Finlex →1251/1993 — Työvoimapalveluasetus

Työvoimapalvelulain (1005/93) tarkoituksen toteuttamiseksi työvoimapalveluja on sekä henkilö- että työnantaja-asiakkaiden tarpeista lähtien toimeenpantava siten kuin työvoimapalvelulaissa, muissa laeissa sekä asetuksissa ja tässä asetuksessa säädetään.

Työmarkkinoista, työvoimapalveluista ja niiden käytöstä on tiedotettava aktiivisesti ja palveluja tarjottava siten, että henkilöasiakkaat ovat tietoisia työmarkkinoiden työ- ja koulutusmahdollisuuksista sekä työnantaja-asiakkaat tarjolla olevasta työvoimasta.

Niiden valtioiden kansalaiset, joilla Suomea velvoittavien työvoiman vapaata liikkuvuutta koskevien kansainvälisten sopimusten perusteella on oikeus saapua Suomeen hakemaan työtä ja ottaa vastaan työtä ilman työlupaa, rinnastetaan työvoimapalvelujen antamisessa Suomen kansalaisiin, jollei näistä sopimuksista muuta johdu.

Muut Suomen kansalaisuutta vailla olevat rinnastetaan työvoimapalvelujen antamisessa Suomen kansalaisiin, mikäli heillä on myönnetyn oleskeluluvan tai oleskelu- ja työluvan perusteella oikeus ottaa vastaan työtä rajoituksetta.

Määrätyn alan työtä vastaanottamaan oikeutetut rinnastetaan työvoimapalvelujen antamisessa Suomen kansalaisiin edellyttäen, että heille myönnetty oleskelu- ja työlupa on tarkoitettu jatkuvaan maassaoloon.

Asiakkaiden palvelutarpeet huomioon ottaen palveluja on jatkuvasti kehitettävä ja niitä on tarjottava siten, että:

Asiakkaan palvelussa otetaan huomioon asiakkaan tilanne ja palvelutarve tarjoamalla ensin mahdollisuuksia käyttää tiedottavia palveluja ja tukemalla asiakkaan omatoimisuutta ja omatoimista palvelujen käyttöä.

Jos palveluiden käyttäminen 1 momentissa tarkoitetulla tavalla ei ole asiakkaan palvelutarpeen kannalta tarkoituksenmukaista taikka ei johda työhön tai koulutukseen sijoittumiseen tai työpaikan täyttymiseen, on asiakkaan tarpeiden mukaisesti suunniteltava ja järjestettävä yhdessä asiakkaan kanssa järjestelmällisesti tehostuvia työvoimapalveluja. Tarvittaessa voidaan laatia työvoimapalveluohjelma. Työnhakijan työllistymissuunnitelmasta säädetään työllisyyslain (275/87) 17 §:ssä.

Työvoimapalveluja suunniteltaessa ja toteutettaessa on pyrittävä aktiivisesti edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa.

Työvoimapalveluja toteutettaessa on työ- ja koulutusvaihtoehtoja, avoimia työpaikkoja sekä työnhakijoita esiteltävä tasapuolisesti samojen periaatteiden mukaisesti riippumatta henkilön sukupuolesta tai välillisesti sukupuolesta johtuvasta syystä.

Työmarkkinoista, työvoimapalveluista sekä työ- ja koulutusvaihtoehdoista tiedottamisessa on edistettävä tasa-arvon toteutumista työmarkkinoilla.

Työvoimapalveluja annettaessa sekä niistä ja työpaikoista tiedotettaessa suomenkielisen ja ruotsinkielisen väestön tarpeet on otettava huomioon samojen perusteiden mukaisesti siten kuin erikseen säädetään ja määrätään.

Työvoimapalveluja annettaessa on otettava huomioon saamenkielisen väestön tarpeet.

Henkilöasiakkaalle ja työnantaja-asiakkaalle tarjotaan työnvälityksessä erilaisia työnvälityspalveluja työnhakijan työllistymiseksi ja työnantajan työvoiman saannin turvaamiseksi osapuolten keskinäiseen sopimusvapauteen perustuen.

Henkilöasiakkaalle tarjottavia työnvälityspalveluja ovat:

Työnantaja-asiakkaalle tarjottavia työnvälityspalveluja ovat:

Henkilöasiakkaan ammatillisia tavoitteita lähtökohtana pitäen ammatinvalinnanohjauksessa:

Ohjauskeskustelujen lisäksi ammatinvalinnanohjaukseen voi sisältyä tarpeen mukaan asiakkaan soveltuvuutta ja terveydentilaa selvittäviä tutkimuksia ja koulutus- ja työkokeiluja.

Koulutus- ja ammattitietopalvelussa neuvotaan asiakkaita koulutukseen ja ammattiin liittyvissä asioissa. Sitä varten ylläpidetään neuvontahenkilöstön ja asiakkaiden käyttöön tietorekistereihin ja kirjalliseen tai muuhun muotoon tallennettua tietoa koulutuksesta ja työelämästä.

