Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (38)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 1648/1992 | 1993-01-01 | 3 | |
| 1386/1993 | 1994-01-01 | 1 | |
| 1335/1994 | 1995-01-01 | 4 | |
| 200/1995 | 1995-03-01 | lis. 4 a § | |
| 1089/1996 | 1997-01-01 | muutt. 15 §:ää ja 33 § | |
| 290/1997 | 1997-05-01 | muutt. 8 §:ää ja 12 § | |
| 343/1997 | 1997-08-01 | 1 | |
| 772/1998 | 1998-11-01 | 1 | |
| 904/1999 | 1999-10-01 | muutt. 15 §:ää | |
| 1309/1999 | 2000-01-01 | 4 | |
| 506/2001 | 2001-07-01 | muutt. 9 §:ää ja 9 a § | 7 |
| 1482/2001 | 2002-01-01 | muutt. 9 §:ää | |
| 1168/2001 | 2002-01-01 | 2 | |
| 251/2003 | 2003-04-01 | 3 | |
| 328/2003 | 2003-05-01 | muutt. 29 § | |
| 745/2007 | 2007-08-01 | muutt. 23 § | |
| 1366/2007 | 2008-01-01 | muutt. 28 a § | |
| 464/2008 | 2008-08-01 | 7 | |
| 951/2009 | 2009-12-03 | muutt. 10 § | 4 |
| 1099/2009 | 2010-01-01 | muutt. 33 § | |
| 958/2009 | 2010-01-01 | ||
| 1147/2011 | 2012-01-01 | ||
| 1064/2012 | 2013-01-01 | muutt. 32 §:ää | |
| 825/2013 | 2014-01-01 | ||
| 842/2014 | 2015-01-01 | muutt. 7 ja 23 § sekä 8, 8 a, 11–14, 25 ja 26 a §:... | |
| 1350/2015 | 2016-01-01 | ||
| 773/2017 | 2018-01-01 | ||
| 1056/2019 | 2020-01-01 | muutt. 3 ja 33 §:ää | |
| 417/2021 | 2021-07-01 | 11 | |
| 931/2021 | 2022-01-01 | muutt. 3, 7, 8, 8 a, 9, 11, 12, 13, 14, 20 ja 23 §... | |
| 957/2022 | 2023-01-01 | muutt. 1–3, 8, 9, 12, 16, 22 ja 23 §:ää | 10 |
| 950/2023 | 2023-09-30 | muutt. A:n 815/2023 14 §:ää sekä voimaantulosäännö... | |
| 1040/2023 | 2024-01-01 | muutt. 3, 8, 8 a, 9, 11, 12, 13, 14 ja 20 §:ää sek... | |
| 543/2024 | 2025-01-01 | muutt. 3, 8, 8 a, 9, 11, 12, 13 ja 14 §:ää sekä 7 ... | |
| 815/2023 | 2025-01-01 | kum. 5, 6 ja 22 §; muutt. 13, 14 ja 33 a §:ää sekä... | 7 |
| 842/2025 | 2025-08-01 | muutt. 23 § | |
| 1008/2025 | 2026-01-01 | muutt. 3, 8, 8 a, 9, 11, 12, 13 ja 14 §:ää sekä 7,... | 36 |
| 850/2026 | 2026-10-01 | kum. 10 §; muutt. 16 §:ää sekä 33 a § | 5 |
Sosiaali- ja terveysministerin esittelystä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 3 päivänä elokuuta 1992 annetun lain (734/92) nojalla:
1 luku
Yleiset säännökset
1 §
SoveltamisalaHyvinvointialueen järjestämistä sosiaali- ja terveyspalveluista saa periä tässä asetuksessa säädetyt maksut, jollei erikseen toisin säädetä.
Tässä asetuksessa mainituista kunnallisista sosiaali- ja terveyspalveluista saa periä tässä asetuksessa säädetyt maksut, jollei erikseen toisin säädetä.
Mitä tässä asetuksessa säädetään hyvinvointialueesta, sovelletaan Helsingin kaupunkiin ja HUS-yhtymään siltä osin kuin ne järjestävät sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain(615/2021) mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoa.
Mitä tässä asetuksessa säädetään hyvinvointialueesta, sovelletaan Helsingin kaupunkiin ja HUS-yhtymään siltä osin kuin ne järjestävät sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain (615/2021) mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoa.
1 §
SoveltamisalaTässä asetuksessa mainituista kunnallisista sosiaali- ja terveyspalveluista saa periä tässä asetuksessa säädetyt maksut, jollei erikseen toisin säädetä.
1 §
SoveltamisalaHyvinvointialueen järjestämistä sosiaali- ja terveyspalveluista saa periä tässä asetuksessa säädetyt maksut, jollei erikseen toisin säädetä.
Mitä tässä asetuksessa säädetään hyvinvointialueesta, sovelletaan Helsingin kaupunkiin ja HUS-yhtymään siltä osin kuin ne järjestävät sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain (615/2021) mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoa.
2 §
MääritelmiäTässä asetuksessa tarkoitetaan:
palvelun käyttäjällä yhtä tai useampaa henkilöä, joka käyttää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelua tai johon palvelu kohdistuu; sosiaalihuoltolain(1301/2014) 18 a §:ssä tarkoitetussa lapsiperheen kotipalvelussa, lapselle annettavassa mainitun lain 19 a §:ssä tarkoitetussa kotihoidossa ja lapselle annettavassa terveydenhuoltolain(1326/2010) 25 §:ssä tarkoitetussa kotisairaanhoidossa palvelun käyttäjäksi katsotaan lapsen ohella hänen kanssaan yhteistaloudessa elävät vanhemmat tai muut huoltajat;
palvelun käyttäjällä yhtä tai useampaa henkilöä, joka käyttää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelua tai johon palvelu kohdistuu; kotipalvelussa ja lasten päivähoidossa palvelun käyttäjäksi katsotaan lapsen ohella hänen kanssaan yhteistaloudessa elävät vanhemmat tai muut huoltajat;
palvelun käyttäjällä yhtä tai useampaa henkilöä, joka käyttää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelua tai johon palvelu kohdistuu; sosiaalihuoltolain (1301/2014) 18 a §:ssä tarkoitetussa lapsiperheen kotipalvelussa, lapselle annettavassa mainitun lain 19 a §:ssä tarkoitetussa kotihoidossa ja lapselle annettavassa terveydenhuoltolain (1326/2010) 25 §:ssä tarkoitetussa kotisairaanhoidossa palvelun käyttäjäksi katsotaan lapsen ohella hänen kanssaan yhteistaloudessa elävät vanhemmat tai muut huoltajat;
perheellä yhteistaloudessa avioliitossa tai avioliitonomaisissa olosuhteissa eläviä henkilöitä sekä molempien samassa taloudessa eläviä alaikäisiä lapsia;
perheellä yhteistaloudessa avioliitossa tai avioliitonomaisissa olosuhteissa eläviä henkilöitä sekä molempien samassa taloudessa eläviä alaikäisiä lapsia; sekä
perheellä yhteistaloudessa avioliitossa tai avioliitonomaisissa olosuhteissa eläviä henkilöitä sekä molempien samassa taloudessa eläviä alaikäisiä lapsia;
hoitopäivällä henkilön laitoshoitoon tulopäivää, sen jälkeen kertyviä hoitovuorokausia ja laitoksesta lähtöpäivää; sekä
hoitopäivällä henkilön laitoshoitoon tulopäivää ja sen jälkeen kertyviä hoitovuorokausia laitoksesta lähtöpäivää lukuun ottamatta.
hoitopäivällä henkilön laitoshoitoon tulopäivää, sen jälkeen kertyviä hoitovuorokausia ja laitoksesta lähtöpäivää; sekä
kotona annettavalla palvelulla sosiaalihuoltolain 18 a §:ssä tarkoitettua lapsiperheen kotipalvelua, 19 §:ssä tarkoitettuja tukipalveluja ja 19 a §:ssä tarkoitettua kotihoitoa sekä terveydenhuoltolain 25 §:ssä tarkoitettua kotisairaanhoitoa.
kotona annettavalla palvelulla sosiaalihuoltoasetuksen (607/83) 9 §:ssä tarkoitettuja kotipalveluita ja kansanterveyslain (66/72) 14 §:n 1 momentin 2 kohdan perusteella järjestettyä kotisairaanhoitoa.
kotona annettavalla palvelulla sosiaalihuoltolain 18 a §:ssä tarkoitettua lapsiperheen kotipalvelua, 19 §:ssä tarkoitettuja tukipalveluja ja 19 a §:ssä tarkoitettua kotihoitoa sekä terveydenhuoltolain 25 §:ssä tarkoitettua kotisairaanhoitoa.
Tässä asetuksessa tarkoitetaan:
palvelun käyttäjällä yhtä tai useampaa henkilöä, joka käyttää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelua tai johon palvelu kohdistuu; kotipalvelussa ja lasten päivähoidossa palvelun käyttäjäksi katsotaan lapsen ohella hänen kanssaan yhteistaloudessa elävät vanhemmat tai muut huoltajat;
perheellä yhteistaloudessa avioliitossa tai avioliitonomaisissa olosuhteissa eläviä henkilöitä sekä molempien samassa taloudessa eläviä alaikäisiä lapsia;
hoitopäivällä henkilön laitoshoitoon tulopäivää, sen jälkeen kertyviä hoitovuorokausia ja laitoksesta lähtöpäivää; sekä
kotona annettavalla palvelulla sosiaalihuoltoasetuksen (607/83) 9 §:ssä tarkoitettuja kotipalveluita ja kansanterveyslain (66/72) 14 §:n 1 momentin 2 kohdan perusteella järjestettyä kotisairaanhoitoa.
2 §
MääritelmiäTässä asetuksessa tarkoitetaan:
palvelun käyttäjällä yhtä tai useampaa henkilöä, joka käyttää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelua tai johon palvelu kohdistuu; kotipalvelussa ja lasten päivähoidossa palvelun käyttäjäksi katsotaan lapsen ohella hänen kanssaan yhteistaloudessa elävät vanhemmat tai muut huoltajat;
perheellä yhteistaloudessa avioliitossa tai avioliitonomaisissa olosuhteissa eläviä henkilöitä sekä molempien samassa taloudessa eläviä alaikäisiä lapsia;
hoitopäivällä henkilön laitoshoitoon tulopäivää, sen jälkeen kertyviä hoitovuorokausia ja laitoksesta lähtöpäivää; sekä
kotona annettavalla palvelulla sosiaalihuoltoasetuksen (607/83) 9 §:ssä tarkoitettuja kotipalveluita ja kansanterveyslain (66/72) 14 §:n 1 momentin 2 kohdan perusteella järjestettyä kotisairaanhoitoa.
2 luku
Avopalvelujen maksut
3 §
Kotona annettava palvelu (30.12.1992/1648)1–3 momentit on kumottu A:lla 20.5.2021/417.
Sosiaalihuoltoasetuksen 9 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetusta jatkuvasti ja säännöllisesti annetusta kotipalvelusta voidaan periä palvelun laadun ja määrän, palvelun käyttäjän maksukyvyn sekä perheen koon mukaan määräytyvä kohtuullinen kuukausimaksu.
Jatkuvasti ja säännöllisesti annetusta kotisairaanhoidosta ja sosiaalihuoltoasetuksen (607/83) 9 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetusta kotipalvelusta voidaan periä palvelun laadun ja määrän, palvelun käyttäjän maksukyvyn sekä perheen koon mukaan määräytyvä kohtuullinen kuukausimaksu.
1–3 momentit on kumottu A:lla 20.5.2021/417.
4 momentti on kumottu A:lla 24.11.2022/957.
Kotipalvelusta laaditaan yhdessä palvelun käyttäjän kanssa palvelu- ja hoitosuunnitelma, johon voi kuulua myös sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/92), jäljempänä asiakasmaksulaki, 5 §:n 1 kohdan nojalla maksuttomia kotisairaanhoidon palveluja. Suunnitelmaa tarkistetaan palvelujen tarpeen muuttuessa.
Kotona annettavasta palvelusta laaditaan yhdessä palvelun käyttäjän kanssa palvelu- ja hoitosuunnitelma. Suunnitelmaan tulee sisällyttää sekä kotisairaanhoito että kotipalvelu, vaikka palvelujen tuottamisesta vastaisivat erikseen kunta ja kuntayhtymä. Suunnitelmaa tarkistetaan palvelujen tarpeen muuttuessa.
4 momentti on kumottu A:lla 24.11.2022/957.
Tilapäisestä kotona annettavasta palvelusta voidaan periä hyvinvointialueen päättämä kohtuullinen maksu. Tilapäisestä kotisairaanhoidosta voidaan periä kuitenkin enintään 27,60 euroa lääkärin tai hammaslääkärin suorittamasta kotikäynnistä ja enintään 17,50 euroa muun henkilön suorittamasta kotikäynnistä. Tilapäisestä kotisairaanhoidosta ei saa kuitenkaan periä erikseen maksua sellaiselta henkilöltä, joka saa jatkuvaa kotisairaanhoitoa.
Tilapäisestä kotipalvelusta voidaan palvelun käyttäjältä periä kunnan päättämä kohtuullinen maksu.
Tilapäisestä kotipalvelusta voidaan periä kunnan päättämä kohtuullinen maksu. Tilapäisestä kotisairaanhoidosta voidaan periä enintään 19,10 euroa lääkärin tai hammaslääkärin suorittamasta kotikäynnistä ja enintään 12,10 euroa muun henkilön suorittamasta kotikäynnistä. Tilapäisestä kotisairaanhoidosta ei saa kuitenkaan periä erikseen maksua sellaiselta henkilöltä, joka saa 1 momentissa tarkoitettua jatkuvaa kotisairaanhoitoa.
Tilapäisestä kotipalvelusta voidaan periä kunnan päättämä kohtuullinen maksu. Tilapäisestä kotisairaanhoidosta voidaan periä enintään 18,90 euroa lääkärin tai hammaslääkärin suorittamasta kotikäynnistä ja enintään 12,00 euroa muun henkilön suorittamasta kotikäynnistä. Tilapäisestä kotisairaanhoidosta ei saa kuitenkaan periä erikseen maksua sellaiselta henkilöltä, joka saa 1 momentissa tarkoitettua jatkuvaa kotisairaanhoitoa.
Tilapäisestä kotipalvelusta voidaan periä kunnan päättämä kohtuullinen maksu. Tilapäisestä kotisairaanhoidosta voidaan periä enintään 19,20 euroa lääkärin tai hammaslääkärin suorittamasta kotikäynnistä ja enintään 12,20 euroa muun henkilön suorittamasta kotikäynnistä. Tilapäisestä kotisairaanhoidosta ei saa kuitenkaan periä erikseen maksua sellaiselta henkilöltä, joka saa 1 momentissa tarkoitettua jatkuvaa kotisairaanhoitoa.
Tilapäisestä kotona annettavasta palvelusta voidaan periä hyvinvointialueen päättämä kohtuullinen maksu. Tilapäisestä kotisairaanhoidosta voidaan periä kuitenkin enintään 19,20 euroa lääkärin tai hammaslääkärin suorittamasta kotikäynnistä ja enintään 12,20 euroa muun henkilön suorittamasta kotikäynnistä. Tilapäisestä kotisairaanhoidosta ei saa kuitenkaan periä erikseen maksua sellaiselta henkilöltä, joka saa jatkuvaa kotisairaanhoitoa.
Tilapäisestä kotona annettavasta palvelusta voidaan periä hyvinvointialueen päättämä kohtuullinen maksu. Tilapäisestä kotisairaanhoidosta voidaan periä kuitenkin enintään 21,10 euroa lääkärin tai hammaslääkärin suorittamasta kotikäynnistä ja enintään 13,40 euroa muun henkilön suorittamasta kotikäynnistä. Tilapäisestä kotisairaanhoidosta ei saa kuitenkaan periä erikseen maksua sellaiselta henkilöltä, joka saa jatkuvaa kotisairaanhoitoa.
Tilapäisestä kotona annettavasta palvelusta voidaan periä hyvinvointialueen päättämä kohtuullinen maksu. Tilapäisestä kotisairaanhoidosta voidaan periä kuitenkin enintään 25,80 euroa lääkärin tai hammaslääkärin suorittamasta kotikäynnistä ja enintään 16,40 euroa muun henkilön suorittamasta kotikäynnistä. Tilapäisestä kotisairaanhoidosta ei saa kuitenkaan periä erikseen maksua sellaiselta henkilöltä, joka saa jatkuvaa kotisairaanhoitoa.
Palvelun käyttäjän kotona annetusta erikoissairaanhoidosta voidaan periä 8 §:n mukainen maksu. Sarjassa annettavasta hoidosta saa kuitenkin periä enintään 11 §:n mukaisen maksun.
Kotipalvelusta perittävä maksu ei saa ylittää palvelun tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia.
7 momentti on kumottu A:lla 24.11.2022/957.
Kotona annettavasta palvelusta perittävä maksu ei saa ylittää palvelun tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia.
7 momentti on kumottu A:lla 24.11.2022/957.
3 §
Kotona annettava palvelu (30.12.1992/1648)Jatkuvasti ja säännöllisesti annetusta kotisairaanhoidosta ja sosiaalihuoltoasetuksen (607/83) 9 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetusta kotipalvelusta voidaan periä palvelun laadun ja määrän, palvelun käyttäjän maksukyvyn sekä perheen koon mukaan määräytyvä kohtuullinen kuukausimaksu.
Kuukausimaksu saa olla enintään maksuprosentin osoittama määrä tulorajan ylittävistä kuukausituloista. Maksuprosentit ja tulorajat ovat seuraavat:
Kun henkilöitä on enemmän kuin kuusi, tulorajaa korotetaan 348 eurolla ja maksuprosenttia alennetaan 1 prosenttiyksiköllä kustakin seuraavasta henkilöstä.
Kotona annettavasta palvelusta laaditaan yhdessä palvelun käyttäjän kanssa palvelu- ja hoitosuunnitelma. Suunnitelmaan tulee sisällyttää sekä kotisairaanhoito että kotipalvelu, vaikka palvelujen tuottamisesta vastaisivat erikseen kunta ja kuntayhtymä. Suunnitelmaa tarkistetaan palvelujen tarpeen muuttuessa.
Tilapäisestä kotipalvelusta voidaan periä kunnan päättämä kohtuullinen maksu. Tilapäisestä kotisairaanhoidosta voidaan periä enintään 19,10 euroa lääkärin tai hammaslääkärin suorittamasta kotikäynnistä ja enintään 12,10 euroa muun henkilön suorittamasta kotikäynnistä. Tilapäisestä kotisairaanhoidosta ei saa kuitenkaan periä erikseen maksua sellaiselta henkilöltä, joka saa 1 momentissa tarkoitettua jatkuvaa kotisairaanhoitoa.
Palvelun käyttäjän kotona annetusta erikoissairaanhoidosta voidaan periä 8 §:n mukainen maksu. Sarjassa annettavasta hoidosta saa kuitenkin periä enintään 11 §:n mukaisen maksun.
Kotona annettavasta palvelusta perittävä maksu ei saa ylittää palvelun tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia.
4 §
Lasten päivähoitoLasten päivähoidosta annetussa laissa (36/73) tarkoitetusta päiväkoti- ja perhepäivähoidosta voidaan periä palvelun käyttäjän maksukyvyn ja perheen koon mukaan määräytyvä kuukausimaksu. Lasten päivähoito on kuitenkin maksutonta palvelun käyttäjälle tai perheelle, jonka tulot ovat alle sosiaali- ja terveysministeriön määrittelemän tulorajan. Maksu peritään kunnan tai kuntainliiton päättämän maksuluokan mukaan kuukausimaksuna niiltä kalenterikuukausilta, joina lapsi on kunnan järjestämässä päiväkoti- tai perhepäivähoidossa. Maksu peritään kuitenkin enintään yhdeltätoista kalenterikuukaudelta toimintavuoden aikana.
Enimmäismaksu lasta kohden kuukaudessa on:
Milloin samasta perheestä on useampi kuin yksi lapsi kunnan järjestämässä päivähoidossa, peritään näistä nuorimmasta lapsesta asianomaisen maksuluokan mukainen maksu. Ikäjärjestyksessä seuraavasta lapsesta peritään yhtä maksuluokkaa alempi maksu kuin nuorimmasta lapsesta ja jokaisesta seuraavasta yhtä maksuluokkaa alhaisempi maksu kuin edellisestä. Jos lasta edellä sanotun mukaisesti ei voida sijoittaa alimpaan maksuluokkaan, ei hänestä peritä maksua.
Milloin 3 momentissa tarkoitetusta perheestä on alle kouluikäisiä lapsia myös kunnan valvomassa päivähoidossa, otetaan kunnan perimissä maksuissa myös nämä lapset huomioon iästä riippumatta maksua alentavana tekijänä siten kuin 3 momentissa säädetään.
Jos lasten päivähoito alkaa tai loppuu kesken kalenterikuukauden, maksu peritään hoitopäivien lukumäärän mukaan kuukausimaksua alhaisempana.
Jos lapsi on jatkuvasti poissa päivähoidosta osan kalenterikuukaudesta vanhempansa tai muun hänen hoidostaan ja kasvatuksestaan vastaavan henkilön poikkeavan työajan tai opiskelun vuoksi, hoidosta peritään 1 momentissa säädettyä alhaisempi kuukausimaksu. Maksun suuruutta määrättäessä otetaan tällöin huomioon kuukausittaisten hoitopäivien keskimääräinen lukumäärä.
Tilapäisesti annettavasta päivähoidosta voidaan periä kunnan päättämä maksu.
