Finlex →507/1993 — Väestötietolaki

Väestötietojärjestelmä on automaattisen tietojenkäsittelyn avulla pidettävä yhtenäinen tietojärjestelmä, joka muodostuu alueellisista rekistereistä.

Väestörekisterikeskus vastaa väestötietojärjestelmän yleisestä toimivuudesta ja rekisteritoimintojen yhtenäisyydestä.

Edellä 2 momentista poiketen maistraatti voi rekisteröidä väestötietojärjestelmään toisen maistraatin puolesta ilmoituksia, jotka koskevat 4 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuja tietoja. Maistraateista, jotka voivat rekisteröidä edellä mainittuja ilmoituksia, ja ilmoituksista, joita maistraatti voi rekisteröidä, säädetään tarkemmin valtiovarainministeriön asetuksella. Tiedon rekisteröinyt maistraatti vastaa rekisteröimästään tiedosta.

Väestörekisterikeskus vastaa ulkomailta muutoin kuin yksittäin saatavien tietojen tallettamisesta väestötietojärjestelmään.

Tiedot on tarkoitettu käytettäviksi tuomioistuinmenettelyssä, hallinnollisessa päätöksenteossa, tieteellisessä tutkimuksessa, tilastojen laatimisessa, asiakasrekisterien ajantasallapidossa, mielipide- ja markkinatutkimuksessa, suoramarkkinoinnissa sekä muussa osoitepalvelussa. Rakennus- ja huoneistotietoja saa käyttää henkilöä koskevassa päätöksenteossa kuitenkin vain jäljempänä tässä laissa säädetyin edellytyksin.

Ulkomaalaisesta voidaan tallettaa 1–3 momentissa tarkoitetut tiedot, jos se on Suomessa asumisen tai työskentelyn, Suomea sitovan kansainvälisen sopimuksen velvoitteiden täyttämisen tai muun erityisen syyn vuoksi tarpeen. Tietojen tallettamisen edellytyksenä on, että niistä on saatu luotettava selvitys. Tietoja ei kuitenkaan talleteta ulkomaalaisesta, joka on:

Tarkemmat säännökset edellä 1–4 momentissa tarkoitetuista väestötietojärjestelmään talletettavista tiedoista annetaan valtioneuvoston asetuksella.

Kiinteistöstä, rakennuksesta ja huoneistosta väestötietojärjestelmään talletettavista tiedoista säädetään asetuksella.

Väestötietojärjestelmään voidaan tehdä rekisterinpidossa tarpeellisia kirjaamismerkintöjä sekä tietopalvelussa tarpeellisia asiakasmerkintöjä.

Henkilötietoja pidetään luotettavana selvityksenä henkilöstä ja hänen perheoikeudellisesta asemastaan, jollei toisin näytetä.

Rekisteritoimiston on tarkistettava tietoja säännöllisesti niiden luotettavuuden varmistamiseksi. Väestörekisterikeskus päättää laajoista ja erityisiä kustannuksia aiheuttavista tarkistuksista rekisteritoimistoja kuultuaan.

Tarkistusten ajankohta ja laajuus sekä niiden kohteena olevat tiedot on määrättävä siten, että tiedot tulevat tarkistetuiksi tarpeellisilta osin vähintään kerran kymmenessä vuodessa.

Väestötietojärjestelmän henkilötiedot säilytetään pysyvästi, jollei lailla erikseen toisin säädetä.

Edellä 4 ja 5 §:ssä säädettyjen tietojen ja niitä koskevien muutosten ilmoittamisesta väestötietojärjestelmään on voimassa, mitä erikseen tai jäljempänä säädetään.

Tiedot voidaan ilmoittaa talletettavaksi myös tietoliikenneyhteyksin tai muutoin konekielisesti. Tätä koskevan luvan myöntää ilmoitusvelvolliselle rekisteritoimisto, jos ilmoitukset käsittävät vain sen virka-alueen tietoja, ja muutoin väestörekisterikeskus kuultuaan asianomaisia rekisteritoimistoja.

Rekisteritoimiston ja väestörekisterikeskuksen on huolehdittava siitä, että tiedot talletetaan väestötietojärjestelmään ilman aiheetonta viivytystä.

Suomen kansalaisen on pyynnöstä annettava 4 §:ssä tarkoitettujen tietojen tarkistamista varten tarpeelliset selvitykset.

Ulkomaalaisen ilmoitusvelvollisuudesta on soveltuvin osin voimassa, mitä 9 §:ssä säädetään Suomen kansalaisen ilmoitusvelvollisuudesta.

