Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (9)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 1048/1994 | 1994-12-01 | muutt. 13 ja 14 §:ää | 3 |
| 92/1996 | 1996-03-01 | muutt. 8-10 ja 20 §:ää | 7 |
| 805/1997 | 1997-09-01 | muutt. 11 § | 2 |
| 94/1998 | 1998-03-01 | muutt. 9 §:ää | |
| 614/2000 | 2000-07-01 | 16 | |
| 1006/2000 | 2000-12-01 | kum. 21 § | 1 |
| 96/2002 | 2002-03-01 | muutt. 8 ja 9 § | 10 |
| 1339/2002 | 2003-03-01 | kum. 17 § | 1 |
| 149/2008 | 2008-03-20 | muutt. 8, 10 ja 16 §:ää sekä 20 § | 5 |
Sosiaali- ja terveysministerin esittelystä säädetään lääkelaitoksesta 25 päivänä tammikuuta 1993 annetun lain (35/93) 3 ja 7 §:n nojalla:
1 §
Lääkelaitoksessa on farmaseuttinen osasto ja farmakologinen osasto sekä yleinen osasto. Lääkelaitoksessa voi olla muitakin yksiköitäsen mukaan kuin työjärjestyksessä määrätään.
2 §
Lääkelaitoksen päällikkönä on ylijohtaja.
Lääkelaitoksen päällikkönä on ylijohtaja. Osastojen päällikkönä ovat osastopäälliköt.
Ylijohtajalla ja välittömästi hänen alaisenaan toimivan toimintayksikön päälliköllä on professorin arvonimi, jos hänellä on tohtorin pätevyys.
Ylijohtajalla ja osastopäälliköllä on professorin arvonimi, jos hänellä on tohtorin pätevyys.
Ylijohtaja johtaa lääkelaitosta ja vastaa siitä, että lääkelaitoksen tehtävät hoidetaan tehokkaasti, taloudellisesti ja tuloksellisesti.
Ylijohtaja johtaa lääkelaitosta ja vastaa siitä, että lääkelaitoksen tehtävät hoidetaan tehokkaasti, taloudellisesti ja tuloksellisesti. Lisäksi hän huolehtii johtokunnalle esiteltävien asioiden valmistelusta, esittelystä ja täytäntöönpanosta.
Toimintayksikön päälliköt avustavat ylijohtajaa lääkelaitoksen johtamisessa sekä vastaavat johdettavakseen kuuluvan yksikön toiminnan kehittämisestä ja tuloksellisuudesta.
Osastopäälliköt avustavat ylijohtajaa lääkelaitoksen johtamisessa sekä vastaavat johdettavakseen kuuluvan yksikön toiminnan kehittämisestä ja tuloksellisuudesta.
2 §
Lääkelaitoksen päällikkönä on ylijohtaja. Osastojen päällikkönä ovat osastopäälliköt.
Ylijohtajalla ja osastopäälliköllä on professorin arvonimi, jos hänellä on tohtorin pätevyys.
Ylijohtaja johtaa lääkelaitosta ja vastaa siitä, että lääkelaitoksen tehtävät hoidetaan tehokkaasti, taloudellisesti ja tuloksellisesti. Lisäksi hän huolehtii johtokunnalle esiteltävien asioiden valmistelusta, esittelystä ja täytäntöönpanosta.
Osastopäälliköt avustavat ylijohtajaa lääkelaitoksen johtamisessa sekä vastaavat johdettavakseen kuuluvan yksikön toiminnan kehittämisestä ja tuloksellisuudesta.
3 §
Johtokunnan tehtävänä on ohjata ja valvoa lääkelaitoksen toimintaa sekä siinä tarkoituksessa:
asettaa yleiset tavoitteet lääkelaitoksen toiminnalle sekä päättää sen toimintalinjoista;
päättää lääkelaitoksen talousarvioehdotuksesta sekä toiminta- ja taloussuunnitelmasta;
antaa lääkelaitoksen yleiset määräykset;
ohjata ja valvoa lääkelaitokselle asetettujen tavoitteiden toteutumista; sekä
käsitellä muita lääkelaitoksen kannalta merkittäviä asioita.