5 §
AsumispalvelutMilloin henkilö saa vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain (380/87) 8 §:n 2 momentissa tarkoitetun palveluasumisen erityiskustannuksiin korvausta muun lain nojalla, voidaan palvelusta periä enintään saatua korvausta vastaava maksu. Maksu ei saa kuitenkaan ylittää palveluasumisen aiheuttamia kustannuksia.
6 §
Vaikeavammaisten kuljetuspalvelutVammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain 8 §:n 2 momentissa tarkoitetuista vaikeavammaisille järjestettävistä kuljetuspalveluista voidaan periä enintään paikkakunnalla käytettävissä olevan julkisen liikenteen maksua vastaava maksu tai muu siihen verrattavissa oleva kohtuullinen maksu.
7 §
Terveyskeskuksen avohoidon maksutTerveyskeskuksen avosairaanhoidon lääkäripalveluista voidaan 18 vuotta täyttäneiltä periä terveyskeskuksen ylläpitäjän päätöksen mukainen maksu, joka voi olla:
enintään 60,30 euron vuosimaksu, joka on voimassa kalenterivuoden siinä terveyskeskuksessa, johon maksu on suoritettu; jos palvelun käyttäjä ei suorita vuosimaksua, peritään häneltä 30,20 euron käyntimaksu käyntikertojen lukumäärästä riippumatta; tai
enintään 41,70 euron vuosimaksu, joka on voimassa kalenterivuoden siinä terveyskeskuksessa, johon maksu on suoritettu; jos palvelun käyttäjä ei suorita vuosimaksua, peritään häneltä 20,90 euron käyntimaksu käyntikertojen lukumäärästä riippumatta; tai
enintään 41,20 euron vuosimaksu, joka on voimassa kalenterivuoden siinä terveyskeskuksessa, johon maksu on suoritettu; jos palvelun käyttäjä ei suorita vuosimaksua, peritään häneltä 20,60 euron käyntimaksu käyntikertojen lukumäärästä riippumatta; tai
enintään 41,80 euron vuosimaksu, joka on voimassa kalenterivuoden siinä terveyskeskuksessa, johon maksu on suoritettu; jos palvelun käyttäjä ei suorita vuosimaksua, peritään häneltä 20,90 euron käyntimaksu käyntikertojen lukumäärästä riippumatta; tai
enintään 46,00 euron vuosimaksu, joka on voimassa kalenterivuoden siinä terveyskeskuksessa, johon maksu on suoritettu; jos palvelun käyttäjä ei suorita vuosimaksua, peritään häneltä 23,00 euron käyntimaksu käyntikertojen lukumäärästä riippumatta; tai
enintään 56,40 euron vuosimaksu, joka on voimassa kalenterivuoden siinä terveyskeskuksessa, johon maksu on suoritettu; jos palvelun käyttäjä ei suorita vuosimaksua, peritään häneltä 28,20 euron käyntimaksu käyntikertojen lukumäärästä riippumatta; tai
enintään 60,30 euron vuosimaksu, joka on voimassa kalenterivuoden siinä terveyskeskuksessa, johon maksu on suoritettu; jos palvelun käyttäjä ei suorita vuosimaksua, peritään häneltä 30,20 euron käyntimaksu käyntikertojen lukumäärästä riippumatta; tai
enintään 30,20 euron käyntimaksu; maksun saa kuitenkin periä ainoastaan kolmelta ensimmäiseltä käynniltä samassa terveyskeskuksessa kalenterivuoden aikana.
enintään 20,90 euron käyntimaksu; maksun saa kuitenkin periä ainoastaan kolmelta ensimmäiseltä käynniltä samassa terveyskeskuksessa kalenterivuoden aikana.
enintään 20,60 euron käyntimaksu; maksun saa kuitenkin periä ainoastaan kolmelta ensimmäiseltä käynniltä samassa terveyskeskuksessa kalenterivuoden aikana.
enintään 20,90 euron käyntimaksu; maksun saa kuitenkin periä ainoastaan kolmelta ensimmäiseltä käynniltä samassa terveyskeskuksessa kalenterivuoden aikana.
enintään 23,00 euron käyntimaksu; maksun saa kuitenkin periä ainoastaan kolmelta ensimmäiseltä käynniltä samassa terveyskeskuksessa kalenterivuoden aikana.
enintään 28,20 euron käyntimaksu; maksun saa kuitenkin periä ainoastaan kolmelta ensimmäiseltä käynniltä samassa terveyskeskuksessa kalenterivuoden aikana.
enintään 30,20 euron käyntimaksu; maksun saa kuitenkin periä ainoastaan kolmelta ensimmäiseltä käynniltä samassa terveyskeskuksessa kalenterivuoden aikana.
Terveyskeskuksen laboratoriopalveluista voidaan periä enintään 25 markkaa tutkimuskäynniltä ja röntgenpalveluista enintään 40 markkaa tutkimuskäynniltä.
Terveyskeskuksen avosairaanhoidon lääkäripalveluista voidaan 18 vuotta täyttäneiltä periä terveyskeskuksen ylläpitäjän päätöksen mukainen maksu, joka voi olla:
enintään 41,70 euron vuosimaksu, joka on voimassa kalenterivuoden siinä terveyskeskuksessa, johon maksu on suoritettu; jos palvelun käyttäjä ei suorita vuosimaksua, peritään häneltä 20,90 euron käyntimaksu käyntikertojen lukumäärästä riippumatta; tai
enintään 20,90 euron käyntimaksu; maksun saa kuitenkin periä ainoastaan kolmelta ensimmäiseltä käynniltä samassa terveyskeskuksessa kalenterivuoden aikana.
Terveyskeskuksen avosairaanhoidon lääkäripalveluista voidaan 18 vuotta täyttäneiltä periä terveyskeskuksen ylläpitäjän päätöksen mukainen maksu, joka voi olla:
enintään 41,20 euron vuosimaksu, joka on voimassa kalenterivuoden siinä terveyskeskuksessa, johon maksu on suoritettu; jos palvelun käyttäjä ei suorita vuosimaksua, peritään häneltä 20,60 euron käyntimaksu käyntikertojen lukumäärästä riippumatta; tai
enintään 20,60 euron käyntimaksu; maksun saa kuitenkin periä ainoastaan kolmelta ensimmäiseltä käynniltä samassa terveyskeskuksessa kalenterivuoden aikana.
Terveyskeskuksen avosairaanhoidon lääkäripalveluista voidaan 18 vuotta täyttäneiltä periä terveyskeskuksen ylläpitäjän päätöksen mukainen maksu, joka voi olla:
enintään 41,80 euron vuosimaksu, joka on voimassa kalenterivuoden siinä terveyskeskuksessa, johon maksu on suoritettu; jos palvelun käyttäjä ei suorita vuosimaksua, peritään häneltä 20,90 euron käyntimaksu käyntikertojen lukumäärästä riippumatta; tai
enintään 20,90 euron käyntimaksu; maksun saa kuitenkin periä ainoastaan kolmelta ensimmäiseltä käynniltä samassa terveyskeskuksessa kalenterivuoden aikana.
Terveyskeskuksen avosairaanhoidon lääkäripalveluista voidaan 18 vuotta täyttäneiltä periä terveyskeskuksen ylläpitäjän päätöksen mukainen maksu, joka voi olla:
enintään 46,00 euron vuosimaksu, joka on voimassa kalenterivuoden siinä terveyskeskuksessa, johon maksu on suoritettu; jos palvelun käyttäjä ei suorita vuosimaksua, peritään häneltä 23,00 euron käyntimaksu käyntikertojen lukumäärästä riippumatta; tai
enintään 23,00 euron käyntimaksu; maksun saa kuitenkin periä ainoastaan kolmelta ensimmäiseltä käynniltä samassa terveyskeskuksessa kalenterivuoden aikana.
Terveyskeskuksen avosairaanhoidon lääkäripalveluista voidaan 18 vuotta täyttäneiltä periä terveyskeskuksen ylläpitäjän päätöksen mukainen maksu, joka voi olla:
enintään 56,40 euron vuosimaksu, joka on voimassa kalenterivuoden siinä terveyskeskuksessa, johon maksu on suoritettu; jos palvelun käyttäjä ei suorita vuosimaksua, peritään häneltä 28,20 euron käyntimaksu käyntikertojen lukumäärästä riippumatta; tai
enintään 28,20 euron käyntimaksu; maksun saa kuitenkin periä ainoastaan kolmelta ensimmäiseltä käynniltä samassa terveyskeskuksessa kalenterivuoden aikana.
Terveyskeskuksen avosairaanhoidon lääkäripalveluista voidaan 18 vuotta täyttäneiltä periä terveyskeskuksen ylläpitäjän päätöksen mukainen maksu, joka voi olla:
enintään 60,30 euron vuosimaksu, joka on voimassa kalenterivuoden siinä terveyskeskuksessa, johon maksu on suoritettu; jos palvelun käyttäjä ei suorita vuosimaksua, peritään häneltä 30,20 euron käyntimaksu käyntikertojen lukumäärästä riippumatta; tai
enintään 30,20 euron käyntimaksu; maksun saa kuitenkin periä ainoastaan kolmelta ensimmäiseltä käynniltä samassa terveyskeskuksessa kalenterivuoden aikana.
Terveyskeskuksen päivystyksessä voidaan 18 vuotta täyttäneiltä periä arkisin kello 20.00–8.00 sekä lauantaisin, sunnuntaisin ja pyhäpäivinä 1 momentissa säädetyn maksun sijasta enintään 41,40 euroa käynniltä. Päivystyskäynnistä perittyä maksua ei oteta huomioon laskettaessa 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuja käyntejä.
Terveyskeskuksessa annetusta yksilökohtaisesta fysioterapiasta voidaan periä enintään 20 markkaa hoitokerralta.
Terveyskeskuksen päivystyksessä voidaan 18 vuotta täyttäneiltä periä arkisin kello 20.00–8.00 sekä lauantaisin, sunnuntaisin ja pyhäpäivinä 1 momentissa säädetyn maksun sijasta enintään 28,70 euroa käynniltä. Päivystyskäynnistä perittyä maksua ei oteta huomioon laskettaessa 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuja käyntejä.
Terveyskeskuksen päivystyksessä voidaan 18 vuotta täyttäneiltä periä arkisin kello 20.00–8.00 sekä lauantaisin, sunnuntaisin ja pyhäpäivinä 1 momentissa säädetyn maksun sijasta enintään 28,30 euroa käynniltä. Päivystyskäynnistä perittyä maksua ei oteta huomioon laskettaessa 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuja käyntejä.
Terveyskeskuksen päivystyksessä voidaan 18 vuotta täyttäneiltä periä arkisin kello 20.00–8.00 sekä lauantaisin, sunnuntaisin ja pyhäpäivinä 1 momentissa säädetyn maksun sijasta enintään 28,70 euroa käynniltä. Päivystyskäynnistä perittyä maksua ei oteta huomioon laskettaessa 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuja käyntejä.
Terveyskeskuksen päivystyksessä voidaan 18 vuotta täyttäneiltä periä arkisin kello 20.00–8.00 sekä lauantaisin, sunnuntaisin ja pyhäpäivinä 1 momentissa säädetyn maksun sijasta enintään 31,60 euroa käynniltä. Päivystyskäynnistä perittyä maksua ei oteta huomioon laskettaessa 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuja käyntejä.
Terveyskeskuksen päivystyksessä voidaan 18 vuotta täyttäneiltä periä arkisin kello 20.00–8.00 sekä lauantaisin, sunnuntaisin ja pyhäpäivinä 1 momentissa säädetyn maksun sijasta enintään 38,70 euroa käynniltä. Päivystyskäynnistä perittyä maksua ei oteta huomioon laskettaessa 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuja käyntejä.
Terveyskeskuksessa annetusta yksilökohtaisesta fysioterapiasta voidaan periä enintään 19,90 euroa hoitokerralta.
Terveyskeskuksessa annetusta yksilökohtaisesta fysioterapiasta voidaan periä enintään 11,50 euroa hoitokerralta.
Terveyskeskuksessa annetusta yksilökohtaisesta fysioterapiasta voidaan periä enintään 11,40 euroa hoitokerralta.
Terveyskeskuksessa annetusta yksilökohtaisesta fysioterapiasta voidaan periä enintään 11,60 euroa hoitokerralta.
Terveyskeskuksessa annetusta yksilökohtaisesta fysioterapiasta voidaan periä enintään 12,80 euroa hoitokerralta.
Terveyskeskuksessa annetusta yksilökohtaisesta fysioterapiasta voidaan periä enintään 18,60 euroa hoitokerralta.
7 §
Terveyskeskuksen avohoidon maksutTerveyskeskuksen laboratoriopalveluista voidaan periä enintään 25 markkaa tutkimuskäynniltä ja röntgenpalveluista enintään 40 markkaa tutkimuskäynniltä.
Terveyskeskuksessa annetusta yksilökohtaisesta fysioterapiasta voidaan periä enintään 20 markkaa hoitokerralta.
7 §
Terveyskeskuksen avohoidon maksutTerveyskeskuksen avosairaanhoidon lääkäripalveluista voidaan 18 vuotta täyttäneiltä periä terveyskeskuksen ylläpitäjän päätöksen mukainen maksu, joka voi olla:
enintään 41,70 euron vuosimaksu, joka on voimassa kalenterivuoden siinä terveyskeskuksessa, johon maksu on suoritettu; jos palvelun käyttäjä ei suorita vuosimaksua, peritään häneltä 20,90 euron käyntimaksu käyntikertojen lukumäärästä riippumatta; tai
enintään 20,90 euron käyntimaksu; maksun saa kuitenkin periä ainoastaan kolmelta ensimmäiseltä käynniltä samassa terveyskeskuksessa kalenterivuoden aikana.
Terveyskeskuksen päivystyksessä voidaan 18 vuotta täyttäneiltä periä arkisin kello 20.00–8.00 sekä lauantaisin, sunnuntaisin ja pyhäpäivinä 1 momentissa säädetyn maksun sijasta enintään 28,70 euroa käynniltä. Päivystyskäynnistä perittyä maksua ei oteta huomioon laskettaessa 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuja käyntejä.
Terveyskeskuksessa annetusta yksilökohtaisesta fysioterapiasta voidaan periä enintään 11,50 euroa hoitokerralta.
7 §
Terveyskeskuksen avohoidon maksutTerveyskeskuksen avosairaanhoidon lääkäripalveluista voidaan 18 vuotta täyttäneiltä periä terveyskeskuksen ylläpitäjän päätöksen mukainen maksu, joka voi olla:
enintään 41,20 euron vuosimaksu, joka on voimassa kalenterivuoden siinä terveyskeskuksessa, johon maksu on suoritettu; jos palvelun käyttäjä ei suorita vuosimaksua, peritään häneltä 20,60 euron käyntimaksu käyntikertojen lukumäärästä riippumatta; tai
enintään 20,60 euron käyntimaksu; maksun saa kuitenkin periä ainoastaan kolmelta ensimmäiseltä käynniltä samassa terveyskeskuksessa kalenterivuoden aikana.
Terveyskeskuksen päivystyksessä voidaan 18 vuotta täyttäneiltä periä arkisin kello 20.00–8.00 sekä lauantaisin, sunnuntaisin ja pyhäpäivinä 1 momentissa säädetyn maksun sijasta enintään 28,30 euroa käynniltä. Päivystyskäynnistä perittyä maksua ei oteta huomioon laskettaessa 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuja käyntejä.
Terveyskeskuksessa annetusta yksilökohtaisesta fysioterapiasta voidaan periä enintään 11,40 euroa hoitokerralta.
7 §
Terveyskeskuksen avohoidon maksutTerveyskeskuksen avosairaanhoidon lääkäripalveluista voidaan 18 vuotta täyttäneiltä periä terveyskeskuksen ylläpitäjän päätöksen mukainen maksu, joka voi olla:
enintään 41,80 euron vuosimaksu, joka on voimassa kalenterivuoden siinä terveyskeskuksessa, johon maksu on suoritettu; jos palvelun käyttäjä ei suorita vuosimaksua, peritään häneltä 20,90 euron käyntimaksu käyntikertojen lukumäärästä riippumatta; tai
enintään 20,90 euron käyntimaksu; maksun saa kuitenkin periä ainoastaan kolmelta ensimmäiseltä käynniltä samassa terveyskeskuksessa kalenterivuoden aikana.
Terveyskeskuksen päivystyksessä voidaan 18 vuotta täyttäneiltä periä arkisin kello 20.00–8.00 sekä lauantaisin, sunnuntaisin ja pyhäpäivinä 1 momentissa säädetyn maksun sijasta enintään 28,70 euroa käynniltä. Päivystyskäynnistä perittyä maksua ei oteta huomioon laskettaessa 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuja käyntejä.
Terveyskeskuksessa annetusta yksilökohtaisesta fysioterapiasta voidaan periä enintään 11,60 euroa hoitokerralta.
7 §
Terveyskeskuksen avohoidon maksutTerveyskeskuksen avosairaanhoidon lääkäripalveluista voidaan 18 vuotta täyttäneiltä periä terveyskeskuksen ylläpitäjän päätöksen mukainen maksu, joka voi olla:
enintään 46,00 euron vuosimaksu, joka on voimassa kalenterivuoden siinä terveyskeskuksessa, johon maksu on suoritettu; jos palvelun käyttäjä ei suorita vuosimaksua, peritään häneltä 23,00 euron käyntimaksu käyntikertojen lukumäärästä riippumatta; tai
enintään 23,00 euron käyntimaksu; maksun saa kuitenkin periä ainoastaan kolmelta ensimmäiseltä käynniltä samassa terveyskeskuksessa kalenterivuoden aikana.
Terveyskeskuksen päivystyksessä voidaan 18 vuotta täyttäneiltä periä arkisin kello 20.00–8.00 sekä lauantaisin, sunnuntaisin ja pyhäpäivinä 1 momentissa säädetyn maksun sijasta enintään 31,60 euroa käynniltä. Päivystyskäynnistä perittyä maksua ei oteta huomioon laskettaessa 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuja käyntejä.
Terveyskeskuksessa annetusta yksilökohtaisesta fysioterapiasta voidaan periä enintään 12,80 euroa hoitokerralta.
7 §
Terveyskeskuksen avohoidon maksutTerveyskeskuksen avosairaanhoidon lääkäripalveluista voidaan 18 vuotta täyttäneiltä periä terveyskeskuksen ylläpitäjän päätöksen mukainen maksu, joka voi olla:
enintään 56,40 euron vuosimaksu, joka on voimassa kalenterivuoden siinä terveyskeskuksessa, johon maksu on suoritettu; jos palvelun käyttäjä ei suorita vuosimaksua, peritään häneltä 28,20 euron käyntimaksu käyntikertojen lukumäärästä riippumatta; tai
enintään 28,20 euron käyntimaksu; maksun saa kuitenkin periä ainoastaan kolmelta ensimmäiseltä käynniltä samassa terveyskeskuksessa kalenterivuoden aikana.
Terveyskeskuksen päivystyksessä voidaan 18 vuotta täyttäneiltä periä arkisin kello 20.00–8.00 sekä lauantaisin, sunnuntaisin ja pyhäpäivinä 1 momentissa säädetyn maksun sijasta enintään 38,70 euroa käynniltä. Päivystyskäynnistä perittyä maksua ei oteta huomioon laskettaessa 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuja käyntejä.
Terveyskeskuksessa annetusta yksilökohtaisesta fysioterapiasta voidaan periä enintään 18,60 euroa hoitokerralta.
7 §
Terveyskeskuksen avohoidon maksutTerveyskeskuksen avosairaanhoidon lääkäripalveluista voidaan 18 vuotta täyttäneiltä periä terveyskeskuksen ylläpitäjän päätöksen mukainen maksu, joka voi olla:
enintään 60,30 euron vuosimaksu, joka on voimassa kalenterivuoden siinä terveyskeskuksessa, johon maksu on suoritettu; jos palvelun käyttäjä ei suorita vuosimaksua, peritään häneltä 30,20 euron käyntimaksu käyntikertojen lukumäärästä riippumatta; tai
enintään 30,20 euron käyntimaksu; maksun saa kuitenkin periä ainoastaan kolmelta ensimmäiseltä käynniltä samassa terveyskeskuksessa kalenterivuoden aikana.
Terveyskeskuksen päivystyksessä voidaan 18 vuotta täyttäneiltä periä arkisin kello 20.00–8.00 sekä lauantaisin, sunnuntaisin ja pyhäpäivinä 1 momentissa säädetyn maksun sijasta enintään 41,40 euroa käynniltä. Päivystyskäynnistä perittyä maksua ei oteta huomioon laskettaessa 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuja käyntejä.
Terveyskeskuksessa annetusta yksilökohtaisesta fysioterapiasta voidaan periä enintään 19,90 euroa hoitokerralta.
8 §
Sairaalan poliklinikkamaksuTerveydenhuoltolain 3 §:n 3 kohdassa tarkoitettua erikoissairaanhoitoa toteuttavan sairaalan tai muun erikoissairaanhoidon toimintayksikön ja terveyskeskuksen erikoislääkärijohtoisen sairaalan poliklinikalla tutkittavalta tai hoidettavalta voidaan periä enintään 71,30 euroa käynniltä. Sama maksu voidaan periä kaikilta 18 vuotta täyttäneiltä terveyskeskuksen ja sairaalan yhteisesti sairaalassa järjestämän päivystyksen yhteydessä arkisin kello 20.00–8.00 sekä lauantaisin, sunnuntaisin ja pyhäpäivinä.
Erikoissairaanhoitolaissa (1062/89) tarkoitetun sairaalan tai muun toimintayksikön poliklinikalla tutkittavalta tai hoidettavalta voidaan periä enintään 90 markkaa käynniltä.
