Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (10)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 550/2001 | 2002-01-01 | muutt. 10 § | |
| 1382/2006 | 2007-02-01 | muutt. 2 §:ää | 1 |
| 1196/2007 | 2008-01-01 | kum. 10 § | 1 |
| 214/2014 | 2014-04-15 | muutt. 2 §:ää | 1 |
| 644/2017 | 2017-11-01 | muutt. 2 §:ää | 1 |
| 278/2018 | 2018-05-21 | muutt. 2 §:ää | 1 |
| 204/2019 | 2019-05-01 | 5 | |
| 140/2021 | 2021-05-01 | 1 | |
| 245/2022 | 2022-05-01 | 1 | |
| 519/2023 | 2023-06-01 | 1 |
Ympäristöministerin esittelystä säädetään 23 päivänä helmikuuta 1923 annetun luonnonsuojelulain (71/23) 1 §:n 2 ja 3 momentin sekä 2 §:n 2 momentin nojalla, niistä 1 §:n 3 momentti sellaisena kuin se on 28 päivänä elokuuta 1981 annetussa laissa(594/81):
1 §
Luonnonsuojelualueiden perustamistarkoitusVanhojen luonnonmetsien ja niihin liittyvien ekologisten kokonaisuuksien sekä kasvien ja eläinten säilyttämiseksi osana maamme luonnon monimuotoisuuden suojelua muodostetaan Etelä-Suomeen valtion omistamille alueille luonnonsuojelulain (71/23) mukaisiksi erityisiksi suojelualueiksi jäljempänä 2 §:ssä luetellut alueet. Alueiden tehtävä on myös palvella luonnon- ja ympäristötutkimusta sekä opetusta.
Vanhojen luonnonmetsien ja niihin liittyvien ekologisten kokonaisuuksien sekä kasvien ja eläinten säilyttämiseksi osana maamme luonnon monimuotoisuuden suojelua muodostetaan Etelä-Suomeen valtion omistamille alueille luonnonsuojelulain (71/23) mukaisiksi erityisiksi suojelualueiksi jäljempänä 2 §:ssä luetellut alueet. Alueiden tehtävä on myös palvella luonnon- ja ympäristötutkimusta sekä opetusta.
1 §
Luonnonsuojelualueiden perustamistarkoitusVanhojen luonnonmetsien ja niihin liittyvien ekologisten kokonaisuuksien sekä kasvien ja eläinten säilyttämiseksi osana maamme luonnon monimuotoisuuden suojelua muodostetaan Etelä-Suomeen valtion omistamille alueille luonnonsuojelulain (71/23) mukaisiksi erityisiksi suojelualueiksi jäljempänä 2 §:ssä luetellut alueet. Alueiden tehtävä on myös palvella luonnon- ja ympäristötutkimusta sekä opetusta.
2 §
Luonnonsuojelualueiden rajaaminenLuonnonsuojelualueita ovat:
Liiklankarin alue, johon kuuluu noin 55 hehtaaria valtion omistamia alueita Eurajoen kunnassa (liite 1);
Liiklankarin alue, johon kuuluu noin 55 hehtaaria valtion omistamia alueita Eurajoen kunnassa (liite 1);
Ängholmin alue, johon kuuluu noin 25 hehtaaria valtion omistamia alueita Houtskarin kunnassa (liite 2);
Ängholmin alue, johon kuuluu noin 25 hehtaaria valtion omistamia alueita Houtskarin kunnassa (liite 2);
Lymylammen alue, johon kuuluu noin 65 hehtaaria valtion omistamia alueita Ikaalisten kaupungissa (liite 3);
Lymylammen alue, johon kuuluu noin 65 hehtaaria valtion omistamia alueita Ikaalisten kaupungissa (liite 3);
4 kohta on kumottu A:lla 13.3.2014/214.
Varesjoen alue, johon kuuluu noin 28 hehtaaria valtion omistamia alueita Kiikalan kunnassa (liite 4);
4 kohta on kumottu A:lla 13.3.2014/214.
Isonkivennevan alue, johon kuuluu noin 165 hehtaaria valtion omistamia alueita Parkanon kaupungissa (liite 5);
Isonkivennevan alue, johon kuuluu noin 165 hehtaaria valtion omistamia alueita Parkanon kaupungissa (liite 5);
Nälkähittenkankaan alue, johon kuuluu noin 32 hehtaaria valtion omistamia alueita Parkanon kaupungissa (liite 6);
Nälkähittenkankaan alue, johon kuuluu noin 32 hehtaaria valtion omistamia alueita Parkanon kaupungissa (liite 6);
Rengassalon alue, johon kuuluu noin 90 hehtaaria valtion omistamia alueita Parkanon kaupungissa (liite 7);
Rengassalon alue, johon kuuluu noin 90 hehtaaria valtion omistamia alueita Parkanon kaupungissa (liite 7);
Pitkäkallion alue, johon kuuluu noin 45 hehtaaria valtion omistamia alueita Yläneen kunnassa (liite 8);
Pitkäkallion alue, johon kuuluu noin 45 hehtaaria valtion omistamia alueita Yläneen kunnassa (liite 8);
9 kohta on kumottu A:lla 21.12.2006/1382.
Meikon alue, johon kuuluu noin 265 hehtaaria valtion omistamia alueita Kirkkonummen kunnassa (liite 9);
9 kohta on kumottu A:lla 21.12.2006/1382.
Ilveskallion alue, johon kuuluu noin 21 hehtaaria valtion omistamia alueita Lapinjärven kunnassa (liite 10);
Ilveskallion alue, johon kuuluu noin 21 hehtaaria valtion omistamia alueita Lapinjärven kunnassa (liite 10);
Mustametsän alue, johon kuuluu noin 29 hehtaaria valtion omistamia alueita Mäntsälän kunnassa (liite 11);
Mustametsän alue, johon kuuluu noin 29 hehtaaria valtion omistamia alueita Mäntsälän kunnassa (liite 11);
Harsbackenin alue, johon kuuluu noin 5 hehtaaria valtion omistamia alueita Sipoon kunnassa (liite 12);
Harsbackenin alue, johon kuuluu noin 5 hehtaaria valtion omistamia alueita Sipoon kunnassa (liite 12);
Kärmesniemenkallion alue, johon kuuluu noin 9 hehtaaria valtion omistamia alueita Iitin kunnassa (liite 13);
Kärmesniemenkallion alue, johon kuuluu noin 9 hehtaaria valtion omistamia alueita Iitin kunnassa (liite 13);
Marjovuoren alue, johon kuuluu noin 36 hehtaaria valtion omistamia alueita Iitin kunnassa (liite 14);
Marjovuoren alue, johon kuuluu noin 36 hehtaaria valtion omistamia alueita Iitin kunnassa (liite 14);
Tingankoskenmäen alue, johon kuuluu noin 31 hehtaaria valtion omistamia alueita Miehikkälän kunnassa (liite 15);
Tingankoskenmäen alue, johon kuuluu noin 31 hehtaaria valtion omistamia alueita Miehikkälän kunnassa (liite 15);
Lautakankaan alue, johon kuuluu noin 22 hehtaaria valtion omistamia alueita Rautjärven kunnassa (liite 16);
Lautakankaan alue, johon kuuluu noin 22 hehtaaria valtion omistamia alueita Rautjärven kunnassa (liite 16);
Vuohiniemen alue, johon kuuluu noin 8 hehtaaria valtion omistamia alueita Valkealan kunnassa (liite 17);
Vuohiniemen alue, johon kuuluu noin 8 hehtaaria valtion omistamia alueita Valkealan kunnassa (liite 17);
Riihikallion alue, johon kuuluu noin 32 hehtaaria valtion omistamia alueita Asikkalan kunnassa (liite 18);
Riihikallion alue, johon kuuluu noin 32 hehtaaria valtion omistamia alueita Asikkalan kunnassa (liite 18);
Koivumäen alue, johon kuuluu noin 30 hehtaaria valtion omistamia alueita Kärkölän kunnassa (liite 19);
Koivumäen alue, johon kuuluu noin 30 hehtaaria valtion omistamia alueita Kärkölän kunnassa (liite 19);
Matolammin alue, johon kuuluu noin 85 hehtaaria valtion omistamia alueita Kuoreveden kunnassa (liite 20);