Sosiaali- ja terveysministeriö voi antaa johtokunnalle lisätehtäviä.
4 §
Johtokunnassa on enintään kuusi jäsentä, joista yksi on lääkelaitoksen ylijohtaja ja yksi lääkelaitoksen henkilöstön keskuudestaan enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan valitsema jäsen. Valtioneuvosto nimittää muut johtokunnan jäsenet enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan sekä määrää johtokunnan puheenjohtajan. Johtokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan.
5 §
Johtokunta on päätösvaltainen kokouksen puheenjohtajan ja vähintään kolmen muun jäsenen ollessa läsnä.
Jos johtokunnassa ilmenee erimielisyyttä asian ratkaisemisesta, päätetään asia äänestyksellä. Johtokunnan päätökseksi tulee enemmistön kannattama ehdotus ja äänten mennessä tasan se ehdotus, jota kokouksen puheenjohtaja on kannattanut.
Johtokunta antaa tarkemmat määräykset johtokunnan kokoonkutsumisesta ja asioiden käsittelystä johtokunnassa.
6 §
Lääkelaitokselle kuuluvat asiat ratkaisee lautakunta, ylijohtaja tai muu virkamies, jolle sellainen toimivalta on työjärjestyksessä tai taloussäännössä annettu.
Lääkelaitokselle kuuluvat asiat ratkaisee johtokunta, lautakunta, ylijohtaja tai muu virkamies, jolle sellainen toimivalta on työjärjestyksessä tai taloussäännössä annettu.
Asiat ratkaistaan esittelystä, jollei työjärjestyksellä toisin määrätä.
7 §
Ylijohtaja ratkaisee ne asiat, joita ei säädetä lautakunnan päätettäviksi taikka anneta työjärjestyksessä tai taloussäännössä muun virkamiehen ratkaistaviksi.
Ylijohtaja ratkaisee ne asiat, jota ei säädetä johtokunnan tai lautakunnan päätettäviksi taikka anneta työjärjestyksessä tai taloussäännössä muun virkamiehen ratkaistaviksi.
Ylijohtaja voi ottaa yksittäistapauksessa ratkaistavakseen myös sellaisen asian, joka muutoin olisi muun virkamiehen ratkaistava. Osastopäälliköllä on sama oikeus toimintayksikkönsä virkamiehen ratkaistavissa asioissa.
8 §
Lääkelaitoksessa on lääkelautakunta, eläinlääkelautakunta ja valvontalautakunta.
Lääkelaitoksessa on lääkelautakunta ja valvontalautakunta. Lääkelautakunnassa on eläinlääkejaosto.
Lääkelaitos kutsuu lautakuntien jäsenet ja varajäsenet enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan sekä määrää lautakuntien puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat.
Sosiaali- ja terveysministeriö kutsuu lääkelaitoksen esityksestä lautakuntien ja jaoston jäsenet ja varajäsenet enintään kolmeksivuodeksi kerrallaan sekä määrää lautakuntien ja jaoston puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat. Lautakunnan ja jaoston jäsenillä tulee ollayksi tai useampi varajäsen.
Lääkelaitoksen valvontalautakunnassa asian esittelee ylijohtajan määräämä virkamies. Sihteerinä toimii ylijohtajan määräämä virkamies.
Lääkelaitoksen lautakunnassa ja lautakunnan jaostossa asian esittelee ylijohtajan määräämä virkamies. Sihteerinä toimii ylijohtajan määräämä virkamies. Lautakunnat ja lautakunnan jaosto ovat päätösvaltaisia kokouksen puheenjohtajan ja enemmistön jäsenistöstä ollessa läsnä.
Valvontalautakunta on päätösvaltainen kokouksen puheenjohtajan ja enemmistön jäsenistä ollessa läsnä.