Ammatillisessa kuntoutuksessa vajaakuntoisia henkilöasiakkaita varten järjestetään:

Vajaakuntoisella henkilöasiakkaalla tarkoitetaan tässä pykälässä henkilöä, jonka mahdollisuudet saada sopivaa työtä, säilyttää työ tai edetä työssä ovat huomattavasti vähentyneet asianmukaisesti todetun vamman, sairauden tai vajavuuden takia.

Ulkomailta työtä hakevalle henkilöasiakkaalle annetaan työnvälityspalveluja, mikäli hän hakee työtä 2 §:n 1 momentissa tarkoitetusta valtiosta. Muihin valtioihin työhön aikovalle annetaan yleisiä neuvoja ja ohjeita työhön hakeutumisesta, tarvittavien lupien hankkimisesta sekä käytettävissä olevia tietoja näiden maiden työmarkkinoista ja työnsaantimahdollisuuksista.

Henkilöasiakkaalle, joka ulkomailta hakee työtä Suomesta, annetaan työnvälityspalveluja, jos kysymyksessä on Suomen kansalainen, tämän asetuksen 2 §:n 1 momentissa tarkoitetun valtion kansalainen tai muu ulkomaan kansalainen, jolle Suomen edustusto on myöntänyt oleskeluluvan suomalaisen syntyperän perusteella. Palveluja annetaan myös näiden perheenjäsenille.

Työnantaja-asiakkaalle, jonka toimipaikka on ulkomailla ja joka hakee työntekijöitä Suomesta, annetaan työnvälityspalveluja, jos työnantajan toimipaikka on 2 §:n 1 momentissa tarkoitetussa valtiossa. Muista valtioista olevien työnantajien avoimista työpaikoista voidaan tiedottaa työnhakijoille tarpeen mukaan.

Työnantaja-asiakkaalle, joka hakee työntekijöitä ulkomailta, annetaan työnvälityspalveluja, jos hän hakee työntekijöitä 2 §:n 1 momentin tarkoittamista valtioista. Muista valtioista työntekijöitä hakevalle annetaan tiedot luvanvaraisen ulkomaisen työvoiman käytön edellytyksistä sekä työlupamenettelystä.

Työnvälityspalveluja Suomeen ja Suomesta ulkomaille täydentää kansainvälinen harjoittelu, jossa tiedotetaan harjoitteluohjelmista ja avustetaan asiakkaita niihin hakeutumisessa, hankitaan harjoittelupaikkoja ulkomaalaisille harjoittelijoille ja välitetään harjoittelijoita työnantaja-asiakkaille.

Riippumatta työhallinnon toimintayksiköitten toiminta-alueesta voi asiakas saada palveluja toimipisteestä, missä niitä on tarjolla.

Edellä 7 §:n 2 momentin 4, 5 ja 6 kohdassa tarkoitettuja työnvälityspalveluja tarjotaan henkilöasiakkaalle, joka on ilmoittautunut työnhakijaksi ja pitänyt työhakemuksensa voimassa 14 §:n ja 15 §:n mukaisella tavalla.

Työvoimapalvelulain 16 §:n 1 momentin mukaiseksi työllistymiseen suoranaisesti tähtääväksi työnvälityspalveluksi katsotaan:

Työllistymiseen suoranaisesti tähtääväksi työnvälityspalveluksi ei katsota toimintaa, jossa suomalaisille nuorille ulkomailla ja ulkomaisille nuorille Suomessa tarjotaan perheissä tapahtuvaa kotityötä vastaan mahdollisuus oleskeluun ulkomailla (au pair -asemaan välittäminen).

Asepalveluksesta sekä valtion omista ja sen valvonnan alaisista laitoksista pääseville henkilöille työnvälityspalveluita järjestettäessä ja niihin liittyviä toimenpiteitä suunniteltaessa on oltava yhteistyössä asianomaisten viranomaisten kanssa.

Koulutusta koskevaa tiedottamista, neuvontaa sekä koulutusta käsitteleviä tiedotusaineistoja ja tietorekistereitä kehitetään työ- ja opetusviranomaisten yhteistyönä.

Työvoimaviranomaisten tulee seurata maahan muuttaneiden sijoittumista työmarkkinoille ja tarvittaessa ehdottaa muille viranomaisille sellaisiin toimenpiteisiin ryhtymistä, joilla voidaan edistää heidän sopeutumistaan uusiin työ- ja elinolosuhteisiin.

Työvoimaviranomaisten tulee yhteistyössä kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen kanssa huolehtia harjoittelijoiden kansainvälisen liikkuvuuden edistämiseen liittyvistä tehtävistä.

Työministeriö voi antaa tarkempia määräyksiä ja ohjeita tämän asetuksen täytäntöönpanosta.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.