Finlex →1000/1994 — Ylioppilastutkintoasetus

Ylioppilastutkinto järjestetään lukiokoulutusta järjestävissä oppilaitoksissa kahdesti vuodessa yhtäaikaa koko maassa.

Ylioppilastutkintoon kuuluu pakollisia ja ylimääräisiä kokeita. Kokeet ovat kirjallisia. Niihin voi kuulua suullisia tehtäviä.

Tutkintoon ja siihen kuuluviin kokeisiin osallistuvia kutsutaan tässä asetuksessa kokelaiksi.

Ylioppilastutkinnon johtamisesta, järjestämisestä ja muista tutkinnon toimeenpanoon liittyvistä tehtävistä vastaa ylioppilastutkintolautakunta.

Lautakunta kehittää ylioppilastutkintoa yhteistyössä opetushallituksen kanssa.

Ylioppilastutkintolautakuntaan nimetään puheenjohtaja ja tarpeellinen määrä muita jäseniä yliopistojen ja muiden korkeakoulujen sekä opetushallituksen esityksestä. Lautakunnan jäsenten tulee olla ylioppilastutkintoaineita ja opetustointa hyvin tuntevia henkilöitä.

Ylioppilastutkintolautakunta kehittää ylioppilastutkintoa yhteistyössä opetushallituksen kanssa.

1 momentti on kumottu A:lla 19.8.2004/795.

Lautakunta valitsee keskuudestaan kaksi varapuheenjohtajaa. Tehtävien laatimista ja arvostelua varten lautakunta voi ottaa apujäseniä.

Lautakunnan kanslian esimiehenä on pääsihteeri, jonka ratkaisuvallasta ja muista tehtävistä määrätään ohjesäännössä. Lisäksi lautakunnalla on muita virkamiehiä. Opetusministeriö nimittää pääsihteerin lautakunnan annettua asiasta lausuntonsa. Muut virkamiehet nimittää lautakunta.

Opetusministeriö vahvistaa puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien sekä jäsenten ja apujäsenten palkkiot. Lisäksi ministeriö vahvistaa pääsihteerin palkkauksen.

Kelpoisuusvaatimuksena on pääsihteerillä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys virkaan kuuluviin tehtäviin sekä tutkintosihteerillä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys hallinnollisiin tehtäviin.

Lautakunta hyväksyy ohjesäännön, jossa määrätään:

Lautakunta hyväksyy koetehtävien ja kokelaiden vastausten sekä muun arkistoitavan aineiston säilyttämistä varten arkistolain (831/94) mukaisen arkistonmuodostussuunnitelman.

Lautakunta ylläpitää ylioppilastutkintorekisteriä, johon merkitään kokeisiin ilmoittautuneiden ja osallistuneiden nimet ja henkilötunnukset sekä heidän kokeissa saamansa arvosanat ja tutkinnon suorittaminen sekä muut tarpeelliset tiedot.

Lautakunnalla on oikeus saada maksutta lukioilta tarpeelliset kokeiden järjestämiseen ja arvosteluun liittyvät tiedot.

Lautakunnalla on oikeus saada maksutta lukiokoulutuksen järjestäjiltä tarpeelliset kokeiden järjestämiseen ja arvosteluun liittyvät tiedot.

Lukion oppilas osallistuu ylioppilastutkintoon suorittaakseen tutkinnon.

Tutkintoon osallistuminen edellyttää, että oppilas on opiskellut ennen kokeeseen osallistumista vähintään valtioneuvoston lukiolain 20 §:n nojalla antamassa tuntijakopäätöksessä määrätyt asianomaisen oppiaineen pakolliset kurssit tai, jos on kyse reaalikokeesta, opiskellut vähintään kahden kokeeseen sisältyvän oppiaineen vastaavan oppimäärän.

Kokeeseen voi rehtorin päätöksellä osallistua myös oppilas, joka ei ole opiskellut 2 momentissa tarkoitettuja oppimääriä mutta jolla muutoin voidaan katsoa olevan riittävät edellytykset kokeesta suoriutumiseen.

Lukion oppimäärää suorittava opiskelija osallistuu ylioppilastutkintoon suorittaakseen tutkinnon.