Jos valvontalautakunnassa ilmenee erimielisyyttä asian ratkaisemisesta, päätetään asia äänestyksellä. Lautakunnan päätökseksi tulee enemmistön kannattama ehdotus ja äänten mennessä tasan se ehdotus, jota kokouksen puheenjohtaja on kannattanut.
8 §
Lääkelaitoksessa on lääkelautakunta ja valvontalautakunta. Lääkelautakunnassa on eläinlääkejaosto.
Sosiaali- ja terveysministeriö kutsuu lääkelaitoksen esityksestä lautakuntien ja jaoston jäsenet ja varajäsenet enintään kolmeksivuodeksi kerrallaan sekä määrää lautakuntien ja jaoston puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat. Lautakunnan ja jaoston jäsenillä tulee ollayksi tai useampi varajäsen.
Lääkelaitoksen lautakunnassa ja lautakunnan jaostossa asian esittelee ylijohtajan määräämä virkamies. Sihteerinä toimii ylijohtajan määräämä virkamies. Lautakunnat ja lautakunnan jaosto ovat päätösvaltaisia kokouksen puheenjohtajan ja enemmistön jäsenistöstä ollessa läsnä.
9 §
Lääkelautakunnan ja eläinlääkelautakunnan tehtävänä on toimia Lääkelaitoksen asiantuntijalautakuntina lääkevalmisteiden tehoa, turvallisuutta ja laatua koskevissa periaatteellisesti merkityksellisissä asioissa.
Lääkelautakunnassa käsitellään ja ratkaistaan asiat, jotka koskevat lääkelain (395/87) 21 §:n 1 momentissa tarkoitettua lääkevalmisteen myyntiluvan myöntämistä ja sanotun lain 27 ja 94 §:ssä tarkoitettua myyntiluvan peruuttamista lukuun ottamatta tämän pykälän 2 momentissa tarkoitettuja asioita.
Lääkelautakunnassa on puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi lääkevalvonnan kattavuuden kannalta tarpeellinen määrä muita jäseniä. Yhden jäsenistä tulee edustaa bioteknologian, yhden epämuodostumaopin, yhden farmakologian, yhden farmasian, yhden sisätautiopin ja yhden yleislääketieteen asiantuntemusta.
Lääkelautakunnan eläinlääkejaostossa käsitellään ja ratkaistaan eläinlääkevalmisteen myyntiluvan myöntämistä ja peruuttamista koskevat asiat.
Eläinlääkelautakunnassa on puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi lääkevalvonnan kattavuuden kannalta tarpeellinen määrä muita jäseniä. Yhden jäsenistä tulee edustaa eläinlääkejäämien, yhden tuotantoeläinten lääkinnän, yhden eläinlääketieteellisen farmakologian, yhden eläinlääketieteellisen immunologian, yhden pieneläinten lääkinnän ja yhden eläinlääkkeiden ympäristöturvallisuuden asiantuntemusta.
Lääkelautakunnassa on puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi seitsemän muuta jäsentä. Jäsenistä neljän tulee olla lääkelaitoksen virkamiehiä. Yhden jäsenistä tulee edustaa sisätautiopin, yhden farmakologian, yhden farmasian, yhden epämuodostumaopin ja yhden yleislääketieteen asiantuntemusta.
Lääkelautakunnan ja eläinlääkelautakunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai muu jäsen ei saa olla lääketehtaan, lääketukkukaupan, lääkelain (395/1987) 84 §:ssä tarkoitetun lääkkeen valmistajan, lääkevalmisteen myyntiluvan hakijan tai myyntiluvan haltijan taikka jotakin edellä tarkoitettua yhteisöä edustavan tahon hallinto- tai johtoelimen jäsenenä eikä sen palveluksessa eikä myöskään myyntiluvan hakijan tai haltijan asiamiehenä tai yhteyshenkilönä. Jäsenellä ei saa olla edellä tarkoitettuihin yhteisöihin muitakaan sellaisia taloudellisia tai muunlaisia sidonnaisuuksia, jotka voisivat vaarantaa luottamusta hänen puolueettomuuteensa. Jäsenten ja varajäsenten on ennen tehtävään nimeämistä annettava selvitys myös kaikista epäsuorista sidonnaisuuksista kyseisiin yhteisöihin.
