
25 §
Sotilaskäskyasioissa merivoimien komentaja ja ilmavoimien komentaja johtavat puolustusvoimain komentajan alaisina puolustushaaransa sekä sen sotilaslaitosten ja joukko-osastojen sotilaallista toimintaa sekä valmistautumista poikkeusolojen varalle.
26 §
Merivoimien esikunnassa käsiteltävän hallinnollisen asian ratkaisee esittelystä merivoimien komentaja ja ilmavoimien esikunnassa käsiteltävän hallinnollisen asian ilmavoimien komentaja, jollei asiaa ole säädetty, määrätty tai työjärjestyksellä annettu muun virkamiehen ratkaistavaksi.
Tarkempia määräyksiä asian käsittelystä ja ratkaisemisesta merivoimien esikunnassa annetaan merivoimien komentajan vahvistamassa sekä asiain käsittelystä ja ratkaisemisesta ilmavoimien esikunnassa ilmavoimien komentajan vahvistamassa työjärjestyksessä.
5 luku
Alue- ja paikallisviranomaiset
27 §
Maanpuolustusalueen esikunta on pääesikunnan alainen aluehallintoviranomainen.
28 §
Sotilaskäskyasioissa maanpuolustusalueen komentaja johtaa puolustusvoimain komentajan alaisena maanpuolustusalueen sekä sen alaisten sotilasläänien, sotilaslaitosten ja joukko-osastojen sotilaallista toimintaa sekä alueellaan yhteensovittaa puolustushaarojen valmistautumista poikkeusolojen varalle.
29 §
Sotilasläänin esikunta on maanpuolustusalueen esikunnan alainen aluehallintoviranomainen.
Sotilasläänin esikunta on pääesikunnan ja, siten kuin siitä 4 §:ssä säädetyssä järjestyksessä määrätään, maanpuolustusalueen esikunnan alainen aluehallintoviranomainen.
29 §
Sotilasläänin esikunta on pääesikunnan ja, siten kuin siitä 4 §:ssä säädetyssä järjestyksessä määrätään, maanpuolustusalueen esikunnan alainen aluehallintoviranomainen.
30 §
Sotilaskäskyasioissa sotilasläänin komentaja johtaa maanpuolustusalueen komentajan alaisena sotilasläänin sekä sen alaisten sotilaslaitosten ja joukko-osastojen sotilaallista toimintaa sekä valmistautumista poikkeusolojen varalle.
31 §
Sotilaslaitos, joukko-osasto ja varuskunta ovat puolustusvoimien paikallisviranomaisina hallinnollisissa asioissa pääesikunnan, maanpuolustusalueen, merivoimien tai ilmavoimien esikunnan taikka sotilaslaitoksen alaisia sen mukaan kuin siitä 4 §:ssä säädetyssä järjestyksessä määrätään.
Sotilaslaitos, joukko-osasto ja varuskunta ovat puolustusvoimien paikallisviranomaisina hallinnollisissa asioissa maanpuolustusalueen, sotilasläänin, merivoimien tai ilmavoimien esikunnan alaisia sen mukaan kuin siitä 4 §:ssä säädetyssä järjestyksessä määrätään.
31 §
Sotilaslaitos, joukko-osasto ja varuskunta ovat puolustusvoimien paikallisviranomaisina hallinnollisissa asioissa maanpuolustusalueen, sotilasläänin, merivoimien tai ilmavoimien esikunnan alaisia sen mukaan kuin siitä 4 §:ssä säädetyssä järjestyksessä määrätään.
32 §
Sotilaskäskyasioissa paikallisviranomainen on maanpuolustusalueen, sotilasläänin, merivoimien tai ilmavoimien komentajan alainen siten kuin puolustusvoimain komentaja määrää.
33 §
Tässä luvussa tarkoitetussa alue- tai paikallishallintoviranomaisessa käsiteltävän hallinnollisen asian ratkaisee esittelystä asianomainen komentaja tai päällikkö, jollei asiaa ole säädetty tai määrätty taikka työjärjestyksellä annettu muun virkamiehen ratkaistavaksi.
Tarkempia määräyksiä tehtävistä sekä asian käsittelystä ja ratkaisemisesta 1 momentissa tarkoitetuissa alue- ja paikallisviranomaisissa annetaan asianomaisen hallintoyksikön komentajan tai päällikön vahvistamassa työjärjestyksessä.
6 luku
Virat ja niiden kelpoisuusvaatimukset
34 §
Puolustusvoimien virkojen jaon ja tehtävänimikkeet vahvistaa puolustusvoimain komentaja, ei kuitenkaan siltä osin kuin on kysymys organisaatiojärjestelyistä, joista puolustusministeriö 4 §:n mukaisesti määrää.
35 §
Puolustusvoimissa on:
upseerin virkoja, joita ovat puolustusvoimain komentajan, pääesikunnan päällikön, kenraalin, amiraalin, everstin, kommodorin, everstiluutnantin, komentajan, majurin, komentajakapteenin, nuoremman upseerin ja määräaikaisen nuoremman upseerin virat, määräaikaisen reserviupseerin virkoja sekä opistoupseerin virkoja, joita ovat opistoupseerin perusvirka ja opistoupseerin ylempi virka, sekä aliupseerin ja määräaikaisen aliupseerin virkoja;
upseerin virkoja, joita ovat puolustusvoimain komentajan, pääesikunnan päällikön, kenraaliluutnantin, vara-amiraalin, kenraalimajurin, kontra-amiraalin, everstin, kommodorin, everstiluutnantin, komentajan, majurin, komentajakapteenin, kapteenin, kapteeniluutnantin, yliluutnantin ja luutnantin virat, sekä opistoupseerin virkoja, joita ovat erikoisluokan ja 1-6 luokan opistoupseerin virat, sekä värvättyjen virkoja;
erikoisupseerin virkoja, joita ovat puolustusvoimien pääinsinöörin, sotilasyli-insinöörin, puolustusvoimien ylilääkärin ja sotilasylilääkärin virat sekä erikoisupseerin ja määräaikaisen erikoisupseerin virat;
erikoisupseerin virkoja, joita ovat puolustusvoimien pääinsinöörin, sotilasyli-insinöörin, 1 luokan sotilasinsinöörin ja sotilasinsinöörin, puolustusvoimien ylilääkärin, sotilasylilääkärin ja sotilaslääkärin, puolustusvoimien ylihammaslääkärin ja sotilashammaslääkärin, puolustusvoimien ylieläinlääkärin, sotilasylieläinlääkärin ja sotilaseläinlääkärin, sotilasyliteknikon ja sotilasteknikon, talouspäällikön ja taloudenhoitajan sekä ylikapellimestarin ja kapellimestarin virat;
sotilaspapin virkoja, joita ovat kenttäpiispan ja sotilaspapin virka; sekä
kenttäpiispan, kenttärovastin ja sotilaspastorin virkoja; sekä
apteekinjohtajan, apulaislääkärin, asessorin, atk-päällikön, eläinlääkärin, erikoislääkärin, erikoistutkijan, hammaslääkärin, kaupallisen sihteerin, kiinteistöpäällikön, kirjastonhoitajan, kirjastonjohtajan, matemaatikon, museonjohtajan, osastonjohtajan, osastonlääkärin, osastopäällikön, professorin, proviisorin, psykologin, puolustusvoimien ylieläinlääkärin, räjähdysainetarkastajan, sairaalakemistin, sota-arkiston johtajan, sotilaslakimiehen, sotilassairaalan apulaisylilääkärin, sotilassairaalan ylilääkärin, toimistopäällikön, tutkijan, tutkimusjohtajan, vanhemman lehtorin, ylikielenkääntäjän ja ylitarkastajan virkoja.
apteekinjohtajan, apulaislääkärin, asessorin, atk-päällikön, erikoislääkärin, erikoistutkijan, johtajan, kirjastonhoitajan, kirjastonjohtajan, matemaatikon, museonjohtajan, osastonjohtajan, osastonlääkärin, osastopäällikön, proviisorin, psykologin, räjähdysainetarkastajan, sairaalakemistin, sota-arkiston hoitajan, sotilaslakimiehen, sotilassairaalan apulaisylilääkärin, sotilassairaalan ylilääkärin, toimistopäällikön, tutkijan, tutkimusjohtajan, vanhemman lehtorin ja ylitarkastajan virkoja.
Puolustusvoimissa on:
upseerin virkoja, joita ovat puolustusvoimain komentajan, pääesikunnan päällikön, kenraaliluutnantin, vara-amiraalin, kenraalimajurin, kontra-amiraalin, everstin, kommodorin, everstiluutnantin, komentajan, majurin, komentajakapteenin, kapteenin, kapteeniluutnantin, yliluutnantin ja luutnantin virat, sekä opistoupseerin virkoja, joita ovat erikoisluokan ja 1-6 luokan opistoupseerin virat, sekä värvättyjen virkoja;
erikoisupseerin virkoja, joita ovat puolustusvoimien pääinsinöörin, sotilasyli-insinöörin, 1 luokan sotilasinsinöörin ja sotilasinsinöörin, puolustusvoimien ylilääkärin, sotilasylilääkärin ja sotilaslääkärin, puolustusvoimien ylihammaslääkärin ja sotilashammaslääkärin, puolustusvoimien ylieläinlääkärin, sotilasylieläinlääkärin ja sotilaseläinlääkärin, sotilasyliteknikon ja sotilasteknikon, talouspäällikön ja taloudenhoitajan sekä ylikapellimestarin ja kapellimestarin virat;
kenttäpiispan, kenttärovastin ja sotilaspastorin virkoja; sekä
apteekinjohtajan, apulaislääkärin, asessorin, atk-päällikön, erikoislääkärin, erikoistutkijan, johtajan, kirjastonhoitajan, kirjastonjohtajan, matemaatikon, museonjohtajan, osastonjohtajan, osastonlääkärin, osastopäällikön, proviisorin, psykologin, räjähdysainetarkastajan, sairaalakemistin, sota-arkiston hoitajan, sotilaslakimiehen, sotilassairaalan apulaisylilääkärin, sotilassairaalan ylilääkärin, toimistopäällikön, tutkijan, tutkimusjohtajan, vanhemman lehtorin ja ylitarkastajan virkoja.