Tutkintoon osallistuminen edellyttää, että opiskelija on ennen tutkintoon kuuluvaan kokeeseen osallistumista opiskellut lukiolain (629/1998) 10 §:ssä tarkoitetun tuntijakopäätöksen mukaiset pakolliset kurssit aineessa, jonka kokeeseen hän osallistuu. Reaaliaineen kokeeseen aineessa, jossa ei ole yhtään pakollista kurssia, opiskelija voi osallistua opiskeltuaan kaksi aineen lukiokurssia. Sellaisen vieraan kielen kokeeseen, jossa ei ole pakollisia kursseja, opiskelija voi osallistua opiskeltuaan kolme lukiokurssia.

Kokeeseen voi rehtorin päätöksellä osallistua myös opiskelija, joka ei ole opiskellut 2 momentissa tarkoitettuja oppimääriä mutta jolla muutoin voidaan katsoa olevan riittävät edellytykset kokeesta suoriutumiseen.

Muu henkilö kuin lukion oppimäärää suorittava oppilas saa osallistua ylioppilastutkintoon ja siihen kuuluviin kokeisiin, jos hän on suorittanut:

Edellä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa mainittua tutkintoa ja opintoja suorittava opiskelija voi osallistua ylioppilastutkintoon ollessaan vielä asianomaisen oppilaitoksen opiskelijana. Tässä momentissa tarkoitettu opiskelija voi osallistua tutkintoon aikaisintaan suoritettuaan puolentoista vuoden laajuiset opinnot.

Kokelas, joka syyllistyy vilpilliseen menettelyyn tai vilpin yritykseen taikka avustaa siinä tai muutoin törkeästi rikkoo järjestystä, menettää oikeutensa jatkaa tutkinnon suorittamista kyseisenä tutkintokertana. Kokeet, joihin kokelas on kyseisenä tutkintokertana ilmoittautunut, katsotaan hylätyiksi.

Jos 1 momentissa tarkoitettua tekoa voidaan pitää suunniteltuna tai muulla tavalla raskauttavana, rehtori voi määrätä, että kokelas menettää osallistumisoikeuden kokeisiin kyseistä tutkintokertaa lähinnä seuraavana tutkintokertana.

Ennen 1 ja 2 momentissa säädetyn seuraamuksen määräämistä on kokelaalle ilmoitettava, mistä teosta häntä epäillään, todistajan läsnä ollessa kuultava kokelasta sekä hankittava tarpeellinen muu selvitys. Rehtorilla on oikeus tarvittaessa saada viranomaisilta virka-apua asian selvittämiseksi. Saadun selvityksen perusteella rehtorin tulee harkittuaan huolellisesti kaikkia esiin tulleita seikkoja päättää, onko kokelas syyllistynyt 1 tai 2 momentissa mainittuun tekoon.

Rehtorin tulee viipymättä antaa rikkomusta koskeva päätöksensä myös lautakunnalle tiedoksi. Päätöksen saatua lainvoiman rehtorin tulee niin ikään ilmoittaa siitä lautakunnalle.

1 momentti on kumottu A:lla 22.8.2002/733.

2 momentti on kumottu A:lla 22.8.2002/733.

Tutkintokieliä ovat suomen ja ruotsin kieli sekä sen mukaan kuin opetusministeriö määrää jokin muu kieli.

Äidinkielessä ja kirjallisuudessa järjestetään äidinkielen koe. Koe järjestetään suomen, ruotsin ja saamen kielessä. Kokelas, jonka äidinkieli on muu kuin jokin edellä mainituista kielistä, voi äidinkielen kokeen sijasta suorittaa muun kokeen suomen tai ruotsin kielessä.

Toisen kotimaisen kielen kokeen sijasta kokelas voi suorittaa tässä kielessä äidinkielen kokeen.

Lautakunta määrää, missä kielissä vieraan kielen koe järjestetään.

Reaaliaineiden kokeet järjestetään lautakunnan määräämällä tavalla uskonnossa, elämänkatsomustiedossa, psykologiassa, filosofiassa, historiassa, yhteiskuntaopissa, fysiikassa, kemiassa, biologiassa, maantieteessä ja terveystiedossa. Reaaliaineiden kokeissa tulee olla oppiainerajat ylittäviä tehtäviä.

Matematiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä ja vieraissa kielissä voidaan järjestää vaativuudeltaan kahden eri tason mukaiset kokeet.

Kokelas saa valita kumpaan 1 momentissa tarkoitettuun kokeeseen hän osallistuu. Vähintään yhdessä pakollisessa oppiaineessa ylioppilastutkintoa suorittavan kokelaan tulee suorittaa vaativampi koe.