Lääkelautakunnan eläinlääkejaostossa on puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi kolme muuta jäsentä. Jäsenistä kahden tulee olla lääkelaitoksen virkamiehiä. Yhden jäsenistä tulee edustaa eläinlääketieteen, yhden elintarvikehygienian ja yhden farmakologian asiantuntemusta.
9 §
Lääkelautakunnassa käsitellään ja ratkaistaan asiat, jotka koskevat lääkelain (395/87) 21 §:n 1 momentissa tarkoitettua lääkevalmisteen myyntiluvan myöntämistä ja sanotun lain 27 ja 94 §:ssä tarkoitettua myyntiluvan peruuttamista lukuun ottamatta tämän pykälän 2 momentissa tarkoitettuja asioita.
Lääkelautakunnan eläinlääkejaostossa käsitellään ja ratkaistaan eläinlääkevalmisteen myyntiluvan myöntämistä ja peruuttamista koskevat asiat.
Lääkelautakunnassa on puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi seitsemän muuta jäsentä. Jäsenistä neljän tulee olla lääkelaitoksen virkamiehiä. Yhden jäsenistä tulee edustaa sisätautiopin, yhden farmakologian, yhden farmasian, yhden epämuodostumaopin ja yhden yleislääketieteen asiantuntemusta.
Lääkelautakunnan eläinlääkejaostossa on puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi kolme muuta jäsentä. Jäsenistä kahden tulee olla lääkelaitoksen virkamiehiä. Yhden jäsenistä tulee edustaa eläinlääketieteen, yhden elintarvikehygienian ja yhden farmakologian asiantuntemusta.
Lääkelautakunnan tai sen eläinlääkejaoston puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai muu jäsen ei saa olla lääketehtaan, lääketukkukaupan, lääkelain 84 §:ssä tarkoitetun lääkkeen valmistajan, lääkevalmisteen myyntiluvan hakijan tai myyntiluvan haltijan hallinto- tai johtoelimen jäsenenä eikä niiden toimihenkilönä eikä myöskään vastaavassa tehtävässä ulkomaista lääketeollisuutta edustavassa liikkeessä tai ulkomaisen myyntiluvan hakijan tai myyntiluvan haltijan asiamiehenä Suomessa. Mitä edellä on säädetty lääkelautakunnan tai sen eläinlääkejaoston jäsenestä, koskee vastaavasti varajäsentä.
10 §
Valvontalautakunnassa käsitellään ja ratkaistaan asiat, jotka koskevat:
lääkelain 8 §:ssä tarkoitetun, lääkkeiden teollista valmistusta koskevan luvan ja lääkelain 32 §:ssä tarkoitetun lääketukkukauppaluvan myöntämistä sekä sanotun lain 101 a §:ssä tarkoitettua edellä mainittujen lupien peruuttamista;
lääkelain 8 §:ssä tarkoitetun, lääkkeiden teollista valmistusta koskevan luvan ja lääkelain 32 §:ssä tarkoitetun lääketukkukauppaluvan myöntämistä;
veripalvelulain (197/2005) 4 §:ssä tarkoitetun luvan myöntämistä sekä sanotun lain 21 §:ssä tarkoitettua luvan peruuttamista;
lääkelain 40 ja 43 §:ssä tarkoitettua apteekkiluvan myöntämistä, sanotun lain 49 §:ssä tarkoitettua väliaikaista kieltoa hoitaa apteekkia ja lain 50 §:ssä tarkoitettua apteekkiluvan peruuttamista; sekä
lääkelain 40 ja 43 §:ssä tarkoitettua apteekkiluvan myöntämistä, sanotun lain 49 §:ssä tarkoitettua väliaikaista kieltoa hoitaa apteekkia ja lain 50 §:ssä tarkoitettua apteekkiluvan peruttamista; sekä
lääkelain 51 §:ssä tarkoitettuja kurinpitotoimia.
lääkelain 51 §:ssä tarkoitettuja kurinpitotoimia.
