Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (32)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 1200/1994 | 1994-12-21 | muutt. 19 §:ää | |
| 1199/1994 | 1995-01-01 | muutt. 32 §:ää | 1 |
| 140/1995 | 1995-02-08 | muutt. 3 §:ää | |
| 941/1995 | 1995-08-01 | ||
| 569/1995 | 1995-08-01 | muutt. 12 § | |
| 388/1996 | 1996-07-01 | muutt. väliaikaisesti 32 §:ää | |
| 447/1996 | 1996-08-01 | muutt. 3 ja 7 §:ää | |
| 1043/1996 | 1997-01-01 | muutt. 32 §:ää | |
| 370/1997 | 1997-05-01 | kum. 21 § | 1 |
| 292/1997 | 1997-06-01 | ||
| 971/1997 | 1998-01-01 | muutt. 15 §, lis. 26 a § | |
| 401/1998 | 1998-08-01 | 1 | |
| 990/1998 | 1999-01-01 | ||
| 160/2000 | 2000-05-01 | 1 | |
| 1133/2000 | 2001-01-01 | muutt. 32 §:ää | 1 |
| 865/2001 | 2002-01-01 | kum. 17, 24 ja 26 a §, muutt. 32 §:ää | 3 |
| 83/2002 | 2002-05-01 | kum. 25 §, muutt. 3 §:ää ja 23 §, lis. 24 § | 1 |
| 691/2002 | 2002-10-01 | kum. 18 ja 22 § | 2 |
| 268/2003 | 2003-06-01 | muutt. 13 § sekä 20 ja 20 a §:n suomenkielinen san... | |
| 424/2004 | 2004-08-01 | kum. A 931/2001 | 16 |
| 1192/2004 | 2005-01-01 | muutt. 4 §:ää | |
| 508/2005 | 2005-08-01 | kum. 5 §, lis. 6, 7 ja 7 a § | 4 |
| 1039/2005 | 2006-01-01 | muutt. 13 §:ää | 1 |
| 127/2006 | 2006-05-01 | muutt. 28 §:ää | |
| 400/2007 | 2007-05-01 | lis. 14, 15 ja 20 § | |
| 164/2009 | 2009-05-01 | muutt. 28 §:ää | 1 |
| 879/2009 | 2010-01-01 | muutt. 26 § | |
| 299/2011 | 2011-08-01 | muutt. 2 §:ää sekä 4,6 ja 7 § | |
| 411/2014 | 2014-08-01 | muutt. 4 §:ää | 1 |
| 1243/2013 | 2014-08-01 | kum. 2 § | |
| 360/2014 | 2014-08-01 | muutt. 4, 6, 7, 14, 15 ja 20 §, lis. 2 ja 3 § | 32 |
| 281/2017 | 2017-08-01 | muutt. 6, 7, 19 ja 26 § | 29 |
Opetusministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä säädetään 21 päivänä tammikuuta 1994 annetun opintotukilain (65/94) nojalla:
1 luku
Opintotuen saamisen yleiset edellytykset
1 §
Muiden kuin Suomen kansalaisten oikeus opintotukeenMuulle kuin Suomen kansalaiselle voidaan myöntää opintotukea kahta vuotta lyhyemmän Suomessa asumisen perusteella, jos hän on:
pakolainen, jota tarkoitetaan pakolaisten oikeusasemaa koskevassa yleissopimuksessa ja pöytäkirjassa (SopS 77 ja 78/68);
turvapaikan hakija, jolle Suomessa on myönnetty oleskelulupa suojelutarpeen vuoksi tai humanitäärisistä syistä;
edellä 1 tai 2 kohdassa tarkoitetun henkilön perheenjäsen;
henkilö, jolla voidaan syntyperänsä vuoksi katsoa olevan erityisiä siteitä Suomeen; tai
alle 18-vuotiaana Suomeen muuttanut henkilö, jonka vanhemmat tai ottovanhemmat asuvat Suomessa pysyvästi.
2 §
Opintotukioikeus muussa kuin julkisen valvonnan alaisessa koulutuksessaOpintotukioikeuden myöntämisen edellytyksenä opintotukilain (65/1994) 4 a §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuun koulutukseen on, että:
opetus on järjestetty siten, että opiskelijalla on opintojen päätteeksi valmiudet näyttötutkinnon tai sen osan suorittamiseen; ja
koulutuksen järjestäjällä on näyttötutkintojen järjestämissopimus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/1998) 7 §:ssä tarkoitetun tutkintotoimikunnan kanssa tai sopimus näyttötutkintojen vastaanottamisesta sellaisen tahon kanssa, jolla on järjestämissopimus tutkintotoimikunnan kanssa.
Opintotukilain (65/94) 3 §:n 5 kohdassa tarkoitettuna julkisen valvonnan alaisena oppilaitoksena pidetään oppilaitosta, joka on opetusviranomaisten tai oman alansa viranomaisten valvoma taikka jonka toimintaa valtio tukee.
Opintotukilain 4 a §:n 2 momentissa tarkoitettuja koulutusaloja, joihin Kansaneläkelaitos voi mainitussa pykälässä säädetyin edellytyksin myöntää opintotukioikeuden koulutuksen järjestäjän hakemuksesta ovat:
näyttelijän työ; ja
Alexander-tekniikka.
Kansaneläkelaitos voi oppilaitoksen hakemuksesta rinnastaa oppilaitoksen julkisen valvonnan alaiseen oppilaitokseen, jos sen antama koulutus tasoltaan vastaa 1 momentissa tarkoitettujen oppilaitosten antamaa koulutusta.
2 §
Oppilaitokset, joissa opiskeleville voidaan myöntää opintotukeaOpintotukilain (65/94) 3 §:n 5 kohdassa tarkoitettuna julkisen valvonnan alaisena oppilaitoksena pidetään oppilaitosta, joka on opetusviranomaisten tai oman alansa viranomaisten valvoma taikka jonka toimintaa valtio tukee.
Kansaneläkelaitos voi oppilaitoksen hakemuksesta rinnastaa oppilaitoksen julkisen valvonnan alaiseen oppilaitokseen, jos sen antama koulutus tasoltaan vastaa 1 momentissa tarkoitettujen oppilaitosten antamaa koulutusta.
3 §
Opintotukioikeutta koskeva koulutuksen järjestäjän selvitys- ja ilmoitusvelvollisuusOpintotukilain 4 a §:ssä tarkoitetun koulutuksen järjestäjän on liitettävä opintotukioikeutta koskevaan hakemukseensa:
näyttötutkintojen järjestämissopimus tai sopimus näyttötutkintojen vastaanottamisesta, jos kyseessä on opintotukilain 4 a §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu koulutus;
opetussuunnitelma;
selvitys hallinnon järjestämisestä;
selvitys opetushenkilökunnan pätevyydestä;
viimeisin tarkastettu tilinpäätös ja toimintakertomus tai, jos näitä ei ole käytettävissä, muu riittävä selvitys taloudellisesta tilanteesta ja toiminnasta; ja
muu Kansaneläkelaitoksen erikseen pyytämä selvitys.
