Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (17)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 460/1995 | 1995-04-01 | 23 | |
| 951/1995 | 1995-07-14 | muutt. 23 §:ää | |
| 288/1996 | 1996-05-01 | lis. 8 § | 3 |
| 681/1996 | 1996-10-01 | kum. 11 § | |
| 392/1997 | 1997-05-07 | muutt. 14 § | |
| 423/1998 | 1998-07-01 | muutt. 15 §:ää | |
| 373/1998 | 1998-07-01 | muutt. 15 §:ää | |
| 470/1999 | 1999-04-15 | muutt. 15 §:ää | |
| 1074/1999 | 1999-12-01 | lis. väliaikaisesti 23 a § | |
| 1207/2002 | 2003-01-01 | 29 | |
| 1140/2004 | 2005-01-01 | lis. 1 a § ja sen edelle väliotsikko | |
| 268/2006 | 2006-04-15 | muutt. 14 ja 15 § | 6 |
| 933/2006 | 2007-04-01 | muutt. 14 §:ää | 1 |
| 703/2009 | 2009-11-01 | 2 | |
| 1802/2009 | 2010-01-01 | 80 | |
| 856/2013 | 2014-01-01 | muutt. 25 §:ää | 1 |
| 108/2015 | 2015-02-16 | muutt. 4 § | 16 |
Sosiaali- ja terveysministerin esittelystä säädetään 8 päivänä joulukuuta 1994 annetun alkoholilain (1143/94) 3 §:n 4 ja 5 momentin, 4 §:n, 10 §:n, 13 §:n 3 momentin, 19 §:n, 21 §:n 2 momentin, 26 §:n ja 62 §:n nojalla:
1 luku
Yleiset säännökset
1 §
Tässä asetuksessa tarkoitetaan:
oluella tullitariffin nimikkeeseen 22.03 kuuluvaa mietoa alkoholijuomaa tai tällaisen juoman ja alkoholittoman juoman seosta, jonka alkoholipitoisuus on enemmän kuin 2,8 tilavuusprosenttia;
oluella tullitariffin nimikkeeseen 22.03 kuuluvaa mietoa alkoholijuomaa tai tällaisen juoman ja alkoholittoman juoman seosta, jonka alkoholipitoisuus on enemmän kuin 2,8 tila– vuusprosenttia;
hedelmäviinillä mietoa alkoholijuomaa, joka on valmistettu pääasiassa tuoreista tai kuivatuista marjoista tai hedelmistä tai niistä valmistetuista täysmehuista taikka täysmehutiivisteistä ja jonka aistinvaraiset ominaisuudet ovat pääasiallisesti peräisin valmistukseen käytetyistä raaka-aineista tai valmistuksessa käytetyistä aromiaineista;
viinillä käymisteitse valmistettua tullitariffin nimikkeeseen 22.04, 22.05 tai 22.06 kuuluvaa mietoa alkoholijuomaa, jonka alkoholipitoisuus on enemmän kuin 2,8 tilavuusprosenttia ja johon ei ole lisätty etyylialkoholia;
väkevällä hedelmäviinillä hedelmäviiniä, jonka alkoholipitoisuus on enemmän kuin 14 tilavuusprosenttia; sekä
välituotteella tullitariffin nimikkeeseen 22.04, 22.05, 22.06 tai 22.08 kuuluvaa mietoa alkoholijuomaa, jonka alkoholipitoisuus on enemmän kuin 2,8 tilavuusprosenttia ja joka ei ole olutta eikä viiniä;
siiderillä hedelmäviiniä, joka on valmistettu tuoreista tai kuivatuista omenoista tai päärynöistä tai niistä valmistetuista täysmehuista taikka täysmehutiivisteistä ja jonka alkoholipitoisuus on enintään 8,5 tilavuusprosenttia.
hedelmäviinillä pääasiassa tuoreista tai kuivatuista marjoista tai hedelmistä tai niistä valmistetuista täysmehuista taikka täysmehutiivisteistä valmistettua viiniä tai viinistä sokeria taikka maatalousperäistä etyylialkoholia lisäämällä valmistettua välituotetta, jonka alkoholi– pitoisuus on enemmän kuin 14 tilavuusprosenttia ja jonka alkoholipitoisuudesta vähintään 4 tilavuusprosenttia on syntynyt valmistuksen yhteydessä tapahtuneesta käymisestä. Hedelmäviinin aistinvaraisten ominaisuuksien on tultava pääasiallisesti valmistukseen käytetyistä raaka–aineista tai valmistuksessa käytetyistä aromiaineista; sekä
Tässä asetuksessa tarkoitetaan:
oluella tullitariffin nimikkeeseen 22.03 kuuluvaa mietoa alkoholijuomaa tai tällaisen juoman ja alkoholittoman juoman seosta, jonka alkoholipitoisuus on enemmän kuin 2,8 tila– vuusprosenttia;
viinillä käymisteitse valmistettua tullitariffin nimikkeeseen 22.04, 22.05 tai 22.06 kuuluvaa mietoa alkoholijuomaa, jonka alkoholipitoisuus on enemmän kuin 2,8 tilavuusprosenttia ja johon ei ole lisätty etyylialkoholia;
välituotteella tullitariffin nimikkeeseen 22.04, 22.05, 22.06 tai 22.08 kuuluvaa mietoa alkoholijuomaa, jonka alkoholipitoisuus on enemmän kuin 2,8 tilavuusprosenttia ja joka ei ole olutta eikä viiniä;
hedelmäviinillä pääasiassa tuoreista tai kuivatuista marjoista tai hedelmistä tai niistä valmistetuista täysmehuista taikka täysmehutiivisteistä valmistettua viiniä tai viinistä sokeria taikka maatalousperäistä etyylialkoholia lisäämällä valmistettua välituotetta, jonka alkoholi– pitoisuus on enemmän kuin 14 tilavuusprosenttia ja jonka alkoholipitoisuudesta vähintään 4 tilavuusprosenttia on syntynyt valmistuksen yhteydessä tapahtuneesta käymisestä. Hedelmäviinin aistinvaraisten ominaisuuksien on tultava pääasiallisesti valmistukseen käytetyistä raaka–aineista tai valmistuksessa käytetyistä aromiaineista; sekä
siiderillä hedelmäviiniä, joka on valmistettu yksinomaan käymisen avulla tuoreista tai kuivatuista omenoista tai päärynöistä tai niistä valmistetuista täysmehuista tai täysmehutiivis– teistä ja jonka alkoholipitoisuus on enintään 8,5 tilavuusprosenttia.
1 §
Tässä asetuksessa tarkoitetaan:
oluella tullitariffin nimikkeeseen 22.03 kuuluvaa mietoa alkoholijuomaa tai tällaisen juoman ja alkoholittoman juoman seosta, jonka alkoholipitoisuus on enemmän kuin 2,8 tila– vuusprosenttia;
viinillä käymisteitse valmistettua tullitariffin nimikkeeseen 22.04, 22.05 tai 22.06 kuuluvaa mietoa alkoholijuomaa, jonka alkoholipitoisuus on enemmän kuin 2,8 tilavuusprosenttia ja johon ei ole lisätty etyylialkoholia;
välituotteella tullitariffin nimikkeeseen 22.04, 22.05, 22.06 tai 22.08 kuuluvaa mietoa alkoholijuomaa, jonka alkoholipitoisuus on enemmän kuin 2,8 tilavuusprosenttia ja joka ei ole olutta eikä viiniä;
hedelmäviinillä pääasiassa tuoreista tai kuivatuista marjoista tai hedelmistä tai niistä valmistetuista täysmehuista taikka täysmehutiivisteistä valmistettua viiniä tai viinistä sokeria taikka maatalousperäistä etyylialkoholia lisäämällä valmistettua välituotetta, jonka alkoholi– pitoisuus on enemmän kuin 14 tilavuusprosenttia ja jonka alkoholipitoisuudesta vähintään 4 tilavuusprosenttia on syntynyt valmistuksen yhteydessä tapahtuneesta käymisestä. Hedelmäviinin aistinvaraisten ominaisuuksien on tultava pääasiallisesti valmistukseen käytetyistä raaka–aineista tai valmistuksessa käytetyistä aromiaineista; sekä
siiderillä hedelmäviiniä, joka on valmistettu yksinomaan käymisen avulla tuoreista tai kuivatuista omenoista tai päärynöistä tai niistä valmistetuista täysmehuista tai täysmehutiivis– teistä ja jonka alkoholipitoisuus on enintään 8,5 tilavuusprosenttia.
1 a §
Aluehallintovirastot valvovat alkoholijuomien vähittäismyyntiä ja anniskelua sekä mainontaa ja myynninedistämistä alueellaan.
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston tehtäviin kuuluvat aluehallintovirastojen lupahallinnon ja valvonnan ohjaus ja kehittäminen, alkoholihallinnon tieto- ja viestintäpalveluiden tuottaminen sekä alkoholijuomien vähittäismyynnin ja anniskelun sekä mainonnan ja myynninedistämisen valvonta koko maassa.
Lupahallinnon ja valvonnan ohjauksen ja kehittämisen tarkoituksena on tehostaa alkoholilain (1143/1994) 1 §:ssä säädetyn tarkoituksen saavuttamista ja turvata lain yhdenmukainen soveltaminen koko maassa.
1 b §
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto laatii yhteistyössä alueellisten lupaviranomaisten kanssa alkoholihallinnon valtakunnallisen valvontaohjelman. Ohjelma ohjaa alkoholijuomien anniskelun ja vähittäismyynnin sekä mainonnan alueellista lupahallintoa ja valvontaa yhdenmukaiseen ratkaisukäytäntöön ja alkoholilain tehokkaaseen täytäntöönpanoon.
Valvontaohjelmassa määritellään valtioneuvoston ja sosiaali- ja terveysministeriön alkoholihallinnolle asettamien tavoitteiden toteuttamisen edellyttämät tarkoituksenmukaiset lupaviranomaisten toimenpiteet sekä menettelytavat, joilla valvontatarpeiden perusteella viranomaisvalvontaa kohdennetaan riskikohteisiin.