Matolammin alue, johon kuuluu noin 85 hehtaaria valtion omistamia alueita Kuoreveden kunnassa (liite 20);
Väärä-Väihin alue, johon kuuluu noin 25 hehtaaria valtion omistamia alueita Kuoreveden kunnassa (liite 21);
Väärä-Väihin alue, johon kuuluu noin 25 hehtaaria valtion omistamia alueita Kuoreveden kunnassa (liite 21);
Petäjäjärven alue, johon kuuluu noin 245 hehtaaria valtion omistamia alueita Kurun kunnassa (liite 22);
Petäjäjärven alue, johon kuuluu noin 245 hehtaaria valtion omistamia alueita Kurun kunnassa (liite 22);
Pitämävuorten alue, johon kuuluu noin 58 hehtaaria valtion omistamia alueita Kurun kunnassa (liite 23);
Pitämävuorten alue, johon kuuluu noin 58 hehtaaria valtion omistamia alueita Kurun kunnassa (liite 23);
Raattaniemen alue, johon kuuluu noin 115 hehtaaria valtion omistamia alueita Kurun kunnassa (liite 24);
Raattaniemen alue, johon kuuluu noin 115 hehtaaria valtion omistamia alueita Kurun kunnassa (liite 24);
Kotisten alue, johon kuuluu noin 232 hehtaaria valtion omistamia alueita Lammin ja Padasjoen kunnissa (liite 25);
Kotisten alue, johon kuuluu noin 232 hehtaaria valtion omistamia alueita Lammin ja Padasjoen kunnissa (liite 25);
Sudenpesänkankaan alue, johon kuuluu noin 460 hehtaaria valtion omistamia alueita Lammin kunnassa (liite 26);
Sudenpesänkankaan alue, johon kuuluu noin 460 hehtaaria valtion omistamia alueita Lammin kunnassa (liite 26);
Kuuselan alue, johon kuuluu noin 20 hehtaaria valtion omistamia alueita Lopen kunnassa (liite 27);
Kuuselan alue, johon kuuluu noin 20 hehtaaria valtion omistamia alueita Lopen kunnassa (liite 27);
Musturin alue, johon kuuluu noin 60 hehtaaria valtion omistamia alueita Ruoveden kunnassa (liite 28);
Musturin alue, johon kuuluu noin 60 hehtaaria valtion omistamia alueita Ruoveden kunnassa (liite 28);
Susimäen alue, johon kuuluu noin 53 hehtaaria valtion omistamia alueita Ruoveden kunnassa (liite 29);
Susimäen alue, johon kuuluu noin 53 hehtaaria valtion omistamia alueita Ruoveden kunnassa (liite 29);
Elämänmäen alue, johon kuuluu noin 80 hehtaaria valtion omistamia alueita Vilppulan kunnassa (liite 30);
Elämänmäen alue, johon kuuluu noin 80 hehtaaria valtion omistamia alueita Vilppulan kunnassa (liite 30);
Lauttajärven alue, johon kuuluu noin 125 hehtaaria valtion omistamia alueita Vilppulan kunnassa (liite 31);
Lauttajärven alue, johon kuuluu noin 125 hehtaaria valtion omistamia alueita Vilppulan kunnassa (liite 31);
Kurjenmetsän alue, johon kuuluu noin 40 hehtaaria valtion omistamia alueita Virtain kaupungissa (liite 32);
Kurjenmetsän alue, johon kuuluu noin 40 hehtaaria valtion omistamia alueita Virtain kaupungissa (liite 32);
Lakeisnevankankaan alue, johon kuuluu noin 25 hehtaaria valtion omistamia alueita Virtain kaupungissa (liite 33);
Lakeisnevankankaan alue, johon kuuluu noin 25 hehtaaria valtion omistamia alueita Virtain kaupungissa (liite 33);
34–35 kohdat on kumottu A:lla 14.2.2019/204.
Sorsasalon alue, johon kuuluu noin 65 hehtaaria valtion omistamia alueita Jäppilän kunnassa (liite 34);
34–35 kohdat on kumottu A:lla 14.2.2019/204.
Metsälän alue, johon kuuluu noin 34 hehtaaria valtion omistamia alueita Joroisten kunnassa (liite 36);
Metsälän alue, johon kuuluu noin 34 hehtaaria valtion omistamia alueita Joroisten kunnassa (liite 36);
37–38 kohdat on kumottu A:lla 14.2.2019/204.
Revonsaarten alue, johon kuuluu noin 66 hehtaaria valtion omistamia alueita Kangasniemen kunnassa ja Mikkelin maalaiskunnassa (liite 37);
37–38 kohdat on kumottu A:lla 14.2.2019/204.
Kolmikannan alue, johon kuuluu noin 40 hehtaaria valtion omistamia alueita Mäntyharjun kunnassa (liite 39);
Kolmikannan alue, johon kuuluu noin 40 hehtaaria valtion omistamia alueita Mäntyharjun kunnassa (liite 39);
40 kohta on kumottu A:lla 14.2.2019/204.
Julunkiven alue, johon kuuluu noin 70 hehtaaria valtion omistamia alueita Punkaharjun kunnassa (liite 40);
40 kohta on kumottu A:lla 14.2.2019/204.
Kuivasaaren alue, johon kuuluu noin 10 hehtaaria valtion omistamia alueita Ristiinan kunnassa (liite 41);
Kuivasaaren alue, johon kuuluu noin 10 hehtaaria valtion omistamia alueita Ristiinan kunnassa (liite 41);
42–43 kohdat on kumottu A:lla 14.2.2019/204.
Haukiniemen alue, johon kuuluu noin 55 hehtaaria valtion omistamia alueita Savonrannan kunnassa (liite 42);
42–43 kohdat on kumottu A:lla 14.2.2019/204.
Rastikenkkujen alue, johon kuuluu noin 25 hehtaaria valtion omistamia alueita Savonrannan kunnassa (liite 44);
Rastikenkkujen alue, johon kuuluu noin 25 hehtaaria valtion omistamia alueita Savonrannan kunnassa (liite 44);
45–47 kohdat on kumottu A:lla 14.2.2019/204.
Huosionkorven alue, johon kuuluu noin 215 hehtaaria valtion omistamia alueita Sulkavan kunnassa (liite 45);
45–47 kohdat on kumottu A:lla 14.2.2019/204.
Kirjovaaran alue, johon kuuluu noin 320 hehtaaria valtion omistamia alueita Enon kunnassa (liite 48);
Kirjovaaran alue, johon kuuluu noin 320 hehtaaria valtion omistamia alueita Enon kunnassa (liite 48);
Keihäsjoen alue, johon kuuluu noin 465 hehtaaria valtion omistamia alueita Juuan kunnassa (liite 49);
Keihäsjoen alue, johon kuuluu noin 465 hehtaaria valtion omistamia alueita Juuan kunnassa (liite 49);
Soidinniemen alue, johon kuuluu noin 25 hehtaaria valtion omistamia alueita Juuan kunnassa (liite 50);
Soidinniemen alue, johon kuuluu noin 25 hehtaaria valtion omistamia alueita Juuan kunnassa (liite 50);
51–52 kohdat on kumottu A:lla 11.2.2021/140.
Tahkovaaran alue, johon kuuluu noin 95 hehtaaria valtion omistamia alueita Juuan kunnassa (liite 51);
51–52 kohdat on kumottu A:lla 11.2.2021/140.
Hyypiänvaaran alue, johon kuuluu noin 3 hehtaaria valtion omistamia alueita Tohmajärven kunnassa (liite 53);
Hyypiänvaaran alue, johon kuuluu noin 3 hehtaaria valtion omistamia alueita Tohmajärven kunnassa (liite 53);
Suuri-Majoisen alue, johon kuuluu noin 20 hehtaaria valtion omistamia alueita Kuopion kaupungissa (liite 54);
Suuri-Majoisen alue, johon kuuluu noin 20 hehtaaria valtion omistamia alueita Kuopion kaupungissa (liite 54);
Pisan alue, johon kuuluu noin 124 hehtaaria valtion omistamia alueita Nilsiän kunnassa (liite 55);
Pisan alue, johon kuuluu noin 124 hehtaaria valtion omistamia alueita Nilsiän kunnassa (liite 55);
56 kohta on kumottu L:lla 23.3.2023/519.