Päätoimisena pidetään lukion, ammatillisen oppilaitoksen tai kansanopiston päiväopetuksena järjestettyjä opintoja sekä korkeakoulututkinnon suorittamiseen tähtäävää opiskelua.
Koulutuksen järjestäjän on ilmoitettava Kansaneläkelaitokselle opintotukioikeuteen vaikuttavista muutoksista sekä toimitettava Kansaneläkelaitoksen pyynnöstä tarvittavat selvitykset siitä, täyttääkö koulutus edelleen opintotukioikeuden myöntämiseksi säädetyt edellytykset.
Muu koulutus katsotaan päätoimiseksi, jos kansaneläkelaitos oppilaitosta kuultuaan arvioi opiskelun edellyttämän työmäärän olevan vähintään 25 viikkotuntia tai keskimäärin vähintään kolme opintoviikkoa tukikuukautta kohti.
3 §
Päätoimiset opinnotPäätoimisena pidetään lukion, ammatillisen oppilaitoksen tai kansanopiston päiväopetuksena järjestettyjä opintoja sekä korkeakoulututkinnon suorittamiseen tähtäävää opiskelua.
Muu koulutus katsotaan päätoimiseksi, jos kansaneläkelaitos oppilaitosta kuultuaan arvioi opiskelun edellyttämän työmäärän olevan vähintään 25 viikkotuntia tai keskimäärin vähintään kolme opintoviikkoa tukikuukautta kohti.
Opetusministeriö voi antaa tarkempia ohjeita siitä, milloin opinnot katsotaan päätoimisiksi.
4 §
Korkeakouluopiskelijan opintojen riittävän edistymisen arvioiminenVuosittain suoritettavassa opintojen edistymisen seurannassa opintojen edistymistä arvioidaan viimeisimmän päättyneen lukuvuoden (seurantalukuvuosi) ajalta ja koko opiskeluajalta seurantalukuvuoden päättymiseen asti. Arvioinnissa huomioidaan seurannan kohteena olevien opintojen aikana suoritetut opiskelijan suorittamaan tutkintoon kuuluvat opinnot.
Opintojen edistymistä ei pidetä riittävänä, jos opiskelija laiminlyö opintojaan tai hänen edistymisensä opinnoissa on viivästynyt siten, että hänen opiskeluaikansa tulee olennaisesti ylittämään opintotukilain 7 §:ssä tarkoitetun ajan. Kansaneläkelaitos voi antaa asiasta tarkempia ohjeita.
Vuosittain suoritettavassa opintojen edistymisen seurannassa opintojen katsotaan edistyneen riittävästi, jos opintosuorituksia on seurantalukuvuoden ajalta vähintään 20 opintopistettä (vähimmäissuoritusvaatimus) ja tukikuukautta kohti keskimäärin vähintään:
5 opintopistettä seurantalukuvuoden ajalta; tai
5 opintopistettä koko opiskeluajalta seurantalukuvuoden päättymiseen asti.
Vähimmäissuoritusvaatimusta ei sovelleta opiskelijaan, joka on ottanut seurannan kohteena olevissa opinnoissa opiskelupaikan vastaan seurantalukuvuoden kevätlukukaudella alkavasta koulutuksesta.
Opintojen katsotaan edistyneen opintotukilain 5 b §:n 3 momentissa tarkoitetussa määräajassa riittävästi, jos opintosuorituksia on sen lukuvuoden alusta lukien, jolloin määräaika on päättynyt, vähintään 20 opintopistettä ja keskimäärin vähintään 5 opintopistettä tukikuukautta kohti. Kun opinnot eivät ole määräajassa edistyneet riittävästi, opintotuki voidaan myöntää uudelleen, jos opintosuorituksia on sen lukuvuoden alusta lukien, jolloin määräaika on päättynyt, vähintään 20 opintopistettä ja keskimäärin vähintään 5 opintopistettä tukikuukautta kohti tai jos opiskelija on määräajan päättymisen jälkeen suorittanut vähintään 20 opintopisteen laajuiset opinnot.
Opintosuorituksia katsotaan olevan erityisen vähän, jos suorituksia on keskimäärin vähemmän kuin 1 opintopiste tukikuukautta kohti tarkastelujakson ajalta. Tarkastelujakso voi olla seurantalukuvuosi tai seurantalukuvuosi ja sitä seuraava syyslukukausi.
Opintotuen lakkauttamisen jälkeen opintojen katsotaan edistyneen riittävästi, jos opintosuorituksia on keskimäärin vähintään 5 opintopistettä tukikuukautta kohti koko opiskeluajalta tai jos opiskelija on tuen lakkauttamisen jälkeen suorittanut vähintään 20 opintopisteen laajuiset opinnot. Jos opintojen edistyminen on katsottu riittämättömäksi sen vuoksi, että vähimmäissuoritusvaatimus ei ole täyttynyt, katsotaan opintojen edistyneen riittävästi, jos opiskelija on tuen lakkauttamisen jälkeen suorittanut vähintään 20 opintopisteen laajuiset opinnot.
4 §
Opintojen riittävä edistyminenOpintojen edistymistä ei pidetä riittävänä, jos opiskelija laiminlyö opintojaan tai hänen edistymisensä opinnoissa on viivästynyt siten, että hänen opiskeluaikansa tulee olennaisesti ylittämään opintotukilain 7 §:ssä tarkoitetun ajan. Kansaneläkelaitos voi antaa asiasta tarkempia ohjeita.
5 §
Ulkomailla suoritetta vaan korkeakoulututkintoon myönnettävän opintotuen enimmäiskestoJos ulkomaisen korkeakoulututkinnon opetusohjelman mukainen keskimääräinen suorittamisaika on alle 55 kuukautta, opintotukea myönnetään opintojen opetusohjelman mukaisen keston ajaksi. Kansaneläkelaitos voi erityisestä syystä pidentää tukiaikaa enintään viidellä kuu kaudella. Jos keskimääräinen suorittamisaika ylittää 55 kuukautta, tuen enimmäisaika on 70 kuukautta.
6 §
Opintotukeen oikeuttava enimmäisaika yliopistojen tutkinnoissaTukikuukausien lukumäärä alemman korkeakoulututkinnon suorittamiseksi on enintään:
30, jos tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä
35, jos tutkinnon laajuus on enintään 210 opintopistettä.
Lukion suorittamisen säännönmukaisena kestona pidetään kolmea lukuvuotta. Ammatillisessa koulutuksessa koulutuksen säännönmukaisena kestona pidetään opetusministeriön päätöksellä vahvistettua koulutuspituutta tai, jos sitä ei ole erikseen vahvistettu, päätoimista opiskelua edellyttävää koulutusaikaa.