Valvontaohjelma tarkistetaan vuosittain ja siihen kirjataan lupaviranomaiskohtaisten toimintojen ja alkoholihallinnon kokonaisvaikuttavuuden arvioimiseksi tarpeelliset suoriteseurannan tiedot.
2 §
Hedelmäviiniä kuvatessa ja esiteltäessä tulee sanan viini etuliitteeksi merkitä sen hedelmän tai marjan nimi, joka on juoman pääasiallinen raaka-aine. Jos raaka-aineita on useampia, joista mikään ei ole hallitseva, voidaan hedelmän tai marjan nimi korvata sanalla hedelmä tai marja.
Siideristä, joka on valmistettu pääasiassa omenoista, voidaan käyttää nimitystä siideri. Siideristä, joka on valmistettu pääasiassa päärynöistä tulee käyttää nimitystä päärynäsiideri tai perry.
Hedelmäviinistä voidaan käyttää nimitystä hedelmäkuohuviini, jos juoma sisältää perusviinin toisessa käymisessä syntynyttä hiilidioksidia niin, että juoman ylipaine myyntiastiassa ylittää 3 baaria +20 Celsius-asteen lämpötilassa.
Hedelmäviinin kuvauksessa tulee käyttää nimitystä helmeilevä hedelmäviini, jos juoma sisältää käymisessä syntynyttä tai lisättyä hiilidioksidia niin, että juoman ylipaine myyntiastiassa on vähintään 1, mutta enintään 3 baaria +20 Celsius-asteen lämpötilassa.
Hedelmäviinin kuvauksessa tulee käyttää nimitystä hiilihapotettu hedelmäviini, jos juoma sisältää lisättyä hiilidioksidia niin, että juoman ylipaine myyntiastiassa ylittää 3 baaria +20 Celsius-asteen lämpötilassa.
Hedelmäviinin kuvauksessa tulee käyttää nimitystä väkevä hedelmäviini, jos juoman alkoholipitoisuus on enemmän kuin 14 tilavuusprosenttia.
Hedelmäviinin kuvauksessa tulee käyttää nimitystä maustettu hedelmäviini, jos juoman aistinvaraiset ominaisuudet tulevat valmistuksessa käytetyistä aromiaineista tai aromivalmisteista.
8 momentti on kumottu A:lla 29.12.2009/1802.
Tuotevalvontakeskus voi sosiaali– ja terveysministeriön määräämin ehdoin antaa luvan käyttää hedelmäviinin kuvauksessa nimitystä tilaviini.
2 a §
Hedelmäviinin kuvauksessa voi käyttää nimitystä tilaviini, jos se on yksinomaan käymisen avulla valmistettua hedelmäviiniä, jonka
alkoholipitoisuus on enintään 13 tilavuusprosenttia;
tuottaa sellainen oikeudellisesti ja taloudellisesti muista saman toimialan yrityksistä riippumaton valmistaja, jonka hedelmäviinin valmistusmäärä astioituna on korkeintaan 100 000 litraa vuodessa;
valmistuksessa käytetty marja- ja hedelmäaines sekä aromia antavat kasvinosat ovat peräisin Euroopan talousalueella sijaitsevalta kasvuvyöhykkeeltä, jonka tuottamat ominaispiirteet syntyvät 60 pohjoisen leveyspiirin pohjoispuolella;
raaka-aineista vähintään 50 prosenttia on peräisin valmistusluvan haltijan omalta tai tämän hallitsemalta viljelyalalta;
aistinvaraiset ominaisuudet ovat peräisin valmistuksessa käytetyistä raaka-aineista tai käymisen yhteydessä niistä muodostuneista maku- ja aromiaineista.
3 §
Hedelmäviiniä valmistettaessa saadaan käymisen edistämiseksi tai juoman makeuttamiseksi käyttää sokerivalmisteita.
Väkevää hedelmäviiniä valmistettaessa saadaan hedelmäviiniin lisätä maatalousperäistä etyylialkoholia. Väkevän hedelmäviinin alkoholipitoisuudesta tulee kuitenkin vähintään 4 tilavuusprosenttia olla peräisin valmistuksen yhteydessä tapahtuneesta käymisestä. Enintään 14 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältävän hedelmäviinin alkoholipitoisuuden on oltava kokonaan peräisin valmistuksen yhteydessä tapahtuneesta käymisestä.
Hedelmäviinin kokonaisrikkidioksidipitoisuus saa olla enintään:
400 milligrammaa litrassa, jos juoman sokerin määrä on enemmän kuin 100 grammaa litrassa;
350 milligrammaa litrassa, jos juoman sokerin määrä on enemmän kuin 50 grammaa litrassa;
300 milligrammaa litrassa, jos juoman sokerin määrä on enemmän kuin 20 grammaa litrassa;
260 milligrammaa litrassa, jos juoman sokerin määrä on enemmän kuin 10 grammaa litrassa; sekä
200 milligrammaa litrassa, jos juoman sokerin määrä on enintään 10 grammaa litrassa.
Hedelmäviinin kokonaisrikkidioksidipitoisuus saa olla enintään:
400 milligrammaa litrassa, jos juoman sokerin määrä on enemmän kuin 100 grammaa litrassa;
350 milligrammaa litrassa, jos juoman sokerin määrä on enemmän kuin 50 grammaa litrassa;
300 milligrammaa litrassa, jos juoman sokerin määrä on enemmän kuin 20 grammaa litrassa;
260 milligrammaa litrassa, jos juoman sokerin määrä on enemmän kuin 10 grammaa litrassa; sekä
200 milligrammaa litrassa, jos juoman sokerin määrä on enintään 10 grammaa litrassa.
Hedelmäviinissä, jonka alkoholipitoisuus on enintään 5 tilavuusprosenttia, saa sorbiinihappopitoisuus olla enintään 300 milligrammaa litrassa viiniä. Muissa hedelmäviineissä sorbiinihappopitoisuus saa olla enintään 200 milligrammaa litrassa viiniä.
Hedelmäviinissä, jonka alkoholipitoisuus on enintään 5 tilavuusprosenttia, saa sorbiinihappopitoisuus olla enintään 300 milligrammaa litrassa viiniä. Muissa hedelmäviineissä sorbiinihappopitoisuus saa olla enintään 200 milligrammaa litrassa viiniä.
Hedelmäviinissä, jonka alkoholipitoisuus on enintään 5 tilavuusprosenttia, saa bentsoehappopitoisuus olla enintään 150 milligrammaa litrassa viiniä. Muissa hedelmäviineissä saa bentsoehappoa olla vain se määrä, joka siihen käymisen yhteydessä on luonnollisesti syntynyt.
Hedelmäviinissä, jonka alkoholipitoisuus on enintään 5 tilavuusprosenttia, bentsoehappopitoisuus saa olla enintään 150 milligrammaa litrassa viiniä. Muussa hedelmäviinissä bentsoehappoa saa olla vain se määrä, joka on tullut siihen luonnollisesti marja- tai hedelmäraaka-aineista.
Hedelmäviinin happoisuuden säätelyssä saa käyttää ainoastaan sitruuna–, viini–, omena– tai maitohappoa.
Hedelmäviinissä askorbiinihappopitoisuus saa olla enintään 150 milligrammaa litrassa.
Hedelmäviinin happoisuuden säätelyssä saa käyttää ainoastaan sitruuna-, viini-, omena- tai maitohappoa.
4 §
Väkevät alkoholijuomatTislattujen alkoholijuomien määritelmistä, kuvauksesta, esittelystä, merkinnöistä ja maantieteellisten merkintöjen suojaamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1576/89 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 110/2008 liitteessä III tarkoitetun merkinnän Suomalainen Vodka, Finsk Vodka ja Vodka of Finland saa liittää juomaan:
joka täyttää edellä mainitussa asetuksessa säädetyt vodkaa koskevat vaatimukset;
joka on valmistettu Suomessa viljellystä viljasta tai perunasta tislatusta etyylialkoholista;
jonka valmistuksessa käytetty vesi on suomalaista pohjavettä tai lähdevettä, jota ei ole jatkokäsitelty suodattamalla tai muulla tavoin;
jota ei ole värjätty;
joka on väritöntä ja läpinäkyvää;
joka valmistetaan Suomessa; pullotus voidaan kuitenkin tehdä myös Suomen ulkopuolella.
Edellä 1 momentissa tarkoitettuun vodkaan saadaan lisätä hedelmistä, marjoista, vihanneksista tai mausteista saatuja aromeja juoman maustamiseksi.
Väkevän alkoholijuoman kuvauksessa nimitystä Suomalainen Vodka, Finsk Vodka tai Vodka of Finland voidaan käyttää vain sellaisesta alkoholijuomasta, joka on valmistettu viljasta tai perunasta ja joka on kokonaan valmistettu ja pullotettu Suomessa.
Edellä 1 momentissa mainitussa liitteessä tarkoitetun merkinnän Suomalainen Marjalikööri, Suomalainen Hedelmälikööri, Finsk Bärlikör, Finsk Fruktlikör, Finnish berry liqueur ja Finnish fruit liqueur saa liittää juomaan:
joka täyttää 1 momentissa mainitussa asetuksessa säädetyt likööriä koskevat vaatimukset;
joka on valmistettu maatalousperäisestä etyylialkoholista;
joka on valmistettu Suomessa viljellyistä tai luonnonvaraisina kasvaneista hedelmistä tai marjoista;
jonka väri johtuu pääasiallisesti raaka-aineena käytetyistä marjoista tai hedelmistä;
jonka maku johtuu pääasiallisesti raaka-aineena käytetyistä marjoista tai hedelmistä;
joka valmistetaan Suomessa; pullotus voidaan kuitenkin tehdä myös Suomen ulkopuolella.
4 §
Väkevän alkoholijuoman kuvauksessa nimitystä Suomalainen Vodka, Finsk Vodka tai Vodka of Finland voidaan käyttää vain sellaisesta alkoholijuomasta, joka on valmistettu viljasta tai perunasta ja joka on kokonaan valmistettu ja pullotettu Suomessa.