Erikoissairaanhoitolaissa (1062/1989) tarkoitetun sairaalan tai muun toimintayksikön ja terveyskeskuksen erikoislääkärijohtoisen sairaalan poliklinikalla tutkittavalta tai hoidettavalta voidaan periä enintään 41,70 euroa käynniltä. Sama maksu voidaan periä kaikilta 18 vuotta täyttäneiltä terveyskeskuksen ja sairaalan yhteisesti sairaalassa järjestämän päivystyksen yhteydessä arkisin kello 20.00–8.00 sekä lauantaisin, sunnuntaisin ja pyhäpäivinä.
Erikoissairaanhoitolaissa (1062/1989) tarkoitetun sairaalan tai muun toimintayksikön ja terveyskeskuksen erikoislääkärijohtoisen sairaalan poliklinikalla tutkittavalta tai hoidettavalta voidaan periä enintään 41,20 euroa käynniltä. Sama maksu voidaan periä kaikilta 18 vuotta täyttäneiltä terveyskeskuksen ja sairaalan yhteisesti sairaalassa järjestämän päivystyksen yhteydessä arkisin kello 20.00–8.00 sekä lauantaisin, sunnuntaisin ja pyhäpäivinä.
Erikoissairaanhoitolaissa (1062/1989) tarkoitetun sairaalan tai muun toimintayksikön ja terveyskeskuksen erikoislääkärijohtoisen sairaalan poliklinikalla tutkittavalta tai hoidettavalta voidaan periä enintään 41,80 euroa käynniltä. Sama maksu voidaan periä kaikilta 18 vuotta täyttäneiltä terveyskeskuksen ja sairaalan yhteisesti sairaalassa järjestämän päivystyksen yhteydessä arkisin kello 20.00–8.00 sekä lauantaisin, sunnuntaisin ja pyhäpäivinä.
Terveydenhuoltolain 3 §:n 3 kohdassa tarkoitettua erikoissairaanhoitoa toteuttavan sairaalan tai muun erikoissairaanhoidon toimintayksikön ja terveyskeskuksen erikoislääkärijohtoisen sairaalan poliklinikalla tutkittavalta tai hoidettavalta voidaan periä enintään 41,80 euroa käynniltä. Sama maksu voidaan periä kaikilta 18 vuotta täyttäneiltä terveyskeskuksen ja sairaalan yhteisesti sairaalassa järjestämän päivystyksen yhteydessä arkisin kello 20.00–8.00 sekä lauantaisin, sunnuntaisin ja pyhäpäivinä.
Terveydenhuoltolain 3 §:n 3 kohdassa tarkoitettua erikoissairaanhoitoa toteuttavan sairaalan tai muun erikoissairaanhoidon toimintayksikön ja terveyskeskuksen erikoislääkärijohtoisen sairaalan poliklinikalla tutkittavalta tai hoidettavalta voidaan periä enintään 46,00 euroa käynniltä. Sama maksu voidaan periä kaikilta 18 vuotta täyttäneiltä terveyskeskuksen ja sairaalan yhteisesti sairaalassa järjestämän päivystyksen yhteydessä arkisin kello 20.00–8.00 sekä lauantaisin, sunnuntaisin ja pyhäpäivinä.
Terveydenhuoltolain 3 §:n 3 kohdassa tarkoitettua erikoissairaanhoitoa toteuttavan sairaalan tai muun erikoissairaanhoidon toimintayksikön ja terveyskeskuksen erikoislääkärijohtoisen sairaalan poliklinikalla tutkittavalta tai hoidettavalta voidaan periä enintään 66,70 euroa käynniltä. Sama maksu voidaan periä kaikilta 18 vuotta täyttäneiltä terveyskeskuksen ja sairaalan yhteisesti sairaalassa järjestämän päivystyksen yhteydessä arkisin kello 20.00–8.00 sekä lauantaisin, sunnuntaisin ja pyhäpäivinä.
Edellä 1 momentissa säädettyä maksua ei saa periä psykiatrisen avohoidon toimintayksikössä annetusta hoidosta.
Jos potilas poliklinikalla suoritetun tutkimuksen jälkeen otetaan välittömästi sairaalaan hoidettavaksi, peritään häneltä 1 momentissa säädetyn maksun sijasta 12 §:ssä säädetty maksu.
8 §
Sairaalan poliklinikkamaksuErikoissairaanhoitolaissa (1062/1989) tarkoitetun sairaalan tai muun toimintayksikön ja terveyskeskuksen erikoislääkärijohtoisen sairaalan poliklinikalla tutkittavalta tai hoidettavalta voidaan periä enintään 41,70 euroa käynniltä. Sama maksu voidaan periä kaikilta 18 vuotta täyttäneiltä terveyskeskuksen ja sairaalan yhteisesti sairaalassa järjestämän päivystyksen yhteydessä arkisin kello 20.00–8.00 sekä lauantaisin, sunnuntaisin ja pyhäpäivinä.
Edellä 1 momentissa säädettyä maksua ei saa periä psykiatrisen avohoidon toimintayksikössä annetusta hoidosta.
Jos potilas poliklinikalla suoritetun tutkimuksen jälkeen otetaan välittömästi sairaalaan hoidettavaksi, peritään häneltä 1 momentissa säädetyn maksun sijasta 12 §:ssä säädetty maksu.
8 a §
PäiväkirurgiaPäiväkirurgisesta toimenpiteestä, joka tehdään leikkaussalissa ja joka edellyttää yleisanestesiaa, laajaa puudutusta tai suonensisäisesti annettavaa lääkitystä, voidaan periä 8 §:ssä säädetyn maksun sijasta enintään 233,80 euroa.
Päiväkirurgisesta toimenpiteestä, joka tehdään leikkaussalissa ja joka edellyttää yleisanestesiaa, laajaa puudutusta tai suonensisäisesti annettavaa lääkitystä, voidaan periä 8 §:ssä säädetyn maksun sijasta enintään 136,80 euroa.
Päiväkirurgisesta toimenpiteestä, joka tehdään leikkaussalissa ja joka edellyttää yleisanestesiaa, laajaa puudutusta tai suonensisäisesti annettavaa lääkitystä, voidaan periä 8 §:ssä säädetyn maksun sijasta enintään 135,10 euroa.
Päiväkirurgisesta toimenpiteestä, joka tehdään leikkaussalissa ja joka edellyttää yleis-anestesiaa, laajaa puudutusta tai suonensisäisesti annettavaa lääkitystä, voidaan periä 8 §:ssä säädetyn maksun sijasta enintään 136,90 euroa.
Päiväkirurgisesta toimenpiteestä, joka tehdään leikkaussalissa ja joka edellyttää yleis-anestesiaa, laajaa puudutusta tai suonensisäisesti annettavaa lääkitystä, voidaan periä 8 §:ssä säädetyn maksun sijasta enintään 150,80 euroa.
Päiväkirurgisesta toimenpiteestä, joka tehdään leikkaussalissa ja joka edellyttää yleis-anestesiaa, laajaa puudutusta tai suonensisäisesti annettavaa lääkitystä, voidaan periä 8 §:ssä säädetyn maksun sijasta enintään 218,70 euroa.
Jos päiväkirurgisessa toimenpiteessä ollut henkilö komplikaation tai muun vastaavan syyn takia jää hoitopaikkaan toimenpidettä seuraavaan vuorokauteen, voidaan häneltä periä 1 momentissa säädetyn maksun lisäksi 12 §:ssä säädetty hoitopäivämaksu.
8 a §
PäiväkirurgiaPäiväkirurgisesta toimenpiteestä, joka tehdään leikkaussalissa ja joka edellyttää yleisanestesiaa, laajaa puudutusta tai suonensisäisesti annettavaa lääkitystä, voidaan periä 8 §:ssä säädetyn maksun sijasta enintään 136,80 euroa.
Jos päiväkirurgisessa toimenpiteessä ollut henkilö komplikaation tai muun vastaavan syyn takia jää hoitopaikkaan toimenpidettä seuraavaan vuorokauteen, voidaan häneltä periä 1 momentissa säädetyn maksun lisäksi 12 §:ssä säädetty hoitopäivämaksu.
8 b §
Laboratorio- ja kuvantamistutkimuksetYksityislääkärin lähetteellä tehtävistä laboratorio- ja kuvantamistutkimuksista, joihin ei liity muita tutkimuksia tai hoitotoimenpiteitä, voidaan periä enintään palvelun tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia vastaava maksu.
8 b §
Laboratorio- ja kuvantamistutkimuksetYksityislääkärin lähetteellä tehtävistä laboratorio- ja kuvantamistutkimuksista, joihin ei liity muita tutkimuksia tai hoitotoimenpiteitä, voidaan periä enintään palvelun tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia vastaava maksu.
9 §
Suun ja hampaiden tutkimus ja hoitoTerveyskeskuksessa annetusta suun ja hampaiden tutkimuksesta ja hoidosta voidaan periä perusmaksuna enintään 14,80 euroa käynniltä, kun hoidon antaa suuhygienisti. Hammaslääkärin antamasta hoidosta voidaan perusmaksuna periä enintään 19,10 euroa ja erikoishammaslääkärin antamasta hoidosta enintään 28,10 euroa käynniltä.
Terveyskeskuksessa annetusta suun ja hampaiden tutkimuksesta ja hoidosta voidaan periä perusmaksuna enintään 25 markkaa käynniltä. Erikoishammaslääkärin antamasta hoidosta voidaan kuitenkin periä perusmaksuna enintään 50 markkaa käynniltä.
Terveyskeskuksessa annetusta suun ja hampaiden tutkimuksesta ja hoidosta voidaan periä perusmaksuna enintään 10,30 euroa käynniltä, kun hoidon antaa suuhygienisti. Hammaslääkärin antamasta hoidosta voidaan perusmaksuna periä enintään 13,30 euroa ja erikoishammaslääkärin antamasta hoidosta enintään 19,40 euroa käynniltä.
Terveyskeskuksessa annetusta suun ja hampaiden tutkimuksesta ja hoidosta voidaan periä perusmaksuna enintään 10,20 euroa käynniltä, kun hoidon antaa suuhygienisti. Hammaslääkärin antamasta hoidosta voidaan perusmaksuna periä enintään 13,10 euroa ja erikoishammaslääkärin antamasta hoidosta enintään 19,20 euroa käynniltä.
Terveyskeskuksessa annetusta suun ja hampaiden tutkimuksesta ja hoidosta voidaan periä perusmaksuna enintään 10,30 euroa käynniltä, kun hoidon antaa suuhygienisti. Hammaslääkärin antamasta hoidosta voidaan perusmaksuna periä enintään 13,30 euroa ja erikoishammaslääkärin antamasta hoidosta enintään 19,50 euroa käynniltä.
Terveyskeskuksessa annetusta suun ja hampaiden tutkimuksesta ja hoidosta voidaan periä perusmaksuna enintään 11,30 euroa käynniltä, kun hoidon antaa suuhygienisti. Hammaslääkärin antamasta hoidosta voidaan perusmaksuna periä enintään 14,60 euroa ja erikoishammaslääkärin antamasta hoidosta enintään 21,50 euroa käynniltä.
Terveyskeskuksessa annetusta suun ja hampaiden tutkimuksesta ja hoidosta voidaan periä perusmaksuna enintään 13,80 euroa käynniltä, kun hoidon antaa suuhygienisti. Hammaslääkärin antamasta hoidosta voidaan perusmaksuna periä enintään 17,90 euroa ja erikoishammaslääkärin antamasta hoidosta enintään 26,30 euroa käynniltä.
Edellä 1 momentissa säädetyn perusmaksun lisäksi voidaan kulloinkin voimassa olevan terveydenhuollon toimenpideluokituksen mukaisista suun terveydenhuollon toimenpiteistä periä enintään seuraavat maksut:
kuvantamistutkimukset:
kuvantamistutkimukset:
hammaskuva 8,50 euroa;
leukojen ja koko hampaiston panoraamaröntgenkuvaus 19,10 euroa;
kuvantamistutkimukset:
hammaskuva 8,40 euroa;
leukojen ja koko hampaiston panoraamaröntgenkuvaus 18,90 euroa;
kuvantamistutkimukset:
hammaskuva 8,50 euroa;
leukojen ja koko hampaiston panoraamaröntgenkuvaus 19,20 euroa;
kuvantamistutkimukset:
hammaskuva 9,40 euroa;
leukojen ja koko hampaiston panoraamaröntgenkuvaus 21,10 euroa;
kuvantamistutkimukset:
hammaskuva 11,50 euroa;
leukojen ja koko hampaiston panoraamaröntgenkuvaus 25,80 euroa;
kuvantamistutkimukset:
hammaskuva 12,30 euroa;
leukojen ja koko hampaiston panoraamaröntgenkuvaus 27,60 euroa;
ehkäisevään hoitoon kuuluvat toimenpideluokituksen SC-ryhmän suun terveyden edistämisen toimenpiteet 12,30 euroa käyntikerralta;
ehkäisevään hoitoon kuuluvat toimenpideluokituksen SC-ryhmän suun terveyden edistämisen toimenpiteet 8,50 euroa käyntikerralta;
ehkäisevään hoitoon kuuluvat toimenpideluokituksen SC-ryhmän suun terveyden edistämisen toimenpiteet 8,40 euroa käyntikerralta;
ehkäisevään hoitoon kuuluvat toimenpideluokituksen SC-ryhmän suun terveyden edistämisen toimenpiteet 8,50 euroa käyntikerralta;
ehkäisevään hoitoon kuuluvat toimenpideluokituksen SC-ryhmän suun terveyden edistämisen toimenpiteet 9,40 euroa käyntikerralta;
ehkäisevään hoitoon kuuluvat toimenpideluokituksen SC-ryhmän suun terveyden edistämisen toimenpiteet 11,50 euroa käyntikerralta;
ehkäisevään hoitoon kuuluvat toimenpideluokituksen SC-ryhmän suun terveyden edistämisen toimenpiteet 12,30 euroa käyntikerralta;
tutkimukset, hammastarkastukset ja sairauksien hoito toimenpideluokituksen vaativuusluokan mukaan, lukuun ottamatta 4 kohdassa lueteltuja proteettisia toimenpiteitä, seuraavasti:
tutkimukset, hammastarkastukset ja sairauksien hoito toimenpideluokituksen vaativuusluokan mukaan, lukuun ottamatta 4 kohdassa lueteltuja proteettisia toimenpiteitä, seuraavasti:
8,50 euroa vaativuusluokkaan 0–2 kuuluvasta toimenpiteestä;
19,10 euroa vaativuusluokkaan 3 ja 4 kuuluvasta toimenpiteestä;
38,00 euroa vaativuusluokkaan 5–7 kuuluvasta toimenpiteestä;
55,60 euroa vaativuusluokkaan 8–10 kuuluvasta toimenpiteestä;
78,00 euroa vaativuusluokkaan 11 tai sitä suurempaan vaativuusluokkaan kuuluvasta toimenpiteestä;
tutkimukset, hammastarkastukset ja sairauksien hoito toimenpideluokituksen vaativuusluokan mukaan, lukuun ottamatta 4 kohdassa lueteltuja proteettisia toimenpiteitä, seuraavasti:
8,40 euroa vaativuusluokkaan 0–2 kuuluvasta toimenpiteestä;
18,90 euroa vaativuusluokkaan 3 ja 4 kuuluvasta toimenpiteestä;
37,50 euroa vaativuusluokkaan 5–7 kuuluvasta toimenpiteestä;
54,90 euroa vaativuusluokkaan 8–10 kuuluvasta toimenpiteestä;
77,00 euroa vaativuusluokkaan 11 tai sitä suurempaan vaativuusluokkaan kuuluvasta toimenpiteestä;
tutkimukset, hammastarkastukset ja sairauksien hoito toimenpideluokituksen vaativuusluokan mukaan, lukuun ottamatta 4 kohdassa lueteltuja proteettisia toimenpiteitä, seuraavasti:
8,50 euroa vaativuusluokkaan 0–2 kuuluvasta toimenpiteestä;
19,20 euroa vaativuusluokkaan 3 ja 4 kuuluvasta toimenpiteestä;
38 euroa vaativuusluokkaan 5–7 kuuluvasta toimenpiteestä;
55,60 euroa vaativuusluokkaan 8–10 kuuluvasta toimenpiteestä;
78 euroa vaativuusluokkaan 11 tai sitä suurempaan vaativuusluokkaan kuuluvasta toimenpiteestä;
tutkimukset, hammastarkastukset ja sairauksien hoito toimenpideluokituksen vaativuusluokan mukaan, lukuun ottamatta 4 kohdassa lueteltuja proteettisia toimenpiteitä, seuraavasti:
9,40 euroa vaativuusluokkaan 0–2 kuuluvasta toimenpiteestä;
21,10 euroa vaativuusluokkaan 3 ja 4 kuuluvasta toimenpiteestä;
41,80 euroa vaativuusluokkaan 5–7 kuuluvasta toimenpiteestä;
61,20 euroa vaativuusluokkaan 8–10 kuuluvasta toimenpiteestä;
85,90 euroa vaativuusluokkaan 11 tai sitä suurempaan vaativuusluokkaan kuuluvasta toimenpiteestä;
tutkimukset, hammastarkastukset ja sairauksien hoito toimenpideluokituksen vaativuusluokan mukaan, lukuun ottamatta 4 kohdassa lueteltuja proteettisia toimenpiteitä, seuraavasti:
11,50 euroa vaativuusluokkaan 0–2 kuuluvasta toimenpiteestä;
25,80 euroa vaativuusluokkaan 3 ja 4 kuuluvasta toimenpiteestä;
51,20 euroa vaativuusluokkaan 5–7 kuuluvasta toimenpiteestä;
75,00 euroa vaativuusluokkaan 8–10 kuuluvasta toimenpiteestä;
105,20 euroa vaativuusluokkaan 11 tai sitä suurempaan vaativuusluokkaan kuuluvasta toimenpiteestä;
tutkimukset, hammastarkastukset ja sairauksien hoito toimenpideluokituksen vaativuusluokan mukaan, lukuun ottamatta 4 kohdassa lueteltuja proteettisia toimenpiteitä, seuraavasti:
12,30 euroa vaativuusluokkaan 0–2 kuuluvasta toimenpiteestä;
27,60 euroa vaativuusluokkaan 3 ja 4 kuuluvasta toimenpiteestä;
54,70 euroa vaativuusluokkaan 5–7 kuuluvasta toimenpiteestä;
80,20 euroa vaativuusluokkaan 8–10 kuuluvasta toimenpiteestä;
112,50 euroa vaativuusluokkaan 11 tai sitä suurempaan vaativuusluokkaan kuuluvasta toimenpiteestä;
proteettiset toimenpiteet:
proteettiset toimenpiteet:
proteesin pohjaus 55,60 euroa;
proteesin korjaus 38,00 euroa;
akryyliosa- ja kokoproteesi 185,80 euroa;
kruunut ja sillat 185,80 euroa hampaalta;
rankaproteesi 225,50 euroa.
proteettiset toimenpiteet:
proteesin pohjaus 54,90 euroa;
proteesin korjaus 37,50 euroa;
akryyliosa- ja kokoproteesi 183,50 euroa;
kruunut ja sillat 183,50 euroa hampaalta;
rankaproteesi 222,70 euroa.
proteettiset toimenpiteet:
proteesin pohjaus 55,60 euroa;
proteesin korjaus 38 euroa;
akryyliosa- ja kokoproteesi 186 euroa;
kruunut ja sillat 186 euroa hampaalta;
rankaproteesi 225,70 euroa.
proteettiset toimenpiteet:
proteesin pohjaus 61,20 euroa;
proteesin korjaus 41,80 euroa;
akryyliosa- ja kokoproteesi 204,80 euroa;
kruunut ja sillat 204,80 euroa hampaalta;
rankaproteesi 248,60 euroa.
proteettiset toimenpiteet:
proteesin pohjaus 75,00 euroa;
proteesin korjaus 51,20 euroa;
akryyliosa- ja kokoproteesi 250,90 euroa;
kruunut ja sillat 250,90 euroa hampaalta;
rankaproteesi 304,50 euroa.
proteettiset toimenpiteet:
proteesin pohjaus 80,20 euroa;
proteesin korjaus 54,70 euroa;
akryyliosa- ja kokoproteesi 268,30 euroa;
kruunut ja sillat 268,30 euroa hampaalta;
rankaproteesi 325,60 euroa.
Edellä 1 momentissa säädetyn perusmaksun lisäksi voidaan tutkimus- ja hoitotoimenpiteistä periä enintään seuraavat maksut:
Edellä 1 momentissa säädetyn perusmaksun lisäksi voidaan kulloinkin voimassa olevan terveydenhuollon toimenpideluokituksen mukaisista suun terveydenhuollon toimenpiteistä periä enintään seuraavat maksut:
kuvantamistutkimukset:
hammaskuva 8,50 euroa;
leukojen ja koko hampaiston panoraamaröntgenkuvaus 19,10 euroa;
ehkäisevään hoitoon kuuluvat toimenpideluokituksen SC-ryhmän suun terveyden edistämisen toimenpiteet 8,50 euroa käyntikerralta;
tutkimukset, hammastarkastukset ja sairauksien hoito toimenpideluokituksen vaativuusluokan mukaan, lukuun ottamatta 4 kohdassa lueteltuja proteettisia toimenpiteitä, seuraavasti:
8,50 euroa vaativuusluokkaan 0–2 kuuluvasta toimenpiteestä;
19,10 euroa vaativuusluokkaan 3 ja 4 kuuluvasta toimenpiteestä;
38,00 euroa vaativuusluokkaan 5–7 kuuluvasta toimenpiteestä;
55,60 euroa vaativuusluokkaan 8–10 kuuluvasta toimenpiteestä;
78,00 euroa vaativuusluokkaan 11 tai sitä suurempaan vaativuusluokkaan kuuluvasta toimenpiteestä;
proteettiset toimenpiteet:
proteesin pohjaus 55,60 euroa;
proteesin korjaus 38,00 euroa;
akryyliosa- ja kokoproteesi 185,80 euroa;
kruunut ja sillat 185,80 euroa hampaalta;
rankaproteesi 225,50 euroa.
