Finlex →564/1994 — Asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä

Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/94) 2 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuja nimikesuojatun ammattihenkilön ammattinimikkeitä ovat apuhoitaja, apuneuvoteknikko, hammashoitaja, jalkojenhoitaja, koulutettu hieroja, koulutettu kiropraktikko, koulutettu naprapaatti, koulutettu osteopaatti, kuntohoitaja, lastenhoitaja, lähihoitaja, lääkintävahtimestari-sairaankuljettaja, mielenterveyshoitaja, mielisairaanhoitaja, perushoitaja, psykoterapeutti,sairaalafyysikko, sairaalageneetikko, sairaalakemisti, sairaalamikrobiologi ja sairaalasolubiologi.

Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 2 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuja nimikesuojatun ammattihenkilön ammattinimikkeitä ovat apuvälineteknikko, jalkaterapeutti, koulutettu hieroja, kiropraktikko, naprapaatti, osteopaatti, lähihoitaja, psykoterapeutti, sairaalafyysikko, sairaalageneetikko, sairaalakemisti, sairaalamikrobiologi ja sairaalasolubiologi.

Koulutetun hierojan ammattiin johtavalla koulutuksella tarkoitetaan opetushallituksen toimialaan kuuluvassa oppilaitoksessa annettavaa hierojan koulutusta tai terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen hyväksymää muuta vastaavaa koulutusta.

Psykoterapeutin ammattiin johtavalla koulutuksella tarkoitetaan terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen hyväksymää:

Koulutetun kiropraktikon, koulutetun naprapaatin, koulutetun osteopaatin, sairaalafyysikon, sairaalageneetikon, sairaalakemistin, sairaalamikrobiologin tai sairaalasolubiologin ammattiin johtavalla koulutuksella tarkoitetaan terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen hyväksymää vähintään neljävuotista yhtenäistä koulutusta.

Koulutetun hierojan nimikesuojatun ammattinimikkeen käyttämisen edellytyksenä on, että asianomainen henkilö on suorittanut ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoitetun näyttötutkinnon.

Psykoterapeutin nimikesuojatun ammattinimikkeen käyttämisen edellytyksenä on, että asianomainen henkilö on suorittanut yliopiston tai yliopiston yhdessä muun kouluttajaorganisaation kanssa järjestämän psykoterapeuttikoulutuksen. Järjestävällä yliopistolla tulee olla psykologian tai lääketieteellisen alan koulutusvastuu. Yliopisto ottaa opiskelijat psykoterapeuttikoulutukseen.

Psykoterapeuttina toimimisen edellyttämä osaaminen hankitaan vähintään 60 opintopisteen laajuisilla opinnoilla, jotka koostuvat teoriaopintojen, työnohjauksessa tapahtuvan psykoterapeuttisen potilastyön, koulutuspsykoterapian ja opinnäytetyön opintokokonaisuuksista. Osaaminen osoitetaan näytöllä.

Ammattinimikkeen käyttöönoton edellytyksenä on vähintään kahden vuoden työkokemus mielenterveyspalveluissa tai sitä vastaavassa tehtävässä ja että ennen psykoterapeuttikoulutusta on suoritettu:

Yliopisto antaa opiskelijalle todistuksen koulutuksen suorittamisesta. Todistukseen merkitään koulutuksen ajankohta, laajuus, opintokokonaisuudet ja osaamisesta annettu näyttö.

Kiropraktikon, naprapaatin, osteopaatin, sairaalafyysikon, sairaalageneetikon, sairaalakemistin, sairaalamikrobiologin tai sairaalasolubiologin ammattiin johtavalla koulutuksella tarkoitetaan Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston hyväksymää vähintään neljävuotista yhtenäistä koulutusta.

Lääketieteen opiskelija, joka on suorittanut lääketieteellisistä tutkinnoista annetussa asetuksessa (762/75) tarkoitetut, vähintään neljään ensimmäiseen opintovuoteen kuuluvat yleisopinnot ja aineopintojen opintojaksot sekä sen erikoisalan kliinisen opiskelun ja harjoittelun, jota vastaavalla erikoisalalla hän tulisi toimimaan, saa tilapäisesti toimia lääkärin tehtävässä lääkärin ammattia itsenäisesti harjoittamaan oikeutetun laillistetun ammattihenkilön johdon ja valvonnan alaisena potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/92) 2 §:n 4 kohdassa tarkoitetussa terveydenhuollon toimintayksikössä tai sosiaalihuoltolain (710/82) 24 §:ssä tarkoitetussa sosiaalihuollon toimintayksikössä.