Ulkomaalaisen, jonka oleskelu Suomessa on tarkoitettu kestämään tai on kestänyt vähintään yhden vuoden, on lisäksi ilmoitettava 4 §:ssä säädetyt tiedot. Henkilön on esitettävä luotettava selvitys väestötietojärjestelmään ilmoittamistaan tiedoista.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettua ilmoitusvelvollisuutta täytettäessä esitettävistä asiakirjoista säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Edellä 10 §:n 2 momentissa tarkoitetun ulkomaalaisen on ilmoitettava 4 §:ssä säädetyt tiedot henkilökohtaisesti sille maistraatille, jonka virka-alueella hän asuu.

Muu kuin 10 §:n 2 momentissa tarkoitettu, laillisesti Suomessa oleskeleva ulkomaalainen voi pyytää tietojensa tallettamista väestötietojärjestelmään. Pyynnön sisältävä ilmoitus väestötietojärjestelmää varten on tehtävä henkilökohtaisesti maistraatille tai verotoimistolle. Ilmoituksen tehdessään ulkomaalaisen on esitettävä voimassa oleva matkustusasiakirja, jonka avulla hänet voidaan luotettavasti tunnistaa.

Edellä 2 momentissa tarkoitetulla ilmoituksella väestötietojärjestelmää varten annettavat tiedot ovat nimi, syntymäaika, sukupuoli, äidinkieli, kansalaisuus, osoite Suomessa sekä tilapäisen oleskelun alkamis- ja päättymispäivä. Ulkomaalaisen on ilmoitettava myös maahanmuuttopäivä, oleskelun kesto ja syy tietojen tallettamiselle väestötietojärjestelmään.

Edellä 2 momentissa tarkoitetun ilmoituksen vastaanottaneen viranomaisen on lähetettävä ilmoitus viipymättä sille maistraatille, jonka alueella ulkomaalainen ilmoittaa asuvansa.

Tarkemmat säännökset viranomaisen tehtävistä ulkomaalaisten ilmoituksia vastaanotettaessa annetaan valtioneuvoston asetuksella.

Edellä 10 a §:n 2 momentissa tarkoitettu ilmoitus voidaan jättää myös Kansaneläkelaitoksen toimistoon, jos tästä on sovittu Kansaneläkelaitoksen kanssa.

Väestörekisterikeskus voi maistraattia kuultuaan tehdä sopimuksen Kansaneläkelaitoksen kanssa ilmoitusten vastaanottamisesta ja niiden toimittamisesta maistraatille.

Ilmoitusten vastaanottamista koskevassa sopimuksessa on sovittava ainakin ilmoitusten vastaanottamiseen liittyvistä tehtävistä, henkilötietojen suojaamisesta ja tietoturvasta, henkilöstön perehdyttämisestä ja kouluttamisesta, kustannusten jaosta sekä sopimuksen voimassaolosta.

Sosiaalilautakunnan on ilmoitettava lapsen huostaanotosta ja vahvistamastaan lapsen huoltoa koskevasta sopimuksesta.

Rakennuksen omistajan tai tämän edustajan on annettava rakennuksesta väestötietojärjestelmään talletettavat tiedot sekä niiden tarkistamista ja virallisen tilaston laatimista varten tarpeelliset tiedot.

Huoneiston omistajan tai haltijan on annettava huoneistosta 2 momentissa tarkoitetut tiedot. Myös rakennuksen omistaja tai tämän edustaja on velvollinen tarvittaessa antamaan tiedot.

Kunnan viranomaiset ovat velvollisia avustamaan 2 ja 3 momentissa tarkoitettujen tietojen hankkimisessa, jollei niitä ole saatu rakennuksen tai huoneiston omistajalta tai haltijalta taikka näiden edustajalta.

Kunta on velvollinen ilmoittamaan väestötietojärjestelmää ja virallisen tilaston laatimista varten tarpeelliset tiedot rakentamisesta sekä rakennuksista ja huoneistoista siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään.

Kiinteistötietojärjestelmää ylläpitävän viranomaisen ja muiden valtion viranomaisten sekä tuomioistuimen velvollisuudesta ilmoittaa kiinteistöjä, rakennuksia tai huoneistoja koskevia tietoja säädetään tarkemmin asetuksella.

Se, jonka yksityistä oikeutta väestötietojärjestelmässä oleva tieto koskee, voi vaatia siihen kirjallisesti oikaisua maistraatilta. Oikaisuvaatimuksen käsittelee se maistraatti, jonka toimialueen tiedoista on kysymys.

Maistraatin oikaisuvaatimukseen antamaan päätökseen haetaan valittamalla muutosta lääninoikeudelta siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.