2 luku
Valmistus
5 §
Kotitaloudessa yksityiseen käyttöön valmistetulla alkoholijuomalla tarkoitetaan juomaa, jonka yksityinen henkilö valmistaa hänen ja hänen perheenjäsentensä sekä heidän vieraidensa nautittavaksi. Kotitaloudessa valmistetun juoman myynti tai sen tarjoaminen kaupallisen toiminnan yhteydessä tai maksullisissa tilaisuuksissa on kielletty.
Olutta kotitaloudessa valmistettaessa saadaan raaka-aineina käyttää mallastettua tai mallastamatonta viljaa taikka tällaisesta viljasta valmistettuja tuotteita tai siitä valmistettua vierrettä tai vierreuutetta sekä sokerivalmisteita. Enemmän kuin puolet uutetta antavista raaka-aineista on kuitenkin oltava peräisin viljatuotteista. Valmistuksen yhteydessä voidaan käyttää humalaa tai humalavalmisteita taikka muita makua antavia kasvinosia.
Muita mietoja alkoholijuomia kuin olutta kotitaloudessa valmistettaessa saadaan raaka-aineina käyttää ainoastaan tuoreita tai kuivattuja hedelmiä, marjoja, rypäleitä tai raparperia sekä aromia antavia kasvinosia, ei kuitenkaan viljaa eikä siitä valmistettuja tuotteita. Valmistuksen tulee tapahtua käyttäen riittäviä raaka-ainemääriä siten, että sanotut raaka-aineet tai niiden käymisen yhteydessä syntyneet maku- ja aromiainekset ovat juomassa selvästi havaittavissa.
Valmistettaessa alkoholijuomia 3 momentissa tarkoitettuun käyttöön saadaan käymisen edistämiseksi käyttää sokerivalmisteita tai hunajaa sekä valmistuksen kannalta tarpeellisia kemikaaleja, ei kuitenkaan erillisiä aromiaineita tai -valmisteita. Sosiaali- ja terveysministeriö voi rajoittaa kemikaalien käyttöä valmistuksessa.
6 §
Alkoholilain 5 ja 7 §:ssä tarkoitettua alkoholijuoman tai väkiviinan valmistuslupaa haetaan kirjallisesti Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolta.
Alkoholilain (1143/94) 5 ja 7 §:ssä tarkoitettua alkoholijuoman tai väkiviinan valmistus– lupaa haetaan kirjallisesti sosiaali– ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskukselta.
Hakemukseen on liitettävä:
selvitys siitä, että hakija ei ole konkurssissa ja, jos hakija on luonnollinen henkilö, hän on täysi-ikäinen eikä hänen toimintakelpoisuuttaan ole rajoitettu;
todistukset siitä, että hakija hallitsee itseään ja omaisuuttaan;
jos hakijana on yhteisö, jäljennös yhtiöjärjestyksestä tai säännöistä sekä kaupparekisterin, yhdistysrekisterin tai muun vastaavan rekisterin ote;
milloin hakijana on yhteisö, jäljennös yhtiöjärjestyksestä tai säännöistä sekä kaupparekisterin, yhdistysrekisterin tai muun vastaavan rekisterin ote;
ilmoitus hakijan asiamiehestä;
ilmoitus hakijan asiamiehestä;
valmistushuoneiston sekä varastotilojen ja muiden säilytystilojen laadun, rakenteen ja sijainnin osoittavat piirustukset;
valmistushuoneiston sekä varastotilojen ja muiden säilytystilojen laadun, rakenteen ja sijainnin osoittavat piirustukset; sekä
viraston tarpeelliseksi katsoma muu selvitys.
tuotevalvontakeskuksen tarpeelliseksi katsoma muu selvitys.
Hakemukseen on liitettävä:
todistukset siitä, että hakija hallitsee itseään ja omaisuuttaan;
milloin hakijana on yhteisö, jäljennös yhtiöjärjestyksestä tai säännöistä sekä kaupparekisterin, yhdistysrekisterin tai muun vastaavan rekisterin ote;
ilmoitus hakijan asiamiehestä;
valmistushuoneiston sekä varastotilojen ja muiden säilytystilojen laadun, rakenteen ja sijainnin osoittavat piirustukset; sekä
tuotevalvontakeskuksen tarpeelliseksi katsoma muu selvitys.
6 §
Alkoholilain (1143/94) 5 ja 7 §:ssä tarkoitettua alkoholijuoman tai väkiviinan valmistus– lupaa haetaan kirjallisesti sosiaali– ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskukselta.
Hakemukseen on liitettävä:
todistukset siitä, että hakija hallitsee itseään ja omaisuuttaan;
milloin hakijana on yhteisö, jäljennös yhtiöjärjestyksestä tai säännöistä sekä kaupparekisterin, yhdistysrekisterin tai muun vastaavan rekisterin ote;
ilmoitus hakijan asiamiehestä;
valmistushuoneiston sekä varastotilojen ja muiden säilytystilojen laadun, rakenteen ja sijainnin osoittavat piirustukset; sekä
tuotevalvontakeskuksen tarpeelliseksi katsoma muu selvitys.
7 §
Toimintansa aloittavassa alkoholijuoman tai väkiviinan valmistuspaikassa on ennen sen hyväksymistä suoritettava tarkastus sen selvittämiseksi, että valmistuspaikka ja sen laitteet sekä valmistuksen ja varastoinnin valvonta ovat alkoholilain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten sekä asetettujen ehtojen mukaiset. Alkoholijuoman valmistuspaikan tarkastuksessa tulee lisäksi selvittää alkoholilain 43 §:ssä tarkoitetun valmistajan vastuun toteutuminen. Tarkastuksen toimittaa Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston edustaja valmistajan tai tämän asiamiehen läsnä ollessa. Tarkastuksesta on laadittava pöytäkirja.
Toimintansa aloittavassa alkoholijuoman tai väkiviinan valmistuspaikassa on ennen sen hyväksymistä suoritettava tarkastus sen selvittämiseksi, että valmistuspaikka ja sen laitteet sekä valmistuksen ja varastoinnin valvonta ovat alkoholilain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten sekä asetettujen ehtojen mukaiset. Alkoholijuoman valmistuspaikan tarkastuksessa tulee lisäksi selvittää alkoholilain 43 §:ssä tarkoitetun valmistajan vastuun toteutuminen. Tarkastuksen toimittaa tuotevalvontakeskuksen edustaja valmistajan tai tämän asiamiehen läsnä ollessa. Tarkastuksesta on laadittava pöytäkirja.
Valmistus voidaan aloittaa, kun virasto on ilmoittanut hakijalle hyväksyneensä valmistuspaikan. Ennen valmistuspaikan hyväksymistä virasto voi kuitenkin antaa luvan väliaikaiseen valmistukseen.
Valmistus voidaan aloittaa sen jälkeen, kun tuotevalvontakeskus on ilmoittanut hakijalle hyväksyneensä valmistuspaikan. Ennen valmistuspaikan hyväksymistä voi tuotevalvontakeskus kuitenkin antaa luvan väliaikaiseen valmistukseen.
Ennen kuin alkoholijuoman tai väkiviinan valmistuspaikassa tehdään sen toiminnan tai valvonnan kannalta merkittäviä muutoksia, niistä on ilmoitettava virastolle. Muutokset voidaan ottaa käyttöön vasta, kun virasto on ilmoittanut hakijalle hyväksyneensä muutokset. Jos muutosten laajuuden johdosta on aihetta suorittaa 1 momentissa tarkoitettu tarkastus, viraston tulee suorittaa se ennen muutosten hyväksymistä.
Ennen kuin alkoholijuoman tai väkiviinan valmistuspaikassa tehdään sen toiminnan tai valvonnan kannalta merkittäviä muutoksia, on niistä ilmoitettava tuotevalvontakeskukselle. Muutokset voidaan ottaa käyttöön vasta, kun tuotevalvontakeskus on ilmoittanut ne hyväksyneensä. Milloin muutosten laajuuden johdosta on aihetta suorittaa 1 momentissä tarkoitettu tarkastus, tuotevalvontakeskuksen tulee suorittaa se ennen muutosten hyväksymistä.
7 §
Toimintansa aloittavassa alkoholijuoman tai väkiviinan valmistuspaikassa on ennen sen hyväksymistä suoritettava tarkastus sen selvittämiseksi, että valmistuspaikka ja sen laitteet sekä valmistuksen ja varastoinnin valvonta ovat alkoholilain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten sekä asetettujen ehtojen mukaiset. Alkoholijuoman valmistuspaikan tarkastuksessa tulee lisäksi selvittää alkoholilain 43 §:ssä tarkoitetun valmistajan vastuun toteutuminen. Tarkastuksen toimittaa tuotevalvontakeskuksen edustaja valmistajan tai tämän asiamiehen läsnä ollessa. Tarkastuksesta on laadittava pöytäkirja.
Valmistus voidaan aloittaa sen jälkeen, kun tuotevalvontakeskus on ilmoittanut hakijalle hyväksyneensä valmistuspaikan. Ennen valmistuspaikan hyväksymistä voi tuotevalvontakeskus kuitenkin antaa luvan väliaikaiseen valmistukseen.
Ennen kuin alkoholijuoman tai väkiviinan valmistuspaikassa tehdään sen toiminnan tai valvonnan kannalta merkittäviä muutoksia, on niistä ilmoitettava tuotevalvontakeskukselle. Muutokset voidaan ottaa käyttöön vasta, kun tuotevalvontakeskus on ilmoittanut ne hyväksyneensä. Milloin muutosten laajuuden johdosta on aihetta suorittaa 1 momentissä tarkoitettu tarkastus, tuotevalvontakeskuksen tulee suorittaa se ennen muutosten hyväksymistä.
3 luku
Maahantuonti
8 §
Suomessa asuva henkilö, joka muutoin kuin lentoliikenteessä saapuu maahan Euroopan talousalueen ulkopuolelta ja jonka matka on kestänyt enintään 20 tuntia, ei saa tuoda maahan alkoholijuomia.