Hammaslääketieteen opiskelija, joka on suorittanut hammaslääketieteellisistä tutkinnoista annetussa asetuksessa (290/76) tarkoitetut, vähintään neljään ensimmäiseen opintovuoteen kuuluvat yleisopinnot ja aineopintojen opintojaksot, saa tilapäisesti toimia hammaslääkärin tehtävässä hammaslääkärin ammattia itsenäisesti harjoittamaan oikeutetun laillistetun ammanihenkilön johdon ja valvonnan alaisena 1 momentissa tarkoitetussa toimintayksikössä.

Ulkomailla lääketiedettä tai hammaslääketiedettä opiskelevalla henkilöllä on 1 tai 2 momentissa tarkoitettu oikeus, kun opiskelija on suorittanut asianomaisen lääkäri- tai hammaslääkärikoulutuksen vähintään neljään ensimmäiseen opintovuoteen kuuluvat opinnot sekä terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen mahdollisesti määräämät muut opinnot ja harjoittelun.

Proviisoriksi tai farmaseutiksi Suomessa opiskeleva tai ulkomailla vastaavaan ammattiin opiskeleva henkilö, joka yleis- ja aineopinnot suoritettuaan suorittaa opintoihin kuuluvaa harjoittelua tai toimii harjoittelun suoritettuaan apteekissa, sairaala-apteekissa tai lääkekeskuksessa, saa tilapäisesti toimia farmaseutin tehtävässä ammattia itsenäisesti harjoittamaan oikeutetun, harjoittelusta vastaavan laillistetun ammattihenkilön johdon ja valvonnan alaisena.

Muun kuin edellä tässä pykälässä mainitun laillistetun ammattihenkilön tehtävässä voi tilapäisesti 1 momentissa tarkoitetussa toimintayksikössä toimia asianomaisen laillistetun ammattihenkilön johdon ja valvonnan alaisena asianomaiseen ammattiin Suomessa opiskeleva tai ulkomailla vastaavaan ammattiin opiskeleva henkilö, jolla suoritettujen opintojen, käytännössä saavutetun kokemuksen tai muiden seikkojen perusteella on riittävät edellytykset asianomaisen tehtävän hoitamiseen.

Lääketieteen opiskelija, joka on suorittanut hyväksytysti yliopistojen tutkinnoista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (794/2004) tarkoitetut, vähintään viiteen ensimmäiseen opintovuoteen kuuluvat opinnot ja jolla on suoritettujen opintojen perusteella riittävät edellytykset kyseisen tehtävän hoitamiseen, voi tilapäisesti toimia lääkärin tehtävässä, mukaan lukien päivystys, laillistetun lääkärin johdon ja valvonnan alaisena potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) 2 §:n 4 kohdassa tarkoitetussa terveydenhuollon toimintayksikössä tai sosiaalihuoltolain (710/1982) 24 §:ssä tarkoitettua laitoshuoltoa antavassa sosiaalihuollon toimintayksikössä.

Lääketieteen opiskelija, joka on suorittanut hyväksytysti 1 momentissa mainitussa asetuksessa tarkoitetut, vähintään neljään ensimmäiseen opintovuoteen kuuluvat opinnot ja ne lääkärin peruskoulutukseen kuuluvat sen erikoisalan opintojaksot, johon kuuluvissa tehtävissä hän aikoo toimia, ja jolla on suoritettujen opintojen perusteella riittävät edellytykset kyseisen tehtävän hoitamiseen, voi toimia lääkärin tehtävässä laillistetun lääkärin johdon ja valvonnan alaisena erikoissairaanhoidon toimintayksikössä tai terveyskeskuksen vuodeosastolla. Päivystävän lääkärin tehtävässä toimimisen edellytyksenä on lisäksi, että hänellä on laillistetun lääkärin välitön johto ja valvonta.

Hammaslääketieteen opiskelija, joka on suorittanut hyväksytysti yliopistojen tutkinnoista annetussa valtioneuvoston asetuksessa tarkoitetut, vähintään neljään ensimmäiseen opintovuoteen kuuluvat opinnot ja jolla on suoritettujen opintojen perusteella riittävät edellytykset kyseisen tehtävän hoitamiseen, voi tilapäisesti toimia hammaslääkärin tehtävässä laillistetun hammaslääkärin johdon ja valvonnan alaisena 3 §:n 1 momentissa tarkoitetussa toimintayksikössä.