Edellä 1 momentissa säädetyn perusmaksun lisäksi voidaan kulloinkin voimassa olevan terveydenhuollon toimenpideluokituksen mukaisista suun terveydenhuollon toimenpiteistä periä enintään seuraavat maksut:
kuvantamistutkimukset:
hammaskuva 8,40 euroa;
leukojen ja koko hampaiston panoraamaröntgenkuvaus 18,90 euroa;
ehkäisevään hoitoon kuuluvat toimenpideluokituksen SC-ryhmän suun terveyden edistämisen toimenpiteet 8,40 euroa käyntikerralta;
tutkimukset, hammastarkastukset ja sairauksien hoito toimenpideluokituksen vaativuusluokan mukaan, lukuun ottamatta 4 kohdassa lueteltuja proteettisia toimenpiteitä, seuraavasti:
8,40 euroa vaativuusluokkaan 0–2 kuuluvasta toimenpiteestä;
18,90 euroa vaativuusluokkaan 3 ja 4 kuuluvasta toimenpiteestä;
37,50 euroa vaativuusluokkaan 5–7 kuuluvasta toimenpiteestä;
54,90 euroa vaativuusluokkaan 8–10 kuuluvasta toimenpiteestä;
77,00 euroa vaativuusluokkaan 11 tai sitä suurempaan vaativuusluokkaan kuuluvasta toimenpiteestä;
proteettiset toimenpiteet:
proteesin pohjaus 54,90 euroa;
proteesin korjaus 37,50 euroa;
akryyliosa- ja kokoproteesi 183,50 euroa;
kruunut ja sillat 183,50 euroa hampaalta;
rankaproteesi 222,70 euroa.
Edellä 1 momentissa säädetyn perusmaksun lisäksi voidaan kulloinkin voimassa olevan terveydenhuollon toimenpideluokituksen mukaisista suun terveydenhuollon toimenpiteistä periä enintään seuraavat maksut:
kuvantamistutkimukset:
hammaskuva 8,50 euroa;
leukojen ja koko hampaiston panoraamaröntgenkuvaus 19,20 euroa;
ehkäisevään hoitoon kuuluvat toimenpideluokituksen SC-ryhmän suun terveyden edistämisen toimenpiteet 8,50 euroa käyntikerralta;
tutkimukset, hammastarkastukset ja sairauksien hoito toimenpideluokituksen vaativuusluokan mukaan, lukuun ottamatta 4 kohdassa lueteltuja proteettisia toimenpiteitä, seuraavasti:
8,50 euroa vaativuusluokkaan 0–2 kuuluvasta toimenpiteestä;
19,20 euroa vaativuusluokkaan 3 ja 4 kuuluvasta toimenpiteestä;
38 euroa vaativuusluokkaan 5–7 kuuluvasta toimenpiteestä;
55,60 euroa vaativuusluokkaan 8–10 kuuluvasta toimenpiteestä;
78 euroa vaativuusluokkaan 11 tai sitä suurempaan vaativuusluokkaan kuuluvasta toimenpiteestä;
proteettiset toimenpiteet:
proteesin pohjaus 55,60 euroa;
proteesin korjaus 38 euroa;
akryyliosa- ja kokoproteesi 186 euroa;
kruunut ja sillat 186 euroa hampaalta;
rankaproteesi 225,70 euroa.
Edellä 1 momentissa säädetyn perusmaksun lisäksi voidaan kulloinkin voimassa olevan terveydenhuollon toimenpideluokituksen mukaisista suun terveydenhuollon toimenpiteistä periä enintään seuraavat maksut:
kuvantamistutkimukset:
hammaskuva 9,40 euroa;
leukojen ja koko hampaiston panoraamaröntgenkuvaus 21,10 euroa;
ehkäisevään hoitoon kuuluvat toimenpideluokituksen SC-ryhmän suun terveyden edistämisen toimenpiteet 9,40 euroa käyntikerralta;
tutkimukset, hammastarkastukset ja sairauksien hoito toimenpideluokituksen vaativuusluokan mukaan, lukuun ottamatta 4 kohdassa lueteltuja proteettisia toimenpiteitä, seuraavasti:
9,40 euroa vaativuusluokkaan 0–2 kuuluvasta toimenpiteestä;
21,10 euroa vaativuusluokkaan 3 ja 4 kuuluvasta toimenpiteestä;
41,80 euroa vaativuusluokkaan 5–7 kuuluvasta toimenpiteestä;
61,20 euroa vaativuusluokkaan 8–10 kuuluvasta toimenpiteestä;
85,90 euroa vaativuusluokkaan 11 tai sitä suurempaan vaativuusluokkaan kuuluvasta toimenpiteestä;
proteettiset toimenpiteet:
proteesin pohjaus 61,20 euroa;
proteesin korjaus 41,80 euroa;
akryyliosa- ja kokoproteesi 204,80 euroa;
kruunut ja sillat 204,80 euroa hampaalta;
rankaproteesi 248,60 euroa.
Edellä 1 momentissa säädetyn perusmaksun lisäksi voidaan kulloinkin voimassa olevan terveydenhuollon toimenpideluokituksen mukaisista suun terveydenhuollon toimenpiteistä periä enintään seuraavat maksut:
kuvantamistutkimukset:
hammaskuva 11,50 euroa;
leukojen ja koko hampaiston panoraamaröntgenkuvaus 25,80 euroa;
ehkäisevään hoitoon kuuluvat toimenpideluokituksen SC-ryhmän suun terveyden edistämisen toimenpiteet 11,50 euroa käyntikerralta;
tutkimukset, hammastarkastukset ja sairauksien hoito toimenpideluokituksen vaativuusluokan mukaan, lukuun ottamatta 4 kohdassa lueteltuja proteettisia toimenpiteitä, seuraavasti:
11,50 euroa vaativuusluokkaan 0–2 kuuluvasta toimenpiteestä;
25,80 euroa vaativuusluokkaan 3 ja 4 kuuluvasta toimenpiteestä;
51,20 euroa vaativuusluokkaan 5–7 kuuluvasta toimenpiteestä;
75,00 euroa vaativuusluokkaan 8–10 kuuluvasta toimenpiteestä;
105,20 euroa vaativuusluokkaan 11 tai sitä suurempaan vaativuusluokkaan kuuluvasta toimenpiteestä;
proteettiset toimenpiteet:
proteesin pohjaus 75,00 euroa;
proteesin korjaus 51,20 euroa;
akryyliosa- ja kokoproteesi 250,90 euroa;
kruunut ja sillat 250,90 euroa hampaalta;
rankaproteesi 304,50 euroa.
Edellä 1 momentissa säädetyn perusmaksun lisäksi voidaan kulloinkin voimassa olevan terveydenhuollon toimenpideluokituksen mukaisista suun terveydenhuollon toimenpiteistä periä enintään seuraavat maksut:
kuvantamistutkimukset:
hammaskuva 12,30 euroa;
leukojen ja koko hampaiston panoraamaröntgenkuvaus 27,60 euroa;
ehkäisevään hoitoon kuuluvat toimenpideluokituksen SC-ryhmän suun terveyden edistämisen toimenpiteet 12,30 euroa käyntikerralta;
tutkimukset, hammastarkastukset ja sairauksien hoito toimenpideluokituksen vaativuusluokan mukaan, lukuun ottamatta 4 kohdassa lueteltuja proteettisia toimenpiteitä, seuraavasti:
12,30 euroa vaativuusluokkaan 0–2 kuuluvasta toimenpiteestä;
27,60 euroa vaativuusluokkaan 3 ja 4 kuuluvasta toimenpiteestä;
54,70 euroa vaativuusluokkaan 5–7 kuuluvasta toimenpiteestä;
80,20 euroa vaativuusluokkaan 8–10 kuuluvasta toimenpiteestä;
112,50 euroa vaativuusluokkaan 11 tai sitä suurempaan vaativuusluokkaan kuuluvasta toimenpiteestä;
proteettiset toimenpiteet:
proteesin pohjaus 80,20 euroa;
proteesin korjaus 54,70 euroa;
akryyliosa- ja kokoproteesi 268,30 euroa;
kruunut ja sillat 268,30 euroa hampaalta;
rankaproteesi 325,60 euroa.
Edellä 1 ja 2 momentissa säädettyjen maksujen lisäksi voidaan oikomislaitteista ja hammasproteettisista toimenpiteistä periä aiheutuvat hammastekniset kulut enintään todellisten kustannusten mukaisina, mikäli potilas ei ole suorittanut maksua suoraan valmistajalle.
Erikoismateriaaleista voidaan periä enintään todellisia kustannuksia vastaava maksu.
Jos potilas annettujen käyttöohjeiden vastaisen menettelyn tai ilmeisen huolimattomuuden vuoksi on aiheuttanut oikomislaitteen häviämisen tai vahingoittumisen, voidaan häneltä periä uuden oikomislaitteen hankkimisesta tai vahingoittuneen laitteen korjaamisesta aiheutuneet hammastekniset kulut enintään todellisten kustannusten mukaisina.
Jos potilas annettujen käyttöohjeiden vastaisen menettelyn tai ilmeisen huolimattomuuden vuoksi on aiheuttanut oikomislaitteen häviämisen tai vahingoittumisen, voidaan häneltä periä uuden oikomislaiteen hankkimisesta tai vahingoittuneen laitteen korjaamisesta aiheutuneet hammastekniset kulut enintään todellisten kustannusten mukaisina.
Edellä 1–4 momentissa säädettyjä maksuja ei saa periä alle 18-vuotiailta. Siltä, jolla on rintamasotilastunnus, rintamapalvelustunnus, rintamatunnus, veteraanitunnus tai jolla on eräisiin Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutuksesta annetun lain (1039/1997) 2 §:ssä tarkoitettu todistus mainitun lain 1 §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitettuihin miinanraivaustehtäviin osallistumisesta, ei saa periä maksua hampaiden tarkastuksesta, ehkäisevästä hoidosta eikä protetiikkaan liittyvästä kliinisestä työstä.
Edellä 1-4 momentissa säädettyjä maksuja ei saa periä alle 19-vuotiailta. Henkilöltä, jolla on rintamasotilastunnus, rintamapalvelustunnus, rintamatunnus tai veteraanitunnus, ei saa periä maksua hampaiden tarkastuksesta, ehkäisevästä hoidosta eikä protetiikkaan liittyvästä kliinisestä työstä.
Edellä 1–4 momentissa säädettyjä maksuja ei saa periä alle 18-vuotiailta. Siltä, jolla on rintamasotilastunnus, rintamapalvelustunnus, rintamatunnus, veteraanitunnus tai jolla on eräisiin Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutuksesta annetun lain (1039/1997) 2 §:ssä tarkoitettu todistus lain 1 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuihin miinanraivaustehtäviin osallistumisesta, ei saa periä maksua hampaiden tarkastuksesta, ehkäisevästä hoidosta eikä protetiikkaan liittyvästä kliinisestä työstä.
Edellä 1–4 momentissa säädettyjä maksuja ei saa periä alle 18-vuotiailta. Siltä, jolla on rintamasotilastunnus, rintamapalvelustunnus, rintamatunnus, veteraanitunnus tai jolla on eräisiin Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutuksesta annetun lain (1039/1997) 2 §:ssä tarkoitettu todistus mainitun lain 1 §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitettuihin miinanraivaustehtäviin osallistumisesta, ei saa periä maksua hampaiden tarkastuksesta, ehkäisevästä hoidosta eikä protetiikkaan liittyvästä kliinisestä työstä.
9 §
Suun ja hampaiden tutkimus ja hoitoTerveyskeskuksessa annetusta suun ja hampaiden tutkimuksesta ja hoidosta voidaan periä perusmaksuna enintään 10,30 euroa käynniltä, kun hoidon antaa suuhygienisti. Hammaslääkärin antamasta hoidosta voidaan perusmaksuna periä enintään 13,30 euroa ja erikoishammaslääkärin antamasta hoidosta enintään 19,40 euroa käynniltä.
Edellä 1 momentissa säädetyn perusmaksun lisäksi voidaan kulloinkin voimassa olevan terveydenhuollon toimenpideluokituksen mukaisista suun terveydenhuollon toimenpiteistä periä enintään seuraavat maksut:
kuvantamistutkimukset:
hammaskuva 8,50 euroa;
leukojen ja koko hampaiston panoraamaröntgenkuvaus 19,10 euroa;
ehkäisevään hoitoon kuuluvat toimenpideluokituksen SC-ryhmän suun terveyden edistämisen toimenpiteet 8,50 euroa käyntikerralta;
tutkimukset, hammastarkastukset ja sairauksien hoito toimenpideluokituksen vaativuusluokan mukaan, lukuun ottamatta 4 kohdassa lueteltuja proteettisia toimenpiteitä, seuraavasti:
8,50 euroa vaativuusluokkaan 0–2 kuuluvasta toimenpiteestä;
19,10 euroa vaativuusluokkaan 3 ja 4 kuuluvasta toimenpiteestä;
38,00 euroa vaativuusluokkaan 5–7 kuuluvasta toimenpiteestä;
55,60 euroa vaativuusluokkaan 8–10 kuuluvasta toimenpiteestä;
78,00 euroa vaativuusluokkaan 11 tai sitä suurempaan vaativuusluokkaan kuuluvasta toimenpiteestä;
proteettiset toimenpiteet:
proteesin pohjaus 55,60 euroa;
proteesin korjaus 38,00 euroa;
akryyliosa- ja kokoproteesi 185,80 euroa;
kruunut ja sillat 185,80 euroa hampaalta;
rankaproteesi 225,50 euroa.
Edellä 1 ja 2 momentissa säädettyjen maksujen lisäksi voidaan oikomislaitteista ja hammasproteettisista toimenpiteistä periä aiheutuvat hammastekniset kulut enintään todellisten kustannusten mukaisina, mikäli potilas ei ole suorittanut maksua suoraan valmistajalle.
Erikoismateriaaleista voidaan periä enintään todellisia kustannuksia vastaava maksu.
Jos potilas annettujen käyttöohjeiden vastaisen menettelyn tai ilmeisen huolimattomuuden vuoksi on aiheuttanut oikomislaitteen häviämisen tai vahingoittumisen, voidaan häneltä periä uuden oikomislaitteen hankkimisesta tai vahingoittuneen laitteen korjaamisesta aiheutuneet hammastekniset kulut enintään todellisten kustannusten mukaisina.
Edellä 1–4 momentissa säädettyjä maksuja ei saa periä alle 18-vuotiailta. Siltä, jolla on rintamasotilastunnus, rintamapalvelustunnus, rintamatunnus, veteraanitunnus tai jolla on eräisiin Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutuksesta annetun lain (1039/1997) 2 §:ssä tarkoitettu todistus lain 1 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuihin miinanraivaustehtäviin osallistumisesta, ei saa periä maksua hampaiden tarkastuksesta, ehkäisevästä hoidosta eikä protetiikkaan liittyvästä kliinisestä työstä.
9 a §
Suun ja leukojen erikoissairaanhoitoTerveyskeskuksessa annetusta suun ja leukojen erikoissairaanhoidosta voidaan periä 9 §:ssä säädetyn maksun sijasta enintään 8 §:n 1 momentissa tai 8 a §:ssä säädetty maksu silloin kun tutkimuksen ja hoidon perusteena on:
hampaiston, leukojen ja kasvojen kehityshäiriö,
hampaiston, leukojen ja kasvojen kehityshäiriö,
vaikea, toimintaa haittaava laaja-alainen synnynnäinen hampaistopuutos tai kehityshäiriö,
vaikea, toimintaa haittaava laaja-alainen synnynnäinen hampaistopuutos tai kehityshäiriö,
pään ja leukojen alueen kiputila,
pään ja leukojen alueen kiputila,
kaulan ja pään alueen säteilytys tai sytostaattihoito taikka
kaulan ja pään alueen säteilytys tai sytostaattihoito taikka
muun kuin hammassairauden takia välttämätön suun hoito.
muun kuin hammassairauden takia välttämätön suun hoito.
Terveyskeskuksessa annetusta suun ja leukojen erikoissairaanhoidosta voidaan periä 9 §:ssä säädetyn maksun sijasta enintään 8 §:n 1 momentissa tai 8 a §:ssä säädetty maksu silloin kun tutkimuksen ja hoidon perusteena on:
hampaiston, leukojen ja kasvojen kehityshäiriö,
vaikea, toimintaa haittaava laaja-alainen synnynnäinen hampaistopuutos tai kehityshäiriö,
pään ja leukojen alueen kiputila,
kaulan ja pään alueen säteilytys tai sytostaattihoito taikka
muun kuin hammassairauden takia välttämätön suun hoito.
9 a §
Suun ja leukojen erikoissairaanhoitoTerveyskeskuksessa annetusta suun ja leukojen erikoissairaanhoidosta voidaan periä 9 §:ssä säädetyn maksun sijasta enintään 8 §:n 1 momentissa tai 8 a §:ssä säädetty maksu silloin kun tutkimuksen ja hoidon perusteena on:
hampaiston, leukojen ja kasvojen kehityshäiriö,
vaikea, toimintaa haittaava laaja-alainen synnynnäinen hampaistopuutos tai kehityshäiriö,
pään ja leukojen alueen kiputila,
kaulan ja pään alueen säteilytys tai sytostaattihoito taikka
muun kuin hammassairauden takia välttämätön suun hoito.
10 §
10 § on kumottu A:lla 15.9.2026/850, joka tulee voimaan 1.1.2028. Aiempi sanamuoto kuuluu:
10 §
SairaankuljetusTerveyskeskuksen sairaankuljetusajoneuvolla suoritetusta sairaankuljetuksesta voidaan periä enintään 35 markkaa yhdensuuntaiselta matkalta.
Edellä 1 momentissa säädettyä maksua ei saa periä lääkärin määräämästä sairaankuljetusajoneuvolla tapahtuvasta kuljetuksesta terveyskeskuksen tai sairaalan sairaansijalta toiseen hoitolaitokseen tai kotihoitoon.
10 §
SairaankuljetusSairaankuljetusajoneuvolla suoritetusta sairaankuljetuksesta voidaan periä enintään valtioneuvoston asetuksella vahvistetun taksan mukainen maksu. Tämä maksu voidaan periä myös silloin, kun annetun ensihoidon ansiosta potilaan tila on korjaantunut siinä määrin, että kuljetusta hoitopaikkaan ei ole tarvinnut suorittaa.
Edellä 1 momentissa säädettyä maksua ei saa periä lääkärin määräämästä sairaankuljetusajoneuvolla tapahtuvasta kuljetuksesta terveyskeskuksen tai sairaalan sairaansijalta toiseen hoitolaitokseen tai kotihoitoon.
Sairausvakuutuslain (1224/2004) mukaan vakuutetulla on oikeus saada sairaankuljetuksesta aiheutuneista kustannuksista korvausta siten kuin mainitussa laissa säädetään.
10 §
SairaankuljetusSairaankuljetusajoneuvolla suoritetusta sairaankuljetuksesta voidaan periä enintään valtioneuvoston asetuksella vahvistetun taksan mukainen maksu. Tämä maksu voidaan periä myös silloin, kun annetun ensihoidon ansiosta potilaan tila on korjaantunut siinä määrin, että kuljetusta hoitopaikkaan ei ole tarvinnut suorittaa.
Terveyskeskuksen sairaankuljetusajoneuvolla suoritetusta sairaankuljetuksesta voidaan periä enintään 35 markkaa yhdensuuntaiselta matkalta.
Edellä 1 momentissa säädettyä maksua ei saa periä lääkärin määräämästä sairaankuljetusajoneuvolla tapahtuvasta kuljetuksesta terveyskeskuksen tai sairaalan sairaansijalta toiseen hoitolaitokseen tai kotihoitoon.
Sairausvakuutuslain (1224/2004) mukaan vakuutetulla on oikeus saada sairaankuljetuksesta aiheutuneista kustannuksista korvausta siten kuin mainitussa laissa säädetään.
Sairausvakuutuslain (1224/2004) mukaan vakuutetulla on oikeus saada sairaankuljetuksesta aiheutuneista kustannuksista korvausta siten kuin mainitussa laissa säädetään.
10 §
SairaankuljetusTerveyskeskuksen sairaankuljetusajoneuvolla suoritetusta sairaankuljetuksesta voidaan periä enintään 35 markkaa yhdensuuntaiselta matkalta.
Edellä 1 momentissa säädettyä maksua ei saa periä lääkärin määräämästä sairaankuljetusajoneuvolla tapahtuvasta kuljetuksesta terveyskeskuksen tai sairaalan sairaansijalta toiseen hoitolaitokseen tai kotihoitoon.
10 §
SairaankuljetusSairaankuljetusajoneuvolla suoritetusta sairaankuljetuksesta voidaan periä enintään valtioneuvoston asetuksella vahvistetun taksan mukainen maksu. Tämä maksu voidaan periä myös silloin, kun annetun ensihoidon ansiosta potilaan tila on korjaantunut siinä määrin, että kuljetusta hoitopaikkaan ei ole tarvinnut suorittaa.
Edellä 1 momentissa säädettyä maksua ei saa periä lääkärin määräämästä sairaankuljetusajoneuvolla tapahtuvasta kuljetuksesta terveyskeskuksen tai sairaalan sairaansijalta toiseen hoitolaitokseen tai kotihoitoon.