Ulkomailta saapuva saa tuoda alkoholijuomia maahan mukanaan omaa tarvettaan varten veroitta seuraavasti:
20 vuotta täyttänyt matkustaja enintään 15 litraa olutta, enintään 2 litraa viiniä sekä enintään 2 litraa välituotteita tai enintään 1 litra väkeviä alkoholijuomia;
18 vuotta, mutta ei 20 vuotta täyttänyt matkustaja enintään 15 litraa olutta, enintään 2 litraa viiniä ja enintään 2 litraa välituotteita.
Euroopan talousalueen ulkopuolella asuva henkilö, joka muutoin kuin lentoliikenteessä saapuu maahan Euroopan talousalueen ulkopuolelta ja jonka muu kuin kauttakulkuun liittyvä oleskelu Suomessa kestää enintään kolme vuorokautta, ei saa tuoda maahan alkoholijuomia.
Sosiaali– ja terveysministeriö voi rajoittaa 1 momentissa mainittua oikeutta tuoda maahan alkoholijuomia kestoltaan tai muutoin lyhyiden matkojen osalta.
8 §
Ulkomailta saapuva saa tuoda alkoholijuomia maahan mukanaan omaa tarvettaan varten veroitta seuraavasti:
20 vuotta täyttänyt matkustaja enintään 15 litraa olutta, enintään 2 litraa viiniä sekä enintään 2 litraa välituotteita tai enintään 1 litra väkeviä alkoholijuomia;
18 vuotta, mutta ei 20 vuotta täyttänyt matkustaja enintään 15 litraa olutta, enintään 2 litraa viiniä ja enintään 2 litraa välituotteita.
Sosiaali– ja terveysministeriö voi rajoittaa 1 momentissa mainittua oikeutta tuoda maahan alkoholijuomia kestoltaan tai muutoin lyhyiden matkojen osalta.
9 §
Alkoholilain 8 §:n 2 momentissa tarkoitettua väkiviinan maahantuontilupaa haetaan kirjallisesti Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolta.
Alkoholilain 8 §:n 2 momentissä tarkoitettua väkiviinan maahantuontilupaa haetaan kirjallisesti tuotevalvontakeskukselta.
Hakemukseen on liitettävä:
selvitys siitä, että hakija ei ole konkurssissa ja, jos hakija on luonnollinen henkilö, hän on täysi-ikäinen eikä hänen toimintakelpoisuuttaan ole rajoitettu;
todistukset siitä, että hakija hallitsee itseään ja omaisuuttaan;
jos hakijana on yhteisö, jäljennös yhtiöjärjestyksestä tai säännöistä sekä kaupparekisterin, yhdistysrekisterin tai muun vastaavan rekisterin ote;
milloin hakijana on yhteisö, jäljennös yhtiöjärjestyksestä tai säännöistä sekä kaupparekisterin, yhdistysrekisterin tai muun vastaavan rekisterin ote;
ilmoitus hakijan asiamiehestä;
ilmoitus hakijan asiamiehestä;
selvitys väkiviinan käyttötarkoituksesta;
selvitys väkiviinan käyttötarkoituksesta;
varastotilojen ja muiden säilytystilojen laadun, rakenteen ja sijainnin osoittavat piirustukset;
varastotilojen ja muiden säilytystilojen laadun, rakenteen ja sijainnin osoittavat piirustukset; sekä
viraston tarpeelliseksi katsoma muu selvitys.
tuotevalvontakeskuksen tarpeelliseksi katsoma muu selvitys.
Hakemukseen on liitettävä:
todistukset siitä, että hakija hallitsee itseään ja omaisuuttaan;
milloin hakijana on yhteisö, jäljennös yhtiöjärjestyksestä tai säännöistä sekä kaupparekisterin, yhdistysrekisterin tai muun vastaavan rekisterin ote;
ilmoitus hakijan asiamiehestä;
selvitys väkiviinan käyttötarkoituksesta;
varastotilojen ja muiden säilytystilojen laadun, rakenteen ja sijainnin osoittavat piirustukset; sekä
tuotevalvontakeskuksen tarpeelliseksi katsoma muu selvitys.
9 §
Alkoholilain 8 §:n 2 momentissä tarkoitettua väkiviinan maahantuontilupaa haetaan kirjallisesti tuotevalvontakeskukselta.
Hakemukseen on liitettävä:
todistukset siitä, että hakija hallitsee itseään ja omaisuuttaan;
milloin hakijana on yhteisö, jäljennös yhtiöjärjestyksestä tai säännöistä sekä kaupparekisterin, yhdistysrekisterin tai muun vastaavan rekisterin ote;
ilmoitus hakijan asiamiehestä;
selvitys väkiviinan käyttötarkoituksesta;
varastotilojen ja muiden säilytystilojen laadun, rakenteen ja sijainnin osoittavat piirustukset; sekä
tuotevalvontakeskuksen tarpeelliseksi katsoma muu selvitys.
4 luku
Myynti
10 §
Alkoholijuomien vähittäismyyntiluvan myöntää ja alkoholiyhtiön alkoholijuomamyymälän hyväksyy kirjallisesta hakemuksesta myyntipaikan sijaintikunnan aluehallintovirasto.
Vähittäismyynnissä alkoholijuomaa saa myydä vain valmiiksi täytetyissä suljetuissa astioissa.
10 §
Vähittäismyynnissä alkoholijuomaa saa myydä vain valmiiksi täytetyissä suljetuissa astioissa.
11 §
Vähittäismyynnissä alkoholijuomaa saa myydä vain valmiiksi täytetyissä suljetuissa astioissa.
12 §
1 momentti on kumottu A:lla 19.12.2002/1207.
Alkoholilain 14 §:n 1 momentissä tarkoitettua käymisteitse valmistetun enintään 4,7 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältävän alkoholijuoman vähittäismyyntilupaa on haettava kirjallisesti sen läänin lääninhallitukselta, jossa myyntipaikka sijaitsee. Alkoholilain 14 §:n 2 momentissä tarkoitettua enintään 13 tilavuus– prosenttia etyylialkoholia sisältävän alkoholi– juoman vähittäismyyntilupaa on haettava kirjallisesti tuotevalvontakeskukselta.
Hakemukseen on liitettävä:
todistukset siitä, että hakija hallitsee itseään ja omaisuuttaan;
milloin hakijana on yhteisö, jäljennös yhtiöjärjestyksestä tai säännöistä sekä kaupparekisterin, yhdistysrekisterin tai muun vastaavan rekisterin ote;
ilmoitus hakijan asiamiehestä;
myyntipaikan sekä varastotilojen, rakenteen ja sijainnin osoittavat piirustukset; sekä
luvan myöntävän viranomaisen tarpeelliseksi katsoma muu selvitys.
3–4 momentit on kumottu A:lla 19.12.2002/1207.
Milloin alkoholiyhtiö on päättänyt ryhtyä myymään alkoholijuomia uudessa alkoholijuomamyymälässä, on yhtiön tehtävä siitä myyntipaikan hyväksymistä varten ilmoitus tuotevalvontakeskukselle. Ilmoitukseen on liitettävä myyntipaikan sekä varastotilojen laadun ja sijainnin osoittavat piirustukset sekä tuotevalvontakeskuksen tarpeelliseksi katsoma muu selvitys.
13 §
Vähittäismyynti voidaan aloittaa sen jälkeen, kun luvan myöntävä viranomainen on ilmoittanut hyväksyneensä myyntipaikan.
Vähittäismyynti voidaan aloittaa sen jälkeen, kun luvan myöntävä viranomainen on ilmoittanut vähittäismyyntiluvan hakijalle tai tuote– valvontakeskus alkoholiyhtiölle hyväksyneensä myyntipaikan.
Ennen kuin vähittäismyyntipaikassa tehdään sen toiminnan tai valvonnan kannalta merkittäviä muutoksia, on vähittäismyyntiluvan haltijan tai alkoholiyhtiön ilmoitettava siitä luvan myöntävälle viranomaiselle. Muutokset voidaan ottaa käyttöön vasta, kun viranomainen on ilmoittanut ne hyväksyneensä.
Ennen kuin vähittäismyyntipaikassa tehdään sen toiminnan tai valvonnan kannalta merkittäviä muutoksia, on vähittäismyyntiluvan haltijan ilmoitettava siitä luvan myöntävälle viranomaiselle ja alkoholiyhtiön tuotevalvontakeskukselle. Muutokset voidaan ottaa käyttöön vasta, kun asianomainen viranomainen on ilmoittanut ne hyväksyneensä. Milloin muutosten laajuuden johdosta on aihetta suorittaa 1 momentissä mainittu tarkastus, asianomaisen viranomaisen tulee suorittaa se ennen muutosten hyväksymistä.
13 §
Jos vähittäismyyntipaikan hyväksyvä viranomainen katsoo, ettei se ole 12 §:ssä tarkoite– tulla tavalla saanut riittävää selvitystä myyntipaikan hyväksymistä varten, tulee myyntipaikassa ennen sen hyväksymistä suorittaa tarkastus. Alkoholilain 14 §:n 1 momentissä tarkoitetun vähittäismyyntipaikan tarkastuksen suorittaa lääninhallituksen edustaja myyntiluvan hakijan tai tämän asiamiehen läsnä ollessa. Tuotevalvontakeskuksen edustaja suorittaa alkoholijuomamyymälän tarkastuksen alkoholiyhtiön edustajan läsnä ollessa ja alkoholilain 14 §:n 2 momentissä tarkoitetun myyntipaikan tarkastuksen vähittäismyyntiluvan hakijan edustajan läsnä ollessa. Tarkastuksesta on laadittava pöytäkirja.Vähittäismyynti voidaan aloittaa sen jälkeen, kun luvan myöntävä viranomainen on ilmoittanut vähittäismyyntiluvan hakijalle tai tuote– valvontakeskus alkoholiyhtiölle hyväksyneensä myyntipaikan.