Pumpulikirkon alue, johon kuuluu noin 300 hehtaaria valtion omistamia alueita Rautavaaran kunnassa (liite 56);
Pitkäjärvenvuoren alue, johon kuuluu noin 80 hehtaaria valtion omistamia alueita Jämsänkosken kaupungissa (liite 57);
Pitkäjärvenvuoren alue, johon kuuluu noin 80 hehtaaria valtion omistamia alueita Jämsänkosken kaupungissa (liite 57);
Kylkisaarten alue, johon kuuluu noin 12 hehtaaria valtion omistamia alueita Kannonkosken kunnassa (liite 58);
Kylkisaarten alue, johon kuuluu noin 12 hehtaaria valtion omistamia alueita Kannonkosken kunnassa (liite 58);
Muronahon alue, johon kuuluu noin 70 hehtaaria valtion omistamia alueita Konginkankaan kunnassa (liite 59);
Muronahon alue, johon kuuluu noin 70 hehtaaria valtion omistamia alueita Konginkankaan kunnassa (liite 59);
Särkijärven alue, johon kuuluu noin 75 hehtaaria valtion omistamia alueita Korpilahden kunnassa (liite 60);
Särkijärven alue, johon kuuluu noin 75 hehtaaria valtion omistamia alueita Korpilahden kunnassa (liite 60);
Kuoppa-ahon alue, johon kuuluu noin 210 hehtaaria valtion omistamia alueita Kuhmoisten kunnassa (liite 61);
Kuoppa-ahon alue, johon kuuluu noin 210 hehtaaria valtion omistamia alueita Kuhmoisten kunnassa (liite 61);
Teerikankaan alue, johon kuuluu noin 23 hehtaaria valtion omistamia alueita Laukaan kunnassa (liite 62);
Teerikankaan alue, johon kuuluu noin 23 hehtaaria valtion omistamia alueita Laukaan kunnassa (liite 62);
Joensuonkankaan alue, johon kuuluu noin 25 hehtaaria valtion omistamia alueita Multian kunnassa (liite 63);
Joensuonkankaan alue, johon kuuluu noin 25 hehtaaria valtion omistamia alueita Multian kunnassa (liite 63);
Kuusimäen alue, johon kuuluu noin 105 hehtaaria valtion omistamia alueita Muuramen kunnassa (liite 64);
Kuusimäen alue, johon kuuluu noin 105 hehtaaria valtion omistamia alueita Muuramen kunnassa (liite 64);
Tikkamäen alue, johon kuuluu noin 72 hehtaaria valtion omistamia alueita Muuramen kunnassa (liite 65);
Tikkamäen alue, johon kuuluu noin 72 hehtaaria valtion omistamia alueita Muuramen kunnassa (liite 65);
Harjuntakasen alue, johon kuuluu noin 407 hehtaaria valtion omistamia alueita Pihtiputaan kunnassa (liite 66);
Harjuntakasen alue, johon kuuluu noin 407 hehtaaria valtion omistamia alueita Pihtiputaan kunnassa (liite 66);
Kulhanvuoren alue, johon kuuluu noin 410 hehtaaria valtion omistamia alueita Saarijärven kaupungissa (liite 67);
Kulhanvuoren alue, johon kuuluu noin 410 hehtaaria valtion omistamia alueita Saarijärven kaupungissa (liite 67);
Huhtalammen alue, johon kuuluu noin 14 hehtaaria valtion omistamia alueita Toivakan kunnassa (liite 68);
Huhtalammen alue, johon kuuluu noin 14 hehtaaria valtion omistamia alueita Toivakan kunnassa (liite 68);
Vuorilammen alue, johon kuuluu noin 110 hehtaaria valtion omistamia alueita Toivakan kunnassa (liite 69);
Vuorilammen alue, johon kuuluu noin 110 hehtaaria valtion omistamia alueita Toivakan kunnassa (liite 69);
Karhukankaan alue, johon kuuluu noin 25 hehtaaria valtion omistamia alueita Viitasaaren kunnassa (liite 70);
Karhukankaan alue, johon kuuluu noin 25 hehtaaria valtion omistamia alueita Viitasaaren kunnassa (liite 70);
Niinimäen alue, johon kuuluu noin 50 hehtaaria valtion omistamia alueita Viitasaaren kunnassa (liite 71);
Niinimäen alue, johon kuuluu noin 50 hehtaaria valtion omistamia alueita Viitasaaren kunnassa (liite 71);
Peränevanholman alue, johon kuuluu noin 5 hehtaaria valtion omistamia alueita Lapuan kaupungissa (liite 72);
Peränevanholman alue, johon kuuluu noin 5 hehtaaria valtion omistamia alueita Lapuan kaupungissa (liite 72);
73 kohta on kumottu A:lla 31.3.2022/245.
Linjalamminkankaan alue, johon kuuluu noin 440 hehtaaria valtion omistamia alueita Lestijärven kunnassa (liite 73);
73 kohta on kumottu A:lla 31.3.2022/245.
Mattilansaaren alue, johon kuuluu noin 65 hehtaaria valtion omistamia alueita Lestijärven kunnassa (liite 74);
Mattilansaaren alue, johon kuuluu noin 65 hehtaaria valtion omistamia alueita Lestijärven kunnassa (liite 74);
Vuorenkankaan alue, johon kuuluu noin 43 hehtaaria valtion omistamia alueita Lestijärven kunnassa (liite 75);
Vuorenkankaan alue, johon kuuluu noin 43 hehtaaria valtion omistamia alueita Lestijärven kunnassa (liite 75);
Tailotin alue, johon kuuluu noin 34 hehtaaria valtion omistamia alueita Maksamaan kunnassa (liite 76);
Tailotin alue, johon kuuluu noin 34 hehtaaria valtion omistamia alueita Maksamaan kunnassa (liite 76);
Norra Vallgrundin alue, johon kuuluu noin 36 hehtaaria valtion omistamia alueita Mustasaaren kunnassa (liite 77);
Norra Vallgrundin alue, johon kuuluu noin 36 hehtaaria valtion omistamia alueita Mustasaaren kunnassa (liite 77);
78 kohta on kumottu A:lla 26.4.2018/278.
Patanajärvenkankaan alue, johon kuuluu noin 245 hehtaaria valtion omistamia alueita Perhon kunnassa (liite 78);
78 kohta on kumottu A:lla 26.4.2018/278.
Hautahuhdan alue, johon kuuluu noin 30 hehtaaria valtion omistamia alueita Vetelin kunnassa (liite 79);
Hautahuhdan alue, johon kuuluu noin 30 hehtaaria valtion omistamia alueita Vetelin kunnassa (liite 79);
Miilun alue, johon kuuluu noin 11 hehtaaria valtion omistamia alueita Ähtärin kunnassa (liite 80);
Miilun alue, johon kuuluu noin 11 hehtaaria valtion omistamia alueita Ähtärin kunnassa (liite 80);
Paloharjunkankaan alue, johon kuuluu noin 25 hehtaaria valtion omistamia alueita Ähtärin kunnassa (liite 81);
Paloharjunkankaan alue, johon kuuluu noin 25 hehtaaria valtion omistamia alueita Ähtärin kunnassa (liite 81);
Ryökönkankaan alue, johon kuuluu noin 24 hehtaaria valtion omistamia alueita Alavieskan kunnassa (liite 82);
Ryökönkankaan alue, johon kuuluu noin 24 hehtaaria valtion omistamia alueita Alavieskan kunnassa (liite 82);
Korkattivuoren alue, johon kuuluu noin 35 hehtaaria valtion omistamia alueita Haapaveden kunnassa (liite 83);
Korkattivuoren alue, johon kuuluu noin 35 hehtaaria valtion omistamia alueita Haapaveden kunnassa (liite 83);
Lehtoniemen alue, johon kuuluu noin 10 hehtaaria valtion omistamia alueita Pyhäsalmen kaupungissa (liite 84);
Lehtoniemen alue, johon kuuluu noin 10 hehtaaria valtion omistamia alueita Pyhäsalmen kaupungissa (liite 84);
Telkkisaarten alue, johon kuuluu noin 90 hehtaaria valtion omistamia alueita Pyhäjoen kunnassa (liite 85);
Telkkisaarten alue, johon kuuluu noin 90 hehtaaria valtion omistamia alueita Pyhäjoen kunnassa (liite 85);
86–87 kohdat on kumottu A:lla 14.9.2017/644.
Eteläjoen alue, johon kuuluu noin 35 hehtaaria valtion omistamia alueita Pyhännän kunnassa (liite 86);
86–87 kohdat on kumottu A:lla 14.9.2017/644.
Etelä-Sydänmaan alue, johon kuuluu noin 390 hehtaaria valtion omistamia alueita Reisjärven kunnassa (liite 88);
Etelä-Sydänmaan alue, johon kuuluu noin 390 hehtaaria valtion omistamia alueita Reisjärven kunnassa (liite 88);
Hiidenvaaran alue, johon kuuluu noin 480 hehtaaria valtion omistamia alueita Sotkamon kunnassa (liite 89);
Hiidenvaaran alue, johon kuuluu noin 480 hehtaaria valtion omistamia alueita Sotkamon kunnassa (liite 89);
Rommakkovaaran alue, johon kuuluu noin 155 hehtaaria valtion omistamia alueita Sotkamon kunnassa (liite 90);
Rommakkovaaran alue, johon kuuluu noin 155 hehtaaria valtion omistamia alueita Sotkamon kunnassa (liite 90);
Heiskasenpuron alue, johon kuuluu noin 130 hehtaaria valtion omistamia alueita Sotkamon kunnassa (liite 91);
Heiskasenpuron alue, johon kuuluu noin 130 hehtaaria valtion omistamia alueita Sotkamon kunnassa (liite 91);
Vuokatin alue, johon kuuluu noin 65 hehtaaria valtion omistamia alueita Sotkamon kunnassa (liite 92).
