Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (1)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 249/1996 | 1996-04-15 | muutt. 1 §, 5 §:ää ja 6 § | 6 |
Sosiaali- ja terveysministeriö on 27 päivänä elokuuta 1965 annetun terveydenhoitolain (469/65) 52 §:n, sellaisena kuin se on 8 päivänä tammikuuta 1993 annetussa laissa(90/93), nojalla päättänyt:
1 §
Tällä päätöksellä sosiaali- ja terveysministeriö antaa yleiset määräykset talousveden laatuvaatimuksista sekä tarpeellisista tutkimuksista. Lisäksi tällä päätöksellä pannaan täytäntöön Euroopan talousyhteisön direktiivi (80/778/ETY) juomaveden laadusta.
Tällä päätöksellä sosiaali- ja terveysministeriö antaa yleiset määräykset talousveden laatuvaatimuksista sekä tieteellistä tutkimuksista. Lisäksi tällä päätöksellä pannaan täytäntöön Euroopan talouspulalta koskevan sopimuksen liitteeseen XX sisältyvä Euroopan talousyhteisön direktiivi (80/778/ETY) juomaveden laadusta.
1 §
Tällä päätöksellä sosiaali- ja terveysministeriö antaa yleiset määräykset talousveden laatuvaatimuksista sekä tieteellistä tutkimuksista. Lisäksi tällä päätöksellä pannaan täytäntöön Euroopan talouspulalta koskevan sopimuksen liitteeseen XX sisältyvä Euroopan talousyhteisön direktiivi (80/778/ETY) juomaveden laadusta.
2 §
Tässä päätöksessä talousvedellä tarkoitetaan juomavettä sekä elintarvikkeiden valmistuksen, jalostuksen, säilytyksen tai kaupanpidon yhteydessä käytettävää vettä.
Tämä päätös ei koske luonnon kivennäisvettä eikä lääketieteellisiin tarkoituksiin käytettävää vettä.
3 §
Talousvedessä ei saa olla mikrobeja, jotka voivat aiheuttaa terveyshaittoja veden käyttäjille, eikä haitallisia kemiallisia aineita niin suurina pitoisuuksina, että terveyshaittoja voi aiheutua joko äkillisinä tai pitkäaikaisen, jatkuvan altistumisen seurauksena. Talousveden oltava myös muuten käyttötarkoitukseensa soveltuvaa. Veden tulee olla kirkasta ja väritöntä, eikä siinä saa olla vierasta hajua tai makua. Vesi ei myöskään saa aiheuttaa merkittävää syöpymistä tai saostumien syntymistä vesijohdoissa ja vedenkäyttölaitteissa.
4 §
Sellaisen vesilaitoksen jakaman vesijohtoveden, jota enemmän kuin 50 henkilöä tai 10 asuinhuoneistoa käyttää talousvetenä, on täytettävä tämän päätöksen liitteen I taulukoiden 1, 2 ja 3 mukaiset laatuvaatimukset. Sellaisen veden, jota käytetään elintarvikkeita valmistavassa yrityksessä ihmisten käyttöön tarkoitettujen tuotteiden tai aineiden valmistukseen, jalostukseen, säilytykseen tai kaupanpitoon, taikka joka vaikuttaa valmiin elintarvikkeen terveellisyyteen, on täytettävä liitteen I taulukon 1 mukaiset vaatimukset, sekä taulukon 2 mukaiset vaatimukset sellaisten parametrien suhteen, jotka vaikuttavat valmiin elintarvikkeen terveellisyyteen.
Laatuvaatimukset koskevat vesilaitoksen toimittamaa talousvettä siinä kohdassa, jossa vesi tulee kuluttajan käyttöön, sekä pakattuna kaupan pidettävää talousvettä.
Pakattuna kaupan pidettävän talousveden laadusta on näiden vaatimusten lisäksi voimassa eräistä marja-, hedelmä- ja kasvisvalmisteista sekä eräistä juomista annetun asetuksen (129/90) nojalla annetut laatuvaatimukset.