Ulkomailla lääketiedettä tai hammaslääketiedettä opiskelevalla on 3 tai 3 a §:ssä tarkoitettu oikeus, kun hän on suorittanut hyväksytysti asianomaisen lääkärikoulutuksen vähintään viiteen tai 3 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa vähintään neljään ensimmäiseen opintovuoteen tai hammaslääkärikoulutuksen vähintään neljään ensimmäiseen opintovuoteen kuuluvat opinnot sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston mahdollisesti määräämät muut opinnot ja harjoittelun.

Proviisoriksi tai farmaseutiksi Suomessa opiskeleva tai ulkomailla vastaavaan ammattiin opiskeleva, joka on suorittanut hyväksytysti yliopiston määräämät perus- ja aineopinnot ja jolla on suoritettujen opintojen perusteella riittävät edellytykset kyseisen tehtävän hoitamiseen, voi suorittaessaan opintoihinsa kuuluvaa harjoittelua tai ensimmäisen harjoittelujakson suoritettuaan tilapäisesti toimia apteekissa, sairaala-apteekissa tai lääkekeskuksessa farmaseutin tehtävässä laillistetun farmaseutin tai proviisorin johdon ja valvonnan alaisena.

Muun kuin 3 ja 3 a–3 c §:ssä mainitun laillistetun ammattihenkilön tehtävässä voi tilapäisesti 3 §:n 1 momentissa tarkoitetussa toimintayksikössä toimia laillistetun ammattihenkilön johdon ja valvonnan alaisena kyseiseen ammattiin Suomessa opiskeleva tai ulkomailla vastaavaan ammattiin opiskeleva henkilö, joka on suorittanut hyväksytysti opinnoistaan kaksi kolmasosaa ja jolla on käytännössä saavutetun kokemuksen tai muiden seikkojen perusteella riittävät edellytykset kyseisen tehtävän hoitamiseen.

Edellä 3 ja 3 a–3 d §:ssä tarkoitetuilla opiskelijoilla ei ole oikeutta toimia tilapäisesti laillistetun ammattihenkilön tehtävässä enää sen jälkeen, kun opintojen aloittamisesta on kulunut yli kymmenen vuotta.

Henkilöllä, jolla on välittömästi ennen laillistamisen edellyttämän peruskoulutuksen suorittamista Suomessa ollut 3, 3 a ja 3 c–3 d §:ssä tarkoitettu oikeus, on tähän tarkoitettuun oikeuteen rinnastettava oikeus ilman erillistä hakemusta 30 päivän ajan koulutuksen suorittamisesta lukien tai kunnes Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto on hakemuksesta myöntänyt oikeuden harjoittaa ammattia laillistettuna ammattihenkilönä, jos oikeus myönnetään ennen kuin 30 päivää on kulunut.

Mitä 2 momentissa säädetään, sovelletaan myös henkilöön,

Terveydenhuollon tai sosiaalihuollon toimintayksikön on nimettävä kirjallisesti 3 ja 3 a–3 d §:ssä tarkoitetulle opiskelijalle ohjaaja, joka on oikeutettu itsenäisesti harjoittamaan kyseistä ammattia laillistettuna ammattihenkilönä ja jolla on riittävä käytännön kokemus. Toimintayksikössä toimivan ohjaajan on seurattava, ohjattava ja valvottava opiskelijan toimintaa sekä viivytyksettä puututtava siinä mahdollisesti ilmeneviin epäkohtiin sekä keskeytettävä toiminta, jos potilasturvallisuus vaarantuu. Toimintayksikön on huolehdittava siitä, että päivystäjänä toimivalla opiskelijalla on aina tavoitettavissa kyseistä ammattia harjoittamaan oikeutettu laillistettu ammattihenkilö, jonka on tarvittaessa saavuttava toimintayksikköön.

Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 4 §:n 1 momentissa ja 5 §:ssä tarkoitetulta Suomen tai jonkin muun Euroopan talousalueen valtion (ETA-valtio) kansalaiselta, joka on suorittanut mainituissa lainkohdissa tarkoitetun koulutuksen Euroopan talousalueeseen kuulumattomassa valtiossa, vaaditaan mainituissa lainkohdissa tarkoitetun ammatinharjoittamisoikeuden saamiseksi, jollei 9 §:n 3 momentista tai 10 §:n 1 momentista muuta johdu, että hän on suorittanut terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen mahdollisesti erikseen määräämät lisäopinnot ja ammattitaidon selvittämiseksi kuulustelun siten, että hänen pätevyytensä vastaa Suomessa suoritettua vastaavaa koulutusta.