Ennen kuin vähittäismyyntipaikassa tehdään sen toiminnan tai valvonnan kannalta merkittäviä muutoksia, on vähittäismyyntiluvan haltijan ilmoitettava siitä luvan myöntävälle viranomaiselle ja alkoholiyhtiön tuotevalvontakeskukselle. Muutokset voidaan ottaa käyttöön vasta, kun asianomainen viranomainen on ilmoittanut ne hyväksyneensä. Milloin muutosten laajuuden johdosta on aihetta suorittaa 1 momentissä mainittu tarkastus, asianomaisen viranomaisen tulee suorittaa se ennen muutosten hyväksymistä.
14 §
Käymisteitse valmistettua enintään 4,7 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältävää alkoholijuomaa saa vähittäin myydä sinä aikana, jona vähittäismyyntipaikka, sen mukaan kuin vähittäismyyntipaikan aukioloajasta erikseen säädetään tai määrätään, pidetään avoinna yleisölle. Myynti on kuitenkin aina kielletty kaikkina viikonpäivinä kello kahdenkymmenenyhden ja yhdeksän välisenä aikana koko maassa.
Alkoholilain 14 §:n 2 momentissa tarkoitetun vähittäismyyntiluvan haltija saa vähittäin myydä luvassa tarkoitettuja alkoholijuomia 1 momentissa mainittuina aikoina edellyttäen, että kysymyksessä oleva myyntipaikka sijaitsee valmistuspaikan välittömässä tai läheisessä yhteydessä.
14 §
Käymisteitse valmistettua enintään 4,7 tila– vuusprosenttia etyylialkoholia sisältävää alkoholijuomaa saa vähittäin myydä sinä aikana, jona vähittäismyyntipaikka, sen mukaan kuin vähittäismyyntipaikan aukioloajasta erikseen säädetään tai määrätään, pidetään avoinna yleisölle. Myynti on kuitenkin aina kielletty kaikkina viikonpäivinä kello kahdenkymmenenkahden ja kahdeksan välisenä aikana haja–asutusalueilla ja kello kahdenkymmenen ja kahdeksan välisenä aikana muualla maassa.15 §
Alkoholiyhtiö saa harjoittaa alkoholilain 13 §:ssä tarkoitettujen alkoholijuomien vähittäismyyntiä arkipäivisin kello yhdeksän ja kahdenkymmenen välisenä aikana, paitsi lauantaina sekä itsenäisyyspäivän, uudenvuodenpäivän ja vapunpäivän aattona kello yhdeksän ja kahdeksantoista välisenä aikana.
Alkoholiyhtiö saa harjoittaa alkoholilain 13 §:ssä tarkoitettujen alkoholijuomien vähittäis– myyntiä ja alkoholilain 14 §:n 2 momentissä tarkoitetun vähittäismyyntiluvan haltija luvassa tarkoitettujen tuotteiden vähittäismyyntiä arki– päivisin kello yhdeksän ja kahdenkymmenen välisenä aikana, paitsi lauantaina sekä itsenäisyyspäivän, uudenvuodenpäivän ja vapunpäivän aattona kello yhdeksän ja kahdeksantoista välisenä aikana.
Vähittäismyynti on kielletty sunnuntaina, kirkollisina juhlapäivinä, itsenäisyyspäivänä, vapunpäivänä sekä jouluaattona ja pääsiäispäivän aattona.
Juhannusaattona ei vähittäismyyntiä saa harjoittaa kello kolmentoista jälkeen.
15 §
Alkoholiyhtiö saa harjoittaa alkoholilain 13 §:ssä tarkoitettujen alkoholijuomien vähittäis– myyntiä ja alkoholilain 14 §:n 2 momentissä tarkoitetun vähittäismyyntiluvan haltija luvassa tarkoitettujen tuotteiden vähittäismyyntiä arki– päivisin kello yhdeksän ja kahdenkymmenen välisenä aikana, paitsi lauantaina sekä itsenäisyyspäivän, uudenvuodenpäivän ja vapunpäivän aattona kello yhdeksän ja kahdeksantoista välisenä aikana.
Vähittäismyynti on kielletty sunnuntaina, kirkollisina juhlapäivinä, itsenäisyyspäivänä, vapunpäivänä sekä jouluaattona ja pääsiäispäivän aattona.
Juhannusaattona ei vähittäismyyntiä saa harjoittaa kello kolmentoista jälkeen.
16 §
Alkoholijuomia ei saa myydä velaksi, panttia vastaan tai vaihtokaupalla.
Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, alkoholijuomia voidaan kuitenkin myydä velaksi:
yhteisölle;
yhteisöille; sekä
yksityishenkilölle Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston hyväksymiä luottojärjestelyjä noudattaen.
yksityishenkilöille kansainvälisessä käytännössä hyväksyttyjä luottojärjestelyjä noudattaen.
Sen estämättä, mitä 1 momentissä säädetään, alkoholijuomia voidaan kuitenkin myydä velaksi:
yhteisöille; sekä
yksityishenkilöille kansainvälisessä käytännössä hyväksyttyjä luottojärjestelyjä noudattaen.
17 §
Alkoholijuomamyymälässä tai alkoholilain 14 §:n 2 momentissa tarkoitetussa vähittäismyyntipaikassa myyvän henkilön tulee olla täyttänyt 18 vuotta.
Muussa kuin 1 momentissa mainitussa alkoholijuomien vähittäismyyntipaikassa tulee olla läsnä 18 vuotta täyttänyt henkilö vastaamassa vähittäismyynnin laillisuudesta.
18 §
Alkoholijuomien ostaja on velvollinen vaadittaessa todistamaan henkilöllisyytensä sen selvittämiseksi, että hän on saavuttanut alkoholilain 16 §:n 1 momentin 1 kohdassa mainitun iän.
19 §
Alkoholilain 17 §:n 3 momentissa tarkoitettua väkiviinan tai alkoholijuoman käyttölupaa on haettava kirjallisesti Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolta.
Alkoholilain 17 §:n 3 momentissä tarkoitettua väkiviinan tai alkoholijuoman käyttölupaa on haettava kirjallisesti tuotevalvontakeskukselta.
Hakemukseen on liitettävä:
selvitys siitä, että hakija ei ole konkurssissa ja, jos hakija on luonnollinen henkilö, hän on täysi-ikäinen eikä hänen toimintakelpoisuuttaan ole rajoitettu;
todistukset siitä, että hakija hallitsee itseään ja omaisuuttaan;
jos hakijana on yhteisö, jäljennös yhtiöjärjestyksestä tai säännöistä sekä kaupparekisterin, yhdistysrekisterin tai muun vastaavan rekisterin ote;
milloin hakijana on yhteisö, jäljennös yhtiöjärjestyksestä tai säännöistä sekä kauppa– rekisterin, yhdistysrekisterin tai muun vastaavan rekisterin ote;
ilmoitus hakijan asiamiehestä;
ilmoitus hakijan asiamiehestä;
työ- tai valmistuspaikan sekä varastotilojen ja muiden säilytystilojen laadun, rakenteen ja sijainnin osoittavat piirustukset; sekä
työ- tai valmistuspaikan sekä varastotilojen ja muiden säilytystilojen laadun, rakenteen ja sijainnin osoittavat piirustukset; sekä
lupa- ja valvontaviraston tarpeelliseksi katsoma muu selvitys.
tuotevalvontakeskuksen tarpeelliseksi katsoma muu selvitys.
Hakemukseen on liitettävä:
todistukset siitä, että hakija hallitsee itseään ja omaisuuttaan;
milloin hakijana on yhteisö, jäljennös yhtiöjärjestyksestä tai säännöistä sekä kauppa– rekisterin, yhdistysrekisterin tai muun vastaavan rekisterin ote;
ilmoitus hakijan asiamiehestä;
työ- tai valmistuspaikan sekä varastotilojen ja muiden säilytystilojen laadun, rakenteen ja sijainnin osoittavat piirustukset; sekä
tuotevalvontakeskuksen tarpeelliseksi katsoma muu selvitys.
19 §
Alkoholilain 17 §:n 3 momentissä tarkoitettua väkiviinan tai alkoholijuoman käyttölupaa on haettava kirjallisesti tuotevalvontakeskukselta.
Hakemukseen on liitettävä:
todistukset siitä, että hakija hallitsee itseään ja omaisuuttaan;
milloin hakijana on yhteisö, jäljennös yhtiöjärjestyksestä tai säännöistä sekä kauppa– rekisterin, yhdistysrekisterin tai muun vastaavan rekisterin ote;
ilmoitus hakijan asiamiehestä;
työ- tai valmistuspaikan sekä varastotilojen ja muiden säilytystilojen laadun, rakenteen ja sijainnin osoittavat piirustukset; sekä
tuotevalvontakeskuksen tarpeelliseksi katsoma muu selvitys.
20 §
Alkoholijuomien anniskeluluvan myöntää kirjallisesta hakemuksesta anniskelupaikan sijaintikunnan aluehallintovirasto. Liikennevälineessä tapahtuvaan anniskeluun luvan myöntää luvanhakijan kotipaikan aluehallintovirasto, tai jos luvanhakijalla ei ole Suomessa kotipaikkaa, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto.
Alkoholilain 21 §:ssä tarkoitettua anniskelulupaa on haettava kirjallisesti tuotevalvonta– keskukselta. Lupaa anniskella yksinomaan käymisteitse valmistettua enintään 4,7 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältävää alkoholi– juomaa haetaan kuitenkin anniskelupaikan sijaintikunnan lääninhallitukselta. Lupaa anniskella yksinomaan käymisteitse valmistettua enintään 4,7 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältävää alkoholijuomaa liikennevälineessä haetaan sen läänin lääninhallitukselta, jossa liikennevälineen omistajalla on kotipaikka, tai milloin liikennevälineen omistajalla ei ole Suomessa kotipaikkaa, Uudenmaan lääninhallitukselta.