Vuokatin alue, johon kuuluu noin 65 hehtaaria valtion omistamia alueita Sotkamon kunnassa (liite 92).
Luonnonsuojelualueita ovat:
Liiklankarin alue, johon kuuluu noin 55 hehtaaria valtion omistamia alueita Eurajoen kunnassa (liite 1);
Ängholmin alue, johon kuuluu noin 25 hehtaaria valtion omistamia alueita Houtskarin kunnassa (liite 2);
Lymylammen alue, johon kuuluu noin 65 hehtaaria valtion omistamia alueita Ikaalisten kaupungissa (liite 3);
4 kohta on kumottu A:lla 13.3.2014/214.
Isonkivennevan alue, johon kuuluu noin 165 hehtaaria valtion omistamia alueita Parkanon kaupungissa (liite 5);
Nälkähittenkankaan alue, johon kuuluu noin 32 hehtaaria valtion omistamia alueita Parkanon kaupungissa (liite 6);
Rengassalon alue, johon kuuluu noin 90 hehtaaria valtion omistamia alueita Parkanon kaupungissa (liite 7);
Pitkäkallion alue, johon kuuluu noin 45 hehtaaria valtion omistamia alueita Yläneen kunnassa (liite 8);
9 kohta on kumottu A:lla 21.12.2006/1382.
Ilveskallion alue, johon kuuluu noin 21 hehtaaria valtion omistamia alueita Lapinjärven kunnassa (liite 10);
Mustametsän alue, johon kuuluu noin 29 hehtaaria valtion omistamia alueita Mäntsälän kunnassa (liite 11);
Harsbackenin alue, johon kuuluu noin 5 hehtaaria valtion omistamia alueita Sipoon kunnassa (liite 12);
Kärmesniemenkallion alue, johon kuuluu noin 9 hehtaaria valtion omistamia alueita Iitin kunnassa (liite 13);
Marjovuoren alue, johon kuuluu noin 36 hehtaaria valtion omistamia alueita Iitin kunnassa (liite 14);
Tingankoskenmäen alue, johon kuuluu noin 31 hehtaaria valtion omistamia alueita Miehikkälän kunnassa (liite 15);
Lautakankaan alue, johon kuuluu noin 22 hehtaaria valtion omistamia alueita Rautjärven kunnassa (liite 16);
Vuohiniemen alue, johon kuuluu noin 8 hehtaaria valtion omistamia alueita Valkealan kunnassa (liite 17);
Riihikallion alue, johon kuuluu noin 32 hehtaaria valtion omistamia alueita Asikkalan kunnassa (liite 18);
Koivumäen alue, johon kuuluu noin 30 hehtaaria valtion omistamia alueita Kärkölän kunnassa (liite 19);
Matolammin alue, johon kuuluu noin 85 hehtaaria valtion omistamia alueita Kuoreveden kunnassa (liite 20);
Väärä-Väihin alue, johon kuuluu noin 25 hehtaaria valtion omistamia alueita Kuoreveden kunnassa (liite 21);
Petäjäjärven alue, johon kuuluu noin 245 hehtaaria valtion omistamia alueita Kurun kunnassa (liite 22);
Pitämävuorten alue, johon kuuluu noin 58 hehtaaria valtion omistamia alueita Kurun kunnassa (liite 23);
Raattaniemen alue, johon kuuluu noin 115 hehtaaria valtion omistamia alueita Kurun kunnassa (liite 24);
Kotisten alue, johon kuuluu noin 232 hehtaaria valtion omistamia alueita Lammin ja Padasjoen kunnissa (liite 25);
Sudenpesänkankaan alue, johon kuuluu noin 460 hehtaaria valtion omistamia alueita Lammin kunnassa (liite 26);
Kuuselan alue, johon kuuluu noin 20 hehtaaria valtion omistamia alueita Lopen kunnassa (liite 27);
Musturin alue, johon kuuluu noin 60 hehtaaria valtion omistamia alueita Ruoveden kunnassa (liite 28);
Susimäen alue, johon kuuluu noin 53 hehtaaria valtion omistamia alueita Ruoveden kunnassa (liite 29);
Elämänmäen alue, johon kuuluu noin 80 hehtaaria valtion omistamia alueita Vilppulan kunnassa (liite 30);
Lauttajärven alue, johon kuuluu noin 125 hehtaaria valtion omistamia alueita Vilppulan kunnassa (liite 31);
Kurjenmetsän alue, johon kuuluu noin 40 hehtaaria valtion omistamia alueita Virtain kaupungissa (liite 32);
Lakeisnevankankaan alue, johon kuuluu noin 25 hehtaaria valtion omistamia alueita Virtain kaupungissa (liite 33);
Sorsasalon alue, johon kuuluu noin 65 hehtaaria valtion omistamia alueita Jäppilän kunnassa (liite 34);
Ahvenisenmäen alue, johon kuuluu noin 152 hehtaaria valtion omistamia alueita Joroisten kunnassa (liite 35);
Metsälän alue, johon kuuluu noin 34 hehtaaria valtion omistamia alueita Joroisten kunnassa (liite 36);
Revonsaarten alue, johon kuuluu noin 66 hehtaaria valtion omistamia alueita Kangasniemen kunnassa ja Mikkelin maalaiskunnassa (liite 37);
Pyysaarten alue, johon kuuluu noin 50 hehtaaria valtion omistamia alueita Kangasniemen ja Haukivuoren kunnissa (liite 38);
Kolmikannan alue, johon kuuluu noin 40 hehtaaria valtion omistamia alueita Mäntyharjun kunnassa (liite 39);
Julunkiven alue, johon kuuluu noin 70 hehtaaria valtion omistamia alueita Punkaharjun kunnassa (liite 40);
Kuivasaaren alue, johon kuuluu noin 10 hehtaaria valtion omistamia alueita Ristiinan kunnassa (liite 41);
Haukiniemen alue, johon kuuluu noin 55 hehtaaria valtion omistamia alueita Savonrannan kunnassa (liite 42);
Raatelamminsalon alue, johon kuuluu noin 105 hehtaaria valtion omistamia alueita Savonrannan kunnassa (liite 43);
Rastikenkkujen alue, johon kuuluu noin 25 hehtaaria valtion omistamia alueita Savonrannan kunnassa (liite 44);
Huosionkorven alue, johon kuuluu noin 215 hehtaaria valtion omistamia alueita Sulkavan kunnassa (liite 45);
Katajalamminmäen alue, johon kuuluu noin 15 hehtaaria valtion omistamia alueita Sulkavan kunnassa (liite 46);
Kokkolansalon alue, johon kuuluu noin 90 hehtaaria valtion omistamia alueita Sulkavan kunnassa (liite 47);
Kirjovaaran alue, johon kuuluu noin 320 hehtaaria valtion omistamia alueita Enon kunnassa (liite 48);
Keihäsjoen alue, johon kuuluu noin 465 hehtaaria valtion omistamia alueita Juuan kunnassa (liite 49);
Soidinniemen alue, johon kuuluu noin 25 hehtaaria valtion omistamia alueita Juuan kunnassa (liite 50);
Tahkovaaran alue, johon kuuluu noin 95 hehtaaria valtion omistamia alueita Juuan kunnassa (liite 51);
Kolvananuuron alue, johon kuuluu noin 75 hehtaaria valtion omistamia alueita Kontiolahden kunnassa (liite 52);
Hyypiänvaaran alue, johon kuuluu noin 3 hehtaaria valtion omistamia alueita Tohmajärven kunnassa (liite 53);
Suuri-Majoisen alue, johon kuuluu noin 20 hehtaaria valtion omistamia alueita Kuopion kaupungissa (liite 54);
Pisan alue, johon kuuluu noin 124 hehtaaria valtion omistamia alueita Nilsiän kunnassa (liite 55);
Pumpulikirkon alue, johon kuuluu noin 300 hehtaaria valtion omistamia alueita Rautavaaran kunnassa (liite 56);
Pitkäjärvenvuoren alue, johon kuuluu noin 80 hehtaaria valtion omistamia alueita Jämsänkosken kaupungissa (liite 57);
Kylkisaarten alue, johon kuuluu noin 12 hehtaaria valtion omistamia alueita Kannonkosken kunnassa (liite 58);
Muronahon alue, johon kuuluu noin 70 hehtaaria valtion omistamia alueita Konginkankaan kunnassa (liite 59);
Särkijärven alue, johon kuuluu noin 75 hehtaaria valtion omistamia alueita Korpilahden kunnassa (liite 60);
Kuoppa-ahon alue, johon kuuluu noin 210 hehtaaria valtion omistamia alueita Kuhmoisten kunnassa (liite 61);