Tukikuukausien lukumäärä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseksi on enintään:
21, jos tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä;
26, jos tutkinnon laajuus on 150 opintopistettä;
30, jos tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä.
Kun opiskelija on otettu suorittamaan alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa, tukikuukausien lukumäärä on kuitenkin yhteensä enintään:
48, jos alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon laajuus on yhteensä 300 opintopistettä;
53, jos alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon laajuus on yhteensä 330 opintopistettä;
57, jos alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon laajuus on yhteensä 360 opintopistettä.
Kun koulutukseen ei kuulu alempaa korkeakoulututkintoa, tukikuukausien lukumäärä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseksi on enintään:
53, jos tutkinnon laajuus on 330 opintopistettä;
57, jos tutkinnon laajuus on 360 opintopistettä.
6 §
Opintotukeen oikeuttava aika muussa oppilaitoksessaLukion suorittamisen säännönmukaisena kestona pidetään kolmea lukuvuotta. Ammatillisessa koulutuksessa koulutuksen säännönmukaisena kestona pidetään opetusministeriön päätöksellä vahvistettua koulutuspituutta tai, jos sitä ei ole erikseen vahvistettu, päätoimista opiskelua edellyttävää koulutusaikaa.
7 §
Opintotukeen oikeuttava enimmäisaika ammattikorkeakoulututkinnoissaTukikuukausien lukumäärä ammattikorkeakoulututkinnon suorittamiseksi on enintään:
30, jos tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä;
35, jos tutkinnon laajuus on 210 opintopistettä;
39, jos tutkinnon laajuus on 240 opintopistettä;
44, jos tutkinnon laajuus on 270 opintopistettä.
Korkeakoulussa opintotuki myönnetään yleensä enintään yhdeksäksi kuukaudeksi. Tuki voidaan myöntää kymmeneksi kuukaudeksi, jos lukuvuosi on vähintään 16 päivää yli yhdeksän kuukautta. Opintotuki voidaan myöntää yli yhdeksäksi kuukaudeksi myös silloin, kun opiskelija harjoittaa päätoimisia opintoja opintotukilautakunnan määräämällä tavalla.
Tukikuukausien lukumäärä ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittamiseksi on enintään:
12, jos tutkinnon laajuus on 60 opintopistettä;
17, jos tutkinnon laajuus on 90 opintopistettä;
21, jos tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä.
Lukiossa opiskelevalle opintotuki voidaan myöntää lukuvuoden aikana enintään yhdeksäksi kuukaudeksi.
7 §
Lukuvuoden tukikuukausien määräKorkeakoulussa opintotuki myönnetään yleensä enintään yhdeksäksi kuukaudeksi. Tuki voidaan myöntää kymmeneksi kuukaudeksi, jos lukuvuosi on vähintään 16 päivää yli yhdeksän kuukautta. Opintotuki voidaan myöntää yli yhdeksäksi kuukaudeksi myös silloin, kun opiskelija harjoittaa päätoimisia opintoja opintotukilautakunnan määräämällä tavalla.
Lukiossa opiskelevalle opintotuki voidaan myöntää lukuvuoden aikana enintään yhdeksäksi kuukaudeksi.
Muussa oppilaitoksessa opiskelevalle opintotuki voidaan myöntää yleensä enintään yhdeksäksi kuukaudeksi täysien opiskelukuukausien mukaan. Opiskelun alkamis- ja päättymiskuukausista lasketaan kuitenkin yksi täysi tukikuukausi, jos näinä kuukausina on lukukauteen sisältyviä päiviä yhteensä vähintään 16. Sen estämättä mitä tässä momentissa säädetään, voidaan teknillisessä oppilaitoksessa opiskelevalle myöntää opintotuki yhdeksäksi kuukaudeksi.
Edellä 3 momentissa tarkoitetussa oppilaitoksessa opiskelevalle tuki voidaan myöntää yhdeksää kuukautta pitemmäksi ajaksi seuraavasti:
yhdeksäksi ja puoleksi kuukaudeksi, jos lukuvuoden työpäivien lukumäärä on vähintään 190;
10 kuukaudeksi, jos työpäivien lukumäärä on vähintään 200;
11 kuukaudeksi, jos työpäivien lukumäärä on vähintään 220; sekä
12 kuukaudeksi, jos työpäivien lukumäärä on vähintään 240.
7 a §
Opintotuen enimmäisajan pidentämisenhakeminenOpintotukeen oikeuttavan enimmäisajan pidentämistä koskevaan hakemukseen on liitettävä lääkärintodistus tai muu riittävä selvitys opintotukilain 7 a §:ssä tarkoitetuista pidentämisen edellytyksistä. Jäljellä olevien opintojen laajuudesta on esitettävä tiedekunnan, osaston tai opetusta antavan laitoksen vahvistama selvitys sekä opintosuunnitelma. Keskeneräisestä lopputyöstä on esitettävä työn ohjaajan lausunto työn vaiheesta ja jäljellä olevasta työmäärästä.
Opintojen voidaan katsoa olevan suoritettavissa enintään yhden lukuvuoden aikana, jos opiskelija esittää tätä tarkoittavan opintosuunnitelman ja selvityksen siitä, että tutkinnosta puuttuvien opintojen laajuus on enintään 75 opintopistettä.
2 luku
Opintotukilautakunnat
8 §
Opintotukilautakunnan asettaminen ja kokoonpanoKorkeakoulu asettaa opintotukilautakunnan kahdeksi vuodeksi kerrallaan.
Opintotukilautakuntaan kuuluu puheenjohtaja sekä vähintään kolme ja enintään seitsemän muuta jäsentä, joille kullekin nimetään henkilökohtainen varajäsen. Puolet jäsenistä puheenjohtaja mukaan lukien ja heidän varajäsenensä nimetään asianomaisen korkeakoulun opettajista tai muista virkamiehistä sekä puolet jäsenistä ja heidän varajäsenensä korkeakoulun opiskelijoista. Korkeakoulu määrää yhden jäsenistä varapuheenjohtajaksi.
Esittelijänä opintotukilautakunnassa toimii korkeakoulun määräämä virkamies.
9 §
Opintotukilautakunnan toimintaOpintotukilautakunta kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta.
Opintotukilautakunta on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja ja vähintään puolet jäsenistä ovat läsnä. Asiat ratkaistaan erimielisyyden sattuessa äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja on kannattanut.
Opintotukilautakunnalla on ohjesääntö, jonka korkeakoulu vahvistaa. Ohjesäännössä annetaan tarkemmat määräykset asioiden käsittelemisestä ja ratkaisemisesta.
Opintotukilautakunnalla on ohjesääntö, jonka korkeakoulu vahvistaa. Ohjesäännössä annetaan tarkemmat määräykset asioiden käsittelemisestä ja ratkaisemisesta. Ohjesäännössä määrättävät asiat voidaan siirtää opintotukilautakunnan puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan ratkaistavaksi.