Euroopan unioniin kuuluvan valtion (EU-valtio) tai Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion (ETA-valtio) kansalaiselta, joka on suorittanut terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 11 §:n 1–3 momentissa tarkoitetun koulutuksen Euroopan talousalueeseen kuulumattomassa valtiossa, vaaditaan mainituissa lainkohdissa tarkoitetun ammatinharjoittamisoikeuden saamiseksi, että hän on suorittanut Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston mahdollisesti erikseen määräämän palvelun, lisäopinnot ja ammattitaidon selvittämiseksi kuulustelun siten, että hänen pätevyytensä vastaa Suomessa saatua vastaavaa koulutusta.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun koulutuksen suorittanut voi hakemuksesta erityisestä syystä saada Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston luvan toimia tilapäisesti asianomaisessa laillistetun ammattihenkilön tehtävässä julkisen terveydenhuollon toimintayksikössä jo ennen kuin hän on kokonaan hyväksytysti suorittanut 1 momentissa tarkoitetut lisäopinnot ja kuulustelun. Luvan voi saada enintään kahdeksi vuodeksi ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston määräämin ehdoin.

Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 9 §:n 2 momentissa tarkoitetun Suomen tai jonkin muun ETA-valtion kansalaisen, jolle ei ole ETA-valtiossa myönnetty mainitussa lainkohdassa tarkoitettua oikeutta itsenäisesti harjoittaa yleislääkärin ammattia, tulee, ollakseen oikeutettu Suomessa harjoittamaan yleislääkärin ammattia itsenäisesti laillistettuna ammattihenkilönä, suorittaa mainitun lain 4 §:n 2 momentissa tarkoitettu lääkärin perusterveydenhuollon lisäkoulutus.

Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun laillistetun hammaslääkärin tulee, ollakseen oikeutettu Suomessa harjoittamaan hammaslääkärin ammattia itsenäisesti laillistettuna ammattihenkilönä, mainitun lain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun käytännön palvelun suorittamiseksi toimia kuuden kuukauden ajan hammaslääkärin tehtävässä hammaslääkärin ammattia itsenäisesti harjoittamaan oikeutetun laillistetun ammattihenkilön johdon ja valvonnan alaisena.

Erityisestä syystä voidaan 1 momentissa tarkoitettu palvelu terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen harkinnan mukaan korvata myös palvelulla, joka on suoritettu ennen perustutkintoa.

Mitä tässä pykälässä säädetään käytännön palvelusta, sovelletaan myös terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 9 §:n 2 momentissa tarkoitettuun Suomen tai jonkin muun ETA-valtion kansalaiseen, jolle ei ole ETA-valtiossa myönnetty mainitussa lainkohdassa tarkoitettua oikeutta itsenäisesti harjoittaa hammaslääkärin ammattia.

Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 6 §:ssä tarkoitetulta Suomen tai jonkin muun ETA-valtion kansalaiselta, joka on suorittanut mainitussa lainkohdassa tarkoitetun erikoispätevyyden edellyttämän koulutuksen jossakin muussa ETA-valtiossa kuin Suomessa tai Euroopan talousalueeseen kuulumattomassa valtiossa, vaaditaan erikoispätevyyden omaavana laillistettuna ammattihenkilönä toimimiseksi, että hän on suorittanut terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen mahdollisesti erikseen määräämät lisäopinnot ja ammattitaidon selvittämiseksi kuulustelun siten, että hänen pätevyytensä vastaa Suomessa saavutettua erikoispätevyyttä.

EU- tai ETA-valtion kansalaiselta, joka on suorittanut terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 14 §:ssä tarkoitetun erikoispätevyyden edellyttämän koulutuksen jossakin muussa EU- tai ETA-valtiossa kuin Suomessa tai Euroopan talousalueeseen kuulumattomassa valtiossa, vaaditaan erikoispätevyyden omaavana laillistettuna ammattihenkilönä toimimiseksi, että hän on suorittanut Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston mahdollisesti erikseen määräämät lisäopinnot ja ammattitaidon selvittämiseksi kuulustelun siten, että hänen pätevyytensä vastaa Suomessa saavutettua erikoispätevyyttä.