Teerikankaan alue, johon kuuluu noin 23 hehtaaria valtion omistamia alueita Laukaan kunnassa (liite 62);
Joensuonkankaan alue, johon kuuluu noin 25 hehtaaria valtion omistamia alueita Multian kunnassa (liite 63);
Kuusimäen alue, johon kuuluu noin 105 hehtaaria valtion omistamia alueita Muuramen kunnassa (liite 64);
Tikkamäen alue, johon kuuluu noin 72 hehtaaria valtion omistamia alueita Muuramen kunnassa (liite 65);
Harjuntakasen alue, johon kuuluu noin 407 hehtaaria valtion omistamia alueita Pihtiputaan kunnassa (liite 66);
Kulhanvuoren alue, johon kuuluu noin 410 hehtaaria valtion omistamia alueita Saarijärven kaupungissa (liite 67);
Huhtalammen alue, johon kuuluu noin 14 hehtaaria valtion omistamia alueita Toivakan kunnassa (liite 68);
Vuorilammen alue, johon kuuluu noin 110 hehtaaria valtion omistamia alueita Toivakan kunnassa (liite 69);
Karhukankaan alue, johon kuuluu noin 25 hehtaaria valtion omistamia alueita Viitasaaren kunnassa (liite 70);
Niinimäen alue, johon kuuluu noin 50 hehtaaria valtion omistamia alueita Viitasaaren kunnassa (liite 71);
Peränevanholman alue, johon kuuluu noin 5 hehtaaria valtion omistamia alueita Lapuan kaupungissa (liite 72);
Linjalamminkankaan alue, johon kuuluu noin 440 hehtaaria valtion omistamia alueita Lestijärven kunnassa (liite 73);
Mattilansaaren alue, johon kuuluu noin 65 hehtaaria valtion omistamia alueita Lestijärven kunnassa (liite 74);
Vuorenkankaan alue, johon kuuluu noin 43 hehtaaria valtion omistamia alueita Lestijärven kunnassa (liite 75);
Tailotin alue, johon kuuluu noin 34 hehtaaria valtion omistamia alueita Maksamaan kunnassa (liite 76);
Norra Vallgrundin alue, johon kuuluu noin 36 hehtaaria valtion omistamia alueita Mustasaaren kunnassa (liite 77);
Patanajärvenkankaan alue, johon kuuluu noin 245 hehtaaria valtion omistamia alueita Perhon kunnassa (liite 78);
Hautahuhdan alue, johon kuuluu noin 30 hehtaaria valtion omistamia alueita Vetelin kunnassa (liite 79);
Miilun alue, johon kuuluu noin 11 hehtaaria valtion omistamia alueita Ähtärin kunnassa (liite 80);
Paloharjunkankaan alue, johon kuuluu noin 25 hehtaaria valtion omistamia alueita Ähtärin kunnassa (liite 81);
Ryökönkankaan alue, johon kuuluu noin 24 hehtaaria valtion omistamia alueita Alavieskan kunnassa (liite 82);
Korkattivuoren alue, johon kuuluu noin 35 hehtaaria valtion omistamia alueita Haapaveden kunnassa (liite 83);
Lehtoniemen alue, johon kuuluu noin 10 hehtaaria valtion omistamia alueita Pyhäsalmen kaupungissa (liite 84);
Telkkisaarten alue, johon kuuluu noin 90 hehtaaria valtion omistamia alueita Pyhäjoen kunnassa (liite 85);
86–87 kohdat on kumottu A:lla 14.9.2017/644.
Etelä-Sydänmaan alue, johon kuuluu noin 390 hehtaaria valtion omistamia alueita Reisjärven kunnassa (liite 88);
Hiidenvaaran alue, johon kuuluu noin 480 hehtaaria valtion omistamia alueita Sotkamon kunnassa (liite 89);
Rommakkovaaran alue, johon kuuluu noin 155 hehtaaria valtion omistamia alueita Sotkamon kunnassa (liite 90);
Heiskasenpuron alue, johon kuuluu noin 130 hehtaaria valtion omistamia alueita Sotkamon kunnassa (liite 91);
Vuokatin alue, johon kuuluu noin 65 hehtaaria valtion omistamia alueita Sotkamon kunnassa (liite 92).
Luonnonsuojelualueiden rajat on merkitty punaisella katkoviivalla tämän asetuksen liitteinä oleviin karttoihin.
2 §
Luonnonsuojelualueiden rajaaminenLuonnonsuojelualueita ovat:
Liiklankarin alue, johon kuuluu noin 55 hehtaaria valtion omistamia alueita Eurajoen kunnassa (liite 1);
Ängholmin alue, johon kuuluu noin 25 hehtaaria valtion omistamia alueita Houtskarin kunnassa (liite 2);
Lymylammen alue, johon kuuluu noin 65 hehtaaria valtion omistamia alueita Ikaalisten kaupungissa (liite 3);
4 kohta on kumottu A:lla 13.3.2014/214.
Isonkivennevan alue, johon kuuluu noin 165 hehtaaria valtion omistamia alueita Parkanon kaupungissa (liite 5);
Nälkähittenkankaan alue, johon kuuluu noin 32 hehtaaria valtion omistamia alueita Parkanon kaupungissa (liite 6);
Rengassalon alue, johon kuuluu noin 90 hehtaaria valtion omistamia alueita Parkanon kaupungissa (liite 7);
Pitkäkallion alue, johon kuuluu noin 45 hehtaaria valtion omistamia alueita Yläneen kunnassa (liite 8);
9 kohta on kumottu A:lla 21.12.2006/1382.
Ilveskallion alue, johon kuuluu noin 21 hehtaaria valtion omistamia alueita Lapinjärven kunnassa (liite 10);
Mustametsän alue, johon kuuluu noin 29 hehtaaria valtion omistamia alueita Mäntsälän kunnassa (liite 11);
Harsbackenin alue, johon kuuluu noin 5 hehtaaria valtion omistamia alueita Sipoon kunnassa (liite 12);
Kärmesniemenkallion alue, johon kuuluu noin 9 hehtaaria valtion omistamia alueita Iitin kunnassa (liite 13);
Marjovuoren alue, johon kuuluu noin 36 hehtaaria valtion omistamia alueita Iitin kunnassa (liite 14);
Tingankoskenmäen alue, johon kuuluu noin 31 hehtaaria valtion omistamia alueita Miehikkälän kunnassa (liite 15);
Lautakankaan alue, johon kuuluu noin 22 hehtaaria valtion omistamia alueita Rautjärven kunnassa (liite 16);
Vuohiniemen alue, johon kuuluu noin 8 hehtaaria valtion omistamia alueita Valkealan kunnassa (liite 17);
Riihikallion alue, johon kuuluu noin 32 hehtaaria valtion omistamia alueita Asikkalan kunnassa (liite 18);
Koivumäen alue, johon kuuluu noin 30 hehtaaria valtion omistamia alueita Kärkölän kunnassa (liite 19);
Matolammin alue, johon kuuluu noin 85 hehtaaria valtion omistamia alueita Kuoreveden kunnassa (liite 20);
Väärä-Väihin alue, johon kuuluu noin 25 hehtaaria valtion omistamia alueita Kuoreveden kunnassa (liite 21);
Petäjäjärven alue, johon kuuluu noin 245 hehtaaria valtion omistamia alueita Kurun kunnassa (liite 22);
Pitämävuorten alue, johon kuuluu noin 58 hehtaaria valtion omistamia alueita Kurun kunnassa (liite 23);
Raattaniemen alue, johon kuuluu noin 115 hehtaaria valtion omistamia alueita Kurun kunnassa (liite 24);
Kotisten alue, johon kuuluu noin 232 hehtaaria valtion omistamia alueita Lammin ja Padasjoen kunnissa (liite 25);
Sudenpesänkankaan alue, johon kuuluu noin 460 hehtaaria valtion omistamia alueita Lammin kunnassa (liite 26);
Kuuselan alue, johon kuuluu noin 20 hehtaaria valtion omistamia alueita Lopen kunnassa (liite 27);
Musturin alue, johon kuuluu noin 60 hehtaaria valtion omistamia alueita Ruoveden kunnassa (liite 28);
Susimäen alue, johon kuuluu noin 53 hehtaaria valtion omistamia alueita Ruoveden kunnassa (liite 29);
Elämänmäen alue, johon kuuluu noin 80 hehtaaria valtion omistamia alueita Vilppulan kunnassa (liite 30);
Lauttajärven alue, johon kuuluu noin 125 hehtaaria valtion omistamia alueita Vilppulan kunnassa (liite 31);