Kotikuntaa koskevan merkinnän korjaamisesta säädetään erikseen.

Väestörekisterikeskus voi antaa tietojenkäsittelypalvelua, jossa käsitellään myös muita tietoja kuin 2 luvussa säädettyjä väestötietojärjestelmään merkittäviä tietoja. Palvelua voidaan antaa sellaisten tietojen ylläpitämiseksi, joiden käsittelyyn 23 b §:ssä tarkoitetulla palvelun saajalla on lain mukaan oikeus ja jotka liittyvät väestötietojärjestelmään merkittyyn henkilöön tai rakennukseen. Palvelusta peritään maksu sen mukaan kuin valtion maksuperustelaissa (150/1992) säädetään liiketaloudellisin perustein hinnoiteltavista suoritteista.

Väestörekisterikeskus voi antaa tietojenkäsittelypalveluja valtion tai kunnan viranomaiselle tai muulle julkisoikeudelliselle yhteisölle, julkista hallintotehtävää hoitavalle yhteisölle tai rekisteröidylle uskonnolliselle yhdyskunnalle tämän laissa säädettyjen tehtävien hoitamiseksi.

Tietojenkäsittelypalvelusta on sovittava kirjallisesti. Sopimuksessa on sovittava ainakin Väestörekisterikeskuksen ja 23 b §:ssä tarkoitetun palvelun saajan vastuista ja tehtävistä, sopimukseen kuuluvista henkilötietojen käsittelyn vaiheista ja menettelytavoista, henkilötietojen suojaamisesta ja tietoturvasta, palveluun kuuluvista tiedoista ja niiden yllä-pidosta, säilyttämisestä ja hävittämisestä, palvelun hinnoittelusta sekä sopimuksen voimassaolosta.

Tietojenkäsittelypalveluun kuuluvien tietojen käsittelystä ja luovuttamisesta päättää rekisterinpitäjänä 23 b §:ssä tarkoitettu palvelun saaja.

Maistraatti voi luovuttaa tietojenkäsittelypalvelussa ylläpidettäviä, avioliiton esteiden tutkinnassa tarvittavia tietoja sille, jonka avioliiton esteet tutkitaan.

Väestötietojärjestelmän henkilötietoja ja muita tietoja sekä niissä tapahtuneita muutoksia voidaan luovuttaa palvelunsaajalle siltä osin kuin Väestörekisterikeskuksella on oikeus luovuttaa näitä tietoja tämän lain tai muun lain nojalla.

Väestötietojärjestelmästä luovutettavan tiedon tulee olla tarpeellinen ilmoitettuun käyttötarkoitukseen. Tietoa ei saa luovuttaa, jos luovuttamisen voidaan perustellusta syystä epäillä loukkaavan henkilön yksityisyyden suojaa, hänen etujaan tai oikeuksiaan taikka vaarantavan valtion turvallisuutta.

Henkilöllä on sen lisäksi, mitä henkilötietolain 30 §:ssä säädetään, oikeus kieltää osoitetietonsa luovuttaminen osoitepalveluna muuhun kuin viranomaisen tai lakisääteistä tehtävää hoitavan yhteisön käyttöön. Oikeus kieltää osoitetiedon luovuttaminen osoitepalveluna ei koske tapauksia, joissa tietoa käytetään henkilön tai yhteisön oikeuksien tai velvollisuuksien toteuttamiseksi.

Edellä 4 §:n 3 momentissa tarkoitetut tiedot voidaan luovuttaa ainoastaan asianomaiselle uskontokunnalle. Tieto asevelvollisen uskontokunnasta voidaan kuitenkin luovuttaa pääesikunnalle asevelvollisrekisteriin merkitsemistä varten ja tieto oppilaan uskontokunnasta kouluviranomaisille uskonnonopetuksen suunnittelua ja järjestämistä varten. Tieto henkilön uskontokunnasta voidaan luovuttaa myös verohallinnon viranomaisille verotuksen toimittamista varten sekä muille viranomaisille edellä mainittuihin verrattavaa viranomaistoimintaa ja virallisen tilaston laatimista varten. Kirkollisen vihkimisen edellytysten selvittämisessä tarvittava tieto henkilön uskontokunnasta voidaan lisäksi luovuttaa avioliiton esteiden tutkintaa varten. Annettaessa tietoja perunkirjoitusta, perinnönjakoa tai sukututkimusta taikka niihin verrattavaa tarkoitusta varten voidaan ilmoittaa, mistä uskontokunnasta tai sen seurakunnasta on saatavissa mahdollisesti tarvittavia lisätietoja henkilöstä.