Puolustusvoimissa voi lisäksi olla muita virkoja sekä määräaikaisessa virkasuhteessa tai työsopimussuhteessa olevaa henkilökuntaa.
Puolustusvoimissa voi lisäksi olla muitakin peruspalkkaisia tai sopimuspalkkaisia virkoja sekä tilapäisiä virkamiehiä ja työsopimussuhteessa olevaa henkilökuntaa.
Sotilasvirkoja ovat 1 momentin 1–3 kohdissa tarkoitetut virat.
Sotilasvirkoja ovat 1 momentin 1 ja 3 kohdassa tarkoitetut virat sekä 2 kohdassa tarkoitetuista viroista ne, jotka edellyttävät sotilaallista esimiesasemaa, sen mukaan kuin pääesikunta määrää.
35 §
Puolustusvoimissa on:
upseerin virkoja, joita ovat puolustusvoimain komentajan, pääesikunnan päällikön, kenraaliluutnantin, vara-amiraalin, kenraalimajurin, kontra-amiraalin, everstin, kommodorin, everstiluutnantin, komentajan, majurin, komentajakapteenin, kapteenin, kapteeniluutnantin, yliluutnantin ja luutnantin virat, sekä opistoupseerin virkoja, joita ovat erikoisluokan ja 1-6 luokan opistoupseerin virat, sekä värvättyjen virkoja;
erikoisupseerin virkoja, joita ovat puolustusvoimien pääinsinöörin, sotilasyli-insinöörin, 1 luokan sotilasinsinöörin ja sotilasinsinöörin, puolustusvoimien ylilääkärin, sotilasylilääkärin ja sotilaslääkärin, puolustusvoimien ylihammaslääkärin ja sotilashammaslääkärin, puolustusvoimien ylieläinlääkärin, sotilasylieläinlääkärin ja sotilaseläinlääkärin, sotilasyliteknikon ja sotilasteknikon, talouspäällikön ja taloudenhoitajan sekä ylikapellimestarin ja kapellimestarin virat;
kenttäpiispan, kenttärovastin ja sotilaspastorin virkoja; sekä
apteekinjohtajan, apulaislääkärin, asessorin, atk-päällikön, erikoislääkärin, erikoistutkijan, johtajan, kirjastonhoitajan, kirjastonjohtajan, matemaatikon, museonjohtajan, osastonjohtajan, osastonlääkärin, osastopäällikön, proviisorin, psykologin, räjähdysainetarkastajan, sairaalakemistin, sota-arkiston hoitajan, sotilaslakimiehen, sotilassairaalan apulaisylilääkärin, sotilassairaalan ylilääkärin, toimistopäällikön, tutkijan, tutkimusjohtajan, vanhemman lehtorin ja ylitarkastajan virkoja.
Puolustusvoimissa voi lisäksi olla muitakin peruspalkkaisia tai sopimuspalkkaisia virkoja sekä tilapäisiä virkamiehiä ja työsopimussuhteessa olevaa henkilökuntaa.
Sotilasvirkoja ovat 1 momentin 1 ja 3 kohdassa tarkoitetut virat sekä 2 kohdassa tarkoitetuista viroista ne, jotka edellyttävät sotilaallista esimiesasemaa, sen mukaan kuin pääesikunta määrää.
36 §
Puolustusvoimien virkaan nimitettävältä vaaditaan, että hän on Suomen kansalainen ja täyttää yleiset kelpoisuusvaatimukset valtion virkaan ja että hän terveytensä puolesta on virkaan sopiva. Sen lisäksi häneltä vaaditaan jäljempänä säädetty kelpoisuus.
37 §
Kelpoisuusvaatimuksena määräaikaisen reserviupseerin virkaan on upseerin perusopintojen suorittaminen ja määräaikaisen nuoremman upseerin virkaan upseerin alempi korkeakoulututkinto sekä muihin upseerin virkoihin upseerin tutkinto tai upseerin ylempi korkeakoulututkinto.
Kelpoisuusvaatimuksena upseerin virkoihin on:
luutnantilla upseerin tutkinto; ja
muulla upseerilla lisäksi, että hänellä on riittävä käytännön kokemus tätä virkaa lähinnä alemmassa upseerin virassa.
Lisäksi vaaditaan majurilta, komentajakapteenilta, everstiluutnantilta ja komentajalta vahvistettu jatkokoulutus sekä everstiltä, kommodorilta ja sitä ylemmältä upseerilta yleisesikuntaupseerin tutkinto.
Puolustusvoimain komentajalta ja pääesikunnan päälliköltä vaaditaan vähintään kenraalimajurin tai kontra-amiraalin sotilasarvo.
Puolustusvoimain komentajalta ja pääesikunnan päälliköltä vaaditaan kelpoisuus kenraaliluutnantin tai vara-amiraalin virkaan.
38 §
Kelpoisuusvaatimuksena opistoupseerin virkoihin on:
opistoupseerin perusvirkaan opistoupseerin tutkinto tai alempi toimiupseerin virkatutkinto; sekä
erikoisluokan opistoupseerilla ja 1-3 luokan opistoupseerilla opistoupseerin tutkinto tai ylempi toimiupseerin virkatutkinto ja erikoisluokan opistoupseerilla sekä 1 ja 2 luokan opistoupseerilla lisäksi virkaan vahvistettu jatkokoulutus; sekä
opistoupseerin ylempään virkaan opistoupseerin tutkinto tai ylempi toimiupseerin virkatutkinto sekä virkaan vahvistettu jatkokoulutus.
4-6 luokan opistoupseerilla opistoupseerin tutkinto tai alempi toimiupseerin virkatutkinto.
Kelpoisuusvaatimuksena opistoupseerin virkoihin on:
erikoisluokan opistoupseerilla ja 1-3 luokan opistoupseerilla opistoupseerin tutkinto tai ylempi toimiupseerin virkatutkinto ja erikoisluokan opistoupseerilla sekä 1 ja 2 luokan opistoupseerilla lisäksi virkaan vahvistettu jatkokoulutus; sekä
4-6 luokan opistoupseerilla opistoupseerin tutkinto tai alempi toimiupseerin virkatutkinto.
Ylempi toimiupseerin virkatutkinto voidaan korvata asianomaiseen tehtävään soveltuvalla muulla koulutuksella.
Ylempi toimiupseerin virkatutkinto voidaan korvata asianomaiseen tehtävään soveltuvalla muulla koulutuksella ja 3 luokan opistoupseerin virkaan myös erikseen vahvistetulla jatkokoulutuksella.
Pääesikunta määrää, mitä on pidettävä tässä pykälässä tarkoitettuna jatkokoulutuksena ja korvaavana koulutuksena.
Opistoupseerilta vaaditaan lisäksi, että hänellä on riittävä käytännön kokemus tätä virkaa lähinnä alemmassa opistoupseerin tai toimiupseerin virassa.
38 §
Kelpoisuusvaatimuksena opistoupseerin virkoihin on:
erikoisluokan opistoupseerilla ja 1-3 luokan opistoupseerilla opistoupseerin tutkinto tai ylempi toimiupseerin virkatutkinto ja erikoisluokan opistoupseerilla sekä 1 ja 2 luokan opistoupseerilla lisäksi virkaan vahvistettu jatkokoulutus; sekä
4-6 luokan opistoupseerilla opistoupseerin tutkinto tai alempi toimiupseerin virkatutkinto.
Ylempi toimiupseerin virkatutkinto voidaan korvata asianomaiseen tehtävään soveltuvalla muulla koulutuksella ja 3 luokan opistoupseerin virkaan myös erikseen vahvistetulla jatkokoulutuksella.
Opistoupseerilta vaaditaan lisäksi, että hänellä on riittävä käytännön kokemus tätä virkaa lähinnä alemmassa opistoupseerin tai toimiupseerin virassa.
39 §
Kelpoisuusvaatimuksena erikoisupseerin virkoihin on:
puolustusvoimien pääinsinöörillä diplomi-insinöörin tutkinto ja insinöörieverstiluutnantin tai insinöörikomentajan taikka vastaava upseerin sotilasarvo sekä riittävä kokemus sotilasinsinöörin tehtävissä tai upseerina teknillisissä tehtävissä;
puolustusvoimien pääinsinöörillä diplomi-insinöörin tutkinto ja insinöörieverstiluutnantin tai insinöörikomentajan taikka vastaava upseerin arvo sekä riittävä käytännön kokemus puolustusvoimien insinöörin tai upseerin teknillisissä tehtävissä;
puolustusvoimien ylilääkärillä, että hän on itsenäisesti ammattia harjoittamaan oikeutettu laillistettu lääkäri tai laillistettu yleislääkäri ja että hänellä on lääkintäeverstiluutnantin tai lääkintäkomentajan arvo taikka vastaava upseerin sotilasarvo sekä riittävä kokemus sotilasylilääkärin tai sotilaslääkärin tehtävissä;
sotilasyli-insinöörillä ja 1 luokan sotilasinsinöörillä diplomi-insinöörin tutkinto ja reservin upseerin koulutus sekä perehtyneisyyttä puolustusvoimien insinöörin tehtäviin; sekä
sotilasyli-insinöörillä diplomi-insinöörin tutkinto ja insinöörimajurin tai insinöörikomentajakapteenin taikka vastaava upseerin sotilasarvo sekä riittävä kokemus sotilasinsinöörin tehtävissä sekä muulla sotilasinsinöörin tehtävään määrättävällä erikoisupseerilla diplomi-insinöörin tai insinöörin tutkinto ja reservin upseerin tai reservin aliupseerin koulutus;
muulla sotilasinsinöörillä insinöörin tutkinto ja reservin upseerin koulutus.
sotilasylilääkärillä ja sotilaslääkärin tehtävään määrättävällä erikoisupseerilla, että hän on itsenäisesti ammattia harjoittamaan oikeutettu laillistettu lääkäri, laillistettu yleislääkäri tai laillistettu hammaslääkäri, sekä sotilasylilääkärillä lääkintämajurin tai lääkintäkomentajakapteenin taikka vastaava upseerin sotilasarvo sekä riittävä kokemus sotilaslääkärin tai hammaslääkärin tehtävissä puolustusvoimissa ja muulla sotilaslääkärin tehtävään määrättävällä erikoisupseerilla reservin upseerin tai reservin aliupseerin koulutus;
sotilasteknikon tehtävään määrättävällä erikoisupseerilla soveltuva teknikon tutkinto tai vastaava ylempi teknillinen koulutus ja reservin upseerin tai aliupseerin koulutus tai ilmavoimien tarkastajan taikka puolustusvoimien aseteknikon koulutus; sekä
puolustusvoimien ylikapellimestarin ja kapellimestarin tehtävään määrättävällä erikoisupseerilla reservin upseerin tai aliupseerin koulutus, sotilaskapellimestarin tutkinto tai orkesterin- ja kuoronjohdon koulutusohjelman mukaisesti suoritettu musiikin maisterin tutkinto sekä puolustusvoimien ylikapellimestarin tehtävään määrättävällä lisäksi riittävä käytännön kokemus sotilassoittokunnan kapellimestarin tehtävissä.