Kurjenmetsän alue, johon kuuluu noin 40 hehtaaria valtion omistamia alueita Virtain kaupungissa (liite 32);
Lakeisnevankankaan alue, johon kuuluu noin 25 hehtaaria valtion omistamia alueita Virtain kaupungissa (liite 33);
Sorsasalon alue, johon kuuluu noin 65 hehtaaria valtion omistamia alueita Jäppilän kunnassa (liite 34);
Ahvenisenmäen alue, johon kuuluu noin 152 hehtaaria valtion omistamia alueita Joroisten kunnassa (liite 35);
Metsälän alue, johon kuuluu noin 34 hehtaaria valtion omistamia alueita Joroisten kunnassa (liite 36);
Revonsaarten alue, johon kuuluu noin 66 hehtaaria valtion omistamia alueita Kangasniemen kunnassa ja Mikkelin maalaiskunnassa (liite 37);
Pyysaarten alue, johon kuuluu noin 50 hehtaaria valtion omistamia alueita Kangasniemen ja Haukivuoren kunnissa (liite 38);
Kolmikannan alue, johon kuuluu noin 40 hehtaaria valtion omistamia alueita Mäntyharjun kunnassa (liite 39);
Julunkiven alue, johon kuuluu noin 70 hehtaaria valtion omistamia alueita Punkaharjun kunnassa (liite 40);
Kuivasaaren alue, johon kuuluu noin 10 hehtaaria valtion omistamia alueita Ristiinan kunnassa (liite 41);
Haukiniemen alue, johon kuuluu noin 55 hehtaaria valtion omistamia alueita Savonrannan kunnassa (liite 42);
Raatelamminsalon alue, johon kuuluu noin 105 hehtaaria valtion omistamia alueita Savonrannan kunnassa (liite 43);
Rastikenkkujen alue, johon kuuluu noin 25 hehtaaria valtion omistamia alueita Savonrannan kunnassa (liite 44);
Huosionkorven alue, johon kuuluu noin 215 hehtaaria valtion omistamia alueita Sulkavan kunnassa (liite 45);
Katajalamminmäen alue, johon kuuluu noin 15 hehtaaria valtion omistamia alueita Sulkavan kunnassa (liite 46);
Kokkolansalon alue, johon kuuluu noin 90 hehtaaria valtion omistamia alueita Sulkavan kunnassa (liite 47);
Kirjovaaran alue, johon kuuluu noin 320 hehtaaria valtion omistamia alueita Enon kunnassa (liite 48);
Keihäsjoen alue, johon kuuluu noin 465 hehtaaria valtion omistamia alueita Juuan kunnassa (liite 49);
Soidinniemen alue, johon kuuluu noin 25 hehtaaria valtion omistamia alueita Juuan kunnassa (liite 50);
Tahkovaaran alue, johon kuuluu noin 95 hehtaaria valtion omistamia alueita Juuan kunnassa (liite 51);
Kolvananuuron alue, johon kuuluu noin 75 hehtaaria valtion omistamia alueita Kontiolahden kunnassa (liite 52);
Hyypiänvaaran alue, johon kuuluu noin 3 hehtaaria valtion omistamia alueita Tohmajärven kunnassa (liite 53);
Suuri-Majoisen alue, johon kuuluu noin 20 hehtaaria valtion omistamia alueita Kuopion kaupungissa (liite 54);
Pisan alue, johon kuuluu noin 124 hehtaaria valtion omistamia alueita Nilsiän kunnassa (liite 55);
Pumpulikirkon alue, johon kuuluu noin 300 hehtaaria valtion omistamia alueita Rautavaaran kunnassa (liite 56);
Pitkäjärvenvuoren alue, johon kuuluu noin 80 hehtaaria valtion omistamia alueita Jämsänkosken kaupungissa (liite 57);
Kylkisaarten alue, johon kuuluu noin 12 hehtaaria valtion omistamia alueita Kannonkosken kunnassa (liite 58);
Muronahon alue, johon kuuluu noin 70 hehtaaria valtion omistamia alueita Konginkankaan kunnassa (liite 59);
Särkijärven alue, johon kuuluu noin 75 hehtaaria valtion omistamia alueita Korpilahden kunnassa (liite 60);
Kuoppa-ahon alue, johon kuuluu noin 210 hehtaaria valtion omistamia alueita Kuhmoisten kunnassa (liite 61);
Teerikankaan alue, johon kuuluu noin 23 hehtaaria valtion omistamia alueita Laukaan kunnassa (liite 62);
Joensuonkankaan alue, johon kuuluu noin 25 hehtaaria valtion omistamia alueita Multian kunnassa (liite 63);
Kuusimäen alue, johon kuuluu noin 105 hehtaaria valtion omistamia alueita Muuramen kunnassa (liite 64);
Tikkamäen alue, johon kuuluu noin 72 hehtaaria valtion omistamia alueita Muuramen kunnassa (liite 65);
Harjuntakasen alue, johon kuuluu noin 407 hehtaaria valtion omistamia alueita Pihtiputaan kunnassa (liite 66);
Kulhanvuoren alue, johon kuuluu noin 410 hehtaaria valtion omistamia alueita Saarijärven kaupungissa (liite 67);
Huhtalammen alue, johon kuuluu noin 14 hehtaaria valtion omistamia alueita Toivakan kunnassa (liite 68);
Vuorilammen alue, johon kuuluu noin 110 hehtaaria valtion omistamia alueita Toivakan kunnassa (liite 69);
Karhukankaan alue, johon kuuluu noin 25 hehtaaria valtion omistamia alueita Viitasaaren kunnassa (liite 70);
Niinimäen alue, johon kuuluu noin 50 hehtaaria valtion omistamia alueita Viitasaaren kunnassa (liite 71);
Peränevanholman alue, johon kuuluu noin 5 hehtaaria valtion omistamia alueita Lapuan kaupungissa (liite 72);
Linjalamminkankaan alue, johon kuuluu noin 440 hehtaaria valtion omistamia alueita Lestijärven kunnassa (liite 73);
Mattilansaaren alue, johon kuuluu noin 65 hehtaaria valtion omistamia alueita Lestijärven kunnassa (liite 74);
Vuorenkankaan alue, johon kuuluu noin 43 hehtaaria valtion omistamia alueita Lestijärven kunnassa (liite 75);
Tailotin alue, johon kuuluu noin 34 hehtaaria valtion omistamia alueita Maksamaan kunnassa (liite 76);
Norra Vallgrundin alue, johon kuuluu noin 36 hehtaaria valtion omistamia alueita Mustasaaren kunnassa (liite 77);
Patanajärvenkankaan alue, johon kuuluu noin 245 hehtaaria valtion omistamia alueita Perhon kunnassa (liite 78);
Hautahuhdan alue, johon kuuluu noin 30 hehtaaria valtion omistamia alueita Vetelin kunnassa (liite 79);
Miilun alue, johon kuuluu noin 11 hehtaaria valtion omistamia alueita Ähtärin kunnassa (liite 80);
Paloharjunkankaan alue, johon kuuluu noin 25 hehtaaria valtion omistamia alueita Ähtärin kunnassa (liite 81);
Ryökönkankaan alue, johon kuuluu noin 24 hehtaaria valtion omistamia alueita Alavieskan kunnassa (liite 82);
Korkattivuoren alue, johon kuuluu noin 35 hehtaaria valtion omistamia alueita Haapaveden kunnassa (liite 83);
Lehtoniemen alue, johon kuuluu noin 10 hehtaaria valtion omistamia alueita Pyhäsalmen kaupungissa (liite 84);
Telkkisaarten alue, johon kuuluu noin 90 hehtaaria valtion omistamia alueita Pyhäjoen kunnassa (liite 85);
86–87 kohdat on kumottu A:lla 14.9.2017/644.
Etelä-Sydänmaan alue, johon kuuluu noin 390 hehtaaria valtion omistamia alueita Reisjärven kunnassa (liite 88);
Hiidenvaaran alue, johon kuuluu noin 480 hehtaaria valtion omistamia alueita Sotkamon kunnassa (liite 89);
Rommakkovaaran alue, johon kuuluu noin 155 hehtaaria valtion omistamia alueita Sotkamon kunnassa (liite 90);
Heiskasenpuron alue, johon kuuluu noin 130 hehtaaria valtion omistamia alueita Sotkamon kunnassa (liite 91);
Vuokatin alue, johon kuuluu noin 65 hehtaaria valtion omistamia alueita Sotkamon kunnassa (liite 92).
Luonnonsuojelualueiden rajat on merkitty punaisella katkoviivalla tämän asetuksen liitteinä oleviin karttoihin.