Sairausvakuutuslain (1224/2004) mukaan vakuutetulla on oikeus saada sairaankuljetuksesta aiheutuneista kustannuksista korvausta siten kuin mainitussa laissa säädetään.
11 §
Sarjassa annettava hoitoSarjassa annettavasta hoidosta, kuten jatkuvasta dialyysihoidosta, lääkinnällisestä kuntoutuksesta, hyposensibilisaatio-, puhe- ja äänihäiriö-, säde- ja sytostaattihoidosta sekä muusta vastaavasta hoidosta voidaan periä enintään 19,90 euroa hoitokerralta. Maksu saadaan periä enintään 45 hoitokerralta kalenterivuodessa.
Sarjassa annettavasta hoidosta kuten jatkuvasta dialyysihoidosta, lääkinnällisestä kuntoutuksesta, hyposensibilisaatio-, puhe- ja äänihäiriö-, säde- ja sytostaattihoidosta tai muusta vastaavasta hoidosta, voidaan periä enintään 20 markkaa hoitokerralta.
Sarjassa annettavasta hoidosta, kuten jatkuvasta dialyysihoidosta, lääkinnällisestä kuntoutuksesta, hyposensibilisaatio-, puhe- ja äänihäiriö-, säde- ja sytostaattihoidosta sekä muusta vastaavasta hoidosta voidaan periä enintään 11,50 euroa hoitokerralta. Maksu saadaan periä enintään 45 hoitokerralta kalenterivuodessa.
Sarjassa annettavasta hoidosta, kuten jatkuvasta dialyysihoidosta, lääkinnällisestä kuntoutuksesta, hyposensibilisaatio-, puhe- ja äänihäiriö-, säde- ja sytostaattihoidosta sekä muusta vastaavasta hoidosta voidaan periä enintään 11,40 euroa hoitokerralta. Maksu saadaan periä enintään 45 hoitokerralta kalenterivuodessa.
Sarjassa annettavasta hoidosta, kuten jatkuvasta dialyysihoidosta, lääkinnällisestä kuntoutuksesta, hyposensibilisaatio-, puhe- ja äänihäiriö-, säde- ja sytostaattihoidosta sekä muusta vastaavasta hoidosta voidaan periä enintään 11,60 euroa hoitokerralta. Maksu saadaan periä enintään 45 hoitokerralta kalenterivuodessa.
Sarjassa annettavasta hoidosta, kuten jatkuvasta dialyysihoidosta, lääkinnällisestä kuntoutuksesta, hyposensibilisaatio-, puhe- ja äänihäiriö-, säde- ja sytostaattihoidosta sekä muusta vastaavasta hoidosta voidaan periä enintään 12,80 euroa hoitokerralta. Maksu saadaan periä enintään 45 hoitokerralta kalenterivuodessa.
Sarjassa annettavasta hoidosta, kuten jatkuvasta dialyysihoidosta, lääkinnällisestä kuntoutuksesta, hyposensibilisaatio-, puhe- ja äänihäiriö-, säde- ja sytostaattihoidosta sekä muusta vastaavasta hoidosta voidaan periä enintään 18,60 euroa hoitokerralta. Maksu saadaan periä enintään 45 hoitokerralta kalenterivuodessa.
Edellä 1 momentissa säädettyä maksua ei saa periä alle 18-vuotiaalle annetusta hoidosta eikä terveyskeskuksessa annetusta hyposensibilisaatio-, puhe- ja äänihäiriö-, säde- ja sytostaattihoidosta tai muusta vastaavasta hoidosta.
11 §
Sarjassa annettava hoitoSarjassa annettavasta hoidosta, kuten jatkuvasta dialyysihoidosta, lääkinnällisestä kuntoutuksesta, hyposensibilisaatio-, puhe- ja äänihäiriö-, säde- ja sytostaattihoidosta sekä muusta vastaavasta hoidosta voidaan periä enintään 11,50 euroa hoitokerralta. Maksu saadaan periä enintään 45 hoitokerralta kalenterivuodessa.
Edellä 1 momentissa säädettyä maksua ei saa periä alle 18-vuotiaalle annetusta hoidosta eikä terveyskeskuksessa annetusta hyposensibilisaatio-, puhe- ja äänihäiriö-, säde- ja sytostaattihoidosta tai muusta vastaavasta hoidosta.
3 luku
Laitoshoidon maksut
12 §
Lyhytaikainen laitoshoitoLyhytaikaisessa laitoshoidossa olevalta voidaan periä hoidosta ja ylläpidosta psykiatrian toimintayksikössä enintään 32,80 euroa hoitopäivältä ja muussa lyhytaikaisessa laitoshoidossa enintään 71,50 euroa hoitopäivältä. Maksuja ei saa kuitenkaan periä terveyskeskuksessa eikä sairaalassa tai sen toimintayksikössä alle 18-vuotiaalta siltä osin kuin hoitopäiviä on kalenterivuodessa kertynyt yli seitsemän. Maksuja ei saa myöskään periä mielenterveyslain (1116/1990) 9 c §:n perusteella järjestetyn tarkkailun ajalta, jos tarkkailtavaksi otettua ei tarkkailun perusteella määrätä mainitun lain 8 §:ssä tarkoitettuun tahdosta riippumattomaan hoitoon.
Lyhytaikaisessa laitoshoidossa olevalta voidaan periä hoidosta ja ylläpidosta enintään 115 markkaa hoitopäivältä. Maksua ei saa kuitenkaan periä terveyskeskuksessa tai sairaalassa taikka sen toimintayksikössä alle 18-vuotiaalta siltä osin kuin hoitopäiviä on kalenterivuodessa kertynyt yli seitsemän.
Lyhytaikaisessa laitoshoidossa olevalta voidaan periä hoidosta ja ylläpidosta psykiatrian toimintayksikössä enintään 22,80 euroa hoitopäivältä ja muussa lyhytaikaisessa laitoshoidossa enintään 49,50 euroa hoitopäivältä. Maksuja ei saa kuitenkaan periä terveyskeskuksessa eikä sairaalassa tai sen toimintayksikössä alle 18-vuotiaalta siltä osin kuin hoitopäiviä on kalenterivuodessa kertynyt yli seitsemän. Maksuja ei saa myöskään periä mielenterveyslain (1116/1990) 9 §:n perusteella järjestetyn tarkkailun ajalta, jos tarkkailtavaksi otettua ei tarkkailun perusteella määrätä mainitun lain 8 §:ssä tarkoitettuun tahdosta riippumattomaan hoitoon.
Lyhytaikaisessa laitoshoidossa olevalta voidaan periä hoidosta ja ylläpidosta psykiatrian toimintayksikössä enintään 22,50 euroa hoitopäivältä ja muussa lyhytaikaisessa laitoshoidossa enintään 48,90 euroa hoitopäivältä. Maksuja ei saa kuitenkaan periä terveyskeskuksessa eikä sairaalassa tai sen toimintayksikössä alle 18-vuotiaalta siltä osin kuin hoitopäiviä on kalenterivuodessa kertynyt yli seitsemän. Maksuja ei saa myöskään periä mielenterveyslain (1116/1990) 9 §:n perusteella järjestetyn tarkkailun ajalta, jos tarkkailtavaksi otettua ei tarkkailun perusteella määrätä mainitun lain 8 §:ssä tarkoitettuun tahdosta riippumattomaan hoitoon.
Lyhytaikaisessa laitoshoidossa olevalta voidaan periä hoidosta ja ylläpidosta psykiatrian toimintayksikössä enintään 22,80 euroa hoitopäivältä ja muussa lyhytaikaisessa laitoshoidossa enintään 49,60 euroa hoitopäivältä. Maksuja ei saa kuitenkaan periä terveyskeskuksessa eikä sairaalassa tai sen toimintayksikössä alle 18-vuotiaalta siltä osin kuin hoitopäiviä on kalenterivuodessa kertynyt yli seitsemän. Maksuja ei saa myöskään periä mielenterveyslain (1116/1990) 9 §:n perusteella järjestetyn tarkkailun ajalta, jos tarkkailtavaksi otettua ei tarkkailun perusteella määrätä mainitun lain 8 §:ssä tarkoitettuun tahdosta riippumattomaan hoitoon.
Lyhytaikaisessa laitoshoidossa olevalta voidaan periä hoidosta ja ylläpidosta psykiatrian toimintayksikössä enintään 22,80 euroa hoitopäivältä ja muussa lyhytaikaisessa laitoshoidossa enintään 49,60 euroa hoitopäivältä. Maksuja ei saa kuitenkaan periä terveyskeskuksessa eikä sairaalassa tai sen toimintayksikössä alle 18-vuotiaalta siltä osin kuin hoitopäiviä on kalenterivuodessa kertynyt yli seitsemän. Maksuja ei saa myöskään periä mielenterveyslain (1116/1990) 9 c §:n perusteella järjestetyn tarkkailun ajalta, jos tarkkailtavaksi otettua ei tarkkailun perusteella määrätä mainitun lain 8 §:ssä tarkoitettuun tahdosta riippumattomaan hoitoon.
Lyhytaikaisessa laitoshoidossa olevalta voidaan periä hoidosta ja ylläpidosta psykiatrian toimintayksikössä enintään 25,10 euroa hoitopäivältä ja muussa lyhytaikaisessa laitoshoidossa enintään 54,60 euroa hoitopäivältä. Maksuja ei saa kuitenkaan periä terveyskeskuksessa eikä sairaalassa tai sen toimintayksikössä alle 18-vuotiaalta siltä osin kuin hoitopäiviä on kalenterivuodessa kertynyt yli seitsemän. Maksuja ei saa myöskään periä mielenterveyslain (1116/1990) 9 c §:n perusteella järjestetyn tarkkailun ajalta, jos tarkkailtavaksi otettua ei tarkkailun perusteella määrätä mainitun lain 8 §:ssä tarkoitettuun tahdosta riippumattomaan hoitoon.
Lyhytaikaisessa laitoshoidossa olevalta voidaan periä hoidosta ja ylläpidosta psykiatrian toimintayksikössä enintään 30,70 euroa hoitopäivältä ja muussa lyhytaikaisessa laitoshoidossa enintään 66,90 euroa hoitopäivältä. Maksuja ei saa kuitenkaan periä terveyskeskuksessa eikä sairaalassa tai sen toimintayksikössä alle 18-vuotiaalta siltä osin kuin hoitopäiviä on kalenterivuodessa kertynyt yli seitsemän. Maksuja ei saa myöskään periä mielenterveyslain (1116/1990) 9 c §:n perusteella järjestetyn tarkkailun ajalta, jos tarkkailtavaksi otettua ei tarkkailun perusteella määrätä mainitun lain 8 §:ssä tarkoitettuun tahdosta riippumattomaan hoitoon.
Lyhytaikaisessa laitoshoidossa olevalta voidaan periä hoidosta ja ylläpidosta psykiatrian toimintayksikössä enintään 32,80 euroa hoitopäivältä ja muussa lyhytaikaisessa laitoshoidossa enintään 71,50 euroa hoitopäivältä. Maksuja ei saa kuitenkaan periä terveyskeskuksessa eikä sairaalassa tai sen toimintayksikössä alle 18-vuotiaalta siltä osin kuin hoitopäiviä on kalenterivuodessa kertynyt yli seitsemän. Maksuja ei saa myöskään periä mielenterveyslain (1116/1990) 9 c §:n perusteella järjestetyn tarkkailun ajalta, jos tarkkailtavaksi otettua ei tarkkailun perusteella määrätä mainitun lain 8 §:ssä tarkoitettuun tahdosta riippumattomaan hoitoon.
Hoitopäivämaksun saa periä vain kerran kalenterivuorokaudelta. Jos asiakas siirtyy välittömästi toiseen laitokseen, lähettävä laitos ei saa periä maksua siltä päivältä, jona asiakas siirtyy.
12 §
Lyhytaikainen laitoshoitoLyhytaikaisessa laitoshoidossa olevalta voidaan periä hoidosta ja ylläpidosta enintään 115 markkaa hoitopäivältä. Maksua ei saa kuitenkaan periä terveyskeskuksessa tai sairaalassa taikka sen toimintayksikössä alle 18-vuotiaalta siltä osin kuin hoitopäiviä on kalenterivuodessa kertynyt yli seitsemän.
12 §
Lyhytaikainen laitoshoitoLyhytaikaisessa laitoshoidossa olevalta voidaan periä hoidosta ja ylläpidosta psykiatrian toimintayksikössä enintään 22,80 euroa hoitopäivältä ja muussa lyhytaikaisessa laitoshoidossa enintään 49,50 euroa hoitopäivältä. Maksuja ei saa kuitenkaan periä terveyskeskuksessa eikä sairaalassa tai sen toimintayksikössä alle 18-vuotiaalta siltä osin kuin hoitopäiviä on kalenterivuodessa kertynyt yli seitsemän. Maksuja ei saa myöskään periä mielenterveyslain (1116/1990) 9 §:n perusteella järjestetyn tarkkailun ajalta, jos tarkkailtavaksi otettua ei tarkkailun perusteella määrätä mainitun lain 8 §:ssä tarkoitettuun tahdosta riippumattomaan hoitoon.
Hoitopäivämaksun saa periä vain kerran kalenterivuorokaudelta. Jos asiakas siirtyy välittömästi toiseen laitokseen, lähettävä laitos ei saa periä maksua siltä päivältä, jona asiakas siirtyy.
13 §
Päivä- ja yöhoidon maksuJos hoidollisista syistä on tarkoituksenmukaista, että henkilö on terveyskeskuksessa, sairaalassa tai sen toimintayksikössä taikka sosiaalihuollon laitoksessa tai muussa toimintayksikössä hoidettavana vain joko päivällä tai yöllä, voidaan häneltä periä 12 §:ssä säädetyn maksun sijasta enintään 32,80 euroa vuorokaudessa.
Jos hoidollisista syistä on tarkoituksenmukaista, että henkilö on terveyskeskuksessa, sairaalassa tai sen toimintayksikössä taikka sosiaalihuollon laitoksessa tai muussa toimintayksikössä hoidettavana vain joko päivällä (päivähoito) tai yöllä (yöhoito), voidaan häneltä periä 12 §:ssä säädetyn maksun sijasta enintään 58 markkaa vuorokaudessa.
Jos hoidollisista syistä on tarkoituksenmukaista, että henkilö on terveyskeskuksessa, sairaalassa tai sen toimintayksikössä taikka sosiaalihuollon laitoksessa tai muussa toimintayksikössä hoidettavana vain joko päivällä (päivähoito) tai yöllä (yöhoito), voidaan häneltä periä 12 §:ssä säädetyn maksun sijasta enintään 22,80 euroa vuorokaudessa.
Jos hoidollisista syistä on tarkoituksenmukaista, että henkilö on terveyskeskuksessa, sairaalassa tai sen toimintayksikössä taikka sosiaalihuollon laitoksessa tai muussa toimintayksikössä hoidettavana vain joko päivällä (päivähoito) tai yöllä (yöhoito), voidaan häneltä periä 12 §:ssä säädetyn maksun sijasta enintään 22,50 euroa vuorokaudessa.
Jos hoidollisista syistä on tarkoituksenmukaista, että henkilö on terveyskeskuksessa, sairaalassa tai sen toimintayksikössä taikka sosiaalihuollon laitoksessa tai muussa toimintayksikössä hoidettavana vain joko päivällä (päivähoito) tai yöllä (yöhoito), voidaan häneltä periä 12 §:ssä säädetyn maksun sijasta enintään 22,80 euroa vuorokaudessa.
Jos hoidollisista syistä on tarkoituksenmukaista, että henkilö on terveyskeskuksessa, sairaalassa tai sen toimintayksikössä taikka sosiaalihuollon laitoksessa tai muussa toimintayksikössä hoidettavana vain joko päivällä tai yöllä, voidaan häneltä periä 12 §:ssä säädetyn maksun sijasta enintään 25,10 euroa vuorokaudessa.
Jos hoidollisista syistä on tarkoituksenmukaista, että henkilö on terveyskeskuksessa, sairaalassa tai sen toimintayksikössä taikka sosiaalihuollon laitoksessa tai muussa toimintayksikössä hoidettavana vain joko päivällä tai yöllä, voidaan häneltä periä 12 §:ssä säädetyn maksun sijasta enintään 30,70 euroa vuorokaudessa.
2 momentti on kumottu A:lla 4.5.2023/815.
Edellä 1 momentissa säädettyä maksua ei saa periä psykiatrisen avohoidon toimintayksikössä annetusta hoidosta, kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain (519/77) tarkoittamasta erityishuollosta, polikliinisesta päihdehuollosta eikä vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain 22 §:n 2 momentissa tarkoitetusta suojatyöstä. Maksua ei saa periä myöskään alle 18-vuotiaalta terveyskeskuksessa tai sairaalassa taikka sen toimintayksikössä siltä osin kuin hoitopäiviä on kalenterivuodessa kertynyt yli seitsemän.
2 momentti on kumottu a:lla 4.5.2023/815.
13 §
Päivä- ja yöhoidon maksuJos hoidollisista syistä on tarkoituksenmukaista, että henkilö on terveyskeskuksessa, sairaalassa tai sen toimintayksikössä taikka sosiaalihuollon laitoksessa tai muussa toimintayksikössä hoidettavana vain joko päivällä (päivähoito) tai yöllä (yöhoito), voidaan häneltä periä 12 §:ssä säädetyn maksun sijasta enintään 22,80 euroa vuorokaudessa.
Edellä 1 momentissa säädettyä maksua ei saa periä psykiatrisen avohoidon toimintayksikössä annetusta hoidosta, kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain (519/77) tarkoittamasta erityishuollosta, polikliinisesta päihdehuollosta eikä vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain 22 §:n 2 momentissa tarkoitetusta suojatyöstä. Maksua ei saa periä myöskään alle 18-vuotiaalta terveyskeskuksessa tai sairaalassa taikka sen toimintayksikössä siltä osin kuin hoitopäiviä on kalenterivuodessa kertynyt yli seitsemän.
14 §
Kuntoutushoidon maksutVammaispalvelulain (675/2023) 2 §:ssä tarkoitetulle vammaiselle henkilölle ja kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa (519/177) tarkoitetussa erityishuollossa olevalle henkilölle terveydenhuoltolain 29 §:n 2 momentin 7 kohdassa tarkoitettuna laitoshoitona annetusta kuntoutushoidosta saadaan periä enintään 24,60 euroa hoitopäivältä.
Lääkinnällisestä kuntoutuksesta annetun asetuksen (1015/91) 3 §:n 2 momentin 6 kohdassa tarkoitetusta vammaiselle henkilölle laitoshoitona annetusta kuntoutushoidosta tai kehitysvammaisten erityishuoltona annetusta kuntoutushoidosta voidaan periä enintään 20 markkaa hoitopäivältä.
Vammaiselle henkilölle terveydenhuoltolain (1326/2010) 29 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitettuna laitoshoitona annetusta kuntoutushoidosta tai kehitysvammaisten erityishuoltona annetusta kuntoutushoidosta voidaan periä enintään 17,10 euroa hoitopäivältä.
Vammaiselle henkilölle terveydenhuoltolain (1326/2010) 29 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitettuna laitoshoitona annetusta kuntoutushoidosta tai kehitysvammaisten erityishuoltona annetusta kuntoutushoidosta voidaan periä enintään 16,90 euroa hoitopäivältä.
Vammaiselle henkilölle terveydenhuoltolain (1326/2010) 29 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitettuna laitoshoitona annetusta kuntoutushoidosta tai kehitysvammaisten erityishuoltona annetusta kuntoutushoidosta voidaan periä enintään 17,10 euroa hoitopäivältä.
Vammaispalvelulain (675/2023) 2 §:ssä tarkoitetulle vammaiselle henkilölle ja kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa tarkoitetussa erityishuollossa olevalle henkilölle terveydenhuoltolain 29 §:n 2 momentin 7 kohdassa tarkoitettuna laitoshoitona annetusta kuntoutushoidosta saadaan periä enintään 18,80 euroa hoitopäivältä.
Vammaiselle henkilölle terveydenhuoltolain 29 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitettuna laitoshoitona annetusta kuntoutushoidosta tai kehitysvammaisten erityishuoltona annetusta kuntoutushoidosta voidaan periä enintään 18,80 euroa hoitopäivältä.
Vammaispalvelulain (675/2023) 2 §:ssä tarkoitetulle vammaiselle henkilölle ja kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa tarkoitetussa erityishuollossa olevalle henkilölle terveydenhuoltolain 29 §:n 2 momentin 7 kohdassa tarkoitettuna laitoshoitona annetusta kuntoutushoidosta saadaan periä enintään 17,10 euroa hoitopäivältä.
Vammaispalvelulain (675/2023) 2 §:ssä tarkoitetulle vammaiselle henkilölle ja kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa (519/177) tarkoitetussa erityishuollossa olevalle henkilölle terveydenhuoltolain 29 §:n 2 momentin 7 kohdassa tarkoitettuna laitoshoitona annetusta kuntoutushoidosta saadaan periä enintään 24,60 euroa hoitopäivältä.
Edellä 1 momentissa säädettyä maksua ei saa periä alle 18-vuotiaalta terveyskeskuksessa tai sairaalassa taikka sen toimintayksikössä siltä osin kuin hoitopäiviä on kalenterivuodessa kertynyt yli seitsemän.
14 §
Kuntoutushoidon maksutVammaiselle henkilölle terveydenhuoltolain (1326/2010) 29 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitettuna laitoshoitona annetusta kuntoutushoidosta tai kehitysvammaisten erityishuoltona annetusta kuntoutushoidosta voidaan periä enintään 17,10 euroa hoitopäivältä.