10 §
Sopimus tehtävien hoitamisestaOpintotukilain 9 a §:n 4 momentissa tarkoitetussa Kansaneläkelaitoksen ja korkeakoulun välisessä sopimuksessa tulee laissa mainittujen asioiden lisäksi sopia ainakin seuraavista asioista:
sopimuksen mukaisten tehtävien hoitamiseen osallistuvien henkilöiden koulutus ja ohjaus sekä
osapuolten tehtävät ja tehtävien hoidon toiminnalliset edellytykset;
sopimuksen voimassaolo ja irtisanominen.
tehtävien hoitamiseen osallistuvien henkilöiden koulutus, ohjaus ja valvonta;
Opintotukilain 9 §:n 3 momentissa tarkoitetussa kansaneläkelaitoksen ja oppilaitoksen välisessä sopimuksessa tulee sopia ainakin seuraavista asioista:
osapuolten tehtävät ja tehtävien hoidon toiminnalliset edellytykset;
tehtävien hoitamiseen osallistuvien henkilöiden koulutus, ohjaus ja valvonta;
oppilaitoksen kustannusten korvaaminen;
tietojen käyttö sopimuspuolten kesken; sekä
sopimuksen voimassaolo ja irtisanominen.
10 §
Sopimus tehtävien hoitamisestaOpintotukilain 9 §:n 3 momentissa tarkoitetussa kansaneläkelaitoksen ja oppilaitoksen välisessä sopimuksessa tulee sopia ainakin seuraavista asioista:
osapuolten tehtävät ja tehtävien hoidon toiminnalliset edellytykset;
tehtävien hoitamiseen osallistuvien henkilöiden koulutus, ohjaus ja valvonta;
oppilaitoksen kustannusten korvaaminen;
tietojen käyttö sopimuspuolten kesken; sekä
sopimuksen voimassaolo ja irtisanominen.
Sopimuksen nojalla opintotukitehtäviä hoitavilla henkilöillä on oikeus saada opintotukilain 41 ja 42 §:ssä tarkoitetut tiedot, jotka ovat tarpeen opintotuen myöntämiseksi.
11 §
Opintotukilautakunnan jäsenten palkkiotKorkeakoulu päättää opintotukilautakunnan jäsenelle, sihteerille ja asiantuntijalle suoritettavasta kokouspalkkiosta. Päivärahan ja matkakustannusten korvausten osalta sovelletaan valtion virka- ja työehtosopimusta matkakustannusten korvaamisesta.
Korkeakoulu päättää opintotukilautakunnan jäsenelle, sihteerille ja asiantuntijalle suoritettavasta kokouspalkkiosta. Päivärahan ja matkakustannusten korvausten osalta noudatetaan valtion virkamiesten matkakustannusten korvaamisesta tehtyjä virkaehtosopimuksia.
11 §
Opintotukilautakunnan jäsenten palkkiotKorkeakoulu päättää opintotukilautakunnan jäsenelle, sihteerille ja asiantuntijalle suoritettavasta kokouspalkkiosta. Päivärahan ja matkakustannusten korvausten osalta noudatetaan valtion virkamiesten matkakustannusten korvaamisesta tehtyjä virkaehtosopimuksia.
12 §
Yhteinen opintotukilautakuntaHelsingin yliopistolla ja Eläinlääketieteellisellä korkeakoululla on yhteinen opintotukilautakunta, jonka nimi on Helsingin yliopiston opintotukilautakunta.
Eläinlääketieteellinen korkeakoulu nimeää Helsingin yliopiston opintotukilautakuntaan kaksi jäsentä, joista toinen on opettaja tai muu virkamies ja toinen opiskelija.
Helsingin yliopiston tulee ennen ohjesäännön vahvistamista kuulla Eläinlääketieteellistä korkeakoulua.
Helsingin yliopiston opintotukilautakunnassa kumpikin korkeakoulu päättää korkeakoulua edustavien jäsenten kokouspalkkioista.
3 luku
Opintotukietuudet
13 §
Asumislisän määrä maissa, joissa vuokrataso on alhainenAsumislisän kuukausimäärä on Bulgariassa, Romaniassa ja Sloveniassa 58,87 euroa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Tsekissä, Ukrainassa, Valko-Venäjällä, Venäjällä ja Virossa 75,68 euroa sekä Slovakiassa ja Unkarissa 109,32 euroa.
Opintorahan määrä on seuraavissa oppilaitoksissa tai opinnoissa sama kuin korkeakouluissa:
ulkomaiset ammatilliset oppilaitokset;
kotimaassa suoritettavaan ammatilliseen koulutukseen liittyvä vähintään kaksi kuukautta kestävä vaihto-opiskelu ulkomailla; sekä
Hämeenlinnan ammatillinen opettajakorkeakoulu, Jyväskylän ammatillinen opettajakorkeakoulu ja ammatillisten oppilaitosten opettajankoulutus.
13 §
Opintorahan korottaminen samaksi kuin korkeakouluissaOpintorahan määrä on seuraavissa oppilaitoksissa tai opinnoissa sama kuin korkeakouluissa:
ulkomaiset ammatilliset oppilaitokset;
kotimaassa suoritettavaan ammatilliseen koulutukseen liittyvä vähintään kaksi kuukautta kestävä vaihto-opiskelu ulkomailla; sekä
Hämeenlinnan ammatillinen opettajakorkeakoulu, Jyväskylän ammatillinen opettajakorkeakoulu ja ammatillisten oppilaitosten opettajankoulutus.
14 §
Opintolainahyvitykseen oikeuttavaa tutkinnon suorittamisaikaa pidentävien seikkojen selvittäminenOpintolainansaajan on esitettävä pyyntö opintotukilain 15 d §:ssä säädetyn opintolainahyvitykseen oikeuttavaa tutkinnon suorittamisaikaa pidentävän seikan huomioon ottamisesta. Pyyntö on esitettävä opintotukilain 15 e §:n 2 momentissa tarkoitetun hakemuksen tai mainitun pykälän 4 momentissa tarkoitetun uudelleenkäsittelypyynnön yhteydessä. Pyynnössä on esitettävä selvitys pidentämiseen oikeuttavista seikoista.
Jos aikuisopiskelijan opintovapaa ei kestä täyttä lukuvuotta tai lukukautta, aikuisopintoraha myönnetään täysien opintovapaakuukausien mukaan. Tällöin täysi tukikuukausi voi muodostua myös yhtäjaksoisen opintovapaan alkamis- ja päättymiskuukaudesta, jos lukukauteen sisältyviä päiviä on näinä kuukausina yhteensä vähintään 16 päivää.
Opintolainansaajan pyynnöstä Kansaneläkelaitoksen tulee tarkistaa sen omista rekistereistä saatavilla olevat tiedot opintolainahyvitykseen oikeuttavaa tutkinnon suorittamisaikaa pidentävistä seikoista.