Erikoislääkäri voi Suomessa toimia erikoislääkärin tutkinnosta annetussa asetuksessa (678/1998) tarkoitettua koulutusohjelmaa vastaavalla erikoisalalla.

Erikoishammaslääkäri voi Suomessa toimia erikoishammaslääkärin tutkinnosta annetussa asetuksessa (629/84) tarkoitettua koulutusohjelmaa vastaavalla erikoisalalla.

Kun terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 11 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetusta tutkintotodistuksesta tai sen kanssa vastaavaksi määritellystä koulutuksesta annetusta asiakirjasta ilmenevä terveydenhuollon ammattihenkilön koulutus ja sen lisäksi vaadittava harjoittelu on vähintään vuoden lyhyempi kuin Suomessa vaadittava koulutus ja harjoittelu, terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi vaatia hakijalta lisäksi, että hän on harjoittanut mainituissa lainkohdissa tarkoitettua ammattia jossakin ETA-valtiossa. Tällaista ammattikokemusta terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi vaatia enintään neljä vuotta. Vaadittava aika ei kuitenkaan saa olla pitempi kuin puuttuva koulutusaika kaksinkertaisena, kun puuttuva koulutusaika koskee nuorisoasteen koulutuksen jälkeen suoritettavaa korkeampaa koulutusta, eikä pitempi kuin puuttuva koulutusaika, kun puuttuva koulutusaika koskee ammatillista harjoittelua. Tätä säännöstä sovellettaessa on otettava huomioon 2 momentissa tarkoitettu ammattikokemus.

Jos koulutus on suoritettu sellaisessa ETA- valtiossa, jossa ei säännellä 1 momentissa tarkoitetun ammatin harjoittamista, terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi vaatia, että henkilö on viimeisen kymmenen vuoden aikana harjoittanut päätoimisesti 1 momentissa tarkoitettua ammattia kahden vuoden ajan.

Oikeus 1 momentissa tarkoitetun ammatin harjoittamiseen on myös Euroopan talousalueen ulkopuolella suoritetun, muun ETA-valtion tunnustaman koulutuksen perusteella edellyttäen, että hakija on harjoittanut 1 momentissa tarkoitettua ammattia kolmen vuoden ajan koulutuksen tunnustaneessa ETA-valtiossa.

Sellaiselle ETA-valtion kansalaiselle, jonka tutkintotodistukset tai niiden kanssa vastaaviksi määritellyt koulutuksessa annetut asiakirjat eivät täytä kaikkia kätilön tai sairaanhoitajan koulutuksen vähimmäisvaatimuksia, on tunnustettava riittäväksi näytöksi ETA-valtiossa myönnetyt Euroopan talousalueesta tehdyssä sopimuksessa tarkoitetut kätilön tai sairaanhoitajan tutkintotodistukset tai niiden kanssa vastaaviksi määritellyt koulutuksesta annetut asiakirjat, joiden liitteenä on todistus siitä, että asianomainen on tosiasiallisesti ja luvallisesti harjoittanut kätilön tai sairaanhoitajan toimintaa ainakin kolme vuotta todistuksen antamista edeltäneiden viiden vuoden aikana.

Kun 9 §:n 1 momentissa tarkoitetun ammatin harjoittamiseen vaadittava koulutus Suomessa eroaa olennaisesti koulutuksesta, joka ilmenee terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 11 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetusta tutkintotodistuksesta taikka sen kanssa vastaavaksi määritellystä koulutuksesta annetusta asiakirjasta tai kun ammatillisen toiminnan sisällössä on olennaisia eroja, terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi lisäksi vaatia, että asianomainen henkilö täyttää enintään kolme vuotta kestävän sopeutumisajan tai suorittaa kelpoisuuskokeen. Sopeutumisaika ja kelpoisuuskoe ovat hakijalle valinnaisia.

Sopeutumisaikaa tai kelpoisuuskoetta ei voida vaatia, jos hakijalta vaaditaan 9 §:n 1 momentissa tarkoitettu ammattikokemus.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto määrää hakijalle antamassaan ehdollisessa ammattipätevyyden tunnustamispäätöksessä sopeutumisajan pituuden ja ne tehtävät, joissa sopeutumisaika voidaan täyttää. Lisäksi Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto määrää hakijalle sopeutumisajan ohjaajan ja häneltä vaadittavan pätevyyden. Ohjaajalla pitää olla vähintään viiden vuoden työkokemus.