20 §
Alkoholilain 21 §:ssä tarkoitettua anniskelulupaa on haettava kirjallisesti tuotevalvonta– keskukselta. Lupaa anniskella yksinomaan käymisteitse valmistettua enintään 4,7 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältävää alkoholi– juomaa haetaan kuitenkin anniskelupaikan sijaintikunnan lääninhallitukselta. Lupaa anniskella yksinomaan käymisteitse valmistettua enintään 4,7 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältävää alkoholijuomaa liikennevälineessä haetaan sen läänin lääninhallitukselta, jossa liikennevälineen omistajalla on kotipaikka, tai milloin liikennevälineen omistajalla ei ole Suomessa kotipaikkaa, Uudenmaan lääninhallitukselta.
Hakemukseen on liitettävä:
todistukset siitä, että hakija hallitsee itseään ja omaisuuttaan;
milloin hakijana on yhteisö, jäljennös yhtiöjärjestyksestä tai säännöistä sekä kauppa– rekisterin, yhdistysrekisterin tai muun vastaavan rekisterin ote;
ilmoitus hakijan asiamiehestä;
anniskelupaikan sijainnin, varastotilat ja anniskelualueen osoittavat piirustukset; sekä
luvan myöntävän viranomaisen tarpeelliseksi katsoma muu selvitys.
Myöntäessään 1 momentissä tarkoitetun anniskeluluvan asianomaisen viranomaisen on samalla tehtävä päätös anniskelupaikan hyväksymisestä ottaen kuitenkin huomioon, mitä 21 §:ssä säädetään.
21 §
Hakemuksessa on mainittava:
hakijan nimi, yritys- ja yhteisötunnus taikka henkilötunnus tai syntymäaika ja yhteystiedot;
oikeushenkilön hallintoelimiin kuuluvien henkilöiden, toimitusjohtajan, avoimen yhtiön yhtiömiesten ja kommandiittiyhtiön vastuunalaisten yhtiömiesten nimet ja yhteystiedot sekä henkilötunnukset tai syntymäajat;
vastaavaksi hoitajaksi ja tämän sijaisiksi ehdotettujen henkilöiden nimi, henkilötunnus tai syntymäaika ja yhteystiedot; sekä
anniskelupaikan anniskeluajat, sijainti ja yhteystiedot.
Jos anniskeluluvan myöntävä viranomainen katsoo, ettei se ole 20 §:ssä tarkoitetulla tavalla saanut riittävää selvitystä anniskelupaikan hyväksymistä varten, tulee anniskelupaikassa ennen sen hyväksymistä suorittaa tarkastus. Tarkastuksen suorittaa anniskeluluvan myöntävä viranomainen anniskeluluvan hakijan tai tämän asiamiehen läsnä ollessa. Tarkastuksesta kirjoitetaan pöytäkirja.
Hakemukseen on liitettävä:
oikeushenkilön yhtiöjärjestys, yhtiösopimus tai säännöt sekä viimeksi vahvistettu tuloslaskelma ja tase;
vastaavan hoitajan ja tämän sijaisten suostumus tehtävään ja heidän ammattitaitonsa osoittavat asiakirjat;
henkilökunnan määrää ja tehtäviä koskeva suunnitelma;
anniskelualueen rajaamista koskeva suunnitelma piirustuksineen; sekä
lupaviranomaisen tarpeelliseksi katsomat muut luvan myöntämisen edellytyksiä koskevat selvitykset hakijan taloudellisesta tilanteesta, organisaatiosta, henkilökunnasta, vastaavista hoitajista, asiakaspaikkamäärästä sekä anniskelupaikasta ja -alueesta.
Anniskelu voidaan aloittaa sen jälkeen, kun anniskeluluvan myöntävä viranomainen on ilmoittanut anniskeluluvan hakijalle hyväksyneensä anniskelupaikan.
Lupaviranomainen voi tarvittaessa vaatia luvan myöntämisen edellytyksiä, luvan rajoittamista taikka valvonnan ja järjestyksenpidon kannalta tarpeellisten ehtojen asettamista koskevia lisäselvityksiä.
Ennen kuin anniskelupaikassa tehdään sen toiminnan tai valvonnan kannalta merkittäviä muutoksia, on niistä ilmoitettava luvan myöntäneelle viranomaiselle. Muutokset voidaan ottaa käyttöön vasta, kun luvan myöntänyt viranomainen on ilmoittanut ne hyväksyneensä. Milloin muutosten laajuuden johdosta on aihetta suorittaa 1 momentissa tarkoitettu tarkastus, luvan myöntäneen viranomaisen tulee suorittaa se ennen muutosten hyväksymistä.
21 §
Jos anniskeluluvan myöntävä viranomainen katsoo, ettei se ole 20 §:ssä tarkoitetulla tavalla saanut riittävää selvitystä anniskelupaikan hyväksymistä varten, tulee anniskelupaikassa ennen sen hyväksymistä suorittaa tarkastus. Tarkastuksen suorittaa anniskeluluvan myöntävä viranomainen anniskeluluvan hakijan tai tämän asiamiehen läsnä ollessa. Tarkastuksesta kirjoitetaan pöytäkirja.
Anniskelu voidaan aloittaa sen jälkeen, kun anniskeluluvan myöntävä viranomainen on ilmoittanut anniskeluluvan hakijalle hyväksyneensä anniskelupaikan.
Ennen kuin anniskelupaikassa tehdään sen toiminnan tai valvonnan kannalta merkittäviä muutoksia, on niistä ilmoitettava luvan myöntäneelle viranomaiselle. Muutokset voidaan ottaa käyttöön vasta, kun luvan myöntänyt viranomainen on ilmoittanut ne hyväksyneensä. Milloin muutosten laajuuden johdosta on aihetta suorittaa 1 momentissa tarkoitettu tarkastus, luvan myöntäneen viranomaisen tulee suorittaa se ennen muutosten hyväksymistä.
22 §
Anniskelualuetta voidaan muuttaa luvanhaltijan ilmoituksen perusteella paitsi, jos
anniskelulupa on myönnetty tilapäisesti,
anniskelualuetta laajennetaan ulkotiloissa tai
anniskelualuetta laajennetaan toiseen rakennukseen.
Alkoholilain 21 §:n 2 momentissa tarkoitettu tilapäinen anniskelulupa voidaan myöntää sellaisen tilaisuuden ajaksi, jonka kesto on selvästi etukäteen määritelty. Lupa voidaan myöntää kuitenkin enintään yhden kuukauden ajaksi.
Ilmoitus anniskelualueen muutoksesta tulee toimittaa lupaviranomaiselle vähintään kolme viikkoa ennen muutoksen suunniteltua käyttöönottoa. Lupaviranomaisen tulee kahden viikon kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta ilmoittaa, hyväksytäänkö ilmoitus.
Tilapäisen anniskeluluvan hakemisesta on voimassa, mitä 20 §:ssä säädetään. Edellä 20 §:n 2 momentissä mainittujen liitteiden lisäksi hakemukseen tulee kuitenkin liittää selvitys tilaisuuden luonteesta, kestosta ja anniskelun järjestämisestä.
Jos muutosta ei voida 1 momentin mukaan toteuttaa ilmoituksella, muutoksen käyttöönottaminen edellyttää lupaviranomaisen luvan.
Alkoholijuomien anniskelulupa voidaan myöntää tilapäisenä myös silloin, kun hakijan toimintaan tarvittavia edellytyksiä ja vaadittavaa luotettavuutta on erityinen syy seurata. Tällöin lupa voidaan myöntää kuitenkin enintään kuuden kuukauden ajaksi.
Ilmoituksen ja lupahakemuksen tulee sisältää edellä 21 §:ssä tarkoitetut anniskelualuetta koskevat tiedot ja liitteet.
Lupaviranomainen voi kieltää muutoksen käyttöönottamisen tai määrätä sille rajoituksia tai ehtoja alkoholilain 21 c ja d §:n nojalla.
22 §
Alkoholilain 21 §:n 2 momentissa tarkoitettu tilapäinen anniskelulupa voidaan myöntää sellaisen tilaisuuden ajaksi, jonka kesto on selvästi etukäteen määritelty. Lupa voidaan myöntää kuitenkin enintään yhden kuukauden ajaksi.
Tilapäisen anniskeluluvan hakemisesta on voimassa, mitä 20 §:ssä säädetään. Edellä 20 §:n 2 momentissä mainittujen liitteiden lisäksi hakemukseen tulee kuitenkin liittää selvitys tilaisuuden luonteesta, kestosta ja anniskelun järjestämisestä.
Alkoholijuomien anniskelulupa voidaan myöntää tilapäisenä myös silloin, kun hakijan toimintaan tarvittavia edellytyksiä ja vaadittavaa luotettavuutta on erityinen syy seurata. Tällöin lupa voidaan myöntää kuitenkin enintään kuuden kuukauden ajaksi.
23 §
Anniskelua ei saa aloittaa ennen kello yhdeksää. Anniskelu tulee lopettaa kun anniskelupaikka suljetaan, kuitenkin viimeistään kello puoli kaksi. Jos anniskelupaikka suljetaan kello kahdenkymmenenneljän jälkeen, anniskelu tulee lopettaa viimeistään puoli tuntia ennen anniskelupaikan sulkemisaikaa.
Anniskelua ei saa aloittaa ennen kello yhdeksää. Anniskelu on lopetettava viimeistään puoli tuntia ennen kuin anniskelupaikka on suljettava, kuitenkin viimeistään kello kaksi.
Edellä 1 momentin estämättä anniskelupaikan sijaintikunnan aluehallintovirasto voi erikseen säädettävin edellytyksin antaa luvan alkoholijuomien anniskeluajan jatkamiseen ennen kello yhdeksää ja kello puoli kahden jälkeen.
Sen estämättä, mitä 1 momentissä säädetään, voi luvan myöntävä viranomainen erityisten syiden niin vaatiessa antaa luvan alkoholi– juomien anniskeluun ennen kello yhdeksää tai kello kahden jälkeen.
Lupaa anniskeluajan jatkamiseksi haetaan kirjallisesti aluehallintovirastolta. Hakemukseen on liitettävä selvitys anniskelun jatkamisen tarpeellisuudesta sekä muu aluehallintoviraston tarpeelliseksi katsoma selvitys.