Kelpoisuusvaatimuksena sotilasinsinöörin virkoihin on:
puolustusvoimien pääinsinöörillä diplomi-insinöörin tutkinto ja insinöörieverstiluutnantin tai insinöörikomentajan taikka vastaava upseerin arvo sekä riittävä käytännön kokemus puolustusvoimien insinöörin tai upseerin teknillisissä tehtävissä;
sotilasyli-insinöörillä ja 1 luokan sotilasinsinöörillä diplomi-insinöörin tutkinto ja reservin upseerin koulutus sekä perehtyneisyyttä puolustusvoimien insinöörin tehtäviin; sekä
muulla sotilasinsinöörillä insinöörin tutkinto ja reservin upseerin koulutus.
Määräaikaisen erikoisupseerin virkojen kelpoisuusvaatimukset ovat samat kuin edellä 1 momentissa säädetyt vastaaviin erikoisupseerin virkoihin vaadittavat kelpoisuusvaatimukset.
39 §
Kelpoisuusvaatimuksena sotilasinsinöörin virkoihin on:
puolustusvoimien pääinsinöörillä diplomi-insinöörin tutkinto ja insinöörieverstiluutnantin tai insinöörikomentajan taikka vastaava upseerin arvo sekä riittävä käytännön kokemus puolustusvoimien insinöörin tai upseerin teknillisissä tehtävissä;
sotilasyli-insinöörillä ja 1 luokan sotilasinsinöörillä diplomi-insinöörin tutkinto ja reservin upseerin koulutus sekä perehtyneisyyttä puolustusvoimien insinöörin tehtäviin; sekä
muulla sotilasinsinöörillä insinöörin tutkinto ja reservin upseerin koulutus.
40 §
Kelpoisuusvaatimuksena sotilasilmailun viranomaisyksikön päällikkönä toimivan upseerin tai erikoisupseerin virkoihin on ylempi korkeakoulututkinto sekä laaja sotilasilmailun tuntemus ja kokemus.
Kelpoisuusvaatimuksena sotilaslääkärin virkoihin on:
puolustusvoimien ylilääkärillä, että hän on laillistettu lääkäri ja että hänellä on lääkintäeverstiluutnantin tai lääkintäkomentajan arvo sekä riittävä käytännön kokemus lääkärin tehtävissä puolustusvoimissa;
sotilasylilääkärillä ja sotilaslääkärillä, että hän on laillistettu lääkäri, sekä sotilasylilääkäriltä lisäksi perehtyneisyyttä puolustusvoimien lääkärin tehtäviin;
puolustusvoimien ylihammaslääkärillä, että hän on laillistettu hammaslääkäri, sekä vähintään viiden vuoden palvelus hammaslääkärin tehtävissä puolustusvoimissa; sekä
sotilashammaslääkärillä, että hän on laillistettu hammaslääkäri.
40 §
Kelpoisuusvaatimuksena sotilaslääkärin virkoihin on:
puolustusvoimien ylilääkärillä, että hän on laillistettu lääkäri ja että hänellä on lääkintäeverstiluutnantin tai lääkintäkomentajan arvo sekä riittävä käytännön kokemus lääkärin tehtävissä puolustusvoimissa;
sotilasylilääkärillä ja sotilaslääkärillä, että hän on laillistettu lääkäri, sekä sotilasylilääkäriltä lisäksi perehtyneisyyttä puolustusvoimien lääkärin tehtäviin;
puolustusvoimien ylihammaslääkärillä, että hän on laillistettu hammaslääkäri, sekä vähintään viiden vuoden palvelus hammaslääkärin tehtävissä puolustusvoimissa; sekä
sotilashammaslääkärillä, että hän on laillistettu hammaslääkäri.
Jos 1 momentin 2-4 kohdassa tarkoitettu virka on 35 §:n 3 momentissa tarkoitettu sotilasvirka, siihen nimitettävältä vaaditaan lisäksi reservin upseerin koulutus.
41 §
Kelpoisuusvaatimuksena sotilaseläinlääkärin virkoihin on:
puolustusvoimien ylieläinlääkärillä, että hän on laillistettu eläinlääkäri ja että hänellä on eläinlääkintämajurin arvo sekä riittävä käytännön kokemus eläinlääkärin tehtävissä puolustusvoimissa; ja
sotilasylieläinlääkärillä ja sotilaseläinlääkärillä, että hän on laillistettu eläinlääkäri, sekä sotilasylieläinlääkärillä ja pääesikunnan elintarvikehygieenikkona toimivalla sotilaseläinlääkärillä lisäksi perehtyneisyys elintarvikehygieniaan.
Jos 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu virka on 35 §:n 3 momentissa tarkoitettu sotilasvirka, siihen nimitettävältä vaaditaan lisäksi reservin upseerin koulutus.
42 §
Kelpoisuusvaatimuksena sotilaspapin virkoihin on:
kenttäpiispalla ylempi pastoraalitutkinto; sekä
kenttäpiispalla kelpoisuus sellaiseen evankelisluterilaisen kirkon kirkkoherran virkaan, johon on yhdistetty tuomiorovastin virka;
kenttärovastin tehtävään määrättävällä sotilaspapilla kelpoisuus evankelis-luterilaisen kirkon kirkkoherran virkaan ja muulla sotilaspapilla kelpoisuus evankelis-luterilaisen kirkon tai ortodoksisen kirkkokunnan papin virkaan.
kenttärovastilla ja sotilaspastorilla kelpoisuus evankelis-luterilaisen kirkon kirkkoherran virkaan; sekä
Kelpoisuusvaatimuksena sotilaspapin virkoihin on:
kenttäpiispalla kelpoisuus sellaiseen evankelisluterilaisen kirkon kirkkoherran virkaan, johon on yhdistetty tuomiorovastin virka;
kenttärovastilla ja sotilaspastorilla kelpoisuus evankelis-luterilaisen kirkon kirkkoherran virkaan; sekä
ortodoksisella sotilaspastorilla kelpoisuus ortodoksisen kirkkokunnan papin virkaan.
Sotilaspapilta vaaditaan lisäksi, että hän on suorittanut varusmiespalveluksen tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen.
Sotilaspapilta vaaditaan lisäksi, että hän on suorittanut varusmiespalveluksen.
42 §
Kelpoisuusvaatimuksena sotilaspapin virkoihin on:
kenttäpiispalla kelpoisuus sellaiseen evankelisluterilaisen kirkon kirkkoherran virkaan, johon on yhdistetty tuomiorovastin virka;
kenttärovastilla ja sotilaspastorilla kelpoisuus evankelis-luterilaisen kirkon kirkkoherran virkaan; sekä
ortodoksisella sotilaspastorilla kelpoisuus ortodoksisen kirkkokunnan papin virkaan.
Sotilaspapilta vaaditaan lisäksi, että hän on suorittanut varusmiespalveluksen.
43 §
Kelpoisuusvaatimuksena aliupseerin ja määräaikaisen aliupseerin virkoihin on aseellisen varusmiespalveluksen tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaminen.
Kelpoisuusvaatimuksena sotilasteknikon virkoihin on:
sotilasteknikolla virkaan soveltuva teknikon tutkinto ja reservin upseerin tai aliupseerin koulutus taikka ilmavoimien tarkastajan tai puolustusvoimien aseteknikon koulutus; ja
sotilasyliteknikolla virkaan soveltuva teknikon tutkinto ja reservin upseerin tai aliupseerin koulutus sekä lisäksi puolustusvoimien teknillisissä tehtävissä saavutettu kokemus taikka ilmavoimien tarkastajan tai puolustusvoimien aseteknikon koulutus sekä riittävä käytännön kokemus sotilasteknikon tehtävissä puolustusvoimissa.
43 §
Kelpoisuusvaatimuksena sotilasteknikon virkoihin on:
sotilasteknikolla virkaan soveltuva teknikon tutkinto ja reservin upseerin tai aliupseerin koulutus taikka ilmavoimien tarkastajan tai puolustusvoimien aseteknikon koulutus; ja
sotilasyliteknikolla virkaan soveltuva teknikon tutkinto ja reservin upseerin tai aliupseerin koulutus sekä lisäksi puolustusvoimien teknillisissä tehtävissä saavutettu kokemus taikka ilmavoimien tarkastajan tai puolustusvoimien aseteknikon koulutus sekä riittävä käytännön kokemus sotilasteknikon tehtävissä puolustusvoimissa.
44 §
Kelpoisuusvaatimuksena sotilastaloudenhoitajan virkoihin on:
taloudenhoitajalla merkonomin tutkinto tai tehtävään soveltuva opistoupseerin virkaan vaadittava koulutus; ja
talouspäälliköllä puolustusvoimien taloudenhoitajan virassa saavutettu hyvä perehtyneisyys puolustusvoimien taloudenhoitoon sekä lisäksi virkaan vahvistettu jatkokoulutus.
Jos 1 momentissa tarkoitettu virka on 35 §:n 3 momentissa tarkoitettu sotilasvirka, siihen nimitettävältä vaaditaan lisäksi reservin upseerin tai aliupseerin koulutus.
45 §
Kelpoisuusvaatimuksena sotilaskapellimestarin virkoihin on ylikapellimestarilla ja kapellimestarilla sotilaskapellimestarin tutkinto tai orkesterin- ja kuoronjohdon koulutusohjelman mukaisesti suoritettu musiikin kandidaatin tutkinto sekä ylikapellimestarilla lisäksi riittävä käytännön kokemus sotilassoittokunnan kapellimestarin tehtävissä.