Sopeutumisaikana on noudatettava Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston määräämiä ehtoja. Hakijan on työskenneltävä sopeutumisaikana potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 2 §:n 4 kohdassa tarkoitetussa terveydenhuollon toimintayksikössä tai sosiaalihuoltolain 24 §:ssä tarkoitettua laitoshuoltoa antavassa sosiaalihuollon toimintayksikössä siten, että hän on suoraan toimintayksikön ylläpitäjän palveluksessa. Hakijan on järjestettävä itselleen sopeutumisajaksi työpaikka. Sopeutumisaikaan voi sisältyä myös täydennyskoulutusta.

Sopeutumisaikana hakija harjoittaa 9 §:n 1 momentissa tarkoitettua ammattia ohjauksen ja valvonnan alaisena. Sopeutumisaikaan voi sisältyä myös täydennyskoulutusta.

Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen hakijalle antamassa päätöksessä määrätään sopeutumisajan pituus ja ne tehtävät, joissa sopeutumisaika voidaan täyttää, ja se pätevyys, joka valvojana toimivalta terveydenhuollon ammattihenkilöltä vaaditaan.

Edellä 9 §:n 1 momentissa tarkoitetun ammatin harjoittamisen edellytyksenä oleva kyky ja taito on osoitettava työnantajan tai valvojana toimivan terveydenhuollon ammattihenkilön antamalla todistuksella.

Sopeutumisajalle määrätyn ohjaajan on seurattava, ohjattava ja valvottava hakijan toimintaa sopeutumisajan aikana sekä viivytyksettä puututtava siinä mahdollisesti ilmeneviin epäkohtiin. Jos potilasturvallisuus voi vaarantua sopeutumisaikana hakijan toiminnan johdosta, ohjaajan tulee ilmoittaa siitä viivytyksettä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle, joka voi määrätä sopeutumisajan keskeytettäväksi.

Ohjaajan tulee antaa lausunto hakijan kyvystä ja taidosta harjoittaa ammattiaan Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle sopeutumisajan päätyttyä. Lausunto on annettava myös, jos sopeutumisaika on keskeytynyt tai keskeytetty.

Kelpoisuuskokeessa selvitetään, onko hakijalla 9 §:n 1 momentissa tarkoitetussa ammatissa tarvittavat tiedot, ja siinä arvioidaan hakijan kyky harjoittaa ammattia. Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen hakijalle antamassa päätöksessä määrätään kokeen pääasiallinen sisältö ja kokeen toimeenpanija.

Kokeen sisällön määräämistä varten laaditaan luettelo aiheista, jotka sisältyvät asianomaiseen ammattiin vaadittavaan koulutukseen Suomessa, mutta jotka eivät ole sisältyneet hakijan koulutukseen. Kokeen tulee sisältää luettelossa olevia aiheita, joiden tuntemista pidetään olennaisen tärkeänä asianomaisen ammatin harjoittamisen kannalta.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto määrää ehdollisessa ammattipätevyyden tunnustamispäätöksessä kelpoisuuskokeen pääasiallisen sisällön ja kokeen toimeenpanijan.

Ilmoitus terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 12 §:ssä tarkoitetusta lääkärin, hammaslääkärin, sairaanhoitajan tai kätilön ammatin väliaikaisesta harjoittamisesta on tehtävä terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle kirjallisesti. Ilmoitukseen on liitettävä todistus siitä, että asianomainen henkilö harjoittaa laillisesti mainittua ammattia siinä ETA-valtiossa, jossa hänellä on toimipaikka, sekä tutkintotodistus, todistus tai muu muodollista kelpoisuutta osoittava asiakirja, joka tarvitaan mainitun ammatin harjoittamiseen. Asiakirjat eivät saa olla niitä esitettäessä 12 kuukautta vanhempia. Ilmoituksesta on käytävä ilmi väliaikaisten palvelujen laatu, palvelujen tarjoamisaika ja -paikka sekä asianomaisen henkilön kansalaisuus. Kun palveluita on annettu kiireellisessä tapauksessa ennen ilmoituksen antamista, on ilmoituksesta käytävä ilmi myös palvelujen kiireellisen antamisen syy.

Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 9 §:ssä tarkoitettuun kirjalliseen ennakkoilmoitukseen on liitettävä todistus siitä, että asianomainen henkilö harjoittaa laillisesti ammattiaan siinä EU- tai ETA-valtiossa, jossa hänellä on toimipaikka, sekä tutkintotodistus, tai muu muodollista kelpoisuutta osoittava asiakirja, joka tarvitaan kyseisen ammatin harjoittamiseen. Lisäksi hakijan on esitettävä todistus siitä, että häneltä ei ole edes väliaikaisesti evätty lupaa ammatin harjoittamiseen. Ilmoituksesta on käytävä ilmi väliaikaisten ja satunnaisten palvelujen laatu, palvelujen tarjoamisaika ja -paikka sekä asianomaisen henkilön kansalaisuus. Ilmoitukseen on sisällytettävä selvitys potilasvahinkolain 4 §:n mukaisen vakuutuksen ottamisesta.

Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 13 §:ssä tarkoitetulta Euroopan talousalueeseen kuulumattoman valtion kansalaiselta, joka on suorittanut mainitun lain 4–6 §:ssä tarkoitetun koulutuksen ulkomailla, vaaditaan ammatinharjoittamisluvan saamiseksi mainitun lain 4–6 §:ssä tarkoitettuihin tehtäviin tai ammatinharjoittamisoikeuden saamiseksi laillistettuna ammattihenkilönä toimimiseen, että hän on suorittanut terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen mahdollisesti määräämät palvelun, lisäopinnot ja ammattitaidon selvittämiseksi kuulustelun siten, että hänen pätevyytensä vastaa Suomessa suoritettua vastaavaa koulutusta ja, että hän on osoittanut omaavansa riittävän kielitaidon. Kielitaitoa todettaessa on pidettävä riittävänä kulloinkin kysymyksessä olevan ammatinharjoittamisluvan tai -oikeuden edellyttämien tehtävien hoidon kannalta välttämätöntä kielitaitoa.

Euroopan talousalueeseen kuulumattoman valtion kansalaiselta, joka on suorittanut terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 4 §:ssä tai 5 §:n 1 momentissa tarkoitetun koulutuksen ulkomailla, vaaditaan ammatinharjoittamisluvan saamiseksi mainituissa lainkohdissa tarkoitettuihin tehtäviin tai ammatinharjoittamisoikeuden saamiseksi laillistettuna ammattihenkilönä toimimiseen, että hän on suorittanut Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston mahdollisesti määräämän palvelun ja lisäopinnot sekä ammattitaidon selvittämiseksi kuulustelun siten, että hänen pätevyytensä vastaa Suomessa suoritettua vastaavaa koulutusta ja että hän on osoittanut omaavansa riittävän kielitaidon. Kielitaitoa todettaessa on pidettävä riittävänä kysymyksessä olevan ammatinharjoittamisluvan tai -oikeuden edellyttämien tehtävien hoidon kannalta välttämätöntä kielitaitoa.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun koulutuksen suorittanut voi hakemuksesta erityisestä syystä saada Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolta luvan toimia tilapäisesti asianomaisessa laillistetun ammattihenkilön tehtävässä julkisen terveydenhuollon toimintayksikössä jo ennen kuin hän on kokonaan hyväksytysti suorittanut 1 momentissa tarkoitetun kuulustelun. Luvan voi saada enintään kahdeksi vuodeksi ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston määräämin ehdoin.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun koulutuksen suorittanut, joka Suomessa osallistuu terveydenhuollon tutkimukseen tai opetukseen kouluttajana ja joka kyseiseen tutkimukseen tai opetukseen liittyen osallistuu potilaiden hoitoon, voi hakemuksesta erityisestä syystä saada Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolta luvan rajoitetusti ja tilapäisesti toimia terveydenhuollon ammattihenkilön tehtävässä. Lupa voidaan myöntää enintään kahdeksi vuodeksi kerrallaan Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston määräämin ehdoin toimipaikka- ja erikoisalakohtaisena. Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että hakijalla on lähtömaassaan voimassa oleva rajoittamaton ammatinharjoittamisoikeus. Luvan myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että hakijalle nimetään vastuuhenkilö, joka on oikeutettu harjoittamaan kyseistä ammattia laillistettuna ammattihenkilönä ja jolla on riittävä käytännön kokemus. Vastuuhenkilö on nimettävä jokaiseen toimintayksikköön, jossa hakija osallistuu potilaiden hoitoon. Vastuuhenkilön on seurattava, valvottava ja tarvittaessa ohjattava luvan saaneen toimintaa terveydenhuollon ammattihenkilön tehtävässä.

Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 20 §:ssä tarkoitettuun ilmoitukseen tulee merkitä terveydenhuollon ammattihenkilön henkilötiedot ja toimi- ja asuinpaikka sekä itsenäisen ammatin harjoittamisen laatu ja aloittamisajankohta. Myös toiminnan lopettamisesta tulee tehdä ilmoitus terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle.

Pohjoismaan kansalaisen oikeudesta toimia Suomessa terveydenhuollon ammattihenkilönä säädetään terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 3 §:ssä. Lain 3 §:ssä mainitun sopimuksen (SopS 2/1994) nojalla hakijalle voidaan myöntää oikeus Suomessa käyttää sopimuksessa säädettyä terveydenhuollon ammattinimikettä.

Laillistettu optikko ei saa itsenäisesti määrätä silmälaseja:

Piilolaseja saa 1 momentissa säädetyin rajoituksin määrätä ja sovittaa laillistettu optikko, joka on suorittanut tällaisen pätevyyden edellyttämän lisäkoulutuksen. Laillistetun optikon tulee lisäksi varmistua siitä, ettei piilolasien käyttämiselle ole estettä.

Mitä 2 momentissa säädetään piilolaseista, sovelletaan myös muihin silmälaseihin rinnastettaviin optisiin välineisiin, jotka on tarkoitettu heikkonäköisille näkökyvyn parantamiseksi.

16 § on kumottu A:lla 3.7.2025/503, joka on voimassa 1.8.2025 alkaen. Aiempi sanamuoto kuluu:

Laillistettu hammasteknikko saa suorittaa hammaslääkärin antamia hammasteknisiä töitä sekä irrotettavien hammasproteesien teknisiä korjauksia.

Erikoishammasteknikolla tarkoitetaan henkilöä, joka on toiminut viisi vuotta laillistettuna hammasteknikkona ja suorittanut asianomaisen erikoispätevyyden edellyttämän koulutuksen.

Erikoishammasteknikko saa itsenäisesti valmistaa ja sovittaa irrallisia kokoproteeseja niiden käyttäjille. Erikoishammasteknikko ei saa kuitenkaan itsenäisesti valmistaa ja sovittaa proteeseja:

Valtioneuvosto kutsuu terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 41 §:ssä tarkoitettuun neuvottelukuntaan enintään 12 jäsentä sekä kullekin henkilökohtaisen varajäsenen. Valtioneuvosto määrää jäsenten keskuudesta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Jäsenten tulee edustaa terveydenhuolto- ja opetusviranomaisia, lääketieteellisiä ja hammaslääketieteellisiä tiedekuntia ja yksiköitä sekä terveydenhuollon ammattihenkilöiden koulutuksesta vastaavia muita korkeakouluja ja oppilaitoksia.

Jos jäsen tai varajäsen eroaa tai kuolee kesken toimikautensa, sosiaali- ja terveysministeriö kutsuu hänen tilalleen uuden jäsenen tai varajäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Neuvottelukunta voi asettaa asioiden valmistelua varten jaostoja, joiden tehtävät sen tulee määritellä.

Neuvottelukunnan tulee kuulla terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattijärjestöjä ja työnantajatahoa sekä muita asiantuntijoita.

Neuvottelukunnan tehtävänä on sen lisäksi, mitä terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 41 §:ssä säädetään:

Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen sekä yleislääketieteen erityiskoulutuksen koordinaatiojaostolla on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä enintään 18 muuta jäsentä, joilla kullakin on henkilökohtainen varajäsen.

Jäsenten tulee edustaa julkista ja yksityistä palvelujärjestelmää, terveydenhuolto- ja opetusviranomaisia, kaikkia lääketieteen ja hammaslääketieteen ylimpiä korkeakoulututkintoja antavia yliopistoja, erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksessa olevia, alan ammattijärjestöjä, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoa sekä muita keskeisiä sidosryhmiä.

Jos jaoston jäsen tai varajäsen eroaa tai kuolee kesken toimikauden, sosiaali- ja terveysministeriö määrää edustajan hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Jaostolla on pääsihteeri, jonka sosiaali- ja terveysministeriö nimeää.

Valtakunnallisen erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen sekä yleislääketieteen koordinaatiojaoston tulee:

Koordinaatiojaosto voi tarvittaessa asettaa työryhmiä sekä kutsua pysyviä tai tilapäisiä asiantuntijoita.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1994.

Asetuksen 5 §:ssä tarkoitettua vaatimusta lääkärin perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen suorittamisesta sovelletaan kuitenkin 1 päivästä tammikuuta 1995.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.