Anniskeluajan jatkamista koskevasta hakemuksesta tulee tarvittaessa pyytää poliisin lausunto. Päätös asiassa on toimitettava tiedoksi poliisille.
23 §
Anniskelua ei saa aloittaa ennen kello yhdeksää. Anniskelu on lopetettava viimeistään puoli tuntia ennen kuin anniskelupaikka on suljettava, kuitenkin viimeistään kello kaksi.
Sen estämättä, mitä 1 momentissä säädetään, voi luvan myöntävä viranomainen erityisten syiden niin vaatiessa antaa luvan alkoholi– juomien anniskeluun ennen kello yhdeksää tai kello kahden jälkeen.
24 §
Alkoholijuomaa saadaan anniskella kerrallaan vain yksi annos (perusannos). Aterian yhteydessä saadaan anniskella samanaikaisesti useaa alkoholijuomaa. Anniskelu seurueelle on sallittu pulloittain tai muissa myyntipakkauksissa.
Alkoholijuomia saadaan anniskella kerrallaan vain yksi annos (perusannos). Aterian yhteydessä saadaan asiakkaalle anniskella samanaikaisesti useaa alkoholijuomaa.
Väkevien alkoholijuomien perusannos on 4 senttilitraa, mutta niitä on anniskeltava myös 2 senttilitran annoksina. Hotellihuoneeseen kuuluvalla anniskelualueella perusannos voi olla 5 senttilitraa, jos anniskeltava juoma on pakattu tämän kokoiseen pienoispulloon.
Väkevien alkoholijuomien perusannos on 4 senttilitraa, mutta niitä on anniskeltava myös 2 senttilitran annoksina.
Mietojen alkoholijuomien perusannos on 8 senttilitraa, mutta niitä on anniskeltava myös 4 senttilitran annoksina.
Välituotteiden perusannos on 8 senttilitraa, mutta niitä on anniskeltava myös 4 senttilitran annoksina.
Edellä 1 momentin estämättä saadaan alkoholijuomaa, joka on valmistettu yksinomaan käymisen avulla tai jonka alkoholipitoisuus on enintään 5,5 tilavuusprosenttia anniskella laseittain sekä pulloittain tai muissa myyntipakkauksissa. Enimmäiskerta-annos on enintään yksi litra yhdelle asiakkaalle.
Viinejä saadaan anniskella laseittain ja pul loittain.
Anniskeltaessa juomasekoituksia, joihin käytetään useaa alkoholijuomaa, saa alkoholin kokonaismäärä juomasekoituksessa olla enintään yhtä suuri kuin mitä se voi olla 4 senttilitrassa väkevää alkoholijuomaa.
Olutta ja siideriä sekä enintään 5,5 tilavuus– prosenttia etyylialkoholia sisältävää muuta alkoholijuomaa saadaan anniskella enintään yhden litran pulloissa. Näitä juomia laseittain anniskeltaessa enimmäisannos on 0,5 litraa.
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto voi hyväksyä järjestelyn, jolla poiketaan 2–5 momentissa säädetystä.
Väkevien juomien ja välituotteiden anniskelu pullottain on sallittu seurueille.
24 §
Alkoholijuomia saadaan anniskella kerrallaan vain yksi annos (perusannos). Aterian yhteydessä saadaan asiakkaalle anniskella samanaikaisesti useaa alkoholijuomaa.
Väkevien alkoholijuomien perusannos on 4 senttilitraa, mutta niitä on anniskeltava myös 2 senttilitran annoksina.
Välituotteiden perusannos on 8 senttilitraa, mutta niitä on anniskeltava myös 4 senttilitran annoksina.
Viinejä saadaan anniskella laseittain ja pul loittain.
Olutta ja siideriä sekä enintään 5,5 tilavuus– prosenttia etyylialkoholia sisältävää muuta alkoholijuomaa saadaan anniskella enintään yhden litran pulloissa. Näitä juomia laseittain anniskeltaessa enimmäisannos on 0,5 litraa.
Väkevien juomien ja välituotteiden anniskelu pullottain on sallittu seurueille.
Tarjoiltaessa juomasekoituksia, joihin käytetään useaa alkoholijuomaa, saa alkoholin kokonaismäärä juomasekoituksessa, tuotevalvontakeskuksen hyväksymiä poikkeuksia lukuunottamatta, olla yhtä suuri kuin se on 4 senttilitrassa väkevää alkoholijuomaa.
25 §
Alkoholijuomia ei saa anniskella velaksi, panttia vastaan tai vaihtokaupalla.
Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, alkoholijuomia voidaan kuitenkin anniskella velaksi:
yhteisölle;
jos maksun periminen käteisellä juhla–, edustus– tai muun vastaavan tilaisuuden laadun tai laajuuden vuoksi tuottaisi kohtuutonta hankaluutta;
hotellissa asuvalle matkustajalle tai jos maksun periminen käteisellä juhla-, edustus- tai muun vastaavan tilaisuuden laadun tai laajuuden vuoksi tuottaisi kohtuutonta hankaluutta; sekä
kansainvälisessä käytännössä hyväksyttyä luottojärjestelyä noudattaen; sekä
muutoin yksityishenkilölle Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston hyväksymiä luottojärjestelyjä noudattaen.
hotellissä asuvalle matkustajalle.
Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, alkoholijuomia voidaan kuitenkin anniskella velaksi:
jos maksun periminen käteisellä juhla–, edustus– tai muun vastaavan tilaisuuden laadun tai laajuuden vuoksi tuottaisi kohtuutonta hankaluutta;
kansainvälisessä käytännössä hyväksyttyä luottojärjestelyä noudattaen; sekä
hotellissä asuvalle matkustajalle.
3 momentti on kumottu A:lla 5.12.2013/856.
Anniskellusta alkoholijuomasta on asiakkaalle pyytämättä annettava lasku tai muu tosite, jollei anniskeluluvan myöntävä viranomainen erityisestä syystä ole myöntänyt tästä vapautusta.
26 §
Alkoholijuomien ostaja on velvollinen anniskelupaikassa vaadittaessa todistamaan henkilöllisyytensä sen selvittämiseksi, että hän on saavuttanut alkoholilain 24 §:n 1 kohdassa mainitun iän.
27 §
Anniskelupaikassa alkoholijuomia tarjoilemassa ei saa käyttää henkilöä, joka ei ole täyttänyt 18 vuotta, ellei hän ole hankkinut riittävää ammattikoulutusta ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) edellytetyin tavoin.
Anniskelupaikassa alkoholijuomia tarjoile– massa ei saa käyttää henkilöä, joka ei ole täyttänyt 18 vuotta, ellei hän ole hankkinut riittävää ammattikoulutusta ammatillisista oppilaitoksista annetussa laissa (487/87) tarkoitetussa oppilaitoksessa tai oppisopimuskoulutuksesta annetussa laissa (1605/92) edellytetyin tavoin.
Opiskelijaa saadaan käyttää opetusohjelman mukaiseen alkoholijuomien tarjoiluun vasta, kun hän on täyttänyt 16 vuotta ja vain 1 momentissa tarkoitetun koulutuksen saaneen 20 vuotta täyttäneen kouluttajan ohjaamana.
27 a §
Anniskeluluvan haltijan määräys vastaavasta hoitajasta ja tämän sijaisista tulee olla nähtävillä anniskelupaikassa. Jos vastaavan hoitajan sijaisia on useita, tulee määräyksestä käydä ilmi sijaisuusjärjestys. Vastaavan hoitajan ja tämän sijaisten koulutuksen tai kokemuksen kautta hankittu ammattitaito tulee voida lupaviranomaisen pyynnöstä selvittää anniskelupaikassa.
28 §
Liikkeen toiminnan loppuessa tai sen siirtyessä toiselle omistajalle saadaan liikkeen alkoholijuoma- ja väkiviinavarasto luovuttaa luvan myöntävän viranomaisen määräämin ehdoin ja rajoituksin.
29 §
Alkoholilain 27 §:n 3 momentissa tarkoitettua alkoholijuoman tai väkiviinan tukkumyyntilupaa on haettava kirjallisesti Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolta.
Alkoholilain 27 §:n 3 momentissä tarkoitettua alkoholijuoman tai väkiviinan tukkumyyntilupaa on haettava kirjallisesti tuotevalvonta– keskukselta.
Hakemukseen on liitettävä:
selvitys siitä, että hakija ei ole konkurssissa ja, jos hakija on luonnollinen henkilö, hän on täysi-ikäinen eikä hänen toimintakelpoisuuttaan ole rajoitettu;
todistukset siitä, että hakija hallitsee itseään ja omaisuuttaan;
jos hakijana on yhteisö, jäljennös yhtiöjärjestyksestä tai säännöistä sekä kaupparekisterin, yhdistysrekisterin tai muun vastaavan rekisterin ote;
milloin hakijana on yhteisö, jäljennös yhtiöjärjestyksestä tai säännöistä sekä kauppa– rekisterin, yhdistysrekisterin tai muun vastaavan rekisterin ote;
ilmoitus hakijan asiamiehestä;
ilmoitus hakijan asiamiehestä;
selvitys alkoholijuoman tai väkiviinan myynti- ja varastointipaikasta;
selvitys alkoholijuoman tai väkiviinan myynti– ja varastointipaikasta; sekä
viraston tarpeelliseksi katsoma muu selvitys.
tuotevalvontakeskuksen tarpeelliseksi katsoma muu selvitys.
Hakemukseen on liitettävä:
todistukset siitä, että hakija hallitsee itseään ja omaisuuttaan;
milloin hakijana on yhteisö, jäljennös yhtiöjärjestyksestä tai säännöistä sekä kauppa– rekisterin, yhdistysrekisterin tai muun vastaavan rekisterin ote;
ilmoitus hakijan asiamiehestä;
selvitys alkoholijuoman tai väkiviinan myynti– ja varastointipaikasta; sekä
tuotevalvontakeskuksen tarpeelliseksi katsoma muu selvitys.