Jos 1 momentissa tarkoitettu virka on 35 §:n 3 momentissa tarkoitettu sotilasvirka, siihen nimitettävältä vaaditaan lisäksi reservin upseerin tai aliupseerin koulutus.
46 §
Jos 40 §:n 1 momentin 2-4 kohdassa, 41 §:n 1 momentin 2 kohdassa, 44 §:n 1 momentissa tai 45 §:n 1 momentissa tarkoitettu virka ei ole sotilasvirka, on siihen nimitetyn osallistuttava maanpuolustukseen ja puolustusvoimien toimintaan perehdyttävään koulutukseen. Tämän koulutuksen sisällön hyväksyy puolustusministeriö pääesikunnan esityksestä.
Puolustusministeriö vahvistaa pääesikunnan esityksestä, mitä on pidettävä 37, 38 ja 44 §:ssä tarkoitettuna korvaavana koulutuksena ja jatkokoulutuksena.
47 §
Jollei muutoin säädetyistä ammatillisista pätevyysvaatimuksista muuta johdu, puolustusvoimien muihin virkoihin on kelpoisuusvaatimuksena virkaan soveltuva koulutus.
Jollei muutoin säädetyistä ammatillisista pätevyysvaatimuksista muuta johdu, puolustusvoimien muihin virkoihin on kelpoisuusvaatimuksena virkaan soveltuva koulutus sekä sellainen taito, kyky ja puolustushallinnon tuntemus, jota viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää.
Lisäksi vaaditaan:
asessorilta oikeustieteen kandidaatin tutkinto, hyvä perehtyneisyys hallintotehtäviin ja perehtyneisyyttä oikeudenhoitoon, oikeudellisen osaston toimistopäälliköltä oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja hyvä perehtyneisyys hallintotehtäviin sekä sotilaslakimieheltä oikeustieteen kandidaatin tutkinto;
asessorilta, hallinnollisen osaston toimistopäälliköltä ja sotilaslakimieheltä oikeustieteen kandidaatin tutkinto sekä asessorilta lisäksi perehtyneisyys puolustusvoimien oikeudenhoitoon ja puolustushallintoon sekä toimistopäälliköltä perehtyneisyyttä puolustushallintoon;
tutkimusjohtajalta ja osastonjohtajalta virkaan soveltuva tohtorin tutkinto sekä perehtyneisyys tutkimus- ja kokeilutyöhön ja sen johtamiseen;
tutkimusjohtajalta ja tutkimuskeskuksen osastonjohtajalta virkaan soveltuva tohtorin tutkinto sekä perehtyneisyys tutkimus- ja kokeilutyöhön ja sen johtamiseen;
professorilta tieteellinen pätevyys, opetustaito ja käytännön perehtyneisyys tehtäväalaan;
johtajalta virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys teollisuustuotantoon;
sotilassairaalan ylilääkäriltä, apulaisylilääkäriltä, erikoislääkäriltä ja osastonlääkäriltä, että hän on itsenäisesti ammattia harjoittamaan oikeutettu laillistettu lääkäri tai laillistettu yleislääkäri ja että hänellä on erikoislääkärin oikeudet sillä lääketieteen alalla, jonka potilaita hän pääasiallisesti tulee hoitamaan, hammaslääkäriltä, että hän on itsenäisesti ammattia harjoittamaan oikeutettu laillistettu hammaslääkäri, puolustusvoimien ylieläinlääkäriltä, että hän on laillistettu eläinlääkäri ja että hänellä on riittävä käytännön kokemus eläinlääkärin tehtävistä puolustusvoimissa, eläinlääkäriltä, että hän on laillistettu eläinlääkäri sekä pääesikunnan elintarvikehygieenikkona toimivalta eläinlääkäriltä lisäksi perehtyneisyys elintarvikehygieniaan;
sotilassairaalan ylilääkäriltä ja apulaisylilääkäriltä sekä erikoislääkäriltä ja osastonlääkäriltä, että hän on laillistettu lääkäri, sekä sotilassairaalan ylilääkäriltä, apulaisylilääkäriltä, erikoislääkäriltä ja osastonlääkäriltä lisäksi erikoislääkärin oikeudet sillä lääketieteen alalla, jonka potilaita hän pääasiallisesti tulee hoitamaan;
sairaalakemistiltä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja sairaalakemistin pätevyys;
sairaalakemistiltä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja sairaalakemistin pätevyys;
sota-arkiston johtajalta virkaan soveltuva tohtorin tutkinto ja hyvä arkistoalan tuntemus taikka virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja ylempi arkistotutkinto sekä hyvä arkistonhoidollinen kokemus ja arkistoalan tuntemus; sekä
sota-arkiston hoitajalta virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja ylempi arkistotutkinto sekä hyvä arkistonhoidollinen kokemus ja arkistoalan tuntemus; sekä
muulta 35 §:n 1 momentin 4 kohdassa mainitun viran haltijalta virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto.
muulta 35 §:n 1 momentin 4 kohdassa mainitun viran haltijalta virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto.
Lisäksi vaaditaan:
asessorilta, hallinnollisen osaston toimistopäälliköltä ja sotilaslakimieheltä oikeustieteen kandidaatin tutkinto sekä asessorilta lisäksi perehtyneisyys puolustusvoimien oikeudenhoitoon ja puolustushallintoon sekä toimistopäälliköltä perehtyneisyyttä puolustushallintoon;
tutkimusjohtajalta ja tutkimuskeskuksen osastonjohtajalta virkaan soveltuva tohtorin tutkinto sekä perehtyneisyys tutkimus- ja kokeilutyöhön ja sen johtamiseen;
johtajalta virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys teollisuustuotantoon;
sotilassairaalan ylilääkäriltä ja apulaisylilääkäriltä sekä erikoislääkäriltä ja osastonlääkäriltä, että hän on laillistettu lääkäri, sekä sotilassairaalan ylilääkäriltä, apulaisylilääkäriltä, erikoislääkäriltä ja osastonlääkäriltä lisäksi erikoislääkärin oikeudet sillä lääketieteen alalla, jonka potilaita hän pääasiallisesti tulee hoitamaan;
sairaalakemistiltä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja sairaalakemistin pätevyys;
sota-arkiston hoitajalta virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja ylempi arkistotutkinto sekä hyvä arkistonhoidollinen kokemus ja arkistoalan tuntemus; sekä
muulta 35 §:n 1 momentin 4 kohdassa mainitun viran haltijalta virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto.
47 §
Jollei muutoin säädetyistä ammatillisista pätevyysvaatimuksista muuta johdu, puolustusvoimien muihin virkoihin on kelpoisuusvaatimuksena virkaan soveltuva koulutus sekä sellainen taito, kyky ja puolustushallinnon tuntemus, jota viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää.
Lisäksi vaaditaan:
asessorilta, hallinnollisen osaston toimistopäälliköltä ja sotilaslakimieheltä oikeustieteen kandidaatin tutkinto sekä asessorilta lisäksi perehtyneisyys puolustusvoimien oikeudenhoitoon ja puolustushallintoon sekä toimistopäälliköltä perehtyneisyyttä puolustushallintoon;
tutkimusjohtajalta ja tutkimuskeskuksen osastonjohtajalta virkaan soveltuva tohtorin tutkinto sekä perehtyneisyys tutkimus- ja kokeilutyöhön ja sen johtamiseen;
johtajalta virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys teollisuustuotantoon;
sotilassairaalan ylilääkäriltä ja apulaisylilääkäriltä sekä erikoislääkäriltä ja osastonlääkäriltä, että hän on laillistettu lääkäri, sekä sotilassairaalan ylilääkäriltä, apulaisylilääkäriltä, erikoislääkäriltä ja osastonlääkäriltä lisäksi erikoislääkärin oikeudet sillä lääketieteen alalla, jonka potilaita hän pääasiallisesti tulee hoitamaan;
sairaalakemistiltä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja sairaalakemistin pätevyys;
sota-arkiston hoitajalta virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja ylempi arkistotutkinto sekä hyvä arkistonhoidollinen kokemus ja arkistoalan tuntemus; sekä
muulta 35 §:n 1 momentin 4 kohdassa mainitun viran haltijalta virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto.
48 §
1 momentti on kumottu A:lla 28.11.1994/1032.
Tilapäiseltä virkamieheltä vaaditaan vastaavan nimisiin virkoihin säädetyt kelpoisuusvaatimukset.
Virkoihin ja tehtäviin tuottavat edelleen kelpoisuuden ne aikaisemmat tutkinnot, jotka vastaavat virkaan tai tehtävään tämän asetuksen mukaan vaadittavia tutkintoja.
49 §
Tutkimusjohtajalla ja osastonjohtajalla on professorin ja sota-arkiston johtajalla arkistoneuvoksen arvonimi.
49 §
Tutkimusjohtajalla ja tutkimuskeskuksen osastonjohtajalla on professorin ja sota-arkiston hoitajalla arkistoneuvoksen arvonimi.
7 luku
Virkojen täyttäminen ja tehtävään määrääminen sekä virkavapauden myöntäminen
50 §
Puolustusvoimain komentajan, pääesikunnan päällikön, kenraalin, amiraalin, puolustusvoimien pääinsinöörin, puolustusvoimien ylilääkärin ja kenttäpiispan sekä upseereiden virkaan nimittämisestä säädetään puolustusvoimista annetussa laissa.