Opintotukilain 12 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna ammatillisena peruskoulutuksena pidetään vähintään lukuvuoden kestänyttä ammatillisen oppilaitoksen koulutusta, vastaavaa kansanopiston ammatillisen linjan koulutusta ja oppisopimuksella hankittua koulutusta sekä korkeakoulututkintoa.
14 §
Oikeus aikuisopintorahaanJos aikuisopiskelijan opintovapaa ei kestä täyttä lukuvuotta tai lukukautta, aikuisopintoraha myönnetään täysien opintovapaakuukausien mukaan. Tällöin täysi tukikuukausi voi muodostua myös yhtäjaksoisen opintovapaan alkamis- ja päättymiskuukaudesta, jos lukukauteen sisältyviä päiviä on näinä kuukausina yhteensä vähintään 16 päivää.
Opintotukilain 12 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna ammatillisena peruskoulutuksena pidetään vähintään lukuvuoden kestänyttä ammatillisen oppilaitoksen koulutusta, vastaavaa kansanopiston ammatillisen linjan koulutusta ja oppisopimuksella hankittua koulutusta sekä korkeakoulututkintoa.
15 §
Opintolainahyvitykseen oikeuttavaa tutkinnon suorittamisaikaa pidentävien seikkojen huomioon ottaminenJos opintolainahyvitykseen oikeuttavan tutkinnon suorittamisaikaa pidentävä olosuhde ajoittuu kahdelle lukukaudelle siten, että pidentämisperuste ei kummankaan lukukauden aikana kestä vähintään 30 päivää, opintolainahyvitykseen oikeuttavaa tutkinnon suorittamisaikaa voidaan pidentää yhdellä lukukaudella. Pidentäminen kohdistetaan sille lukukaudelle, jonka aikana olosuhde on kestänyt pidempään. Jos olosuhde on kestänyt kummankin lukukauden aikana yhtä pitkään, kohdistetaan pidentäminen näistä lukukausista ajallisesti ensimmäiseen.
Jos opiskelija on vuokrannut vanhemmiltaan asunnon, joka on samassa kiinteistössä kuin vanhempien vakinainen asunto, hän ei ole oikeutettu asumislisään, ellei kansaneläkelaitos erityisestä syystä toisin päätä. Kansaneläkelaitos voi antaa asiasta tarkempia määräyksiä.
Jos opintolainansaajalla on ollut saman lukukauden aikana useita vähintään 30 päivää kestäviä eri perusteista aiheutuvia opintolainahyvitykseen oikeuttavaa tutkinnon suorittamisaikaa pidentäviä seikkoja, pidentämisperusteena otetaan huomioon jakso, jonka aikana opintolainansaaja on saanut lapsen hoitamisen perusteella sairausvakuutuslain (1224/2004) mukaista äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa.
15 §
Asumislisän saamisen rajoittaminenJos opiskelija on vuokrannut vanhemmiltaan asunnon, joka on samassa kiinteistössä kuin vanhempien vakinainen asunto, hän ei ole oikeutettu asumislisään, ellei kansaneläkelaitos erityisestä syystä toisin päätä. Kansaneläkelaitos voi antaa asiasta tarkempia määräyksiä.
16 §
Ulkomailla opiskelevan oikeus asumislisäänUlkomailla opiskelevalla on oikeus opintotuen asumislisään, jos hän ei opiskeluaikana asu vanhempiensa luona, omistamassaan tai puolisonsa omistamassa asunnossa tai ensisijaisesti puolisonsa työn vuoksi vuokratussa asunnossa. Puolisoon rinnastetaan myös opiskelijan kanssa avioliittoa solmimatta jatkuvasti yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa elävä henkilö.
Ulkomailla opiskelevan asumislisän määrä on 950 markkaa kuukaudessa. Kansaneläkelaitos voi määrätä, että asumislisä on tätä pienempi, jos opiskelumaan vuokrataso on alhainen.
17 §
Ulkomaisiin opintoihin myönnettävän valtiontakauksen määräValtiontakauksen kuukausikohtainen enimmäismäärä ulkomailla harjoitettavia opintoja varten on 2 000 markkaa.
4 luku
Opintotuen hakeminen, myöntäminen ja maksaminen
18 §
Opintotukipäätöksen koneellinen allekirjoittaminenOpintotukipäätökseen, joka annetaan automaattisessa tietojenkäsittelyssä aikaansaatuna asiakirjana, voidaan allekirjoitus merkitä koneellisesti.
19 §
Opintorahan ja asumislisän maksupäiväOpintoraha ja asumislisä maksetaan kunkin kalenterikuukauden ensimmäisenä pankkipäivänä. Takautuvat etuuserät voidaan kuitenkin maksaa myös muuna pankkipäivänä.
Opintoraha, aikuisopintoraha ja asumislisä maksetaan kunkin kalenterikuukauden neljäntenä päivänä tai sitä seuraavana pankkipäiväna.
19 §
Opintorahan maksupäiväOpintoraha, aikuisopintoraha ja asumislisä maksetaan kunkin kalenterikuukauden neljäntenä päivänä tai sitä seuraavana pankkipäiväna.
20 §
Opintolainahyvityksen maksaminenKun opintolainahyvitystä maksetaan opintolainansaajalle opintotukilain 15 g §:n 4 momentin perusteella, Kansaneläkelaitos maksaa opintolainansaajalle tulevan määrän tämän ilmoittamalle Euroopan unionissa sijaitsevalle tilille. Jos tilille maksaminen ei ole mahdollista tai jos opintolainansaaja esittää Kansaneläkelaitoksen hyväksymän erityisen syyn, Kansaneläkelaitos antaa opintolainahyvityksen suorittamiseksi maksuosoituksen Euroopan unionissa sijaitsevalle rahalaitokselle.
Vanhempien taloudellisen tilanteen katsotaan olennaisesti muuttuneen, jos vanhempien tulot ovat verotuksen toimittamisen jälkeen muuttuneet vähintään 20 prosenttia. Kansaneläkelaitos antaa menettelystä tarkemmat ohjeet.
20 §
Opintotuen tarkistaminenVanhempien taloudellisen tilanteen katsotaan olennaisesti muuttuneen, jos vanhempien tulot ovat verotuksen toimittamisen jälkeen muuttuneet vähintään 20 prosenttia. Kansaneläkelaitos antaa menettelystä tarkemmat ohjeet.
Myönnetyn asumislisän määrä tarkistetaan, jos kuukausivuokran muutos on vähintään 50 markkaa.
21 §
Valituskirjelmän toimittaminenValituskirjelmä kansaneläkelaitoksen päätökseen on toimitettava kansaneläkelaitokseen, opintotukilautakunnan päätökseen asianomaiselle opintotukilautakunnalle ja opintotuen muutoksenhakulautakunnan päätökseen vakuutusoikeuteen tai muutoksenhakulautakuntaan.