3 §
KiellotLuonnonsuojelualueilla ei saa:
rakentaa rakennuksia, rakennelmia tai teitä;
rakentaa rakennuksia, rakennelmia tai teitä;
ojittaa, ottaa maa-aineksia eikä muutoinkaan vahingoittaa maa- tai kallioperää;
ojittaa, ottaa maa-aineksia eikä muutoinkaan vahingoittaa maa- tai kallioperää;
ottaa taikka vahingoittaa puita, pensaita tai muita kasveja taikka niiden osia;
ottaa taikka vahingoittaa puita, pensaita tai muita kasveja taikka niiden osia;
tappaa, pyydystää tai hätyyttää luonnonvaraisia selkärankaisia eläimiä tai hävittää niiden pesiä eikä pyydystää tai kerätä selkärangattomia eläimiä; eikä
tappaa, pyydystää tai hätyyttää luonnonvaraisia selkärankaisia eläimiä tai hävittää niiden pesiä eikä pyydystää tai kerätä selkärangattomia eläimiä; eikä
leiriytyä tai tehdä avotulta.
leiriytyä tai tehdä avotulta.
Luonnonsuojelualueilla ei saa:
rakentaa rakennuksia, rakennelmia tai teitä;
ojittaa, ottaa maa-aineksia eikä muutoinkaan vahingoittaa maa- tai kallioperää;
ottaa taikka vahingoittaa puita, pensaita tai muita kasveja taikka niiden osia;
tappaa, pyydystää tai hätyyttää luonnonvaraisia selkärankaisia eläimiä tai hävittää niiden pesiä eikä pyydystää tai kerätä selkärangattomia eläimiä; eikä
leiriytyä tai tehdä avotulta.
Luonnonsuojelualueilla on kielletty muutkin toimet, jotka saattavat vaikuttaa epäedullisesti alueiden luonnonoloihin, maisemaan taikka eläin- tai kasvilajien säilymiseen.
3 §
KiellotLuonnonsuojelualueilla ei saa:
rakentaa rakennuksia, rakennelmia tai teitä;
ojittaa, ottaa maa-aineksia eikä muutoinkaan vahingoittaa maa- tai kallioperää;
ottaa taikka vahingoittaa puita, pensaita tai muita kasveja taikka niiden osia;
tappaa, pyydystää tai hätyyttää luonnonvaraisia selkärankaisia eläimiä tai hävittää niiden pesiä eikä pyydystää tai kerätä selkärangattomia eläimiä; eikä
leiriytyä tai tehdä avotulta.
Luonnonsuojelualueilla on kielletty muutkin toimet, jotka saattavat vaikuttaa epäedullisesti alueiden luonnonoloihin, maisemaan taikka eläin- tai kasvilajien säilymiseen.
4 §
Sallitut toimetLuonnonsuojelualueilla saa niiden perustamistarkoitusta vaarantamatta:
rakentaa ja pitää kunnossa alueiden hoitoa, valvontaa ja tutkimusta sekä alueeseen tutustumista varten tarpeellisia rakennuksia, rakennelmia ja polkuja;
rakentaa ja pitää kunnossa alueiden hoitoa, valvontaa ja tutkimusta sekä alueeseen tutustumista varten tarpeellisia rakennuksia, rakennelmia ja polkuja;
poimia marjoja ja ruokasieniä;
poimia marjoja ja ruokasieniä;
ryhtyä toimiin alueen kasvi- ja eläinlajiston säilyttämiseksi ja metsän luontaisen kehityksen turvaamiseksi;
ryhtyä toimiin alueen kasvi- ja eläinlajiston säilyttämiseksi ja metsän luontaisen kehityksen turvaamiseksi;
kartoittaa ja tehdä maanmittaustöitä; sekä
kartoittaa ja tehdä maanmittaustöitä; sekä
ryhtyä pelastuspalvelun ja palontorjunnan vaatimiin välttämättömiin toimiin.
ryhtyä pelastuspalvelun ja palontorjunnan vaatimiin välttämättömiin toimiin.
Luonnonsuojelualueilla saa niiden perustamistarkoitusta vaarantamatta:
rakentaa ja pitää kunnossa alueiden hoitoa, valvontaa ja tutkimusta sekä alueeseen tutustumista varten tarpeellisia rakennuksia, rakennelmia ja polkuja;
poimia marjoja ja ruokasieniä;
ryhtyä toimiin alueen kasvi- ja eläinlajiston säilyttämiseksi ja metsän luontaisen kehityksen turvaamiseksi;
kartoittaa ja tehdä maanmittaustöitä; sekä
ryhtyä pelastuspalvelun ja palontorjunnan vaatimiin välttämättömiin toimiin.
4 §
Sallitut toimetLuonnonsuojelualueilla saa niiden perustamistarkoitusta vaarantamatta:
rakentaa ja pitää kunnossa alueiden hoitoa, valvontaa ja tutkimusta sekä alueeseen tutustumista varten tarpeellisia rakennuksia, rakennelmia ja polkuja;
poimia marjoja ja ruokasieniä;
ryhtyä toimiin alueen kasvi- ja eläinlajiston säilyttämiseksi ja metsän luontaisen kehityksen turvaamiseksi;
kartoittaa ja tehdä maanmittaustöitä; sekä
ryhtyä pelastuspalvelun ja palontorjunnan vaatimiin välttämättömiin toimiin.
5 §
Alueen haltijan luvalla sallitut toimetLuonnonsuojelualueilla voidaan niiden perustamistarkoitusta vaarantamatta alueen haltijan luvalla:
tutkimusta tai muuta tieteellistä tarkoitusta taikka opetusta varten tappaa tai pyydystää eläimiä sekä kerätä kasveja ja niiden osia, eläinten pesiä sekä ottaa kivennäisnäytteitä;
tutkimusta tai muuta tieteellistä tarkoitusta taikka opetusta varten tappaa tai pyydystää eläimiä sekä kerätä kasveja ja niiden osia, eläinten pesiä sekä ottaa kivennäisnäytteitä;
myöntää lupia kalastukseen ja hirven ajoon metsästyksen yhteydessä;
myöntää lupia kalastukseen ja hirven ajoon metsästyksen yhteydessä;
vähentää kasvi- tai eläinlajien yksilöiden lukumäärää, jos laji on lisääntynyt liikaa tai käynyt muuten vahingolliseksi;
vähentää kasvi- tai eläinlajien yksilöiden lukumäärää, jos laji on lisääntynyt liikaa tai käynyt muuten vahingolliseksi;
käyttää ja pitää kunnossa sähkö- ja puhelinlinjoja; sekä
käyttää ja pitää kunnossa sähkö- ja puhelinlinjoja; sekä
tehdä geologisia tutkimuksia ja etsiä malmeja.
tehdä geologisia tutkimuksia ja etsiä malmeja.
Luonnonsuojelualueilla voidaan niiden perustamistarkoitusta vaarantamatta alueen haltijan luvalla:
tutkimusta tai muuta tieteellistä tarkoitusta taikka opetusta varten tappaa tai pyydystää eläimiä sekä kerätä kasveja ja niiden osia, eläinten pesiä sekä ottaa kivennäisnäytteitä;
myöntää lupia kalastukseen ja hirven ajoon metsästyksen yhteydessä;
vähentää kasvi- tai eläinlajien yksilöiden lukumäärää, jos laji on lisääntynyt liikaa tai käynyt muuten vahingolliseksi;
käyttää ja pitää kunnossa sähkö- ja puhelinlinjoja; sekä
tehdä geologisia tutkimuksia ja etsiä malmeja.
5 §
Alueen haltijan luvalla sallitut toimetLuonnonsuojelualueilla voidaan niiden perustamistarkoitusta vaarantamatta alueen haltijan luvalla:
tutkimusta tai muuta tieteellistä tarkoitusta taikka opetusta varten tappaa tai pyydystää eläimiä sekä kerätä kasveja ja niiden osia, eläinten pesiä sekä ottaa kivennäisnäytteitä;
myöntää lupia kalastukseen ja hirven ajoon metsästyksen yhteydessä;
vähentää kasvi- tai eläinlajien yksilöiden lukumäärää, jos laji on lisääntynyt liikaa tai käynyt muuten vahingolliseksi;
käyttää ja pitää kunnossa sähkö- ja puhelinlinjoja; sekä
tehdä geologisia tutkimuksia ja etsiä malmeja.
6 §
Hoito- ja käyttösuunnitelmaLuonnonsuojelualueiden hoitoa ja käyttöä varten laaditaan tarvittaessa hoito- ja käyttösuunnitelmia. Hoito- ja käyttösuunnitelman vahvistaa ympäristöministeriö.
6 §
Hoito- ja käyttösuunnitelmaLuonnonsuojelualueiden hoitoa ja käyttöä varten laaditaan tarvittaessa hoito- ja käyttösuunnitelmia. Hoito- ja käyttösuunnitelman vahvistaa ympäristöministeriö.