Puolustusvoimien virkoihin nimittää:
puolustusvoimain komentajan, pääesikunnan päällikön, kenraaliluutnantin, vara-amiraalin, kenraalimajurin, kontra-amiraalin, puolustusvoimien pääinsinöörin, puolustusvoimien ylilääkärin, kenttäpiispan, asessorin ja tutkimusjohtajan tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä;
muut kuin 1 kohdassa mainitut upseerit tasavallan presidentti puolustusvoimain komentajan esittelystä;
johtajan, puolustusvoimien ylieläinlääkärin, puolustusvoimien ylihammaslääkärin, osastonjohtajan, sota-arkiston hoitajan ja rakennuspäällikön puolustusministeriö;
sotilasyli-insinöörin, sotilasinsinöörin, sotilasylilääkärin, sotilaslääkärin, sotilasylieläinlääkärin, sotilaseläinlääkärin, sotilashammaslääkärin, kenttärovastin, sotilaspastorin, ylikapellimestarin sekä erikoisluokan opistoupseerin puolustusvoimain komentaja;
sotilasyliteknikon, talouspäällikön, kapellimestarin ja 1 ja 2 luokan opistoupseerin sekä apteekinjohtajan, apulaislääkärin, atk-päällikön, erikoistutkijan, farmaseutin, kamreerin, kielenkääntäjän, kirjastonhoitajan, kirjastonjohtajan, matemaatikon, meteorologin, muonitustarkastajan, museonjohtajan, osastopäällikön, osastosihteerin, proviisorin, psykologin, päävalmentajan, räjähdysainetarkastajan, sairaalakemistin, sosiaalipäällikön, sotilaslakimiehen, sotilassairaalan ylilääkärin ja apulaisylilääkärin sekä erikoislääkärin ja osastonlääkärin, tarkastajan, tiedotussihteerin, toimistopäällikön, tutkijan, valmennuspäällikön, vanhemman lehtorin, ylihoitajan ja ylitarkastajan pääesikunta;
3-5 luokan opistoupseerin sekä sotilasteknikon ja taloudenhoitajan pääesikunta taikka maanpuolustusalueen, merivoimien tai ilmavoimien esikunta; sekä
muut virkamiehet pääesikunta taikka maanpuolustusalueen, sotilasläänin, merivoimien tai ilmavoimien esikunta, maanpuolustuskorkeakoulun rehtori, maanpuolustusopiston johtaja, sotilaslaitoksen päällikkö tai johtaja taikka joukko-osaston komentaja.
Muihin kuin 1 momentissa tarkoitettuihin puolustusvoimien virkoihin nimittää:
asessorin ja tutkimusjohtajan valtioneuvosto puolustusministeriön esityksestä;
osastonjohtajan, professorin ja sota-arkiston johtajan puolustusministeriö;
sotilasyli-insinöörin, sotilasylilääkärin, puolustusvoimien ylieläinlääkärin, erikoisupseerin, määräaikaisen erikoisupseerin, sotilaspapin ja opistoupseerin ylempään virkaan puolustusvoimain komentaja;
apteekinjohtajan, apulaislääkärin, atk-päällikön, eläinlääkärin, erikoislääkärin, erikoistutkijan, farmaseutin, hammaslääkärin, insinöörin, kamreerin, kaupallisen sihteerin, kielenkääntäjän, kiinteistöpäällikön, kirjastonhoitajan, kirjastonjohtajan, matemaatikon, meteorologin, muonitustarkastajan, museonjohtajan, osastonlääkärin, osastopäällikön, proviisorin, psykologin, päävalmentajan, rakennuspäällikön, räjähdysainetarkastajan, sairaalakemistin, sosiaalipäällikön, sotilaslakimiehen, sotilassairaalan ylilääkärin ja apulaisylilääkärin, tarkastajan, tiedotuspäällikön, tiedotussihteerin, toimistopäällikön, tutkijan, valmennuspäällikön, vanhemman lehtorin, ylihoitajan, ylikielenkääntäjän ja ylitarkastajan pääesikunta;
määräaikaisen reserviupseerin virkaan ja opistoupseerin perusvirkaan pääesikunta taikka maanpuolustusalueen, merivoimien, ilmavoimien tai puolustusvoimien materiaalilaitoksen esikunta;
muut virkamiehet oman hallintoyksikkönsä henkilöstön osalta pääesikunta taikka maanpuolustusalueen, sotilasläänin, merivoimien tai ilmavoimien esikunta, Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori, Maasotakoulun johtaja, puolustusvoimien materiaalilaitoksen esikunta, sotilaslaitoksen päällikkö tai johtaja taikka joukko-osaston komentaja.
Tilapäisen virkamiehen ottaa sama viranomainen, joka nimittää vastaavan vakinaisen virkamiehen. Jollei vastaavaa vakinaista virkaa ole, ottaa tilapäisen virkamiehen pääesikunta, milloin kelpoisuusvaatimuksena on korkeakoulututkinto, ja muussa tapauksessa 1 momentin 7 kohdassa tarkoitettu viranomainen.
Työsopimussuhteisen henkilöstön ottaa 2 momentin 6 kohdassa tarkoitettu viranomainen tai tehtävään hallintoyksikön työjärjestyksessä määrätty virkamies.
Työsopimussuhteisen henkilön ottaa työhön 1 momentin 7 kohdassa tarkoitettu viranomainen tai tähän tehtävään työjärjestyksessä määrätty virkamies.
50 §
Puolustusvoimien virkoihin nimittää:
puolustusvoimain komentajan, pääesikunnan päällikön, kenraaliluutnantin, vara-amiraalin, kenraalimajurin, kontra-amiraalin, puolustusvoimien pääinsinöörin, puolustusvoimien ylilääkärin, kenttäpiispan, asessorin ja tutkimusjohtajan tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä;
muut kuin 1 kohdassa mainitut upseerit tasavallan presidentti puolustusvoimain komentajan esittelystä;
johtajan, puolustusvoimien ylieläinlääkärin, puolustusvoimien ylihammaslääkärin, osastonjohtajan, sota-arkiston hoitajan ja rakennuspäällikön puolustusministeriö;
sotilasyli-insinöörin, sotilasinsinöörin, sotilasylilääkärin, sotilaslääkärin, sotilasylieläinlääkärin, sotilaseläinlääkärin, sotilashammaslääkärin, kenttärovastin, sotilaspastorin, ylikapellimestarin sekä erikoisluokan opistoupseerin puolustusvoimain komentaja;
sotilasyliteknikon, talouspäällikön, kapellimestarin ja 1 ja 2 luokan opistoupseerin sekä apteekinjohtajan, apulaislääkärin, atk-päällikön, erikoistutkijan, farmaseutin, kamreerin, kielenkääntäjän, kirjastonhoitajan, kirjastonjohtajan, matemaatikon, meteorologin, muonitustarkastajan, museonjohtajan, osastopäällikön, osastosihteerin, proviisorin, psykologin, päävalmentajan, räjähdysainetarkastajan, sairaalakemistin, sosiaalipäällikön, sotilaslakimiehen, sotilassairaalan ylilääkärin ja apulaisylilääkärin sekä erikoislääkärin ja osastonlääkärin, tarkastajan, tiedotussihteerin, toimistopäällikön, tutkijan, valmennuspäällikön, vanhemman lehtorin, ylihoitajan ja ylitarkastajan pääesikunta;
3-5 luokan opistoupseerin sekä sotilasteknikon ja taloudenhoitajan pääesikunta taikka maanpuolustusalueen, merivoimien tai ilmavoimien esikunta; sekä
muut virkamiehet pääesikunta taikka maanpuolustusalueen, sotilasläänin, merivoimien tai ilmavoimien esikunta, maanpuolustuskorkeakoulun rehtori, maanpuolustusopiston johtaja, sotilaslaitoksen päällikkö tai johtaja taikka joukko-osaston komentaja.
Tilapäisen virkamiehen ottaa sama viranomainen, joka nimittää vastaavan vakinaisen virkamiehen. Jollei vastaavaa vakinaista virkaa ole, ottaa tilapäisen virkamiehen pääesikunta, milloin kelpoisuusvaatimuksena on korkeakoulututkinto, ja muussa tapauksessa 1 momentin 7 kohdassa tarkoitettu viranomainen.
Työsopimussuhteisen henkilön ottaa työhön 1 momentin 7 kohdassa tarkoitettu viranomainen tai tähän tehtävään työjärjestyksessä määrätty virkamies.
51 §
Pääesikunta julistaa haettavaksi tutkimusjohtajan, osastonjohtajan, sotilassairaalan ylilääkärin ja apulaisylilääkärin, erikoislääkärin, osastonlääkärin, apteekinjohtajan, sota-arkiston johtajan, osastopäällikön, toimistopäällikön, kirjastonjohtajan, räjähdysainetarkastajan, matemaatikon, museonjohtajan ja erikoistutkijan virat.
Pääesikunta julistaa haettavaksi tutkimusjohtajan, osastonjohtajan, sotilassairaalan ylilääkärin ja apulaisylilääkärin, erikoislääkärin, osastonlääkärin, apteekinjohtajan, sota-arkiston hoitajan, osastopäällikön, toimistopäällikön, kirjastonjohtajan, räjähdysainetarkastajan, matemaatikon, museonjohtajan ja erikoistutkijan virat.
Professorin viran täyttämisessä noudatetaan soveltuvin osin, mitä korkeakoulun professorin ja apulaisprofessorin viran täyttämisestä annetussa laissa (856/1991) ja korkeakoulun professorin ja apulaisprofessorin viran täyttämisestä annetussa asetuksessa(1581/1991) säädetään, kuitenkin siten, että mainitun asetuksen 1 §:n 2 momentissa tarkoitettuna ehdollepanoviranomaisena toimii maanpuolustuskorkeakoulun tutkimusneuvosto.
Muut virat täytetään niitä haettavaksi julistamatta.
Muut virat täytetään niitä haettavaksi julistamatta.
51 a §
Aina määräajaksi täytettävissä sotilasviroissa kokonaispalvelusaika voi olla yhteensä enintään 15 vuotta.
52 §
Virkavapaudesta, johon virkamiehellä on muun lain kuin valtion virkamieslain (750/1994) tai virkaehtosopimuksen nojalla oikeus, sekä muusta enintään vuoden kestävästä virkavapaudesta päättää 50 §:n 2 momentin 6 kohdassa tarkoitettu viranomainen tai tämän ollessa esteellinen lähinnä ylempi viranomainen.
Virkavapaudesta, johon virkamiehellä on lain tai virkaehtosopimuksen nojalla oikeus, sekä muusta enintään kuusi kuukautta kestävästä virkavapaudesta päättää 50 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitettu viranomainen tai, tämän ollessa esteellinen, lähinnä ylempi viranomainen.
Muusta kuin 1 momentissa tarkoitetusta virkavapaudesta päättää nimittävä viranomainen, 50 §:n 1 momentissa mainituissa viroissa palvelevien osalta kuitenkin valtioneuvosto.