Valvontalautakunnassa käsitellään ja ratkaistaan asiat, jotka koskevat:
lääkelain 8 §:ssä tarkoitetun, lääkkeiden teollista valmistusta koskevan luvan ja lääkelain 32 §:ssä tarkoitetun lääketukkukauppaluvan myöntämistä;
lääkelain 40 ja 43 §:ssä tarkoitettua apteekkiluvan myöntämistä, sanotun lain 49 §:ssä tarkoitettua väliaikaista kieltoa hoitaa apteekkia ja lain 50 §:ssä tarkoitettua apteekkiluvan peruuttamista; sekä
lääkelain 51 §:ssä tarkoitettuja kurinpitotoimia.
Valvontalautakunnassa on puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi enintään kaksi muuta jäsentä. Yhden jäsenistä tulee edustaa farmaseuttista ja yhden oikeudellista asiantuntemusta.
Valvontalautakunnassa on puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi kaksi muuta jäsentä. Jäsenistä vähintään kahden tulee olla lääkelaitoksen virkamiehiä. Yhden jäsenistä tulee edustaa farmaseuttista ja yhden oikeudellista asiantuntemusta.
10 §
Valvontalautakunnassa käsitellään ja ratkaistaan asiat, jotka koskevat:
lääkelain 8 §:ssä tarkoitetun, lääkkeiden teollista valmistusta koskevan luvan ja lääkelain 32 §:ssä tarkoitetun lääketukkukauppaluvan myöntämistä;
lääkelain 40 ja 43 §:ssä tarkoitettua apteekkiluvan myöntämistä, sanotun lain 49 §:ssä tarkoitettua väliaikaista kieltoa hoitaa apteekkia ja lain 50 §:ssä tarkoitettua apteekkiluvan peruuttamista; sekä
lääkelain 51 §:ssä tarkoitettuja kurinpitotoimia.
Valvontalautakunnassa on puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi kaksi muuta jäsentä. Jäsenistä vähintään kahden tulee olla lääkelaitoksen virkamiehiä. Yhden jäsenistä tulee edustaa farmaseuttista ja yhden oikeudellista asiantuntemusta.
11 §
Ylijohtajan kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys lääkealaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus.
Ylijohtajalta ja osastopäälliköltä vaaditaan tehtävien edellyttämää käytännössä osoitettua johtamistaitoa.
Toimintayksikön päällikön kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys tehtäväalaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito.
Lisäksi vaaditaan:
ylijohtajalta virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä hyvä perehtyneisyys lääkealaan; sekä
osastopäälliköltä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä hyvä perehtyneisyys tehtävän edellyttämään toimialaan.
11 §
Ylijohtajalta ja osastopäälliköltä vaaditaan tehtävien edellyttämää käytännössä osoitettua johtamistaitoa.
Lisäksi vaaditaan:
ylijohtajalta virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä hyvä perehtyneisyys lääkealaan; sekä
osastopäälliköltä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä hyvä perehtyneisyys tehtävän edellyttämään toimialaan.
12 §
Valtioneuvosto nimittää ylijohtajan virkaa haettavaksi julistamatta.
2 momentti on kumottu A:lla 21.6.2000/614.
Osastopäällikön nimittää johtokunta.
Ylijohtaja nimittää ja ottaa muun henkilöstön, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä.
13 §
Ylijohtajalle virkavapauden myöntää sosiaali- ja terveysministeriö.
Ylijohtajalle myöntää virkavapautta sosiaali- ja terveysministeriö. Yli vuoden kestävän muun kuin sellaisen virkavapauden, johon virkamiehellä on oikeus lain tai virkaehtosopimuksen nojalla myöntää kuitenkin valtioneuvosto.