29 §
Alkoholilain 27 §:n 3 momentissä tarkoitettua alkoholijuoman tai väkiviinan tukkumyyntilupaa on haettava kirjallisesti tuotevalvonta– keskukselta.
Hakemukseen on liitettävä:
todistukset siitä, että hakija hallitsee itseään ja omaisuuttaan;
milloin hakijana on yhteisö, jäljennös yhtiöjärjestyksestä tai säännöistä sekä kauppa– rekisterin, yhdistysrekisterin tai muun vastaavan rekisterin ote;
ilmoitus hakijan asiamiehestä;
selvitys alkoholijuoman tai väkiviinan myynti– ja varastointipaikasta; sekä
tuotevalvontakeskuksen tarpeelliseksi katsoma muu selvitys.
30 §
Alkoholilain 35 §:n 1 momentissa tarkoitetun verottamattomien alkoholijuomien varaston hyväksymistä haetaan kirjallisesti Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolta.
Alkoholilain 35 §:n 1 momentissa tarkoitetun verottamattomien alkoholijuomien varaston hyväksymistä haetaan kirjallisesti tuotevalvontakeskukselta.
Hakemukseen on liitettävä:
jäljennös verottamattomien alkoholijuomien varaston pitämiseen tarvittavasta luvasta;
jäljennös verottamattomien alkoholi– juomien varaston pitämiseen tarvittavasta luvasta;
myyntipaikan sekä varastotilojen laadun, rakenteen ja sijainnin osoittavat piirustukset;
myyntipaikan sekä varastotilojen laadun, rakenteen ja sijainnin osoittavat piirustukset; sekä
viraston tarpeelliseksi katsoma muu selvitys.
tuotevalvontakeskuksen tarpeelliseksi katsoma muu selvitys.
Hakemukseen on liitettävä:
jäljennös verottamattomien alkoholi– juomien varaston pitämiseen tarvittavasta luvasta;
myyntipaikan sekä varastotilojen laadun, rakenteen ja sijainnin osoittavat piirustukset; sekä
tuotevalvontakeskuksen tarpeelliseksi katsoma muu selvitys.
Jos virasto katsoo, ettei se ole saanut 1 ja 2 momentissa tarkoitetun hakemuksen perusteella riittävää selvitystä varaston hyväksymistä varten, varastossa tulee ennen sen hyväksymistä suorittaa tarkastus. Tarkastuksen suorittaa lupa- ja valvontaviraston edustaja toiminnanharjoittajan tai tämän asiamiehen läsnä ollessa. Tarkastuksesta on laadittava pöytäkirja.
Jos tuotevalvontakeskus katsoo, ettei se ole saanut 1 ja 2 momentissa tarkoitetun hakemuksen perusteella riittävää selvitystä varaston hyväksymistä varten, tulee varastossa ennen sen hyväksymistä suorittaa tarkastus. Tarkastuksen suorittaa tuotevalvontakeskuksen edustaja toi– minnanharjoittajan tai tämän asiamiehen läsnä ollessa. Tarkastuksesta on laadittava pöytäkirja.
Verottamattomien alkoholijuomien varasto saadaan ottaa käyttöön, kun virasto on ilmoittanut toiminnanharjoittajalle hyväksyneensä varaston.
Verottamattomien alkoholijuomien varasto saadaan ottaa käyttöön sen jälkeen, kun tuote– valvontakeskus on ilmoittanut toiminnanharjoittajalle hyväksyneensä varaston.
Ennen kuin verottamattomien juomien varastossa tehdään valvonnan kannalta merkittäviä muutoksia, niistä on ilmoitettava lupa- ja valvontavirastolle. Muutokset voidaan ottaa käyttöön vasta, kun virasto on ilmoittanut hyväksyneensä muutokset. Jos muutosten laajuuden johdosta on aihetta suorittaa 3 momentissa tarkoitettu tarkastus, viraston tulee suorittaa se ennen muutosten hyväksymistä.
Ennen kuin verottamattomien juomien varastossa tehdään valvonnan kannalta merkittäviä muutoksia, on siltä ilmoitettava tuotevalvontakeskukselle. Muutokset voidaan ottaa käyttöön vasta, kun tuotevalvontakeskus on ilmoittanut ne hyväksyneensä. Milloin muutosten laajuuden johdosta on aihetta suorittaa 3 momentissa tarkoitettu tarkastus, tuotevalvontakeskuksen tulee suorittaa se ennen muutosten hyväksymistä.
30 §
Alkoholilain 35 §:n 1 momentissa tarkoitetun verottamattomien alkoholijuomien varaston hyväksymistä haetaan kirjallisesti tuotevalvontakeskukselta.
Hakemukseen on liitettävä:
jäljennös verottamattomien alkoholi– juomien varaston pitämiseen tarvittavasta luvasta;
myyntipaikan sekä varastotilojen laadun, rakenteen ja sijainnin osoittavat piirustukset; sekä
tuotevalvontakeskuksen tarpeelliseksi katsoma muu selvitys.
Jos tuotevalvontakeskus katsoo, ettei se ole saanut 1 ja 2 momentissa tarkoitetun hakemuksen perusteella riittävää selvitystä varaston hyväksymistä varten, tulee varastossa ennen sen hyväksymistä suorittaa tarkastus. Tarkastuksen suorittaa tuotevalvontakeskuksen edustaja toi– minnanharjoittajan tai tämän asiamiehen läsnä ollessa. Tarkastuksesta on laadittava pöytäkirja.
Verottamattomien alkoholijuomien varasto saadaan ottaa käyttöön sen jälkeen, kun tuote– valvontakeskus on ilmoittanut toiminnanharjoittajalle hyväksyneensä varaston.
Ennen kuin verottamattomien juomien varastossa tehdään valvonnan kannalta merkittäviä muutoksia, on siltä ilmoitettava tuotevalvontakeskukselle. Muutokset voidaan ottaa käyttöön vasta, kun tuotevalvontakeskus on ilmoittanut ne hyväksyneensä. Milloin muutosten laajuuden johdosta on aihetta suorittaa 3 momentissa tarkoitettu tarkastus, tuotevalvontakeskuksen tulee suorittaa se ennen muutosten hyväksymistä.
5 luku
Erinäiset säännökset
31 §
1 momentti on kumottu A:lla 17.9.2009/703.
Mitä alkoholilain 60 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään alkoholijuoman hävittämisestä, koskee ainoastaan avatussa astiassa olevaa alkoholijuomaa.
Alkoholijuoman todisteellinen hävittäminen on kysymyksessä silloin, kun hävittäminen on tapahtunut todistajan läsnä ollessa. Hävittämisestä on laadittava asiakirja, johon on merkittävä hävittämisen aika ja paikka sekä hävittämisen suorittanut henkilö ja läsnä ollut todistaja. Asiakirjasta on annettava kappale kullekin asianosaiselle.
Juopuneelta kiinni otettaessa pois otettu alkoholijuoma tai muu alkoholipitoinen aine on säilytettävä poliisin hallussa. Juomat tai aineet saadaan antaa kiinniotetulle ja säilössä pidetylle vasta, kun hän ei enää ole alkoholin vaikutuksen alainen. Jollei juomia tai aineita noudeta kahden viikon kuluessa niiden poisottamisesta, ne on todisteellisesti hävitettävä.
Juopuneelta kiinni otettaessa tavattu avaamattomassa astiassa oleva alkoholijuoma on otettava häneltä pois ja säilytettävä poliisin hallussa. Juomat saadaan luovuttaa kiinniote– tulle ja säilössä pidetylle vasta hänen selvittyään. Jollei juomia noudeta kahden viikon kuluessa niiden poisottamisesta, on ne todisteellisesti hävitettävä.
32 §
Tarkemmat määräykset tämän asetuksen täytäntöönpanosta antaa tarvittaessa sosiaali- ja terveysministeriö.
6 luku
Voimaantulo
33 §
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995.
Sen estämättä, mitä 15 ja 23 §:ssä säädetään, saa se, jolla tämän asetuksen voimaan tullessa on lupa tai oikeus alkoholijuomien myyntiin, harjoittaa myyntitoimintaa tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden myyntiaikaa koskevien säännösten, määräysten ja viranomaisten päätösten mukaisesti 31 päivään maaliskuuta 1995.
460/1995
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1995.
951/1995
Tämä asetus tulee voimaan 14 päivänä heinäkuuta 1995.
288/1996
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1996.
681/1996
392/1997
Tämä asetus tulee voimaan 7 päivänä toukokuuta 1997.
373/1998
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1998.
423/1998
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1998.
470/1999
Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä huhtikuuta 1999.
1074/1999
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1999, ja on voimassa 1 päivään tammikuuta 2000.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
1207/2002
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003.
Asetuksen 23 §:n 2 ja 3 momentti tulevat kuitenkin voimaan vasta 1 päivästä tammikuuta 2004.
Asetuksen 10 ja 20 §:ää sovelletaan vasta 1 päivästä tammikuuta 2005. Sitä ennen yksinomaan käymisteitse valmistetun enintään 4,7 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältävän alkoholijuoman vähittäismyynti- ja anniskeluluvan myöntää asetuksen voimaan tullessa lupaviranomaisena vähittäismyynti- tai anniskelupaikan sijaintikunnan lääninhallitus. Liikennevälineessä tapahtuvaan anniskeluun luvan myöntää luvanhakijan kotipaikan lääninhallitus, tai jos luvanhakijalla ei ole Suomessa kotipaikkaa, Etelä-Suomen lääninhallitus. Muun vähittäismyynti- ja anniskeluluvan myöntää ja vähittäismyyntipaikan tai alkoholiyhtiön alkoholijuomamyymälän hyväksyy asetuksen voimaan tullessa lupaviranomaisena sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus.
Jos asia on tullut vireille Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksessa, se käsittelee asian loppuun.
1140/2004
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005.
268/2006
Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä huhtikuuta 2006.
933/2006
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2007.
703/2009
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 2009.
1802/2009
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.
856/2013
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014.
108/2015
Tämä asetus tulee voimaan 16 päivänä helmikuuta 2015.