Muusta kuin 1 momentissa tarkoitetusta virkavapaudesta päättää nimittävä viranomainen. Virkavapautta enintään yhdeksi vuodeksi voi kuitenkin tasavallan presidentin valtioneuvoston esityksestä nimittämälle virkamiehelle myöntää puolustusministeriö ja muulle tasavallan presidentin, puolustusministeriön tai puolustusvoimain komentajan nimittämälle virkamiehelle pääesikunta.
Suomen osallistumisesta Yhdistyneiden Kansakuntien ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön päätökseen perustuvaan rauhanturvaamistoimintaan annetussa laissa (514/1984) tarkoitetun palveluksen ajan virkamies on virkavapaana virastaan.
Suomen osallistumisesta Yhdistyneiden Kansakuntien rauhanturvaamistoimintaan annetussa laissa (514/84) tarkoitetun palveluksen ajan virkamies on virkavapaana virastaan.
53 §
Nimittämisestä enintään vuoden kestävään virkasuhteeseen päättää 50 §:n 2 momentin 6 kohdassa tarkoitettu viranomainen.
Viran hoitamisesta virkavapauden aikana päättää se viranomainen, joka myöntää siitä virkavapautta.
Nimittämisestä virkamieheksi yli vuoden kestävään määräaikaiseen virkasuhteeseen päättää valtioneuvosto, kun vastaavaan virkaan nimittää tasavallan presidentti ja muiden osalta se viranomainen, joka nimittäisi vastaavaan virkaan.
Avoinna olevan viran väliaikaisen hoitajan ottaa nimittävä viranomainen. Avoinna olevan yliluutnantin ja luutnantin sekä 5 luokan opistoupseerin viran väliaikaisen hoitajan voi kuitenkin enintään vuoden ajaksi ottaa 50 §:n 1 momentin 7 kohdassa mainittu viranomainen.
Määräaikaiseen virkasuhteeseen virkamieheksi nimitetystä on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä tässä asetuksessa virkamiehestä säädetään.
Viransijaisen 52 §:n 3 momentissa tarkoitetun virkavapauden ajaksi ottaa nimittävä viranomainen, tasavallan presidentin valtioneuvoston esityksestä nimittämälle kuitenkin puolustusministeriö ja muulle tasavallan presidentin, puolustusministeriön tai puolustusvoimain komentajan nimittämälle pääesikunta.
53 §
Viran hoitamisesta virkavapauden aikana päättää se viranomainen, joka myöntää siitä virkavapautta.
Avoinna olevan viran väliaikaisen hoitajan ottaa nimittävä viranomainen. Avoinna olevan yliluutnantin ja luutnantin sekä 5 luokan opistoupseerin viran väliaikaisen hoitajan voi kuitenkin enintään vuoden ajaksi ottaa 50 §:n 1 momentin 7 kohdassa mainittu viranomainen.
Viransijaisen 52 §:n 3 momentissa tarkoitetun virkavapauden ajaksi ottaa nimittävä viranomainen, tasavallan presidentin valtioneuvoston esityksestä nimittämälle kuitenkin puolustusministeriö ja muulle tasavallan presidentin, puolustusministeriön tai puolustusvoimain komentajan nimittämälle pääesikunta.
54 §
Virkamiehen määrää tehtävään nimittävä viranomainen, kuitenkin siten, että:
everstin, kommodorin, everstiluutnantin ja komentajan virkaa vastaavaan tehtävään määrää puolustusvoimain komentaja;
everstiluutnantin ja komentajan virkaa vastaavaan tehtävään määrää puolustusvoimain komentaja; sekä
erikoisupseerin tai määräaikaisen erikoisupseerin virassa palvelevan sotilasinsinöörin, sotilaslääkärin ja kapellimestarin tehtävään määrää pääesikunta;
majurin, komentajakapteenin, kapteenin, kapteeniluutnantin, yliluutnantin ja luutnantin sekä opistoupseerin, sotilasteknikon, sotilastaloudenhoitajan ja värvätyn virkaa vastaavaan tehtävään määrää 50 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitettu viranomainen.
majurin, komentajakapteenin, nuoremman upseerin, määräaikaisen nuoremman upseerin, opistoupseerin, määräaikaisen reserviupseerin, aliupseerin ja määräaikaisen aliupseerin virkaa vastaavaan tehtävään sekä yliteknikon tai teknikon tehtävässä olevan erikoisupseerin tehtävään määrää 50 §:n 2 momentin 6 kohdassa tarkoitettu viranomainen.
Virkamiehen määrää tehtävään nimittävä viranomainen, kuitenkin siten, että:
everstiluutnantin ja komentajan virkaa vastaavaan tehtävään määrää puolustusvoimain komentaja; sekä
majurin, komentajakapteenin, kapteenin, kapteeniluutnantin, yliluutnantin ja luutnantin sekä opistoupseerin, sotilasteknikon, sotilastaloudenhoitajan ja värvätyn virkaa vastaavaan tehtävään määrää 50 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitettu viranomainen.
Jos 1 momentin 3 kohdassa tai 50 §:n 2 momentin 6 kohdassa tarkoitettujen virkamiesten tehtävään määrääminen edellyttää siirtymistä joukko-osastosta tai sitä vastaavasta hallintoyksiköstä toiseen maanpuolustusalueella, merivoimissa, ilmavoimissa tai puolustusvoimien materiaalilaitoksessa, tehtävään määrää maanpuolustusalueen, merivoimien tai ilmavoimien komentaja taikka puolustusvoimien materiaalilaitoksen johtaja. Jos tehtävään määrääminen edellyttää muuta siirtymistä puolustusvoimissa, tehtävään määrää upseerin virassa olevan puolustusvoimain komentaja ja muun virkamiehen pääesikunta.
Jos 1 momentin 2 kohdassa tai 50 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitettujen virkamiesten tehtävään määrääminen edellyttää siirtymistä joukko-osastosta tai sitä vastaavasta hallintoyksiköstä toiseen maanpuolustusalueella, merivoimissa tai ilmavoimissa, määrää tehtävään maanpuolustusalueen komentaja, merivoimien komentaja tai ilmavoimien komentaja. Jos tehtävään määrääminen edellyttää siirtymistä toiseen maanpuolustusalueeseen tai puolustushaaraan, määrää tehtävään upseerin puolustusvoimain komentaja ja muun virkamiehen pääesikunta.
Jos tehtävien tarkoituksenmukainen hoitaminen sitä edellyttää, virkamies voidaan tilapäisesti määrätä muuhun kuin 4 ja 34 §:ssä tarkoitetun kokoonpanon mukaiseen tehtävään.
Tasavallan presidentti määrää upseerin sotilasasiamiehen ja apulaissotilasasiamiehen sekä näitä vastaavan tehtävään valtioneuvoston esityksestä sekä tasavallan presidentin adjutantin tehtävään puolustusvoimain komentajan esittelystä.
Rauhanturvajoukon komentajan ja rauhanturvaamisorganisaatiossa kenraalin sotilas- tai palvelusarvossa palvelevan tehtävään määräämisestä säädetään rauhanturvaamislaissa (514/1984). Everstin tai kommodorin sotilas- tai palvelusarvossa palvelevan määrää tehtävään puolustusministeriö sekä muut rauhanturvaamislain 21 §:n 2 momentissa tarkoitetut henkilöt pääesikunta. Muun rauhanturvaamishenkilöstön määrää tehtävään puolustusvoimien kansainvälisen keskuksen johtaja.
54 §
Virkamiehen määrää tehtävään nimittävä viranomainen, kuitenkin siten, että:
everstiluutnantin ja komentajan virkaa vastaavaan tehtävään määrää puolustusvoimain komentaja; sekä
majurin, komentajakapteenin, kapteenin, kapteeniluutnantin, yliluutnantin ja luutnantin sekä opistoupseerin, sotilasteknikon, sotilastaloudenhoitajan ja värvätyn virkaa vastaavaan tehtävään määrää 50 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitettu viranomainen.
Jos 1 momentin 2 kohdassa tai 50 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitettujen virkamiesten tehtävään määrääminen edellyttää siirtymistä joukko-osastosta tai sitä vastaavasta hallintoyksiköstä toiseen maanpuolustusalueella, merivoimissa tai ilmavoimissa, määrää tehtävään maanpuolustusalueen komentaja, merivoimien komentaja tai ilmavoimien komentaja. Jos tehtävään määrääminen edellyttää siirtymistä toiseen maanpuolustusalueeseen tai puolustushaaraan, määrää tehtävään upseerin puolustusvoimain komentaja ja muun virkamiehen pääesikunta.
Tasavallan presidentti määrää upseerin sotilasasiamiehen ja apulaissotilasasiamiehen sekä näitä vastaavan tehtävään valtioneuvoston esityksestä sekä tasavallan presidentin adjutantin tehtävään puolustusvoimain komentajan esittelystä.
Milloin tehtävien tarkoituksenmukainen hoitaminen sitä edellyttää, voidaan virkamies tilapäisesti määrätä muuhun kuin 4 §:ssä ja 34 §:ssä tarkoitetun kokoonpanon mukaiseen tehtävään.
55 §
Virkamiehen ollessa estyneenä hoitamasta virkaan kuuluvia tehtäviä määrätään näiden hoitamisesta sijaisena asianomaisen hallintoyksikön työjärjestyksessä. Jos estyneenä oleminen kuitenkin todennäköisesti kestää yli kolme kuukautta, antaa määräyksen 54 §:ssä tarkoitettu tehtävään määräävä viranomainen.
2 momentti on kumottu A:lla 28.11.1994/1032.
Viransijaisen määräämisestä säädetään 53 §:ssä.