Edellä 1 momentissa säädettyä maksua ei saa periä alle 18-vuotiaalta terveyskeskuksessa tai sairaalassa taikka sen toimintayksikössä siltä osin kuin hoitopäiviä on kalenterivuodessa kertynyt yli seitsemän.
15 §
Pitkäaikainen laitoshoitoEnnen pitkäaikaisen laitoshoidon maksun määräämistä maksun määräämisestä päättävän viranomaisen tulee selvittää, onko palvelun käyttäjä ennen laitoshoidon alkamista elänyt yhteistaloudessa avioliitossa tai avioliiton omaisissa olosuhteissa tai onko hänellä alaikäisiä lapsia, joiden elatus on ollut kokonaan tai osittain riippuvainen palvelun käyttäjän tuloista. Selvityksessä tulee myös ottaa huomioon, mitä lapsen elatuksesta annetun lain (704/1975) 3 §:n 2 momentissa säädetään vanhempien vastuusta 18 vuotta täyttäneen lapsen koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista. Selvityksen perusteella maksu tulee määrätä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain(734/1992) 7 c §:n 2 momentin ja 10 c §:n säännös huomioon ottaen siten, että hoidettavan kanssa yhteistaloudessa eläneen henkilön ja alaikäisten lasten elatus sekä 18 vuotta täyttäneen oikeus saada vanhemmiltaan avustusta koulutuskustannuksiinsa tulevat asianmukaisesti turvatuiksi.
Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevalta peritään maksukyvyn mukaan määräytyvä maksu. Maksu voi olla enintään 80 prosenttia hoidossa olevan kuukausituloista. Maksu voidaan kuitenkin määrätä enintään sen suuruiseksi, että hoitoa saavan henkilön henkilökohtaiseen käyttöön jää kuukausittain vähintään kansaneläkkeen pohjaosan suuruinen määrä. Milloin laitoshoidossa oleva saa rintamalisää, on käyttövaraksi jätettävä vähintään kansaneläkkeen pohjaosan ja rintamalisän yhteismäärä. Perittävä maksu ei saa ylittää palvelun tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia.
Ennen pitkäaikaisen laitoshoidon maksun määräämistä maksun määräämisestä päättävän viranomaisen tulee selvittää, onko palvelun käyttäjä ennen laitoshoidon alkamista elänyt yhteistaloudessa avioliitossa tai avioliiton omaisissa olosuhteissa tai onko hänellä alaikäisiä lapsia, joiden elatus on ollut kokonaan tai osittain riippuvainen palvelun käyttäjän tuloista. Selvityksessä tulee myös ottaa huomioon, mitä lapsen elatuksesta annetun lain (704/1975) 3 §:n 2 momentissa säädetään vanhempien vastuusta 18 vuotta täyttäneen lapsen koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista. Selvityksen perusteella maksu tulee määrätä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) 7 c §:n 2 momentin ja 10 c §:n säännös huomioon ottaen siten, että hoidettavan kanssa yhteistaloudessa eläneen henkilön ja alaikäisten lasten elatus sekä 18 vuotta täyttäneen oikeus saada vanhemmiltaan avustusta koulutuskustannuksiinsa tulevat asianmukaisesti turvatuiksi.
15 §
Pitkäaikainen laitoshoitoPitkäaikaisessa laitoshoidossa olevalta peritään maksukyvyn mukaan määräytyvä maksu. Maksu voi olla enintään 80 prosenttia hoidossa olevan kuukausituloista. Maksu voidaan kuitenkin määrätä enintään sen suuruiseksi, että hoitoa saavan henkilön henkilökohtaiseen käyttöön jää kuukausittain vähintään kansaneläkkeen pohjaosan suuruinen määrä. Milloin laitoshoidossa oleva saa rintamalisää, on käyttövaraksi jätettävä vähintään kansaneläkkeen pohjaosan ja rintamalisän yhteismäärä. Perittävä maksu ei saa ylittää palvelun tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia.
Edellä 1 momentissa säädettyä maksua ei saa periä alle 18-vuotiaalta terveyskeskuksessa tai sairaalassa taikka sen toimintayksikössä siltä osin kuin hoitopäiviä on kalenterivuodessa kertynyt yli seitsemän.
Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevaksi katsotaan laitoshuollon alkamisesta lukien sellainen henkilö, jonka laitoshuollon voidaan arvioida kestävän pitempään kuin kolme kuukautta.
Henkilö, jonka hoidon laitokseen otettaessa on arvioitu kestävän enintään kolme kuukautta, katsotaan pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevaksi, jos hoito on jatkunut kolme kuukautta ja jos hänen toimintakykynsä on katsottava heikentyneen siten, että häntä on tämän vuoksi hoidettava edelleenkin laitoksessa.
15 §
Pitkäaikainen laitoshoitoEnnen pitkäaikaisen laitoshoidon maksun määräämistä maksun määräämisestä päättävän viranomaisen tulee selvittää, onko palvelun käyttäjä ennen laitoshoidon alkamista elänyt yhteistaloudessa avioliitossa tai avioliiton omaisissa olosuhteissa tai onko hänellä alaikäisiä lapsia, joiden elatus on ollut kokonaan tai osittain riippuvainen palvelun käyttäjän tuloista. Selvityksessä tulee myös ottaa huomioon, mitä lapsen elatuksesta annetun lain (704/1975) 3 §:n 2 momentissa säädetään vanhempien vastuusta 18 vuotta täyttäneen lapsen koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista. Selvityksen perusteella maksu tulee määrätä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) 7 c §:n 2 momentin ja 10 c §:n säännös huomioon ottaen siten, että hoidettavan kanssa yhteistaloudessa eläneen henkilön ja alaikäisten lasten elatus sekä 18 vuotta täyttäneen oikeus saada vanhemmiltaan avustusta koulutuskustannuksiinsa tulevat asianmukaisesti turvatuiksi.
4 luku
Työterveyshuollon maksut
16 §
Työterveyshuollon maksutHyvinvointialueen järjestämistä tai tuottamista terveydenhuoltolain 18 §:n 1 momentissa ja 19 §:n 2 kohdassa tarkoitetuista työterveyshuoltopalveluista ja mainitun lain 18 §:n 3 momentissa tarkoitetuista sairaanhoito- ja muista terveydenhuoltopalveluista työnantaja on velvollinen suorittamaan maksut tai korvaukset, joiden suuruuden hyvinvointialue päättää.
Terveyskeskuksen tuottamista kansanterveyslain 14 §:n 1 momentin 7 kohdassa ja 14 a §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetuista työterveyshuoltopalveluista työnantaja on velvollinen suorittamaan terveyskeskukselle maksut tai korvaukset, joiden suuruuden terveyskeskus päättää ja jotka ovat enintään:
Terveyskeskuksen tuottamista kansanterveyslain 14 §:n 1 momentin 7 kohdassa ja 14 a §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetuista työterveyshuoltopalveluista ja kansanterveyslain 15 §:n 4 momentissa tarkoitetuista sairaanhoito- ja muista terveydenhuoltopalveluista työnantaja on velvollinen suorittamaan maksut tai korvaukset, joiden suuruuden terveyskeskusta ylläpitävä kunta tai kuntayhtymä päättää.
Maksujen perusteina käytetään hyvän työterveyshuoltokäytännön toteuttamisesta aiheutuvia tarpeellisia ja kohtuullisia kustannuksia. Tällaisia kustannuksia ovat henkilöstön palkkakustannukset, niistä maksetut pakolliset palkkasivukustannukset, muut työterveyshuollon toteuttamisesta aiheutuneet käyttökustannukset sekä työterveyshuollon järjestämiseksi välttämättömän laitteiston ja kaluston hankkimisesta aiheutuneet kustannukset.
Mitä 1 momentin 3 kohdassa säädetään, sovelletaan myös, jos terveyskeskuksen terveydenhuollon ammattihenkilö työnantajan pyynnöstä neuvottelee toimintakertomuksen tai muiden selvitysten laadinnasta ja laatii toimintakertomuksen tai muun selvityksen. Samaa säännöstä sovelletaan matka-ajan ja matkakustannusten korvaamiseen, jos työterveyshuollon vastaanotto on järjestetty työpaikalla tai työnantajan pyynnöstä työpaikan läheisyydessä.
Mitä edellä tässä pykälässä säädetään työnantajan velvollisuudesta, koskee myös yrittäjää hänen ostaessaan hyvinvointialueelta terveydenhuoltolain 18 §:n 2 momentissa tarkoitettua työterveyshuoltoa. Yrittäjältä perittävistä maksuista vähennetään korvaukset, jotka Kansaneläkelaitos suorittaa hyvinvointialueelle sairausvakuutuslain (1224/2004) 13 luvun 8 §:n nojalla.
Edellä 1 ja 2 momentissa säädettyjen maksujen ja korvausten lisäksi työnantaja on velvollinen suorittamaan terveyskeskukselle työpaikan terveydellisten olojen selvittämistä ja työntekijän terveystarkastusta varten tarpeellisista ulkopuolisista palveluksista sekä työhygieenisissä mittauksissa käytetyistä erityistarvikkeista terveyskeskukselle aiheutuneet todelliset kustannukset.
Mitä edellä on säädetty työnantajan velvollisuudesta koskee soveltuvin osin yrittäjää hänen ostaessaan terveyskeskukselta kansanterveyslain 14 §:n 1 momentin 8 kohdan tarkoittamia työterveyshuoltopalveluita. Yrittäjältä perittävistä maksuista vähennetään korvaukset, jotka kansaneläkelaitos suorittaa terveyskeskukselle sairausvakuutuslain 29 §:n nojalla.
A:lla 850/2026 muutettu 3 momentti tulee voimaan 1.1.2028. Aiempi sanamuoto kuuluu:
Mitä edellä tässä pykälässä säädetään työnantajan velvollisuudesta, koskee myös yrittäjää hänen ostaessaan hyvinvointialueelta terveydenhuoltolain 18 §:n 2 momentissa tarkoitettua työterveyshuoltoa. Yrittäjältä perittävistä maksuista vähennetään korvaukset, jotka kansaneläkelaitos suorittaa hyvinvointialueelle sairausvakuutuslain 13 luvun 8 §:n nojalla.
Edellä 1 ja 2 momentissa säädettyjen maksujen ja korvausten lisäksi työnantaja on velvollinen suorittamaan terveyskeskukselle työpaikan terveydellisten olojen selvittämistä ja työntekijän terveystarkastusta varten tarpeellisista ulkopuolisista palveluksista sekä työhygieenisissä mittauksissa käytetyistä erityistarvikkeista terveyskeskukselle aiheutuneet todelliset kustannukset.
Mitä edellä on säädetty työnantajan velvollisuudesta koskee soveltuvin osin yrittäjää hänen ostaessaan terveyskeskukselta kansanterveyslain 14 §:n 1 momentin 8 kohdan tarkoittamia työterveyshuoltopalveluita. Yrittäjältä perittävistä maksuista vähennetään korvaukset, jotka kansaneläkelaitos suorittaa terveyskeskukselle sairausvakuutuslain 29 §:n nojalla.
16 §
TyöterveyshuoltopalvelutTerveyskeskuksen tuottamista kansanterveyslain 14 §:n 1 momentin 7 kohdassa ja 14 a §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetuista työterveyshuoltopalveluista työnantaja on velvollinen suorittamaan terveyskeskukselle maksut tai korvaukset, joiden suuruuden terveyskeskus päättää ja jotka ovat enintään:
Mitä 1 momentin 3 kohdassa säädetään, sovelletaan myös, jos terveyskeskuksen terveydenhuollon ammattihenkilö työnantajan pyynnöstä neuvottelee toimintakertomuksen tai muiden selvitysten laadinnasta ja laatii toimintakertomuksen tai muun selvityksen. Samaa säännöstä sovelletaan matka-ajan ja matkakustannusten korvaamiseen, jos työterveyshuollon vastaanotto on järjestetty työpaikalla tai työnantajan pyynnöstä työpaikan läheisyydessä.
Edellä 1 ja 2 momentissa säädettyjen maksujen ja korvausten lisäksi työnantaja on velvollinen suorittamaan terveyskeskukselle työpaikan terveydellisten olojen selvittämistä ja työntekijän terveystarkastusta varten tarpeellisista ulkopuolisista palveluksista sekä työhygieenisissä mittauksissa käytetyistä erityistarvikkeista terveyskeskukselle aiheutuneet todelliset kustannukset.
16 §
Työterveyshuollon maksutTerveyskeskuksen tuottamista kansanterveyslain 14 §:n 1 momentin 7 kohdassa ja 14 a §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetuista työterveyshuoltopalveluista ja kansanterveyslain 15 §:n 4 momentissa tarkoitetuista sairaanhoito- ja muista terveydenhuoltopalveluista työnantaja on velvollinen suorittamaan maksut tai korvaukset, joiden suuruuden terveyskeskusta ylläpitävä kunta tai kuntayhtymä päättää.
Maksujen perusteina käytetään hyvän työterveyshuoltokäytännön toteuttamisesta aiheutuvia tarpeellisia ja kohtuullisia kustannuksia. Tällaisia kustannuksia ovat henkilöstön palkkakustannukset, niistä maksetut pakolliset palkkasivukustannukset, muut työterveyshuollon toteuttamisesta aiheutuneet käyttökustannukset sekä työterveyshuollon järjestämiseksi välttämättömän laitteiston ja kaluston hankkimisesta aiheutuneet kustannukset.
Mitä edellä on säädetty työnantajan velvollisuudesta koskee soveltuvin osin yrittäjää hänen ostaessaan terveyskeskukselta kansanterveyslain 14 §:n 1 momentin 8 kohdan tarkoittamia työterveyshuoltopalveluita. Yrittäjältä perittävistä maksuista vähennetään korvaukset, jotka kansaneläkelaitos suorittaa terveyskeskukselle sairausvakuutuslain 29 §:n nojalla.
17 §
Työterveyshuollon yhteydessä järjestetyt muut terveyspalvelutKansanterveyslain 15 §:n 4 momentin nojalla tehdyn sopimuksen mukaan terveyskeskuksen järjestämistä sairaanhoito- ja muista terveydenhuoltopalveluista työnantaja on velvollinen suorittamaan terveyskeskukselle maksut ja korvaukset, joiden suuruuden terveyskeskus päättää, ja jotka ovat enintään:
työterveyshuollon tai terveyskeskuksen yleisten palvelujen yhteydessä muutoin kuin hoitona sairaansijalla tai hammashoitona annetuista terveydenhuoltopalveluista 16 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdan ja 3 momentin mukaiset määrät, fysikaalisesta hoidosta kuitenkin sairausvakuutuslain 13 §:n nojalla vahvistetun vakuutetulle tulevaa korvausta koskevan taksan mukaiset määrät vähennettynä yhdellä kymmenyksellä; sekä
erikseen järjestetyistä terveydenhuoltopalveluista terveyskeskuksen henkilökunnan osalta 16 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohdan mukaisia määriä ja muilta osin terveyskeskukselle aiheutuneita kustannuksia vastaavat korvaukset.
18 §
Yrittäjille ja muille omaa työtä tekeville järjestetyt työterveyshuoltopalvelutTerveyskeskuksen tuottamista ja järjestämistä kansanterveyslain 14 §:n 1 momentin 8 kohdassa tarkoitetuista työterveyshuoltopalveluista suoritettavan korvauksen perusteena ovat 16 §:n 1 ja 3 momentissa säädetyt määrät. Niistä vähennetään korvaukset, jotka kansaneläkelaitos sairausvakuutuslain 29 §:n nojalla suorittaa terveyskeskukselle, ja erotuksen yrittäjä tai muu omaa työtään tekevä on velvollinen suorittamaan korvauksena terveyskeskukselle.
Mitä 1 momentissa säädetään, ei sovelleta kansanterveyslain 14 §:n 1 momentin 1-4 kohdassa tarkoitettuihin terveyskeskuksen järjestämiin yleisiin palveluihin.
5 luku
Muut maksut
19 §
PerhehoitoSosiaalihuoltolain (710/82) 25 §:ssä tarkoitetusta perhehoidosta, lukuun ottamatta lastensuojelulain (683/83) perusteella järjestettyä perhehoitoa, voidaan periä 15 §:ssä säädetty maksu.
19 §
PerhehoitoSosiaalihuoltolain (710/1982) 25 §:ssä tarkoitetusta perhehoidosta, lukuun ottamatta lastensuojelulain (683/1983) perusteella järjestettyä perhehoitoa, voidaan periä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7 c §:ssä säädetty maksu.
20 §
Lastensuojelun maksutSosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) 7 §:n 1 momentin perusteella lastensuojelulain(417/2007) mukaisena sijaishuoltona, avohuollon tukitoimena tai jälkihuoltona järjestetystä perhehoidosta tai laitoshuollosta taikka asumispalveluista lapsen vanhemmilta perittävä maksu jaetaan heidän keskensä maksukyvyn mukaan.
Asiakasmaksulain 7 §:n 1 momentin perusteella lastensuojelulain mukaisena sijaishuoltona, avohuollon tukitoimena tai jälkihuoltona järjestetystä perhehoidosta tai laitoshuollosta taikka asumispalveluista lapsen vanhemmilta perittävä maksu jaetaan heidän keskensä maksukyvyn mukaan.
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) 7 §:n 1 momentin perusteella lastensuojelulain mukaisena sijaishuoltona, avohuollon tukitoimena tai jälkihuoltona järjestetystä perhehoidosta tai laitoshuollosta taikka asumispalveluista lapsen vanhemmilta perittävä maksu jaetaan heidän keskensä maksukyvyn mukaan.
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) 7 §:n 1 momentin perusteella lastensuojelulain (417/2007) mukaisena sijaishuoltona, avohuollon tukitoimena tai jälkihuoltona järjestetystä perhehoidosta tai laitoshuollosta taikka asumispalveluista lapsen vanhemmilta perittävä maksu jaetaan heidän keskensä maksukyvyn mukaan.
Lapsen tai nuoren tuloista sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7 §:n 2 ja 3 momentin perusteella perittävä maksu lastensuojelulain mukaisena avohuollon tukitoimena, sijaishuoltona tai jälkihuoltona järjestetystä perhehoidosta, laitoshuollosta tai asumispalveluista voi olla enintään 2 190,50 euroa kuukaudessa. Perittävä maksu ei saa kuitenkaan ylittää palvelun tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia.
Asiakasmaksulain 7 §:n 2 ja 3 momentin perusteella lastensuojelulain mukaisena avohuollon tukitoimena, sijaishuoltona tai jälkihuoltona järjestetystä perhehoidosta, laitoshuollosta tai asumispalveluista lapsen tai nuoren tuloista perittävä maksu voi olla enintään 6 000 markkaa kuukaudessa. Perittävä maksu ei saa kuitenkaan ylittää palvelun tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia.
Lapsen tai nuoren tuloista sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7 §:n 2 ja 3 momentin perusteella perittävä maksu lastensuojelulain mukaisena avohuollon tukitoimena, sijaishuoltona tai jälkihuoltona järjestetystä perhehoidosta, laitoshuollosta tai asumispalveluista voi olla enintään 1 857,90 euroa kuukaudessa. Perittävä maksu ei saa kuitenkaan ylittää palvelun tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia.
Lapsen tai nuoren tuloista sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7 §:n 2 ja 3 momentin perusteella perittävä maksu lastensuojelulain mukaisena avohuollon tukitoimena, sijaishuoltona tai jälkihuoltona järjestetystä perhehoidosta, laitoshuollosta tai asumispalveluista voi olla enintään 1 835,20 euroa kuukaudessa. Perittävä maksu ei saa kuitenkaan ylittää palvelun tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia.
Lapsen tai nuoren tuloista sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7 §:n 2 ja 3 momentin perusteella perittävä maksu lastensuojelulain mukaisena avohuollon tukitoimena, sijaishuoltona tai jälkihuoltona järjestetystä perhehoidosta, laitoshuollosta tai asumispalveluista voi olla enintään 1 860,20 euroa kuukaudessa. Perittävä maksu ei saa kuitenkaan ylittää palvelun tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia.
Lapsen tai nuoren tuloista sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7 §:n 2 ja 3 momentin perusteella perittävä maksu lastensuojelulain mukaisena avohuollon tukitoimena, sijaishuoltona tai jälkihuoltona järjestetystä perhehoidosta, laitoshuollosta tai asumispalveluista voi olla enintään 2 048,60 euroa kuukaudessa. Perittävä maksu ei saa kuitenkaan ylittää palvelun tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia.
20 §
Lastensuojelun maksutAsiakasmaksulain 7 §:n 1 momentin perusteella lastensuojelulain mukaisena sijaishuoltona, avohuollon tukitoimena tai jälkihuoltona järjestetystä perhehoidosta tai laitoshuollosta taikka asumispalveluista lapsen vanhemmilta perittävä maksu jaetaan heidän keskensä maksukyvyn mukaan.
Asiakasmaksulain 7 §:n 2 ja 3 momentin perusteella lastensuojelulain mukaisena avohuollon tukitoimena, sijaishuoltona tai jälkihuoltona järjestetystä perhehoidosta, laitoshuollosta tai asumispalveluista lapsen tai nuoren tuloista perittävä maksu voi olla enintään 6 000 markkaa kuukaudessa. Perittävä maksu ei saa kuitenkaan ylittää palvelun tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia.
20 §
Lastensuojelun maksutSosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) 7 §:n 1 momentin perusteella lastensuojelulain mukaisena sijaishuoltona, avohuollon tukitoimena tai jälkihuoltona järjestetystä perhehoidosta tai laitoshuollosta taikka asumispalveluista lapsen vanhemmilta perittävä maksu jaetaan heidän keskensä maksukyvyn mukaan.