22 §
Opiskelija-asuntolat, joilta saadaan tiedot asukkaistaKansaneläkelaitoksella on oikeus saada opiskelija-asuntolan ylläpitäjän kanssa sovittavalla tavalla opintotukilain 41 §:n 2 momentin 7 kohdassa tarkoitetut tiedot seuraavien kunnan, valtion, säätiöiden tai yleishyödyllisten yhteisöjen ylläpitämien opiskelija-asuntoloiden asukkaista:
Domus Arctica-säätiö;
Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö;
Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta;
Kainuun opiskelija-asunnot Oy;
Kemin opiskelija-asuntosäätiö;
Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö;
Kuopion opiskelija-asunnot Oy;
Lappeenrannan seudun opiskelija-asuntosäätiö;
Mikkelin seudun opiskelija-asunnot Oy;
Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Elli;
Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiö;
Savonlinnan opiskelija-asunnot Oy;
Tampereen seudun opiskelija-asuntosäätiö;
Turun ylioppilaskyläsäätiö; sekä
Vaasan opiskelija-asuntosäätiö.
5 luku
Erinäisiä säännöksiä
23 §
Opintolainan nostaminenOpintolainan valtiontakaus myönnetään enintään lukuvuodeksi kerrallaan. Päätökseen voi kuitenkin liittyä edeltävää kesä- ja heinäkuuta koskeva valtiontakaus.
Opintolaina annetaan kansaneläkelaitoksen vahvistaman kaavan mukaista velkakirjaa vastaan. Opintoja varten voidaan myöntää yksi opintolaina, jonka määrää lisätään myönnetyllä uudella opintolainaerällä.
Opintolaina on nostettava sen lukuvuoden aikana, jota varten valtiontakaus on myönnetty. Jos takauspäätöksen antamisesta lukuvuoden päättymiseen on aikaa vähemmän kuin kaksi kuukautta tai takauspäätös annetaan lukuvuoden päätyttyä, opintolaina on nostettava viimeistään kahden kuukauden kuluttua takauspäätöksen antamisesta. Kun päätös sisältää valtiontakauksen lukuvuotta edeltävää kesä- tai heinäkuuta varten, lainaa saa nostaa jo niiden kuukausien aikana.
24 §
Kuukausierän pyöristäminenOpintorahan ja asumislisän kuukausierän määrä pyöristetään kumpikin erikseen täysiksi markoiksi siten, että jos täyden markkaluvun ylittävä osa on pienempi kuin 50 penniä, määrä alennetaan lähimpään täyteen markkalukuun ja jos se on 50 penniä tai suurempi, määrä korotetaan lähimpään täyteen markkalukuun.
25 §
Opiskelijan vanhemmat ja sisaruksetOpintotukilain 11 §:ssä tarkoitettuna hakijan vanhempana pidetään hakijan omia tai ottovanhempia. Jos vanhemmat ovat eronneet, hakijan vanhempana pidetään sitä, jonka luona hakija asuu tai on viimeksi asunut.
Jos hakija on alle 18-vuotias ja hän on vanhempansa ja tämän uuden aviopuolison yhteisessä kodissa huollettavana, myös uutta aviopuolisoa pidetään hakijan vanhempana.
Sisaruksena pidetään niitä 1 tai 2 momentissa tarkoitetun hakijan vanhemmaksi katsottavan henkilön opintotukilain 11 §:n 3 momentissa ja 19 §:n 3 momentissa säädetyt edellytykset täyttäviä lapsia, jotka asuvat samassa taloudessa vanhemman kanssa tai joiden opintotukea myönnettäessä vanhemman tai vanhempien taloudellinen asema otetaan huomioon vähintään kahden kuukauden ajan sen lukuvuoden aikana, jolle opintotukea on haettu.
26 §
Takaussaatavasta perittävä korkoValtion takaussaatavasta perittävä vuotuinen korko on neljä prosenttia.
Valtion takaussaatavasta perittävä vuotuinen korko on 12 prosenttia.
26 §
Takaussaatavasta perittävä korkoValtion takaussaatavasta perittävä vuotuinen korko on 12 prosenttia.
6 luku
Opintotukiasiain neuvottelukunta
27 §
Opintotukiasiain neuvottelukunnan tehtävätOpintotukiasiain neuvottelukunnan tehtävänä on:
seurata opintotukilain täytäntöönpanoa ja opintotuen yleistä kehitystä;
tehdä esityksiä ja aloitteita opintotuen kehittämiseksi;
edistää ja kehittää opintotuen toteuttamiseen osallistuvien keskinäistä yhteistyötä;
antaa lausuntoja opetusministeriölle ja kansaneläkelaitokselle;
seurata opintotukilain mukaista päätöksentekoa ja maksamista;
seurata opintotukilautakuntien toimintaa; sekä
suorittaa muut opetusministeriön sille antamat opintotukeen liittyvät tehtävät.
28 §
Neuvottelukunnan kokoonpanoValtioneuvosto asettaa opintotukiasiain neuvottelukunnan kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
Neuvottelukuntaan kuuluu 14 jäsentä, joille kullekin nimetään henkilökohtainen varajäsen. Valtioneuvosto määrää yhden jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi. Jäsenistä ja vastaavasti varajäsenistä kaksi edustaa opetusministeriötä, yksi valtiovarainministeriötä, yksi sosiaali- ja terveysministeriötä, yksi työ- ja elinkeinoministeriötä, yksi rahalaitoksia, kaksi Kansaneläkelaitosta, neljä opiskelijoita sekä kaksi oppilaitoksia. Oppilaitoksia edustavista jäsenistä toisen tulee edustaa korkeakouluja ja toisen muita oppilaitoksia. Opiskelijoita edustavista jäsenistä yksi edustaa yliopisto-opiskelijoita, yksi ammattikorkeakouluopiskelijoita, yksi ammatillisen koulutuksen opiskelijoita ja yksi lukiokoulutuksen opiskelijoita.
Neuvottelukuntaan kuuluu 12 jäsentä, joille kullekin nimetään henkilökohtainen varajäsen. Valtioneuvosto määrää yhden jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi. Jäsenistä ja vastaavasti varajäsenistä kaksi edustaa opetusministeriötä, yksi valtiovarainministeriötä, yksi sosiaali- ja terveysministeriötä, yksi työministeriötä, yksi rahalaitoksia, kaksi kansaneläkelaitosta, kaksi opiskelijoita sekä kaksi oppilaitoksia. Opiskelijoita ja oppilaitoksia edustavista jäsenistä toisen tulee edustaa korkeakouluja ja toisen muita oppilaitoksia.
29 §
Neuvottelukunnan päätösvaltaisuusNeuvottelukunta kokoontuu puheenjohtajan kutsusta. Neuvottelukunta on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja ja vähintään puolet jäsenistä ovat läsnä.
30 §
Neuvottelukunnan kustannukset ja palkkiotNeuvottelukunnan kustannukset maksetaan valtion varoista. Opetusministeriö päättää puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, jäsenten, asiantuntijoiden ja sihteerin kokouspalkkioista. Matkakustannusten korvaamiseen sovelletaan valtion virka- ja työehtosopimusta matkakustannusten korvaamisesta.