56 §
Eroamisikä sotilasvirassa on:
puolustusvoimain komentajan virassa 63 vuotta;
puolustusvoimain komentaja täytettyään 63 vuotta;
pääesikunnan päällikön, kenraalin, amiraalin, everstin, kommodorin, puolustusvoimien pääinsinöörin, puolustusvoimien ylilääkärin, kenttäpiispan, sotilasyli-insinöörin ja sotilasylilääkärin virassa 60 vuotta;
everstiluutnantti, komentaja, majuri, komentajakapteeni, erikoisluokan opistoupseeri ja 1-5 luokan opistoupseeri sekä palomies täytettyään 55 vuotta;
muun upseerin, erikoisupseerin, sotilaspapin, opistoupseerin ja aliupseerin virassa 55 vuotta; sekä
kapteeni, kapteeniluutnantti, yliluutnantti, luutnantti ja 6 luokan opistoupseeri täytettyään 50 vuotta;
lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä kenraalinvirassa 55 vuotta, everstin virassa 52 vuotta, everstiluutnantin virassa 50 vuotta ja muissa viroissa 45 vuotta.
lentäjän koulutusta edellyttävään tehtävään määrätyistä virkamiehistä kenraaliluutnantti ja kenraalimajuri täytettyään 55 vuotta, eversti täytettyään 52 vuotta, everstiluutnantti täytettyään 48 vuotta, majuri täytettyään 45 vuotta ja muut täytettyään 40 vuotta; sekä
Virkamies on velvollinen eroamaan virastaan täytettyään 60 vuotta, paitsi:
puolustusvoimain komentaja täytettyään 63 vuotta;
everstiluutnantti, komentaja, majuri, komentajakapteeni, erikoisluokan opistoupseeri ja 1-5 luokan opistoupseeri sekä palomies täytettyään 55 vuotta;
kapteeni, kapteeniluutnantti, yliluutnantti, luutnantti ja 6 luokan opistoupseeri täytettyään 50 vuotta;
lentäjän koulutusta edellyttävään tehtävään määrätyistä virkamiehistä kenraaliluutnantti ja kenraalimajuri täytettyään 55 vuotta, eversti täytettyään 52 vuotta, everstiluutnantti täytettyään 48 vuotta, majuri täytettyään 45 vuotta ja muut täytettyään 40 vuotta; sekä
asessori, tutkimusjohtaja, johtaja, osastopäällikkö, sotilassairaalan ylilääkäri ja apulaisylilääkäri, erikoislääkäri ja osastonlääkäri sekä lehtori ja erikoistutkija sen mukaan kuin valtion virkamiesten yleisestä eroamisiästä on laissa säädetty.
Puolustusvoimain komentaja määrää puolustusministeriön vahvistamien perusteiden mukaisesti ne tehtävät, jotka edellyttävät lentäjän koulutusta.
Puolustusvoimain komentaja vahvistaa puolustusministeriön vahvistamien perusteiden mukaisesti ne tehtävät, jotka edellyttävät lentäjän koulutusta.
56 §
Virkamies on velvollinen eroamaan virastaan täytettyään 60 vuotta, paitsi:
puolustusvoimain komentaja täytettyään 63 vuotta;
everstiluutnantti, komentaja, majuri, komentajakapteeni, erikoisluokan opistoupseeri ja 1-5 luokan opistoupseeri sekä palomies täytettyään 55 vuotta;
kapteeni, kapteeniluutnantti, yliluutnantti, luutnantti ja 6 luokan opistoupseeri täytettyään 50 vuotta;
lentäjän koulutusta edellyttävään tehtävään määrätyistä virkamiehistä kenraaliluutnantti ja kenraalimajuri täytettyään 55 vuotta, eversti täytettyään 52 vuotta, everstiluutnantti täytettyään 48 vuotta, majuri täytettyään 45 vuotta ja muut täytettyään 40 vuotta; sekä
asessori, tutkimusjohtaja, johtaja, osastopäällikkö, sotilassairaalan ylilääkäri ja apulaisylilääkäri, erikoislääkäri ja osastonlääkäri sekä lehtori ja erikoistutkija sen mukaan kuin valtion virkamiesten yleisestä eroamisiästä on laissa säädetty.
Puolustusvoimain komentaja vahvistaa puolustusministeriön vahvistamien perusteiden mukaisesti ne tehtävät, jotka edellyttävät lentäjän koulutusta.
8 luku
Täydentäviä säännöksiä
57 §
Pääesikunta kantaa ja vastaa valtion puolesta sekä valvoo tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa sekä laitoksissa ja yhteisöissä valtion etua ja oikeutta kaikissa puolustusvoimia koskevissa asioissa.
Asessorilla ja hänen määräämällään on oikeus pääesikunnan puolesta ottaa vastaan haasteen tiedoksianto, jollei muualla ole toisin säädetty.
Asessorilla on oikeus ilman eri valtuutusta joko itse tai valtuuttamansa asiamiehen kautta tuomioistuimessa ja muissa viranomaisissa sekä laitoksissa ja yhteisöissä valvoa puolustusvoimia koskevissa asioissa valtion etua ja oikeutta ja edustaa niissä pääesikuntaa.
58 §
Maanpuolustusalueen ja sotilasläänin esikunta on oikeutettu toimialuettaan koskevissa asioissa valtion puolesta ottamaan vastaan haasteen tiedoksiannon sekä edustamaan valtiota niissä puolustusvoimia koskevissa asioissa, joissa puolustusministeriön tai pääesikunnan edustaja ei esiinny.
Maanpuolustusalueen komentaja tai sotilasläänin komentaja taikka heidän määräämänsä sekä maanpuolustusalueen esikunnan ja sotilasläänin esikunnan sotilaslakimies on oikeutettu toimialuettaan koskevissa asioissa valtion puolesta ottamaan vastaan haasteen tiedoksiannon. Maanpuolustusalueen ja sotilasläänin sotilaslakimies tai hänen valtuuttamansa on toimialueellaan oikeutettu edustamaan valtiota niissä puolustusvoimia koskevissa asioissa, joissa ei puolustusministeriön tai pääesikunnan edustaja esiinny.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu oikeus on omaa puolustushaaraansa ja toimialaansa koskevissa asioissa myös merivoimien ja ilmavoimien esikunnilla sekä puolustusvoimien materiaalilaitoksen esikunnalla.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu oikeus puolustushaaraansa koskevissa asioissa on myös merivoimien ja ilmavoimien komentajalla ja sotilaslakimiehellä.
58 §
Maanpuolustusalueen komentaja tai sotilasläänin komentaja taikka heidän määräämänsä sekä maanpuolustusalueen esikunnan ja sotilasläänin esikunnan sotilaslakimies on oikeutettu toimialuettaan koskevissa asioissa valtion puolesta ottamaan vastaan haasteen tiedoksiannon. Maanpuolustusalueen ja sotilasläänin sotilaslakimies tai hänen valtuuttamansa on toimialueellaan oikeutettu edustamaan valtiota niissä puolustusvoimia koskevissa asioissa, joissa ei puolustusministeriön tai pääesikunnan edustaja esiinny.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu oikeus puolustushaaraansa koskevissa asioissa on myös merivoimien ja ilmavoimien komentajalla ja sotilaslakimiehellä.
59 §
Puolustusministeriö voi asian yhteiskunnallisen merkityksen sitä edellyttäessä yksittäistapauksessa ottaa käsiteltäväkseen puolustusvoimien organisaatiota ja johtosuhteita koskevan hallintoasian sekä valtion edun valvontaa koskevan asian, joka tämän asetuksen nojalla muutoin kuuluisi puolustusvoimien viranomaisen käsiteltäväksi.
Puolustusministeriö on pidettävä tietoisena 1 momentissa tarkoitettuja asioita koskevasta valmistelusta.
59 a §
Puolustusministeriö antaa puolustusvoimien materiaalin hankintoja ja myyntejä sekä muita kaupallisesti tai sotataloudellisesti merkittäviä hankkeita koskevat yleismääräykset.
60 §
Sotilasoikeudenhoidosta säädetään erikseen.
2 momentti on kumottu A:lla 9.3.2000/284.
Niitä 50 §:n 1 momentin 1 kohdassa mainittuja virkamiehiä, joihin ei sovelleta sotilasoikeudenkäyntilakia (326/83), syytetään virkarikoksesta Helsingin hovioikeudessa.
61 §
Puolustusvoimien virkamies on velvollinen siirtymään toiseen puolustusvoimien virkaan tai tehtävään, kun se on tarpeen palveluksen asianmukaista järjestelyä varten.
Jos siirtäminen toiseen virkaan tai määrääminen toiseen tehtävään aiheuttaa virkamiehelle palveluspaikkakunnan muutoksen, on asianomaiselle annettava asiaa koskevasta päätöksestä tieto vähintään kolme kuukautta aikaisemmin.
Puolustusvoimien virkamiehen siirtämisessä muuhun kuin puolustusvoimien virkaan tai tehtävään toisessa virastossa noudatetaan valtion virkamieslain (755/86) säännöksiä.
62 §
Virkamiehen siirtämistä tai tehtävään määräämistä koskevaan 61 §:n 1 momentissa tarkoitettuun päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla eikä siitä saa tehdä oikaisuvaatimusta.
63 §
Valtion virkamieslain 24 §:n mukaisen varoituksen antamisesta päättää 54 §:ssä tarkoitettu tehtävään määräävä viranomainen, 50 §:n 1 momentissa tarkoitettujen alaistensa virkamiesten osalta kuitenkin puolustusvoimain komentaja.
Jos sotilasvirassa palvelevan virkamiehen irtisanomisesta päättää pääesikunnan alainen viranomainen, on tämän alistettava irtisanomispäätös pääesikunnan vahvistettavaksi.
Valtion virkamiesasetuksen (971/1994) 34 §:ssä tarkoitetun todistuksen palvelussuhteen päättymisestä antaa nimittävä viranomainen. Todistuksen antaa kuitenkin puolustusministeriö, jos virkaan nimittää tasavallan presidentti valtioneuvoston ratkaisuehdotuksesta tai valtioneuvosto, ja pääesikunta, jos virkaan nimittää tasavallan presidentti puolustusvoimain komentajan esittelystä.
63 §
Jos sotilasvirassa palvelevan virkamiehen irtisanomisesta päättää pääesikunnan alainen viranomainen, on tämän alistettava irtisanomispäätös pääesikunnan vahvistettavaksi.
64 §
Sotilasasiamiehen ja apulaissotilasasiamiehen ja näitä vastaavan sekä heitä avustavan henkilökunnan palkkauksesta, paikalliskorotuksesta ja erinäisistä korvauksista sekä vuosilomasta on soveltuvin osin voimassa, mitä niistä ulkomaanedustuksen virkamiesten osalta säädetään tai määrätään. Siitä, miten heidät rinnastetaan ulkomaanedustuksen virkamiehiin, määrää puolustusministeriö.