Tutkintoon saa kuulua vain yksi koe samassa 1 momentissa mainitussa oppiaineessa. Hylätyn pakollisen kokeen uusija voi kuitenkin samassa oppiaineessa suorittaa vaativuudeltaan kahden eri tason mukaiset kokeet siten, että toinen koe katsotaan 16 §:n 1 momentissa tarkoitetuksi kokeen uusimiseksi.

Ylioppilastutkintoon kuuluvien kokeiden tehtävät laaditaan lukiolain 18 §:n 1 momentissa ja tämän asetuksen 11 §:ssä mainituissa oppiaineissa niiden kurssien oppimäärien mukaan, joista lukiolain 10 §:n 1 momentin nojalla säädetään lukiokoulutuksen tuntijaon mukaisina pakollisina kursseina ja syventävinä opintoina tarjottavina kursseina.

Lautakunta antaa määräykset tutkintoon sisältyvien kokeiden rakenteesta, kokeiden laajuudesta ja lukumäärästä, kokeisiin ilmoittautumisesta, arvostelusta ja siihen liittyvästä tarkistusarvostelusta, tutkintojen ajankohdista ja kokeiden järjestämisestä sekä muista tutkinnon toimeenpanoon liittyvistä seikoista.

1 momentti on kumottu A:lla 22.8.2002/733.

Jos kokelaalla on jokin vamma taikka lukemisen tai kirjoittamisen häiriö, lautakunta voi määrätä, että kokelaan kokeet järjestetään poikkeavalla tavalla.

Ylioppilastutkintoon ja siihen kuuluviin kokeisiin tulee ilmoittautua lukion rehtorille lautakunnan määräämään ajankohtaan mennessä. Rehtorin tulee tarkistaa, täyttääkö kokelas tässä asetuksessa tutkintoon ja siihen kuuluviin kokeisiin osallistumiselle säädetyt edellytykset.

Kokelaan tulee ilmoittautuessaan kokeeseen samalla ilmoittaa, suorittaako hän kokeen pakollisena.

Ylioppilastutkinto tulee suorittaa enintään kolmena perättäisenä tutkintokertana. Hylätty pakollinen koe saadaan uusia kaksi kertaa ja sen estämättä, mitä edellä tässä pykälässä säädetään, suorittaa vielä kokeen tutkintokertaa välittömästi seuraavan kolmen tutkintokerran aikana. Hylätyksi katsotaan myös koe, johon kokelas on ilmoittautunut, mutta on jäänyt siihen ilman erityisen painavaa syytä saapumatta tai jota kokelas ei ole jättänyt arvosteltavaksi. Hylätyksi katsotaan niin ikään 9 §:ssä tarkoitettu koe. Jollei tutkintoa ole mainitussa ajassa suoritettu, tutkinto on kokonaisuudessaan uusittava.

Hyväksytyn kokeen saa uusia yhden kerran.

Ylioppilastutkintoa voidaan myöhemmin myös täydentää.

Ylioppilastutkinnon aloittanut kokelas, joka ulkomailla tapahtuvan päätoimisen opiskelun tai siihen rinnastettavan syyn vuoksi on menettänyt kaksi tutkintokertaa, voi sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, jatkaa ylioppilastutkinnon suorittamista vielä seuraavana kahtena perättäisenä tutkintokertana. Kokelas säilyttää vastaavasti oikeuden uusia hylätty koe.

Lautakunta voi erityisen painavasta syystä päättää, että kokelas voi ylioppilastutkinnon suorittamisen ollessa vielä kesken kokonaisuudessaan aloittaa tutkinnon suorittamisen alusta.

Mitä valtion maksuperustelaissa (150/92) ja valtion maksuperusteasetuksessa (211/92) säädetään, on voimassa myös ylioppilastutkintolautakunnan suoritteiden osalta. Lukio huolehtii ylioppilastutkintoon liittyvien maksujen perimisestä ja tilittämisestä lautakunnalle. Kokelaalle ei anneta todistusta ennen kuin hän on suorittanut maksut.

Opetusministeriö päättää tutkintomaksujen ja muiden kiinteiden maksujen suuruudesta. Erityisestä syystä maksut voidaan eri kokeista määrätä erisuuruisiksi.

Lukiokoulutuksen järjestäjä huolehtii ylioppilastutkintoon liittyvien maksujen perimisestä ja tilittämisestä lautakunnalle. Kokelaalle ei anneta todistusta ennen kuin hän on suorittanut maksut.

Erityisestä syystä maksut voidaan eri kokeista määrätä erisuuruisiksi.

Kokeet tarkastaa ja arvostelee valmistavasti lukion asianomaisen aineen opettaja ja lopullisesti lautakunta.