7 §
Alueen liittäminen luonnonsuojelualueeseenSellainen valtion omistukseen siirtynyt alue, jonka käytöstä luonnonsuojelualueen laajennusalueena on tehty päätös hankinnan tai saannon yhteydessä, luetaan kuuluvaksi luonnonsuojelualueeseen.
Luonnonsuojelualueeseen liitettäväksi hankitulla alueella tulevat voimaan luonnonsuojelualueen rauhoitussäännökset ja -määräykset, kun liittäminen on merkitty maa- tai kiinteistörekisteriin. Liitettävää aluetta koskevasta kiinteistönmuodostuksesta on voimassa, mitä jakolaissa (604/51) säädetään.
Luonnonsuojelualueeseen liitettäväksi hankitulla alueella tulevat voimaan luonnonsuojelualueen rauhoitussäännökset ja -määräykset, kun liittäminen on merkitty maa- tai kiinteistörekisteriin. Liitettävää aluetta koskevasta kiinteistönmuodostuksesta on voimassa, mitä jakolaissa (604/51) säädetään.
7 §
Alueen liittäminen luonnonsuojelualueeseenSellainen valtion omistukseen siirtynyt alue, jonka käytöstä luonnonsuojelualueen laajennusalueena on tehty päätös hankinnan tai saannon yhteydessä, luetaan kuuluvaksi luonnonsuojelualueeseen.
Luonnonsuojelualueeseen liitettäväksi hankitulla alueella tulevat voimaan luonnonsuojelualueen rauhoitussäännökset ja -määräykset, kun liittäminen on merkitty maa- tai kiinteistörekisteriin. Liitettävää aluetta koskevasta kiinteistönmuodostuksesta on voimassa, mitä jakolaissa (604/51) säädetään.
8 §
Rajojen määrääminenLuonnonsuojelualueista muodostetaan kiinteistöjä noudattaen, mitä jakolaissa säädetään.
Alueiden rajat on merkittävä sijoittamalla luonnonsuojelualueille riittävä määrä suojelualuetta osoittavia tunnuskilpiä ja muita merkkejä.
8 §
Rajojen määrääminenLuonnonsuojelualueista muodostetaan kiinteistöjä noudattaen, mitä jakolaissa säädetään.
Alueiden rajat on merkittävä sijoittamalla luonnonsuojelualueille riittävä määrä suojelualuetta osoittavia tunnuskilpiä ja muita merkkejä.
9 §
Erinäisiä säännöksiäSäännökset, joiden nojalla eräät toimet luonnonsuojelualueilla sallitaan, eivät perusta kenellekään laajempaa oikeutta kuin asianomaisella muuten on.
Ympäristöministeriö voi sallia muitakin kuin 4 ja 5 §:ssä mainittuja toimia, jotka eivät ole ristiriidassa luonnonsuojelualueiden perustamistarkoituksen kanssa ja joita niiden asianmukainen hoito tai käyttö edellyttää.
Luonnonsuojelulain 3 §:n nojalla annettavassa järjestyssäännössä voidaan kieltää liikkuminen luonnonsuojelualueella tai määrätyllä osalla sitä.
9 §
Erinäisiä säännöksiäSäännökset, joiden nojalla eräät toimet luonnonsuojelualueilla sallitaan, eivät perusta kenellekään laajempaa oikeutta kuin asianomaisella muuten on.
Ympäristöministeriö voi sallia muitakin kuin 4 ja 5 §:ssä mainittuja toimia, jotka eivät ole ristiriidassa luonnonsuojelualueiden perustamistarkoituksen kanssa ja joita niiden asianmukainen hoito tai käyttö edellyttää.
Luonnonsuojelulain 3 §:n nojalla annettavassa järjestyssäännössä voidaan kieltää liikkuminen luonnonsuojelualueella tai määrätyllä osalla sitä.
10 §
Luonnonsuojelualueiden hallintaLuonnonsuojelualueet ovat metsähallituksen hallinnassa ja hoidossa lukuun ottamatta Ilveskallion, Lautakankaan, Matolammen, Elämänmäen ja Tailotin alueita, jotka ovat Metsäntutkimuslaitoksen hallinnassa ja hoidossa.
11 §
Tarkemmat määräykset ja ohjeetTarkemmat määräykset tämän asetuksen täytäntöönpanosta antaa tarvittaessa ympäristöministeriö.
Ohjeet luonnonsuojelualueiden rajojen määräämisestä antaa maanmittaushallitus.
11 §
Tarkemmat määräykset ja ohjeetTarkemmat määräykset tämän asetuksen täytäntöönpanosta antaa tarvittaessa ympäristöministeriö.
Ohjeet luonnonsuojelualueiden rajojen määräämisestä antaa maanmittaushallitus.
12 §
VoimaantuloTämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994.
12 §
VoimaantuloTämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994.
Liitteet 1-92 (luonnonsuojelualueiden kartat) ovat 2 §:n yhteydessä.
550/2001
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.
1382/2006
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 2007.
Tällä asetuksella kumotaan vanhojen metsien suojelusta 3 päivänä joulukuuta 1993 annetun asetuksen (1115/1993) 2 §:n 1 momentin 9 kohta.
Suojeltavaan alueeseen kohdistuvat metsästysvuokrasopimukset jäävät tämän asetuksen voimaan tullessa luonnonsuojelulain 71 §:n nojalla voimaan.
1196/2007
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.
214/2014
Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä huhtikuuta 2014.
Tällä asetuksella kumotaan:
1) Karpanmäen luonnonsuojelualueesta annettu asetus (809/1985);
2) erityisen luonnonsuojelualueen muodostamisesta Laajoen suistoon annettu asetus (822/1971);
3) vanhojen metsien suojelusta annetun asetuksen (1115/1993) 2 §:n 1 momentin 4 kohta.
Asetuksen voimaantullessa voimassa olevien metsästysvuokrasopimusten mukainen metsästys voi jatkua 3 §:n estämättä tammikuun 31 päivään 2015.
644/2017
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 2017.
Tällä asetuksella kumotaan:
1) eräiden valtion omistamien alueiden muodostamisesta soidensuojelualueiksi annetun asetuksen (801/1985) 1 §:n 15–17 kohta;
2) vanhojen metsien suojelusta annetun asetuksen (1115/1993) 2 §:n 1 momentin 86 ja 87 kohta.
Sen estämättä, mitä 3 §:ssä säädetään, tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olevien metsästysvuokrasopimusten mukainen metsästys voi jatkua heinäkuun 31 päivään 2018.
278/2018
Tämä asetus tulee voimaan 21 päivänä toukokuuta 2018.
Tällä asetuksella kumotaan vanhojen metsien suojelusta annetun asetuksen (1115/1993) 2 §:n 1 momentin 78 kohta.
204/2019
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2019.
Tällä asetuksella kumotaan vanhojen metsien suojelusta annetun asetuksen (1115/1993) 2 §:n 1 momentin 34, 35, 37, 38, 40, 42, 43 ja 45–47 kohta sekä eräiden valtion omistamien alueiden muodostamisesta soidensuojelualueiksi annetun asetuksen(801/1985) 1 §:n 28 kohta.
Sen estämättä, mitä 3 §:ssä säädetään, tämän asetuksen voimaantullessa voimassa olevien metsästysvuokrasopimusten mukainen metsästys voi jatkua 31 päivään joulukuuta 2019.
140/2021
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2021.
Tällä asetuksella kumotaan vanhojen metsien suojelusta annetun asetuksen (1115/1993) 2 §:n 1 momentin 51 ja 52 kohta sekä eräiden valtion omistamien alueiden muodostamisesta soidensuojelualueiksi annetun asetuksen(801/1985) 1 §:n 1 momentin 26 kohta.
Asetuksen voimaantullessa voimassa olleiden metsästysvuokrasopimusten mukainen metsästys voi jatkua 3 §:n estämättä 31 päivään joulukuuta 2023.
245/2022
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2022.
Tällä asetuksella kumotaan:
1) vanhojen metsien suojelusta annetun asetuksen (1115/1993) 2 pykälän 1 momentin 73 kohta;
2) eräiden valtion omistamien alueiden muodostamisesta soidensuojelualueiksi annetun asetuksen (801/1985) 1 §:n 18 kohta.
Tämän asetuksen voimaantullessa voimassa olevien metsästysvuokrasopimusten mukainen metsästys saa jatkua 3 §:ssä säädetyn estämättä heinäkuun 31 päivään 2022.
519/2023
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2023.
Tällä lailla kumotaan:
1) eräiden valtion omistamien alueiden muodostamisesta soidensuojelualueiksi annetun asetuksen (801/1985) 1 §:n 14 kohta;
2) vanhojen metsien suojelusta annetun asetuksen (1115/1993) 2 §:n 1 momentin 56 kohta.
HE 308/2022, YmVM 20/2022, EV 286/2022