Valtion ja kunnan viranomaisille luovutetaan niille säädettyjen tehtävien hoitamisessa tarpeelliset tiedot. Tuomioistuimessa ja yksittäisen hallintoasian käsittelyssä tarvittavat tiedot tulee hankkia viran puolesta, jollei rekisteröity ole asian vireille tultua viivytyksettä ilmoittanut toimittavansa itse tarpeelliset selvitykset, tai jollei muunlaiseen menettelyyn ole erityistä syytä.

Evankelis-luterilaiselle kirkolle, ortodoksiselle kirkkokunnalle ja rekisteröidyille uskonnollisille yhdyskunnille luovutetaan väestötietojärjestelmästä jäsenrekisterin tietojen päivittämisessä tarvittavat tiedot. Lisäksi niille luovutetaan väestötietojärjestelmästä niille säädettyjen tehtävien hoitamiseksi tarvittavat tiedot.

Osoitepalveluna voidaan luovuttaa tiedot yksittäisen henkilön nykyisistä nimistä, osoitteesta ja muusta yhteystiedosta sekä elossaolosta taikka tieto 25 §:ssä tarkoitetusta tietojenluovutuskiellosta. Tiedot voidaan luovuttaa vain, jos henkilö voidaan luotettavasti yksilöidä hakijan antamien tietojen perusteella.

Osoitepalvelutehtävän hoitamiseen osallistuvista maistraateista säädetään valtiovarainministeriön asetuksella.

Edellä 27 a §:ssä tarkoitetun osoitepalvelun hoitaminen voidaan antaa myös muulle viranomaiselle tai yhteisölle kuin maistraatille, jos se on tarpeen palvelujen saatavuuden turvaamiseksi tai toiminnan tehostamiseksi. Väestörekisterikeskus tekee asianomaisia maistraatteja kuultuaan sopimuksen muun viranomaisen tai yhteisön kanssa asiasta.

Osoitepalvelutehtävän antaminen muulle kuin viranomaiselle edellyttää lisäksi, että tehtävää hoitavalla yhteisöllä on riittävät voimavarat ja tehtävää hoitavilla henkilöillä riittävä asiantuntemus ja pätevyys tehtävän hoitamiseen.

Osoitepalvelua hoitavaan henkilöön sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä. Tehtävää hoidettaessa on noudatettava, mitä hallintolaissa (434/2003), kielilaissa(423/2003), saamen kielilaissa(1086/2003) ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa(621/1999) säädetään. Väestörekisterikeskus on vastuussa sopimukseen perustuvan osoitepalvelutehtävän hoitamisessa sattuneesta vahingosta siten kuin vahingonkorvauslain(412/1974) 3 luvussa säädetään.

Väestötietojärjestelmässä olevat henkilötiedot tulevat julkisiksi, kun henkilön kuolemasta on kulunut 25 vuotta.

Henkilö, jonka tehtävänä on palvelussuhteen tai toimeksiannon perusteella käsitellä väestötietojärjestelmän tietoja, väestökirjoja ja niihin kuuluvia asiakirjoja, ei saa tämän lain vastaisesti ilmaista näin saamiaan tietoja sivulliselle.

Joka laiminlyö tässä laissa säädetyn ilmoitusvelvollisuuden, on tuomittava väestökirjanpitorikkomuksesta sakkoon.

Väestökirjanpitorikkomuksesta voidaan jättää ilmoitus tekemättä, syyte nostamatta tai rangaistus tuomitsematta, jos ilmoitusvelvollinen on kehotuksen saatuaan täyttänyt velvollisuutensa tai jos rikkomus on muutoin vähäinen.

Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 1993.

Tällä lailla kumotaan 21 päivänä helmikuuta 1969 annettu väestökirjalaki (141/69) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Jos muussa laissa tai asetuksessa viitataan tällä lailla kumotun väestökirjalain säännöksiin, viittauksen on katsottava tarkoittavan tämän lain vastaavaa lainkohtaa.

Muussa laissa tai asetuksessa väestörekisterin pitäjälle säädetyt tehtävät hoitaa, jollei tästä laista muuta johdu, maistraatti, jonka toimialueella henkilöllä on kotikunta tai väestökirjanpitokunta. Jos henkilöllä ei ole koskaan ollut kotikuntaa eikä väestökirjanpitokuntaa Suomessa, Helsingin maistraatti käsittelee asian.

Väestökirjanpitoa koskevat ilmoitukset, jotka on säädetty tehtäviksi väestörekisteriin tai väestörekisterin pitäjälle, on tehtävä 4 momentissa tarkoitetulle maistraatille.

Kirkonkirjoista on muutoin voimassa, mitä niistä erikseen säädetään.