Kokeet tarkastaa ja arvostelee valmistavasti lukiokoulutusta järjestävän oppilaitoksen asianomaisen aineen opettaja ja lopullisesti lautakunta.

Kokeista annettavat arvosanat ja niitä vastaavat pistemäärät ovat laudatur (7), eximia cum laude approbatur (6), magna cum laude approbatur (5), cum laude approbatur (4), lubenter approbatur (3), approbatur (2) ja improbatur (0).

Lautakunta voi päättää, milloin jostakin kokeesta annetaan 1 momentissa mainittujen arvosanojen lisäksi yksityiskohtaisempi arvostelu.

Jos kokelaan äidinkieli on muu kieli kuin millä hän suorittaa tutkinnon tai äidinkieli on muu kuin missä kielessä hän suorittaa äidinkielen kokeen, lautakunta voi ottaa tämän arvostelussa huomioon.

Jos kokelaan koesuoritusta on heikentänyt jokin muu erityisen painava peruste, lautakunta voi ottaa tämän arvostelussa huomioon.

Kokelaalle, joka on hyväksytysti suorittanut pakolliset kokeet ja jolle annetaan lukion päästötodistus tai vastaava todistus ammatillisen tutkinnon tai yhdistelmäopintojen suorittamisesta, annetaan ylioppilastutkintotodistus.

Ylioppilastutkintotodistukseen merkitään arvosanat hyväksytysti suoritetuista kokeista. Jos kokelas on uusinut kokeen ennen tutkintotodistuksen antamista, merkitään tutkintotodistukseen kokelaan saamista arvosanoista parempi ja reaalikokeen arvosanoista paras. Milloin hylätty suoritus lautakunnan vahvistamien perusteiden mukaan ei estä tutkintotodistuksen antamista ja kokelas on tämän menettelyn hyväksynyt, merkitään hylätty suoritus tutkintotodistukseen.

Ylioppilastutkintotodistus annetaan kokelaalle, joka on hyväksytysti suorittanut ylioppilastutkintoon kuuluvat pakolliset kokeet ja jolle annetaan lukion päättötodistus tai todistus ammatillisen tutkinnon suorittamisesta, sekä kokelaalle, joka on osallistunut tutkintoon 8 §:n 1 momentin nojalla ja hyväksytysti suorittanut tutkintoon kuuluvat pakolliset kokeet.

Ylioppilastutkintotodistukseen merkitään arvosanat hyväksytysti suoritetuista kokeista. Jos kokelas on uusinut kokeen ennen kuin tutkintotodistus on 4 momentin mukaan päivätty, todistukseen merkitään annetuista arvosanoista parempi. Tällöin otetaan tarvittaessa huomioon kokeiden arvostelusta annetut ylioppilastutkintolautakunnan määräykset.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään hyväksytysti suoritetuista pakollisista kokeista ja mitä 2 momentissa säädetään, tutkintotodistus annetaan ja siihen merkitään arvosana hylätystä pakollisesta kokeesta, jos hylätty suoritus lautakunnan vahvistamien perusteiden mukaan ei estä tutkintotodistuksen antamista eikä kokelas ole kirjallisesti kieltänyt hylätyn suorituksen merkitsemistä todistukseen.

Ylioppilastutkintotodistus päivätään sen tutkintokerran mukaan, jonka loppuun mennessä kokelas on hyväksytysti suorittanut tutkintoon kuuluvat pakolliset kokeet, tai sen tutkintokerran mukaan, jonka loppuun mennessä 3 momentissa tarkoitettujen perusteiden mukaan todetaan, ettei hylätty suoritus estä todistuksen antamista.

Kokelaalle, joka on hyväksytysti suorittanut ylioppilastutkinnon pakolliset kokeet mutta joka ei saa 20 §:n 1 momentissa tarkoitettua todistusta säädetyssä ajassa tai joka on 16 §:ssä säädetyssä ajassa suorittanut hyväksytysti vain osan kokeista taikka on suorittanut vain yksittäisen kokeen, annetaan erillinen todistus hyväksytyn kokeen suorittamisesta. Kokelaalle, joka on uusinut reaalikokeen, annetaan tutkintotodistuksen lisäksi erillinen todistus muista hyväksytyistä reaalikokeista.

Tutkintoa suorittavalle kokelaalle annetaan pyynnöstä ote ylioppilastutkintorekisteristä, josta ilmenee hänen suorituksensa.