Neuvottelukunnan kustannukset maksetaan valtion varoista. Puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, jäsenten, asiantuntijoiden ja sihteerin palkkioista ja matkakustannuksista on voimassa, mitä valtion komiteoista määrätään.
30 §
Neuvottelukunnan kustannukset ja palkkiotNeuvottelukunnan kustannukset maksetaan valtion varoista. Puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, jäsenten, asiantuntijoiden ja sihteerin palkkioista ja matkakustannuksista on voimassa, mitä valtion komiteoista määrätään.
7 luku
Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset
31 §
VoimaantuloTämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1994.
Asetusta sovelletaan kuitenkin ensimmäisen kerran myönnettäessä opintotukea korkeakouluopiskelijoille 1 päivän kesäkuuta 1994 jälkeiselle ajalle ja muille opiskelijoille 1 päivän heinäkuuta 1994 jälkeiselle ajalle.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
32 §
SiirtymäsäännöksetOpintotukilain 12 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetulle henkilölle voidaan myöntää aikuisopintorahaa vain 1 päivän heinäkuuta 1990 jälkeen aloitettuihin opintoihin.
Kumotun opintotukilain (28/1972) mukaisen opintolainan korkomenojen perusteella myönnettävän opintolainan valtiontakauksen korotuksen kuukausierän enimmäismäärä pyöristetään lähimpään täyteen euroon.
Kumotun opintotukilain (28/72) mukaisen opintolainan korkomenojen perusteella myönnettävän opintolainan valtiontakauksen korotuksen kuukausierän enimmäismäärä pyöristetään lähimpään täyteen kymmeneen markkaan.
3 momentti on kumottu A:lla 14.12.2000/1133.
Tämän asetuksen 26 §:ssä tarkoitettua korkoa sovelletaan 1 päivänä heinäkuuta 1994 tai sen jälkeen perittäviin korkosaataviin.
1199/1994
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Sen estämättä, mitä edellä säädetään, opintotukilain (28/72) mukaisen opintolainan enimmäiskorko vahvistetaan vuoden 1996 alusta lukien 0,6 prosenttiyksikköä alhaisemmaksi kuin se markkatalletusten keskikoron muutoksen perusteella olisi.
1200/1994
Tämä asetus tulee voimaan 21 päivänä joulukuuta 1994.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
140/1995
Tämä asetus tulee voimaan 8 päivänä helmikuuta 1995. Tätä asetusta sovelletaan kevätlukukauden 1995 alusta lukien.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
569/1995
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1995.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
941/1995
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1995.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
388/1996
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1996 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 1996.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
447/1996
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1996. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
1043/1996
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
292/1997
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1997. 13 §:ää sovelletaan kuitenkin 1 päivästä elokuuta 1997 lukien.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
370/1997
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1997.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
971/1997
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1998. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa myönnetyt asumislisät muutetaan tämän asetuksen 15 §:n mukaisiksi 1 päivästä tammikuuta 1998. Jos opiskelija ei kansaneläkelaitoksen tai opintotukilautakunnan pyynnöstä selvitä asuntonsa omistajaa tai vuokranantajaa, asumislisä tarkistetaan 15 §:n mukaiseksi samasta ajankohdasta lukien.
401/1998
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1998.
Opintotukiasiain neuvottelukuntaan määrätään 28 §:n 2 momentissa tarkoitettu uusi jäsen ja hänen henkilökohtainen varajäsenensä 1 päivästä toukokuuta 1997 asetetun neuvottelukunnan jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
990/1998
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Sen estämättä mitä 3 §:ssä säädetään, on opiskelija, jolle on tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleen säännöksen nojalla myönnetty opintotukea, oikeutettu opintotukeen niiden opintojen loppuun saattamiseksi, joihin opintotuki on ennen tämän asetuksen voimaantuloa myönnetty.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa alkaneiden opintojen osalta lukuvuoden 1998–1999 tukiaikaa ei tarkisteta 7 §:n perusteella.
Asetuksen 7 §:n 1 momenttia ja 14 §:n 1 momenttia sovelletaan 1 päivästä elokuuta 1999 lukien.
160/2000
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2000.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
1133/2000
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2001.
865/2001
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002. Kumottua 26 a §:ää sovelletaan edelleen vuosia 1998, 1999 ja 2000 koskeviin opintotuen takaisinperintöihin.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
83/2002
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2002.
Asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran lukuvuodeksi 2002–2003 myönnettäviin opintolainoihin. Asetuksen 24 §:n 4 momenttia sovelletaan kuitenkin ensimmäisen kerran lukuvuodeksi 2003–2004 myönnettäviin opintolainoihin.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
691/2002
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2002.
Tällä lailla kumotaan 8 päivänä huhtikuuta 1994 annetun opintotukiasetuksen (260/1994) 10 §:n 2 momentti sekä 18 ja 22 §, sellaisena kuin niistä on 22 § asetuksessa 401/1998.
HE 9/2002, StVM 16/2002, EV 96/2002
268/2003
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2003.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
424/2004
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2004. Ennen asetuksen voimaantuloa suoritettujen opintojen edistymisen riittävyyttä arvioitaessa sovelletaan ennen asetuksen voimaantuloa voimassa olleita säännöksiä.
Tällä asetuksella kumotaan 26 päivänä lokakuuta 2001 annettu opetusministeriön asetus opintotuen asumislisän määrästä alhaisen vuokratason maissa (931/2001).
1192/2004
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005. Tätä asetusta sovelletaan opintosuorituksiin, jotka on mitoitettu opintopisteinä. Opintoviikkoina mitoitettujen opintojen edistymisen riittävyyttä arvioitaessa sovelletaan ennen tämän asetuksen voimaantuloa voimassa olleita säännöksiä.
508/2005
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2005.
Tämän asetuksen 7 a §:n 2 momenttia sovelletaan opintosuorituksiin, jotka on mitoitettu opintopisteinä. Opintoviikkoina mitoitettuihin opintosuorituksiin sovelletaan ennen tämän asetuksen voimaantuloa voimassa olleita säännöksiä.
1039/2005
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2006.
Asetusta sovelletaan 1 päivästä marraskuuta 2005 lukien.
127/2006
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2006.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
400/2007
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2007.
164/2009
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2009.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
879/2009
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
299/2011
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2011.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa suoritettujen opintojen edistymisen riittävyyden arviointiin sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Asetuksen 6 §:n opintotukeen oikeuttavaa aikaa koskevia säännöksiä sovelletaan 1 päivänä elokuuta 2011 tai myöhemmin aloitettuihin opintoihin. Ennen tätä ajankohtaa aloitettuihin opintoihin sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Opinnot katsotaan aloitetuiksi 1 päivänä elokuuta 2011 tai myöhemmin, jos opiskelija on ottanut opiskelijavalinnassa opiskelupaikan vastaan tai ilmoittautunut ensimmäisen kerran läsnä olevaksi kyseisissä opinnoissa 1 päivänä elokuuta 2011 tai myöhemmin.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
1243/2013
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2014. Sen 16 a §:n 5 momentti tulee kuitenkin voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2014.