Lapsen tai nuoren tuloista sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7 §:n 2 ja 3 momentin perusteella perittävä maksu lastensuojelulain mukaisena avohuollon tukitoimena, sijaishuoltona tai jälkihuoltona järjestetystä perhehoidosta, laitoshuollosta tai asumispalveluista voi olla enintään 1 857,90 euroa kuukaudessa. Perittävä maksu ei saa kuitenkaan ylittää palvelun tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia.
20 §
Lastensuojelun maksutSosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) 7 §:n 1 momentin perusteella lastensuojelulain (417/2007) mukaisena sijaishuoltona, avohuollon tukitoimena tai jälkihuoltona järjestetystä perhehoidosta tai laitoshuollosta taikka asumispalveluista lapsen vanhemmilta perittävä maksu jaetaan heidän keskensä maksukyvyn mukaan.
Lapsen tai nuoren tuloista sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7 §:n 2 ja 3 momentin perusteella perittävä maksu lastensuojelulain mukaisena avohuollon tukitoimena, sijaishuoltona tai jälkihuoltona järjestetystä perhehoidosta, laitoshuollosta tai asumispalveluista voi olla enintään 2 190,50 euroa kuukaudessa. Perittävä maksu ei saa kuitenkaan ylittää palvelun tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia.
21 §
Kehitysvammaisten erityishuoltoon liittyvä ylläpitoKehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa tarkoitetussa erityishuollossa olevan henkilön täydestä ylläpidosta lyhytaikaisessa laitoshoidossa saadaan periä 12 §:ssä tarkoitettu maksu ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7 c §:ssä tarkoitettu maksu.
Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaan järjestetystä täydestä ylläpidosta voidaan periä maksu lyhytaikaisessa laitoshoidossa siten kuin 12 §:ssä säädetään ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa siten kuin 15 §:n 1, 3 ja 4 momentissa säädetään.
Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaan järjestetystä täydestä ylläpidosta voidaan periä maksu lyhytaikaisessa laitoshoidossa siten kuin 12 §:ssä säädetään ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa siten kuin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7 c §:ssä säädetään.
21 §
Kehitysvammaisten erityishuoltoon liittyvä ylläpitoKehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaan järjestetystä täydestä ylläpidosta voidaan periä maksu lyhytaikaisessa laitoshoidossa siten kuin 12 §:ssä säädetään ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa siten kuin 15 §:n 1, 3 ja 4 momentissa säädetään.
21 §
Kehitysvammaisten erityishuoltoon liittyvä ylläpitoKehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaan järjestetystä täydestä ylläpidosta voidaan periä maksu lyhytaikaisessa laitoshoidossa siten kuin 12 §:ssä säädetään ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa siten kuin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7 c §:ssä säädetään.
21 §
Kehitysvammaisten erityishuoltoon liittyvä ylläpitoKehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa tarkoitetussa erityishuollossa olevan henkilön täydestä ylläpidosta lyhytaikaisessa laitoshoidossa saadaan periä 12 §:ssä tarkoitettu maksu ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7 c §:ssä tarkoitettu maksu.
22 §
Hengityshalvauspotilaalle järjestettävä hoitoHengityshalvauspotilaalle järjestetty kunnallinen hoito ja hoitoon liittyvät kuljetukset ovat maksuttomia. Hoito tulee järjestää sairaalassa tai sairaalan kirjoista poistamatta kotihoidossa.
Hengityshalvauspotilaaksi katsotaan henkilö, joka tarvitsee hengityshalvauksen johdosta pitkäaikaista hoitoa hengityshalvauslaitteessa tai lyhytaikaisempaakin hoitoa hengityshalvauslaitteessa edellyttävä hengityshalvaus, milloin se on aiheutunut poliosta tai sellaisesta muusta tartuntataudista, jonka sosiaali- ja terveysministeriö katsoo polioon verrattavaksi.
23 §
Maksu lääkärintodistuksestaHyvinvointialueen järjestämisvastuulla olevasta lääkärin ja hammaslääkärin todistuksesta ja lausunnosta voidaan periä todistuksen ja lausunnon laadusta riippuen enintään 60,60 euroa, jollei kyse ole sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 5 §:n 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetusta maksuttomasta perusterveydenhuollon todistuksesta tai lausunnosta. Ajokorttilaissa (386/2011) säädetyn ajo-oikeuden saamiseksi tai säilyttämiseksi tarvittavasta erikoissairaanhoidossa laadittavasta lääkärintodistuksesta voidaan kuitenkin periä enintään 72,80 euroa.
Lääkärin ja hammaslääkärin todistuksesta ja lausunnosta voidaan periä todistuksen ja lausunnon laadusta riippuen enintään 126 markkaa. Maksua ei saa periä kansanterveystyössä hoitoon liittyvästä todistuksesta tai lausunnosta.
Lääkärin ja hammaslääkärin todistuksesta ja lausunnosta voidaan periä todistuksen ja lausunnon laadusta riippuen enintään 51,40 euroa. Ajokorttilaissa (386/2011) säädetyn ajo-oikeuden saamiseksi tai säilyttämiseksi tarvittavasta lääkärintodistuksesta voidaan kuitenkin periä enintään 61,80 euroa. Maksua ei saa periä kansanterveystyössä hoitoon liittyvästä todistuksesta tai lausunnosta eikä koulu- tai opiskeluterveydenhuollon yhteydessä kerättyihin tietoihin perustuvasta terveystodistuksesta (nuorison terveystodistus).
Lääkärin ja hammaslääkärin todistuksesta ja lausunnosta voidaan periä todistuksen ja lausunnon laadusta riippuen enintään 50,80 euroa. Ajokorttilaissa (386/2011) säädetyn ajo-oikeuden saamiseksi tai säilyttämiseksi tarvittavasta lääkärintodistuksesta voidaan kuitenkin periä enintään 61,00 euroa. Maksua ei saa periä kansanterveystyössä hoitoon liittyvästä todistuksesta tai lausunnosta eikä koulu- tai opiskeluterveydenhuollon yhteydessä kerättyihin tietoihin perustuvasta terveystodistuksesta (nuorison terveystodistus).
Lääkärin ja hammaslääkärin todistuksesta ja lausunnosta voidaan periä todistuksen ja lausunnon laadusta riippuen enintään 51,50 euroa. Ajokorttilaissa (386/2011) säädetyn ajo-oikeuden saamiseksi tai säilyttämiseksi tarvittavasta lääkärintodistuksesta voidaan kuitenkin periä enintään 61,80 euroa. Maksua ei saa periä kansanterveystyössä hoitoon liittyvästä todistuksesta tai lausunnosta eikä koulu- tai opiskeluterveydenhuollon yhteydessä kerättyihin tietoihin perustuvasta terveystodistuksesta (nuorison terveystodistus).
Lääkärin ja hammaslääkärin todistuksesta ja lausunnosta voidaan periä todistuksen ja lausunnon laadusta riippuen enintään 51,50 euroa, jollei kyse ole sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 5 §:n 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetusta maksuttomasta perusterveydenhuollon todistuksesta tai lausunnosta. Ajokorttilaissa (386/2011) säädetyn ajo-oikeuden saamiseksi tai säilyttämiseksi tarvittavasta lääkärintodistuksesta voidaan kuitenkin periä enintään 61,80 euroa.
Lääkärin ja hammaslääkärin todistuksesta ja lausunnosta voidaan periä todistuksen ja lausunnon laadusta riippuen enintään 56,70 euroa, jollei kyse ole sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 5 §:n 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetusta maksuttomasta perusterveydenhuollon todistuksesta tai lausunnosta. Ajokorttilaissa (386/2011) säädetyn ajo-oikeuden saamiseksi tai säilyttämiseksi tarvittavasta lääkärintodistuksesta voidaan kuitenkin periä enintään 68,10 euroa.
Hyvinvointialueen järjestämisvastuulla olevasta lääkärin ja hammaslääkärin todistuksesta ja lausunnosta voidaan periä todistuksen ja lausunnon laadusta riippuen enintään 56,70 euroa, jollei kyse ole sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 5 §:n 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetusta maksuttomasta perusterveydenhuollon todistuksesta tai lausunnosta. Ajokorttilaissa (386/2011) säädetyn ajo-oikeuden saamiseksi tai säilyttämiseksi tarvittavasta erikoissairaanhoidossa laadittavasta lääkärintodistuksesta voidaan kuitenkin periä enintään 68,10 euroa.
Hyvinvointialueen järjestämisvastuulla olevasta lääkärin ja hammaslääkärin todistuksesta ja lausunnosta voidaan periä todistuksen ja lausunnon laadusta riippuen enintään 60,60 euroa, jollei kyse ole sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 5 §:n 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetusta maksuttomasta perusterveydenhuollon todistuksesta tai lausunnosta. Ajokorttilaissa (386/2011) säädetyn ajo-oikeuden saamiseksi tai säilyttämiseksi tarvittavasta erikoissairaanhoidossa laadittavasta lääkärintodistuksesta voidaan kuitenkin periä enintään 72,80 euroa.
23 §
Maksu lääkärintodistuksestaLääkärin ja hammaslääkärin todistuksesta ja lausunnosta voidaan periä todistuksen ja lausunnon laadusta riippuen enintään 126 markkaa. Maksua ei saa periä kansanterveystyössä hoitoon liittyvästä todistuksesta tai lausunnosta.
23 §
Maksu lääkärintodistuksestaLääkärin ja hammaslääkärin todistuksesta ja lausunnosta voidaan periä todistuksen ja lausunnon laadusta riippuen enintään 51,40 euroa. Ajokorttilaissa (386/2011) säädetyn ajo-oikeuden saamiseksi tai säilyttämiseksi tarvittavasta lääkärintodistuksesta voidaan kuitenkin periä enintään 61,80 euroa. Maksua ei saa periä kansanterveystyössä hoitoon liittyvästä todistuksesta tai lausunnosta eikä koulu- tai opiskeluterveydenhuollon yhteydessä kerättyihin tietoihin perustuvasta terveystodistuksesta (nuorison terveystodistus).
23 §
Maksu lääkärintodistuksestaLääkärin ja hammaslääkärin todistuksesta ja lausunnosta voidaan periä todistuksen ja lausunnon laadusta riippuen enintään 50,80 euroa. Ajokorttilaissa (386/2011) säädetyn ajo-oikeuden saamiseksi tai säilyttämiseksi tarvittavasta lääkärintodistuksesta voidaan kuitenkin periä enintään 61,00 euroa. Maksua ei saa periä kansanterveystyössä hoitoon liittyvästä todistuksesta tai lausunnosta eikä koulu- tai opiskeluterveydenhuollon yhteydessä kerättyihin tietoihin perustuvasta terveystodistuksesta (nuorison terveystodistus).
23 §
Maksu lääkärintodistuksestaLääkärin ja hammaslääkärin todistuksesta ja lausunnosta voidaan periä todistuksen ja lausunnon laadusta riippuen enintään 51,50 euroa. Ajokorttilaissa (386/2011) säädetyn ajo-oikeuden saamiseksi tai säilyttämiseksi tarvittavasta lääkärintodistuksesta voidaan kuitenkin periä enintään 61,80 euroa. Maksua ei saa periä kansanterveystyössä hoitoon liittyvästä todistuksesta tai lausunnosta eikä koulu- tai opiskeluterveydenhuollon yhteydessä kerättyihin tietoihin perustuvasta terveystodistuksesta (nuorison terveystodistus).
23 §
Maksu lääkärintodistuksestaLääkärin ja hammaslääkärin todistuksesta ja lausunnosta voidaan periä todistuksen ja lausunnon laadusta riippuen enintään 51,50 euroa, jollei kyse ole sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 5 §:n 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetusta maksuttomasta perusterveydenhuollon todistuksesta tai lausunnosta. Ajokorttilaissa (386/2011) säädetyn ajo-oikeuden saamiseksi tai säilyttämiseksi tarvittavasta lääkärintodistuksesta voidaan kuitenkin periä enintään 61,80 euroa.
23 §
Maksu lääkärintodistuksestaLääkärin ja hammaslääkärin todistuksesta ja lausunnosta voidaan periä todistuksen ja lausunnon laadusta riippuen enintään 56,70 euroa, jollei kyse ole sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 5 §:n 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetusta maksuttomasta perusterveydenhuollon todistuksesta tai lausunnosta. Ajokorttilaissa (386/2011) säädetyn ajo-oikeuden saamiseksi tai säilyttämiseksi tarvittavasta lääkärintodistuksesta voidaan kuitenkin periä enintään 68,10 euroa.
23 §
Maksu lääkärintodistuksestaHyvinvointialueen järjestämisvastuulla olevasta lääkärin ja hammaslääkärin todistuksesta ja lausunnosta voidaan periä todistuksen ja lausunnon laadusta riippuen enintään 56,70 euroa, jollei kyse ole sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 5 §:n 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetusta maksuttomasta perusterveydenhuollon todistuksesta tai lausunnosta. Ajokorttilaissa (386/2011) säädetyn ajo-oikeuden saamiseksi tai säilyttämiseksi tarvittavasta erikoissairaanhoidossa laadittavasta lääkärintodistuksesta voidaan kuitenkin periä enintään 68,10 euroa.
23 §
Maksu lääkärintodistuksestaHyvinvointialueen järjestämisvastuulla olevasta lääkärin ja hammaslääkärin todistuksesta ja lausunnosta voidaan periä todistuksen ja lausunnon laadusta riippuen enintään 60,60 euroa, jollei kyse ole sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 5 §:n 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetusta maksuttomasta perusterveydenhuollon todistuksesta tai lausunnosta. Ajokorttilaissa (386/2011) säädetyn ajo-oikeuden saamiseksi tai säilyttämiseksi tarvittavasta erikoissairaanhoidossa laadittavasta lääkärintodistuksesta voidaan kuitenkin periä enintään 72,80 euroa.
24 §
Muulta kuin Suomessa asuvalta perittävä maksuMuulta kuin Suomessa asuvalta voidaan periä enintään palvelun tuottamisesta aiheutuvien kustannusten suuruinen maksu, jollei Suomea sitovasta kansainvälisestä sopimuksesta muuta johdu.
25 §
Käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä palvelusta perittävä maksu (22.12.1993/1386)Käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä, asiakkaan varaamasta terveyskeskuksen lääkärin, suun ja hampaiden tutkimuksen ja hoidon, erikoissairaanhoidon avohoidon tai kalliin kuvantamistutkimuksen vastaanottoajasta voidaan periä 15 vuotta täyttäneeltä enintään 51,40 euroa. Maksua ei saa kuitenkaan periä silloin, kun varatun ajan peruuttamatta jättämiseen on hyväksyttävä syy.
Jos lapsen vanhemmat eivät ota vastaan lapselle haettua ja myönnettyä päivähoitopaikkaa eikä hoitopaikkaa ole peruutettu ennen kunnan päätöksen mukaisen hoitosuhteen alkamista, lapsen vanhemmilta voidaan periä puolet sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) 7 a §:n mukaan määräytyvästä kuukausimaksusta.
26 §
26 § on kumottu A:lla 19.6.2008/464.
Asiakasmaksulain 9 §:ssä tarkoitetussa erikoismaksuluokassa hoidettavalta voidaan 12 §:ssä säädetty hoitopäivämaksu periä yhden tai kahden hengen huoneessa enintään nelinkertaisesti korotettuna. Lisäksi palvelun käyttäjältä voidaan periä enintään seuraavat lisämaksut:
26 § on kumottu A:lla 19.6.2008/464.
26 §
Erikoismaksuluokan maksutAsiakasmaksulain 9 §:ssä tarkoitetussa erikoismaksuluokassa hoidettavalta voidaan 12 §:ssä säädetty hoitopäivämaksu periä yhden tai kahden hengen huoneessa enintään nelinkertaisesti korotettuna. Lisäksi palvelun käyttäjältä voidaan periä enintään seuraavat lisämaksut:
5 a luku
Terveydenhuollon maksukatto
26 a §
MaksukattoSosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 6 a §:ssä tarkoitetun maksukaton kertymistä laskettaessa ei oteta huomioon:
maksuja, jotka korvataan tapaturmavakuutuslain (608/1948), maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain (1026/1981), sotilasvammalain (404/1948), liikennevakuutuslain (279/1959), potilasvahinkolain (585/1986) tai näitä vastaavan aikaisemman lain mukaan korvattavasta hoidosta;
maksuja, joiden suorittamiseen palvelun käyttäjälle on myönnetty toimeentulotukea;
edellä 24 §:ssä tarkoitetulta perittyjä maksuja.
Edellä 1 momentin 1 ja 3 kohdassa tarkoitetuista palveluista voidaan periä asetuksella säädetty maksu vaikka palvelun käyttäjän suorittamien maksujen määrä ylittää maksukatolle säädetyn rajan.
Maksukaton ylittymisen jälkeen lyhytaikaisesta laitoshoidosta saa periä enintään 22,80 euroa hoitopäivältä.
26 a §
26 a § on kumottu A:lla 20.5.2021/417, joka tulee voimaan 1.1.2022. Aiempi sanamuoto kuuluu:.
26 b §
Maksujen seurantaPalvelun käyttäjän tulee osoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 6 a §:ssä tarkoitetun maksukaton ylittyminen. Maksujen seuraamiseksi palvelun käyttäjälle tulee antaa seurantakortti. Maksukaton ylittymisen jälkeen tulee palvelun käyttäjälle antaa todistus siitä. Todistuksen voi antaa sellainen kunnan tai kuntayhtymän toimintayksikkö, jossa annetaan maksukaton piirissä olevia palveluja. Todistuksen saamiseksi palvelun käyttäjän on tarvittaessa esitettävä alkuperäiset tositteet hänen itsensä tai hänen huollettavinaan olevien alaikäisten lasten saamista palveluista suoritetuista maksuista.
Terveyskeskus voi pitää rekisteriä palvelun käyttäjän suorittamista asiakasmaksuista maksukaton saavuttamisen seuraamiseksi. Rekisteriin saa merkitä vain palvelun käyttäjän tunnistetiedot, hoitopaikat sekä määrätyt ja suoritetut maksut.
26 b §
26 b § on kumottu A:lla 20.5.2021/417, joka tulee voimaan 1.1.2022. Aiempi sanamuoto kuuluu:.
6 luku
Maksukyvyn mukaan määräytyviin maksuihin vaikuttavat tekijät
27 §
Maksukykyä määriteltäessä huomioon otettavat tulot kotona annettavassa palvelussa (18.4.1997/343)Edellä 3 §:ssä tarkoitettuina kuukausituloina otetaan huomioon palvelun käyttäjän sekä hänen kanssaan yhteistaloudessa avioliitossa tai avioliitonomaisissa olosuhteissa elävän henkilön veronalaiset ansio- ja pääomatulot sekä verosta vapaat tulot. Jos kuukausittaiset tulot vaihtelevat, kuukausituloina otetaan huomioon viimeksi kuluneen vuoden keskimääräinen kuukausitulo.
Edellä 1 momentissa säädetystä poiketen voidaan veronalaisina tuloina ottaa huomioon viimeksi toimitetussa verotuksessa vahvistetut vastaavat veronalaiset tulot korotettuna niillä prosenttimäärillä, jotka verohallitus vuosittain antamissaan päätöksissä ennakkoperinnän laskemisperusteista määrää.
28 §
Maksukykyä määriteltäessä huomioon otettavat tulot pitkäaikaisessa laitoshoidossaEdellä 15 §:n 1 momentissa tarkoitettuina kuukausituloina otetaan huomioon hoitoa saaneen tulot ennakonpidätyksen ja ennakonkannon jälkeen sekä verosta vapaat tulot. Palkkatulojen lisäksi otetaan huomioon eläkkeet ja niihin rinnastettavat jatkuvat etuudet, elinkorot ja kiinteistön luovutuksen yhteydessä määräajaksi tai elinkaudeksi pidätetty rahana suoritettava etuus (syytinki) sekä muut jatkuvat henkilökohtaiset tulot samoin kuin pääomasta ja muusta omaisuudesta saatavat nettotulot kuten korko-, osinko- ja vuokratulot.
Tuloina otetaan huomioon myös viimeksi toimitetussa verotuksessa vahvistettu maatilatalouden tulo sekä itsenäisestä ammatinharjoittamisesta tai liiketoiminnasta vahvistettu tulo. Sanottuja tuloja voidaan tarkistaa viimeksi toimitetun verotuksen osoittamasta tulosta niillä prosenttimäärillä, jotka verohallitus vuosittain antamassaan päätöksessä ennakon perusteeksi pantavasta tulosta määrää.
Jos kuukausittaiset tulot vaihtelevat, otetaan kuukausitulona huomioon viimeksi kuluneen vuoden keskimääräinen kuukausitulo.
28 a §
MetsätuloSiitä poiketen, mitä 27 §:ssä säädetään, metsätulona otetaan huomioon varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain (1142/ 2005) 7 §:n 3 momentin mukaan vahvistettu metsän keskimääräinen vuotuinen tuotto hehtaarilta kerrottuna metsämaan pinta-alalla. Tästä määrästä vähennetään 10 prosenttia ja metsätalouden korot.
Metsätuloa on alennettava palvelun käyttäjän vaatimuksesta, mikäli tilakohtaisen vuotuisen hakkuumahdollisuuden nettoraha-arvo on metsänhoitoyhdistyksen tai metsäkeskuksen antaman lausunnon perusteella vähintään 10 prosenttia alempi kuin metsätulo. Alennus on metsätulon ja hakkuumahdollisuuden nettoraha-arvon erotuksen suuruinen.