Kokelaalle, joka ei ole osallistunut tutkintoon 8 §:n 1 momentin nojalla ja jolle ei rehtorin ylioppilastutkintolautakunnan määräämään ajankohtaan mennessä tekemän ilmoituksen mukaan anneta lukion päättötodistusta eikä todistusta ammatillisen tutkinnon suorittamisesta, annetaan todistus hyväksyttyjen kokeiden suorittamisesta, jos:

Todistus hyväksyttyjen kokeiden suorittamisesta annetaan myös kokelaalle, joka on 16 §:ssä tarkoitettuina tutkintokertoina suorittanut hyväksytysti vain osan pakollisista kokeista ja jolle ei anneta tutkintotodistusta 20 §:n 3 momentissa tarkoitettujen perusteiden mukaan.

Sille, joka on suorittanut hyväksytysti yhden tai useamman yksittäisen ylioppilastutkinnon kokeen, annetaan todistus suoritetuista kokeista.

Ylioppilastutkintoa suorittavalle kokelaalle annetaan pyynnöstä ylioppilastutkintorekisterin ote, josta hänen suorituksensa ilmenevät.

Ne lukion oppilaat, jotka opiskelevat International Baccalaureate -tutkintoon tai Reifeprüfung-tutkintoon johtavan opetusjärjestelmän mukaisesti, osallistuvat ensisijaisesti International Baccalaureate -tutkintoon tai Reifeprüfung-tutkintoon.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun tutkinnon sekä Eurooppa-koulujen eurooppalaisen ylioppilastutkinnon suorittaminen tuottaa samat oikeudet kuin tämän asetuksen mukaisen tutkinnon suorittaminen.

Ylioppilastutkinto voidaan kokeilutarkoituksessa toimeenpanna osittain toisin kuin tässä asetuksessa säädetään. Opetusministeriö päättää lautakuntaa ja opetushallitusta kuultuaan perusteista, joiden mukaan kokeilu toteutetaan.

Lautakunta saa luovuttaa virkakäyttöön ammatillisten oppilaitosten ja korkeakoulujen opiskelijavalintaa varten tarpeelliset nimitiedot henkilötunnuksineen sekä tiedot kokelaiden arvosanoista. Lisäksi saadaan luovuttaa julkaistaviksi ylioppilastutkinnossa hyväksyttyjen nimet. Henkilötietojen luovuttamisesta on muutoin voimassa, mitä yleisten asiakirjain julkisuudesta annetun lain 18 a §:ssä säädetään.

Lautakunnan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Muutoksenhausta henkilöstöasioissa on kuitenkin voimassa, mitä valtion virkamieslaissa (750/94) säädetään.

Kokeiden arvostelua koskevaan lautakunnan päätökseen saa lautakunnalta hakea tarkistusarvostelun toimittamista. Hakemus tulee tehdä lukion rehtorille 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin kokelaalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulos henkilökohtaisesti tietoonsa.

Päätökseen, jolla rehtori on katsonut kokelaan syyllistyneen 9 §:ssä tarkoitettuun tekoon, saa hakea valittamalla muutosta lääninoikeudelta. Päätökseen, jolla rehtori on evännyt kokelaalta osallistumisoikeuden ylioppilastutkintoon kuuluviin kokeisiin, saa hakea valittamalla muutosta lääninhallitukselta. Valitus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta. Muutoksenhausta on muutoin voimassa, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) säädetään. Lääninoikeuden ja lääninhallituksen tulee ilmoittaa päätöksestään lautakunnalle. Lääninoikeuden ja lääninhallituksen päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996. Asetuksen 3, 8 ja 17 §, 19 §:n 3 momentti ja 25 §:n 2 momentti tulevat kuitenkin voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995.

Tällä asetuksella kumotaan ylioppilastutkinnosta 26 päivänä syyskuuta 1947 annettu asetus (717/47) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Sen estämättä, mitä 12 §:ssä säädetään, voidaan vuosina 1996 ja 1997 laatia edelleen kolmen eri tason mukaiset kielikokeet, jolloin valtioneuvoston lukiolain 20 §:n nojalla antamassa tuntijakopäätöksessä mainitun peruskoulun ala-asteelta alkavan kielen (A-kieli) oppimäärän mukaisesti laadittu koe on mainitussa säännöksessä tarkoitettu vaativampi koe.

Tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleen asetuksen nojalla myönnetyt kokeiluluvat ovat voimassa lupapäätöksissä mainitun ajan, jollei opetusministeriö toisin määrää.