Tällä lailla kumotaan opintotukiasetuksen (260/1994) 2 §, sellaisena kuin se on osaksi asetuksissa 292/1997, 990/1998 ja 299/2011.
Lukio-opintojen katsominen päätoimisiksi edellyttää 1 päivästä elokuuta 2013 myös 5 a §:n 2 momentissa tarkoitetun vähimmäisosallistumisvelvollisuuden täyttymistä. Samasta ajankohdasta sisäoppilaitoksessa järjestetyt lukio-opinnot katsotaan aina päätoimisiksi.
Lain 4 a §:ää sovelletaan ennen lain voimaantuloa vireille tulleeseen koulutuksen järjestäjän hakemukseen, jos opintotukeen oikeuttavaksi haettava koulutus alkaa 1 päivänä elokuuta 2014 tai myöhemmin. Jos oppilaitos on rinnastettu julkisen valvonnan alaiseen oppilaitokseen tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten perusteella, tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä sovelletaan 31 päivään joulukuuta 2014. Jos koulutus on alkanut 31 päivänä joulukuuta 2014 tai aikaisemmin, opiskelijat ovat oikeutettuja opintotukeen koulutuksen päättymiseen asti.
Lain 7 §:n 2 momentin enimmäistukiaikaa sovelletaan korkeakoulututkinnon suorittaneeseen korkeakouluopiskelijaan, joka ottaa opiskelupaikan vastaan tai ilmoittautuu läsnä olevaksi korkeakouluopintoihin tämän lain tultua voimaan. Ennen tämän lain voimaantuloa aloitettuihin korkeakouluopintoihin sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita enimmäistukiajan säännöksiä.
Lain 7 §:n 3 momenttia sekä 11 §:n 1 momentin 1–4 kohdan ja 3 momentin 1, 3 ja 5 kohdan säännöksiä opintorahan määrästä korkeakoulussa sovelletaan opiskelijaan, joka on ottanut opiskelupaikan vastaan korkeakoulussa ensimmäisen kerran 1 päivänä elokuuta 2014 tai sen jälkeen. Edellä mainittuja lainkohtia sovelletaan myös opiskelijaan, joka on ottanut opiskelupaikan vastaan ennen 1 päivää elokuuta 2014 mutta on ilmoittautunut läsnä olevaksi ensimmäisen kerran 1 päivänä elokuuta 2014 tai sen jälkeen. Opiskelijaan, joka on ottanut opiskelupaikan vastaan ja ilmoittautunut läsnä olevaksi korkeakoulussa ensimmäisen kerran ennen lain voimaantuloa, sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä kuitenkin siten, että 11 §:n 1 ja 3 momentissa säädettyjä opintorahan määriä tarkistetaan lukuvuosittain siten kuin tämän lain 11 §:n 6 momentissa säädetään.
Jos opintoraha korotetaan samaksi kuin korkeakoulussa opintotukilain (65/1994) 12 §:n perusteella, sovelletaan tämän lain 11 §:ssä säädettyjä opintorahan määriä myönnettäessä tukea 31 päivän heinäkuuta 2014 jälkeiselle ajalle.
Lain 11 §:ssä säädetyt opintorahan määrät vastaavat vuodelle 2013 vahvistettua kansaneläkeindeksistä annetussa laissa tarkoitettua pistelukua. Ensimmäinen tämän lain 11 §:n 6 momentissa tarkoitettu kansaneläkeindeksistä annetun lain mukainen korotus tehdään lain tullessa voimaan.
Lain 15 b–15 g §:ää sovelletaan henkilöön, joka on ottanut opiskelupaikan vastaan ensimmäistä korkeakoulututkintoa varten 1 päivänä elokuuta 2014 tai sen jälkeen. Edellä mainittuja lainkohtia sovelletaan myös henkilöön, joka on ottanut opiskelupaikan vastaan ennen 1 päivää elokuuta 2014 mutta on ilmoittautunut läsnä olevaksi ensimmäisen kerran 1 päivänä elokuuta 2014 tai sen jälkeen. Henkilöön, joka on ottanut opiskelupaikan vastaan korkeakoulussa ja ilmoittautunut ensimmäistä kertaa läsnä olevaksi ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita opintolainavähennystä koskevia säännöksiä.
Lain 16 a §:n 2 ja 3 momentissa säädetyt tulorajat vastaavat työntekijän eläkelain vuodelle 2010 vahvistettua 96 §:n 1 momentissa tarkoitettua palkkakertoimen pistelukua. Ensimmäinen tämän lain 16 a §:n 5 momentissa tarkoitettu työntekijän eläkelain mukaiseen palkkakertoimeen perustuva tulorajojen tarkistus tehdään 1 päivänä maaliskuuta 2014, ja se vastaa aikavälillä 2010–2013 tapahtunutta palkkakertoimen muutosta. Tarkistettuja tulorajoja sovelletaan 1 päivänä maaliskuuta 2014 tai sen jälkeen erääntyviin korkoihin myönnettäviin korkoavustuksiin. Ennen tämän lain voimaantuloa erääntyviin korkoihin myönnettäviin korkoavustuksiin sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Lain 34 §:ää sovelletaan 1 päivänä elokuuta 2014 tai sen jälkeen erääntyviin korkoihin.
HE 116/2013,HE 197/2013, SiVM 11/2013, EV 189/2013
360/2014
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2014.
Ennen asetuksen voimaantuloa suoritettujen opintojen riittävän edistymisen arviointiin sovelletaan asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Asetuksen 6 ja 7 §:ää sovelletaan opiskelijaan, joka on ottanut opiskelupaikan vastaan korkeakoulussa ensimmäisen kerran 1 päivänä elokuuta 2014 tai sen jälkeen. Mainittuja lainkohtia sovelletaan myös opiskelijaan, joka on ottanut opiskelupaikan vastaan ennen 1 päivää elokuuta 2014 mutta on ilmoittautunut läsnä olevaksi ensimmäisen kerran 1 päivänä elokuuta 2014 tai sen jälkeen.
411/2014
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2014.
281/2017
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2017. Sen 19 ja 26 § tulevat kuitenkin voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018.
Asetuksen 6 ja 7 §:ää sovelletaan opiskelijaan, joka on ottanut opiskelupaikan vastaan korkeakoulussa ensimmäisen kerran 1 päivänä elokuuta 2017 tai sen jälkeen. Mainittuja säännöksiä sovelletaan myös opiskelijaan, joka on ottanut opiskelupaikan vastaan ennen 1 päivää elokuuta 2017, jos hän on ilmoittautunut läsnä olevaksi ensimmäisen kerran 1 päivänä elokuuta 2017 tai sen jälkeen.