65 §
Virkamiehen lomauttamisesta ja virkasuhteen muuttamisesta osa-aikaiseksi päättää pääesikunta.
Luutnantin ja yliluutnantin viran väliaikaiseksi hoitajaksi voidaan ottaa reservin upseerin sekä 5 ja 6 luokan opistoupseerin viran väliaikaiseksi hoitajaksi reservin aliupseerin koulutuksen saanut henkilö.
65 §
Luutnantin ja yliluutnantin viran väliaikaiseksi hoitajaksi voidaan ottaa reservin upseerin sekä 5 ja 6 luokan opistoupseerin viran väliaikaiseksi hoitajaksi reservin aliupseerin koulutuksen saanut henkilö.
66 §
Ryhtyessään puolustusvoimien palvelukseen on virkamiehen ja työntekijän viipymättä annettava kirjallinen vakuutus, ettei hän ilman asianmukaista lupaa ilmaise sivullisille eikä esimiehiään lukuun ottamatta muille puolustushallinnossa palveleville mitään puolustushallintoa koskevaa tai sen toimialaan kuuluvaa sellaista seikkaa, joka on ilmoitettu salaiseksi tai luottamukselliseksi tai joka luonteeltaan on sellainen taikka jota ei muutoin ole tarkoitettu julkisuutta tai sivullisia varten. Tämä vaitiolovelvollisuus ei lakkaa asianomaisen erottua puolustusvoimien palveluksesta.
67 §
Sivutoimiluvan myöntää pääesikunta. Valtion virkamieslain 18 §:n 3 momentissa tarkoitetusta sivutoimesta on virkamiehen viipymättä ilmoitettava sille hallintoyksikölle, jossa hän palvelee.
Sivutoimiluvan myöntää pääesikunta. Valtion virkamieslain 24 §:n 3 momentissa tarkoitetusta sivutoimesta on virkamiehen viipymättä ilmoitettava sille hallintoyksikölle, jossa hän palvelee.
67 §
Sivutoimiluvan myöntää pääesikunta. Valtion virkamieslain 24 §:n 3 momentissa tarkoitetusta sivutoimesta on virkamiehen viipymättä ilmoitettava sille hallintoyksikölle, jossa hän palvelee.
68 §
Tarkempia määräyksiä tämän asetuksen täytäntöönpanosta antaa tarvittaessa puolustusministeriö.
9 luku
Voimaantulo
69 §
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.
Tällä asetuksella kumotaan puolustusvoimista 23 päivänä huhtikuuta 1975 annettu asetus (274/75) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
70 §
1 momentti on kumottu A:lla 28.11.1994/1032.
Kunnes toisin säädetään, on värvättyjen eroamisiästä voimassa, mitä värvätyn eroamisiästä on 25 päivänä kesäkuuta 1974 annetulla puolustusministeriön päätöksellä määrätty.
Tämän asetuksen voimaan tultua vastaa aikaisemmin aliupseerin toimeen kelpoisuuden tuottanut tutkinto alempaa toimiupseerin virkatutkintoa ja sotilasmestarin toimeen vaaditun jatkokoulutuksen suorittaminen ylempää toimiupseerin virkatutkintoa.
Toimiupseerin virassa ja toimiupseerin virkaa vastaavassa aliupseerin toimessa palveltu aika luetaan asianomaiselle hyväksi palveluksena opistoupseerina.
1367/1993
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä toimiin sen täytäntöönpanemiseksi.
217/1994
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1994.
Toimenpiteisiin tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi voidaan ryhtyä ennen sen voimaantuloa.
741/1994
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1994.
1032/1994
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1994. Asetuksen 35 §:n 1 momentin 1 kohta, 54 §:n 1 momentin 2 kohta ja 56 §:n 1 momentti tulevat kuitenkin voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995.
Poiketen siitä, mitä tämän asetuksen 56 §:n 1 momentin 3 kohdassa säädetään, nuoremman upseerin virassa palvelevan, joka on palvellut kapteenin tai kapteeniluutnantin virassa 31 päivänä joulukuuta 1992 ja jolla on vuoden 1994 loppuun mennessä siinä virassa eläkeajaksi luettavaa palvelusaikaa vähintään 10 vuotta, eroamisikä on 50 vuotta. (27.10.1995/1224)
Poiketen siitä, mitä tämän asetuksen 56 §:n 1 momentissa säädetään, sotilasammattihenkilön virassa palvelevan miespuolisen virkamiehen, jolla on vuoden 1994 loppuun mennessä värvätyn virassa eläkeajaksi luettavaa palvelusaikaa, eroamisikä määräytyy seuraavasti:
Eläkeaikaa Eroamisikä
vähintään 16 vuotta 50 vuotta
vähintään 13 vuotta 51 vuotta
vähintään 10 vuotta 52 vuotta
vähintään 7 vuotta 53 vuotta
vähintään 3 vuotta 54 vuotta
alle 3 vuotta 55 vuotta
Poiketen siitä, mitä tämän asetuksen 56 §:n 1 momentissa säädetään, sotilasammattihenkilön virassa palvelevan naispuolisen virkamiehen, joka on palvellut värvättynä 31 päivänä joulukuuta 1994, eroamisikä on 60 vuotta.
Poiketen siitä, mitä tämän asetuksen 56 §:n 1 momentissa säädetään, 31 päivänä joulukuuta 1994 sellaisessa puolustusvoimien siviilivirassa, jossa tuolloin on ollut yleistä eroamisikää alempi eroamisikä, palvelleen virkamiehen, joka on ollut puolustushallinnon palveluksessa 31 päivänä joulukuuta 1992 ja jolla on vuoden 1994 loppuun mennessä eläkeajaksi luettavaa palvelusaikaa, eroamisikä määräytyy seuraavasti:
Eläkeaikaa Eroamisikä
vähintään 16 vuotta 60 vuotta
vähintään 13 vuotta 61 vuotta
vähintään 10 vuotta 62 vuotta
vähintään 7 vuotta 63 vuotta
vähintään 3 vuotta 64 vuotta
alle 3 vuotta 65 vuotta
(27.10.1995/1224)
Poiketen siitä, mitä tämän asetuksen 56 §:n 1 momentissa säädetään, sellaisen värvätyn virassa 31 päivänä joulukuuta 1994 palvelleen virkamiehen, jonka virka muutetaan siviiliviraksi ja jolla on vuoden 1994 loppuun mennessä värvätyn virassa eläkeajaksi luettavaa palvelusaikaa, eroamisikä määräytyy seuraavasti:
1) värvättynä palvellut mies:
Eläkeaikaa Eroamisikä
vähintään 16 vuotta 50 vuotta
vähintään 13 vuotta 51 vuotta 6 kuukautta
vähintään 10 vuotta 53 vuotta
vähintään 7 vuotta 54 vuotta 6 kuukautta
vähintään 3 vuotta 56 vuotta
alle 3 vuotta 57 vuotta 6 kuukautta
2) värvättynä palvellut nainen:
Eläkeaikaa Eroamisikä
vähintään 16 vuotta 60 vuotta
vähintään 13 vuotta 61 vuotta
vähintään 10 vuotta 62 vuotta
vähintään 7 vuotta 63 vuotta
vähintään 3 vuotta 64 vuotta
alle 3 vuotta 65 vuotta
1003/1995
Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä elokuuta 1995.
1132/1995
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1995.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin.
Tämän asetuksen voimaantullessa luutnantin, yliluutnantin, kapteenin tai kapteeniluutnantin virassa palvelevat upseerit siirtyvät nuoremman upseerin virkoihin.
1224/1995
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 1995, lukuun ottamatta 17 §:n 3 momenttia, jonka osalta asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1996.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin.
185/1996
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1996.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin.
1303/1996
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.
Poiketen siitä, mitä tämän asetuksen 56 §:n 1 momentin 3 kohdassa säädetään, sellaisen 31 päivänä joulukuuta 1996 puolustusvoimien palveluksessa olleen henkilön, joka nimitetään erikoisupseerin tai sotilaspapin virkaan, eroamisikä on 60 vuotta.
Poiketen siitä, mitä tämän asetuksen 56 §:n 1 momentissa säädetään, sellaisen erikoisupseerina 31 päivänä joulukuuta 1996 palvelleen virkamiehen, jonka virka muutetaan siviiliviraksi ja jolla on vuoden 1996 loppuun mennessä erikoisupseerina eläkeajaksi luettavaa palvelusaikaa, eroamisikä määräytyy seuraavasti:
Eläkeaikaa Eroamisikä
vähintään 16 vuotta 60 vuotta
vähintään 13 vuotta 61 vuotta
vähintään 10 vuotta 62 vuotta
vähintään 7 vuotta 63 vuotta
vähintään 3 vuotta 64 vuotta
alle 3 vuotta 65 vuotta
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin.
887/1997
Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä lokakuuta 1997.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
1047/1997
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1998.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
137/1998
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1998.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
11/1999
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 1999.
694/1999
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1999.
282/2000
Tämä asetus tulee voimaan 20 päivänä maaliskuuta 2000.
284/2000
Tämä asetus tulee voimaan 20 päivänä maaliskuuta 2000.
1046/2000
Tämä asetus tulee voimaan 31 päivänä joulukuuta 2000.
1346/2001
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
1244/2005
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2006.
1165/2006
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007.
Sen estämättä, mitä 43 §:ssä säädetään, tämän asetuksen voimaan tullessa puolustusvoimien sotilasammattihenkilön tai määräaikaisen sotilasammattihenkilön virassa palveleva siirtyy aliupseerin tai määräaikaisen aliupseerin virkaan, vaikka hän ei olisi suorittanut aseellista varusmiespalvelusta tai naisten vapaaehtoista asepalvelusta.
Sen estämättä, mitä 56 §:n 1 momentin 3 kohdassa säädetään, aliupseerin eroamisikään sovelletaan, mitä puolustusvoimista annetun asetuksen muuttamisesta annetun asetuksen (1032/1994) voimaantulosäännöksen 3 ja 4 momentissa säädetään, jos hän on palvellut puolustusvoimissa värvättynä 31 joulukuuta 1994.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.