7 luku
Erinäiset säännökset
32 §
Maksun periminen poissaolon ajalta1–4 momentit on kumottu A:lla 20.5.2021/417.
Edellä 3 §:ssä tarkoitettu kuukausimaksu peritään myös palvelun saajasta johtuvan kotipalvelun tilapäisen keskeytyksen ajalta sekä 4, 15 ja 21 §:ssä tarkoitettu kuukausimaksu myös lapsen ja laitoshoidossa olevan tilapäisten poissaolopäivien ajalta.
Edellä 3 §:ssä tarkoitettu kuukausimaksu peritään myös palvelun saajasta johtuvan kotona annettavan palvelun tilapäisen keskeytyksen ajalta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7 a ja 7 c §:ssä sekä tämän asetuksen 21 §:ssä tarkoitettu kuukausimaksu myös lapsen ja laitoshoidossa olevan tilapäisen poissaolon ajalta.
1–4 momentit on kumottu A:lla 20.5.2021/417.
Lyhytaikaisesta laitoshoidosta ei saa periä 12 §:ssä tarkoitettua maksua niiltä täysiltä vuorokausilta, jolloin palvelun käyttäjä on hoitojakson aikana poissa laitoksesta.
32 §
Maksun periminen poissaolon ajaltaEdellä 3 §:ssä tarkoitettu kuukausimaksu peritään myös palvelun saajasta johtuvan kotona annettavan palvelun tilapäisen keskeytyksen ajalta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7 a ja 7 c §:ssä sekä tämän asetuksen 21 §:ssä tarkoitettu kuukausimaksu myös lapsen ja laitoshoidossa olevan tilapäisen poissaolon ajalta.
Kotona annettavan palvelun, laitoshoidon tai perhehoidon keskeytyessä yli viideksi päiväksi, ei kuukausimaksua peritä viisi päivää ylittävältä ajalta. Jos kotona annettava palvelu keskeytyy lyhyemmäksikin ajaksi kunnasta johtuvasta syystä tai palvelun saajan ollessa kunnallisessa laitoshoidossa, ei kuukausimaksua peritä myöskään mainitun viiden päivän ajalta. Kotona annettavan palvelun, laitoshoidon tai perhehoidon keskeytyksen jatkuessa koko kuukauden, maksua ei peritä lainkaan.
Edellä 1 momentista poiketen, jos lapsi on sairautensa vuoksi poissa päivähoidosta yli kymmenen päivää kalenterikuukauden aikana, maksuna peritään puolet sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7 a §:ssä säädetystä kuukausimaksusta. Sairaudesta johtuvan poissaolon kestäessä koko kalenterikuukauden, maksua ei peritä lainkaan. Maksua ei myöskään saa periä niiltä päiviltä, joina lapsi on poissa päivähoidosta lasten päivähoidosta annetun lain (36/1973) 11 a §:n 4 momentissa tarkoitetulla tavalla sairausvakuutuslain (1224/2004) 9 luvun 7 §:ssä tarkoitettujen isyysrahajaksojen ajan. Jos lapsi on muusta syystä poissa päivähoidosta koko kalenterikuukauden, maksuna peritään puolet kuukausimaksusta.
Kun lasten päivähoidosta peritään maksu 1 momentissa tarkoitetun tilapäisen poissaolon ajalta, ei tilapäisen poissaolon johdosta järjestetyistä muista sosiaalipalveluista peritä maksua.
Lyhytaikaisesta laitoshoidosta ei saa periä 12 §:ssä tarkoitettua maksua niiltä täysiltä vuorokausilta, jolloin palvelun käyttäjä on hoitojakson aikana poissa laitoksesta.
33 §
Henkilökohtaiseen käyttöön jätettävä käyttövaraMilloin kunta perii asiakasmaksulain 14 §:n perusteella henkilölle tulevat tulot, korvaukset tai saamiset, on hänelle jätettävä käyttövaroiksi vähintään 20 prosenttia nettotuloista, kuitenkin vähintään kansaneläkkeen pohjaosan suuruinen määrä. Milloin pitkäaikaisessa laitoshoidossa oleva henkilö saa rintamalisää, on käyttövaraksi jätettävä vähintään kansaneläkkeen pohjaosan ja rintamalisän yhteismäärä.
33 §
Henkilökohtaiseen käyttöön jätettävä käyttövaraJos kunta perii henkilölle tulevat tulot, korvaukset tai saamiset sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 14 §:n perusteella, on hänelle jätettävä käyttövaroiksi vähintään 15 prosenttia nettotuloista, kuitenkin vähintään 107 euroa kuukaudessa.
33 §
Henkilökohtaiseen käyttöön jätettävä käyttövaraJos kunta perii henkilölle tulevat tulot, korvaukset tai saamiset sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 14 §:n perusteella, on hänelle jätettävä käyttövaroiksi vähintään 15 prosenttia nettotuloista, kuitenkin vähintään 108 euroa kuukaudessa.
33 §
Henkilökohtaiseen käyttöön jätettävä käyttövaraJos kunta perii henkilölle tulevat tulot, korvaukset tai saamiset sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 14 §:n perusteella, on hänelle jätettävä käyttövaroiksi vähintään 15 prosenttia nettotuloista, kuitenkin vähintään 110 euroa kuukaudessa.
33 a §
IndeksitarkistuksetEdellä 3 §:n 5 momentissa, 7 §:ssä, 8 §:n 1 momentissa, 8 a §:n 1 momentissa, 9 §:n 1 ja 2 momentissa, 11 §:n 1 momentissa, 12 §:n 1 momentissa, 13 §:ssä, 14 §:n 1 momentissa, 20 §:n 2 momentissa ja 23 §:ssä säädettyjä euromääriä tarkistetaan hyvinvointialueiden hintaindeksin muutoksen mukaisesti. Muutoksen määrittämisessä käytetään tarkistushetkellä viimeisintä valtiovarainministeriön julkaisemaa ennustetta tulevan vuoden (indeksin muutosvuosi) hyvinvointialueiden hintaindeksin arvosta.
Tämän asetuksen 3 §:n 5 momentissa, 7 §:ssä, 8 §:n 1 momentissa, 8 a §:n 1 momentissa, 9 §:n 1 ja 2 momentissa, 11 §:n 1 momentissa, 12 §:n 1 momentissa, 13 §:n 1 momentissa, 14 §:n 1 momentissa, 20 §:n 2 momentissa, 23 §:ssä, 25 §:n 1 momentissa ja 26 a §:n 3 momentissa säädettyjä euromääriä tarkistetaan joka toinen vuosi kansaneläkeindeksin muutoksen mukaisesti käyttäen kansaneläkeindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan tarkistusvuoden tammikuussa maksettavina olleiden kansaneläkkeiden suuruus on laskettu. Indeksillä tarkistetut euromäärät pyöristetään lähimpään 0,10 euroon.
Indeksitarkistukset tehdään vuosittain syyskuun loppuun mennessä. Indeksillä tarkistetut euromäärät pyöristetään lähimpään 0,10 euroon. Indeksitarkistetut euromäärät tulevat voimaan indeksin muutosvuoden tammikuun 1 päivänä.
Asetuksen 3 §:n 2 momentissa tarkoitettujen tulorajojen euromääriä ja 3 momentissa tarkoitettua tulorajan korotuksen euromäärää sekä 33 §:ssä tarkoitettua vähimmäiskäyttövarojen määrää tarkistetaan joka toinen vuosi työntekijän eläkelain (395/2006) 98 §:ssä tarkoitetun työeläkeindeksin muutoksen mukaisesti käyttäen sitä työeläkeindeksin pistelukua, joka on vahvistettu tarkistusvuodelle työntekijän eläkelain 98 §:n soveltamista varten. Tarkistettu euromäärä pyöristetään lähimpään täyteen euroon.
2 momentti on kumottu A:lla 20.5.2021/417.
33 a §
IndeksitarkistuksetTämän asetuksen 3 §:n 5 momentissa, 7 §:ssä, 8 §:n 1 momentissa, 8 a §:n 1 momentissa, 9 §:n 1 ja 2 momentissa, 11 §:n 1 momentissa, 12 §:n 1 momentissa, 13 §:n 1 momentissa, 14 §:n 1 momentissa, 20 §:n 2 momentissa, 23 §:ssä, 25 §:n 1 momentissa ja 26 a §:n 3 momentissa säädettyjä euromääriä tarkistetaan joka toinen vuosi kansaneläkeindeksin muutoksen mukaisesti käyttäen kansaneläkeindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan tarkistusvuoden tammikuussa maksettavina olleiden kansaneläkkeiden suuruus on laskettu. Indeksillä tarkistetut euromäärät pyöristetään lähimpään 0,10 euroon.
Asetuksen 3 §:n 2 momentissa tarkoitettujen tulorajojen euromääriä ja 3 momentissa tarkoitettua tulorajan korotuksen euromäärää sekä 33 §:ssä tarkoitettua vähimmäiskäyttövarojen määrää tarkistetaan joka toinen vuosi työntekijän eläkelain (395/2006) 98 §:ssä tarkoitetun työeläkeindeksin muutoksen mukaisesti käyttäen sitä työeläkeindeksin pistelukua, joka on vahvistettu tarkistusvuodelle työntekijän eläkelain 98 §:n soveltamista varten. Tarkistettu euromäärä pyöristetään lähimpään täyteen euroon.
Indeksitarkistukset tulevat voimaan tarkistusvuotta seuraavan vuoden tammikuun 1 päivänä.
Sosiaali- ja terveysministeriön on julkaistava indeksillä tarkistetut euromäärät Suomen säädöskokoelmassa tarkistusvuoden marraskuun aikana.
A:lla 850/2026 muutettu 33 a § tulee voimaan 1.10.2026. Aiempi sanamuoto kuuluu:
33 a §
IndeksitarkistuksetTämän asetuksen 3 §:n 5 momentissa, 7 §:ssä, 8 §:n 1 momentissa, 8 a §:n 1 momentissa, 9 §:n 1 ja 2 momentissa, 11 §:n 1 momentissa, 12 §:n 1 momentissa, 13 §:n 1 momentissa, 14 §:n 1 momentissa, 20 §:n 2 momentissa ja 23 §:ssä säädettyjä euromääriä tarkistetaan joka toinen vuosi kansaneläkeindeksin muutoksen mukaisesti käyttäen kansaneläkeindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan tarkistusvuoden tammikuussa maksettavina olleiden kansaneläkkeiden suuruus on laskettu. Indeksillä tarkistetut euromäärät pyöristetään lähimpään 0,10 euroon.
Tämän asetuksen 3 §:n 5 momentissa, 7 §:ssä, 8 §:n 1 momentissa, 8 a §:n 1 momentissa, 9 §:n 1 ja 2 momentissa, 11 §:n 1 momentissa, 12 §:n 1 momentissa, 13 §:n 1 momentissa, 14 §:n 1 momentissa, 20 §:n 2 momentissa, 23 §:ssä, 25 §:n 1 momentissa ja 26 a §:n 3 momentissa säädettyjä euromääriä tarkistetaan joka toinen vuosi kansaneläkeindeksin muutoksen mukaisesti käyttäen kansaneläkeindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan tarkistusvuoden tammikuussa maksettavina olleiden kansaneläkkeiden suuruus on laskettu. Indeksillä tarkistetut euromäärät pyöristetään lähimpään 0,10 euroon.
2 momentti on kumottu A:lla 20.5.2021/417.
Asetuksen 3 §:n 2 momentissa tarkoitettujen tulorajojen euromääriä ja 3 momentissa tarkoitettua tulorajan korotuksen euromäärää sekä 33 §:ssä tarkoitettua vähimmäiskäyttövarojen määrää tarkistetaan joka toinen vuosi työntekijän eläkelain (395/2006) 98 §:ssä tarkoitetun työeläkeindeksin muutoksen mukaisesti käyttäen sitä työeläkeindeksin pistelukua, joka on vahvistettu tarkistusvuodelle työntekijän eläkelain 98 §:n soveltamista varten. Tarkistettu euromäärä pyöristetään lähimpään täyteen euroon.
2 momentti on kumottu A:lla 20.5.2021/417.
Indeksitarkistukset tulevat voimaan tarkistusvuotta seuraavan vuoden tammikuun 1 päivänä.
Sosiaali- ja terveysministeriön on julkaistava indeksillä tarkistetut euromäärät Suomen säädöskokoelmassa tarkistusvuoden marraskuun aikana.
33 a §
IndeksitarkistuksetTämän asetuksen 3 §:n 5 momentissa, 7 §:ssä, 8 §:n 1 momentissa, 8 a §:n 1 momentissa, 9 §:n 1 ja 2 momentissa, 11 §:n 1 momentissa, 12 §:n 1 momentissa, 13 §:n 1 momentissa, 14 §:n 1 momentissa, 20 §:n 2 momentissa, 23 §:ssä, 25 §:n 1 momentissa ja 26 a §:n 3 momentissa säädettyjä euromääriä tarkistetaan joka toinen vuosi kansaneläkeindeksin muutoksen mukaisesti käyttäen kansaneläkeindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan tarkistusvuoden tammikuussa maksettavina olleiden kansaneläkkeiden suuruus on laskettu. Indeksillä tarkistetut euromäärät pyöristetään lähimpään 0,10 euroon.
Asetuksen 3 §:n 2 momentissa tarkoitettujen tulorajojen euromääriä ja 3 momentissa tarkoitettua tulorajan korotuksen euromäärää sekä 33 §:ssä tarkoitettua vähimmäiskäyttövarojen määrää tarkistetaan joka toinen vuosi työntekijän eläkelain (395/2006) 98 §:ssä tarkoitetun työeläkeindeksin muutoksen mukaisesti käyttäen sitä työeläkeindeksin pistelukua, joka on vahvistettu tarkistusvuodelle työntekijän eläkelain 98 §:n soveltamista varten. Tarkistettu euromäärä pyöristetään lähimpään täyteen euroon.
Indeksitarkistukset tulevat voimaan tarkistusvuotta seuraavan vuoden tammikuun 1 päivänä.
Sosiaali- ja terveysministeriön on julkaistava indeksillä tarkistetut euromäärät Suomen säädöskokoelmassa tarkistusvuoden marraskuun aikana.
34 §
OhjeetTarkemmat ohjeet tämän asetuksen täytäntöönpanosta antaa tarvittaessa sosiaali- ja terveysministeriö.
34 §
OhjeetTarkemmat ohjeet tämän asetuksen täytäntöönpanosta antaa tarvittaessa sosiaali- ja terveysministeriö.
35 §
VoimaantuloTämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.
Tällä asetuksella kumotaan seuraavat asetukset niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen:
sosiaalipalveluista perittävistä maksuista 2 päivänä joulukuuta 1983 annettu asetus (887/83);
sosiaalipalveluista perittävistä maksuista 2 päivänä joulukuuta 1983 annettu asetus (887/83);
terveyskeskuksessa perittävistä maksuista ja korvauksista 10 päivänä maaliskuuta 1972 annettu asetus (206/72);
terveyskeskuksessa perittävistä maksuista ja korvauksista 10 päivänä maaliskuuta 1972 annettu asetus (206/72);
Tällä asetuksella kumotaan seuraavat asetukset niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen:
sosiaalipalveluista perittävistä maksuista 2 päivänä joulukuuta 1983 annettu asetus (887/83);
terveyskeskuksessa perittävistä maksuista ja korvauksista 10 päivänä maaliskuuta 1972 annettu asetus (206/72);
terveyskeskukselle työterveyshuollosta perittävistä maksuista ja korvauksista 15 päivänä joulukuuta 1978 annettu asetus (984/78); sekä
erikoissairaanhoidosta perittävistä maksuista ja korvauksista 21 päivänä joulukuuta 1990 annettu asetus (1248/90).
Edellä 3, 4 ja 9 §:ssä säädettyjen maksujen sijasta voidaan kotona annettavasta palvelusta, lasten päivähoidosta sekä suun ja hampaiden tutkimuksesta ja hoidosta periä maksut joulukuun 31 päivään 1993 sen suuruisena kuin 2 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa asetuksissa on vastaavista palveluista säädetty.
Sen estämättä, mitä tässä asetuksessa säädetään, kotona annettavasta palvelusta voidaan edelleen periä maksuja joulukuun 31 päivään 1993 noudattaen kotipalveluista perittäviä maksuja koskevasta kokeilusta annettua asetusta (1090/90).
Sen estämättä, mitä tässä asetuksessa säädetään, kotona annettavasta palvelusta voidaan edelleen periä maksuja joulukuun 31 päivään 1993 noudattaen kotipalveluista perittäviä maksuja koskevasta kokeilusta annettua asetusta (1090/90).
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. (30.12.1992/1648)
35 §
VoimaantuloTämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.
Tällä asetuksella kumotaan seuraavat asetukset niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen:
sosiaalipalveluista perittävistä maksuista 2 päivänä joulukuuta 1983 annettu asetus (887/83);
terveyskeskuksessa perittävistä maksuista ja korvauksista 10 päivänä maaliskuuta 1972 annettu asetus (206/72);
terveyskeskukselle työterveyshuollosta perittävistä maksuista ja korvauksista 15 päivänä joulukuuta 1978 annettu asetus (984/78); sekä
erikoissairaanhoidosta perittävistä maksuista ja korvauksista 21 päivänä joulukuuta 1990 annettu asetus (1248/90).
Edellä 3, 4 ja 9 §:ssä säädettyjen maksujen sijasta voidaan kotona annettavasta palvelusta, lasten päivähoidosta sekä suun ja hampaiden tutkimuksesta ja hoidosta periä maksut joulukuun 31 päivään 1993 sen suuruisena kuin 2 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa asetuksissa on vastaavista palveluista säädetty.
Sen estämättä, mitä tässä asetuksessa säädetään, kotona annettavasta palvelusta voidaan edelleen periä maksuja joulukuun 31 päivään 1993 noudattaen kotipalveluista perittäviä maksuja koskevasta kokeilusta annettua asetusta (1090/90).
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. (30.12.1992/1648)
1648/1992
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.
1386/1993
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994.
1335/1994
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995.
200/1995
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1995 ja on voimassa 31 päivään heinäkuuta 1997.
1089/1996
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
290/1997
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1997.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
343/1997
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1997.
772/1998
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 1998.
904/1999
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1999.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
1309/1999
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2000.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
506/2001
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2001.
Sen estämättä, mitä tässä asetuksessa säädetään, terveyskeskusta ylläpitävä kunta tai kuntayhtymä voi päättää, että tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olevaa 9 §:n 2 momenttia voidaan soveltaa 31 päivään joulukuuta 2001 saakka. Maksujen perusteena käytetään tällöin kansaneläkelaitoksen 8 päivänä huhtikuuta 1998 vahvistamaa sairasvakuutuskorvaustaksaa.
1168/2001
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.
Tämän asetuksen voimaantullessa kotona annettavia palveluja saavien ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien maksut tulee tarkistaa tämän asetuksen mukaisiksi 31 päivään maaliskuuta 2002 mennessä.
Vuonna 2001 maksettu 7 §:n 1 momentin mukainen terveyskeskuksen vuosimaksu on voimassa tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti 12 kuukautta maksupäivästä lukien.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
1482/2001
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.
251/2003
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2003.
328/2003
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2003.
Maksut, jotka koskevat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen 3 §:ssä tarkoitettuja, huhtikuussa 2003 annettuja palveluja, on muutettava viimeistään 1 päivänä syyskuuta 2003 ennen tämän asetuksen voimaantuloa voimassa olleen asetuksen 29 §:n mukaisiksi.
Maksut 2 momentissa tarkoitetuista palveluista, jotka annetaan tämän asetuksen voimaan tultua, on määrättävä viimeistään 1 päivänä syyskuuta 2003 tämän asetuksen mukaisiksi.
745/2007
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2007.
1366/2007
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.
464/2008
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2008.
Asetuksen 3 §:n 5 momentissa, 7 §:ssä, 8 §:n 1 momentissa, 8 a §:n 1 momentissa, 9 §:n 1 ja 2 momentissa, 11 §:n 1 momentissa, 12 §:n 1 momentissa, 13 §:n 1 momentissa, 14 §:n 1 momentissa, 20 §:n 2 momentissa, 23 §:ssä, 25 §:n 1 momentissa ja 26 a §:n 3 momentissa säädetyt euromäärät vastaavat kansaneläkeindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan vuoden 2007 tammikuussa maksettavina olleiden kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.
Asetuksen 3 §:n 2 ja 3 momentissa sekä 33 §:ssä säädetyt euromäärät vastaavat sitä työeläkeindeksin pistelukua, joka on vahvistettu vuodelle 2007 työntekijän eläkelain 98 §:n soveltamista varten.
951/2009
Tämä asetus tulee voimaan 3 päivänä joulukuuta 2009.
958/2009
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.
1099/2009
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.
1147/2011
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2012.
1064/2012
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2013.
825/2013
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014.
842/2014
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015.
1350/2015
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.
773/2017
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018.
1056/2019
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2020.
417/2021
Tämän asetuksen 1 §:n 1 kohta tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2021 ja 1 §:n 2 kohta 1 päivänä tammikuuta 2022.
931/2021
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2022.
957/2022
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2023.
815/2023
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2025. (29.9.2023/950)
950/2023
Tämä asetus tulee voimaan 30 päivänä syyskuuta 2023.
1040/2023
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2024.
543/2024
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2025.
842/2025
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2025.
1008/2025
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2026.
850/2026
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2026. Asetuksen 16 §:n 3 momentti ja tällä asetuksella muutettavan asetuksen 10 §:n kumoaminen tulevat kuitenkin voimaan vasta 1 päivänä tammikuuta 2028.
Vuodelle 2027 indeksitarkistuksia tehtäessä sovelletaan tarkistuksia koskevaan määräaikaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.