Virkavapauden myöntämisestä muille virkamiehille sekä virkavapautta vastaavasta vapautuksesta työsopimussuhteiselle henkilöstölle määrätään työjärjestyksessä.
14 §
Virkamiehen määräajaksi tai muutoin rajoitetuksi ajaksi virkasuhteeseen nimittää se viranomainen tai virkamies, joka myöntää siitä virkavapauden.
Avoinna olevan viran väliaikaisen hoitajan ottamisesta ja viran hoitamisesta virkavapauden aikana päättää se, joka 13 §:n mukaan myöntää virkavapauden.
14 §
Avoinna olevan viran väliaikaisen hoitajan ottamisesta ja viran hoitamisesta virkavapauden aikana päättää se, joka 13 §:n mukaan myöntää virkavapauden.
15 §
Ylijohtajan ollessa estynyt hänen sijaisenaan toimii hänen määräämänsä toimintayksikön päällikkö.
Ylijohtajan ollessa estyneenä toimii hänen sijaisenaan johtokunnan määräämä osastopäällikkö.
Toimintayksikön päällikön ollessa estyneenä toimii hänen sijaisenaan asianomaisen toimintayksikön päällikön määräämä virkamies.
Osastopäällikön ollessa estyneenä toimii hänen sijaisenaan asianomaisen osastopäällikön määräämä virkamies.
15 §
Ylijohtajan ollessa estyneenä toimii hänen sijaisenaan johtokunnan määräämä osastopäällikkö.
Osastopäällikön ollessa estyneenä toimii hänen sijaisenaan asianomaisen osastopäällikön määräämä virkamies.
16 §
Lääkelaitoksen yhteydessä toimii farmakopeakomitea. Farmakopeakomitean tehtävänä on tehdä esityksiä ja antaa lausuntoja farmakopeaa koskevissa asioissa.
Lääkelaitos asettaa farmakopeakomitean kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Farmakopeakomiteassa voi olla puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi enintään kuusi jäsentä.
Farmakopeakomitean asettaa sosiaali- ja terveysministeriö lääkelaitoksen esityksestä enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Farmakopeakomiteassa voi olla puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi enintään kuusi jäsentä.
17 §
Lääkelaitoksen yhteydessä toimii lääkeinformaationeuvottelukunta. Lääkeinformaationeuvottelukunnan tehtävänä on seurata lääkkeiden tarkoituksenmukaiseen, turvalliseen ja taloudelliseen käyttöön liittyvää lääkeinformaatiota sekä edistää yhteistyössä alan viranomaisten ja asiantuntijatahojen kanssa tällaista lääkeinformaatiotoimintaa. Tässä tarkoituksessa neuvottelukunnan tulee tehdä lääkelaitokselle lääkeinformaatiota koskevia aloitteita ja esityksiä.
Lääkeinformaationeuvottelukunnan asettaa sosiaali- ja terveysministeriö lääkelaitoksen esityksestä enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Lääkeinformaationeuvottelukunnassa voi olla puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi enintään kuusi jäsentä.
18 §
Lääkelaitos voi kutsua lääkelaitoksen pysyviksi asiantuntijoiksi enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan tunnetusti taitavia ja kokeneita henkilöitä, jotka edustavat lääkelaitoksen kannalta merkityksellistä tieteellistä tai muuta asiantuntemusta. Pysyväksi asiantuntijaksi suostunut henkilö on velvollinen antamaan edustamaansa alaa koskevaa asiantuntija-apua lääkelaitokselle.
19 §
Lääkelaitoksessa on hinta-asioiden asiantuntijaryhmä, jonka tehtävänä on antaa lääkelautakunnalle ja sen eläinlääkejaostolle lausuntoja lääkevalmisteen hinnan kohtuullisuudesta sekä muutoinkin avustaa lääkelautakuntaa ja sen eläinlääkejaostoa asioissa, jotka koskevat lääkevalmisteiden hintoja.
Hinta-asioiden asiantuntijaryhmän asettaa sosiaali- ja terveysministeriö lääkelaitoksen esityksestä enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Asiantuntijaryhmässä on viisi jäsentä, joista kullakin on henkilökohtainen varajäsen. Jäsenistä kahden tulee edustaa lääkelaitosta, kahden kansaneläkelaitosta ja yhden lääkehuollon taloudellista asiantuntemusta. Lääkelaitoksen edustajista toinen toimii puheenjohtajana ja toinen varapuheenjohtajana. Lääkelaitoksen edustajista toisen tulee olla lääkelautakunnan jäsen.
20 §
Lääkelaitoksen lautakuntien jäsenet, pysyvät asiantuntijat sekä asiantuntijaryhmien jäsenet saavat suorittamistaan tehtävistä palkkiota ja matkakustannusten korvausta Lääkelaitoksen vahvistamien perusteiden mukaisesti.
Lääkelaitoksen johtokunnan, lautakuntien ja lautakunnan jaoston jäsenet, pysyvät asiantuntijat sekä asiantuntijaryhmien jäsenet saavat suorittamistaan tehtävistä palkkiota ja matkakustannusten korvausta sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamien perusteiden mukaisesti.
20 §
Lääkelaitoksen johtokunnan, lautakuntien ja lautakunnan jaoston jäsenet, pysyvät asiantuntijat sekä asiantuntijaryhmien jäsenet saavat suorittamistaan tehtävistä palkkiota ja matkakustannusten korvausta sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamien perusteiden mukaisesti.
21 §
Ylijohtajaa syytetään virkarikoksesta Helsingin hovioikeudessa.
22 §
Lääkelaitokseen voidaan ottaa ylijohtajan suostumuksella ulkopuolisia tutkijoita ja harjoittelijoita, jotka lääkelaitokselta palkkiota saamatta tekevät tutkimustyötä tai työharjoittelua ja saavat siinä käyttää laitoksen laitteita ja tarvikkeita.
23 §
Tarkemmat määräykset lääkelaitoksen organisaatiosta, sisäisestä työnjaosta, asioiden käsittelystä ja toiminnan muusta järjestelystä annetaan työjärjestyksessä. Työjärjestyksen vahvistaa ylijohtaja.
24 §
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1993.
Tällä asetuksella kumotaan sosiaali- ja terveyshallituksesta 25 päivänä tammikuuta 1991 annetun asetuksen (142/91) 17, 24 ja 25 §.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Virkoja ensimmäistä kertaa täytettäessä sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö nimittää ja siirtää asetuksen voimaantulosta lukien lääkelaitoksen virkamiehet ylijohtajaa lukuunottamatta. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö ottaa viraston perustamisen yhteydessä ensimmäisellä kerralla työsopimussuhteisen henkilökunnan ja viran väliaikaisen hoitajan, myöntää virkavapauden ja ottaa viransijaisen.
Lääkelaitoksen 1 päivänä maaliskuuta 1993 perustettavat virat ja tehtävät saadaan täyttää ensimmäisellä kerralla niitä haettavaksi julistamatta.
Lautakuntien ja lautakunnan jaoston jäsenet ja varajäsenet sekä 18 §:ssä tarkoitetut asiantuntijat voidaan ensimmäisellä kerralla kutsua sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen esityksestä 1 päivänä maaliskuuta 1993 alkavaksi toimikaudeksi.
1048/1994
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1994.
92/1996
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1996.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
805/1997
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1997.
94/1998
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1998.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
614/2000
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2000.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa olevat lääkelaitoksen virkamiesten professorien arvonimet säilyvät sen estämättä, mitä tässä asetuksessa säädetään.
1006/2000
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2000.
96/2002
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2002.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
1339/2002
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003.
149/2008
Tämä asetus tulee voimaan 20 päivänä maaliskuuta 2008.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.