5 §
Sosiaali- ja terveysministeriö voi tarvittaessa myöntää määräaikaisia poikkeuksia tämän päätöksen liitteen I taulukoiden 2 ja 3 mukaisten laatuvaatimusten täyttämisestä seuraavin perustein:
- tilanne johtuu veden ottokohdan maaperän luonteesta ja rakenteesta tai
- tilanne johtuu poikkeuksellisista sääoloista.
Jos vesilaitos, jolle poikkeuslupa on myönnetty, toimittaa talousvettä vähintään 1 000 m 3 /d taikka vähintään 5 000 kuluttajalle, sosiaali- ja terveysministeriö ilmoittaa poikkeuksesta Euroopan yhteisöjen komissiolle.
Jos vesilaitos, jolle poikkeuslupa on myönnetty, toimittaa talousvettä vähintään 1 000 m 3 /d taikka vähintään 5 000 kuluttajalle, sosiaali- ja terveysministeriö ilmoittaa poikkeuksesta EFTA:n valvontaviranomaiselle.
6 §
Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on valvottava säännöllisin tutkimuksin sellaista vesijohtovettä, jota enemmän kuin 50 henkilöä käyttää talousvetenä, tai vettä, jota käytetään kaupan pidettävien elintarvikkeiden ammattimaiseen valmistukseen taikka sanotunlaisten elintarvikkeiden käsittelyn, jalostuksen, säilyttämisen ja markkinoinnin yhteydessä. Valvontatutkimusten vähimmäistiheydet on esitetty liitteessä II.
Kunnan terveysvalvontaviranomaisen on valvottava säännöllisin tutkimuksin sellaista vesijohtovettä, jota enemmän kuin 50 henkilöä tai 10 asuinhuoneistoa käyttää talousvetenä, tai vettä, jota käytetään elintarvikkeita valmistavassa yrityksessä ihmisten käyttöön tarkoitettujen tuotteiden tai aineiden valmistukseen, jalostukseen, säilytykseen tai kaupanpitoon. Valvontatutkimusten vähimmäistiheydet on esitetty liitteessä II.
Kunnan terveydensuojeluviranomainen voi määrätä säännöllisen valvonnan alaiseksi muunkin kuin edellä mainitun vesijohtoveden, jota suurehkossa määrin käytetään talousvetenä.
Kunnan terveysvalvontaviranomainen voi määrätä säännöllisen valvonnan alaiseksi muunkin kuin edellä mainitun vesijohtoveden, jota suurehkossa määrin käytetään talousvetenä.
6 §
Kunnan terveysvalvontaviranomaisen on valvottava säännöllisin tutkimuksin sellaista vesijohtovettä, jota enemmän kuin 50 henkilöä tai 10 asuinhuoneistoa käyttää talousvetenä, tai vettä, jota käytetään elintarvikkeita valmistavassa yrityksessä ihmisten käyttöön tarkoitettujen tuotteiden tai aineiden valmistukseen, jalostukseen, säilytykseen tai kaupanpitoon. Valvontatutkimusten vähimmäistiheydet on esitetty liitteessä II.
Kunnan terveysvalvontaviranomainen voi määrätä säännöllisen valvonnan alaiseksi muunkin kuin edellä mainitun vesijohtoveden, jota suurehkossa määrin käytetään talousvetenä.
7 §
Säännölliseen valvontaan kuuluvien vesilaitosten valvontaa varten tulee laatia laitoskohtainen valvontatutkimusohjelma, jossa laitoksen ominaispiirteet on otettu huomioon. Ohjelmaan tulee myös sisällyttää paikallisista olosuhteista, kuten vedenottamon haavoittuvasta sijainnista tai läheisistä onnettomuusalttiista toiminnoista aiheutuvat erityisvalvonnan tarpeet. Tällä tarkoitetaan muidenkin kuin liitteen I taulukoissa 1, 2 ja 3 esitettyjen parametrien sisällyttämistä valvontatutkimuksiin taikka valvontatutkimusten tiheyden lisäämistä terveydellisten olojen turvaamisen kannalta tarpeellisten parametrien suhteen.
Valvontatutkimusohjelma on tarkistettava vähintään kolmen vuoden välein ja muulloinkin, milloin sitä olosuhteiden muuttumisen takia on pidettävä tarpeellisena.
8 §
Valvontatutkimusohjelman tulee sisältää vähintään liitteen II mukaiset määritykset, ja näytteenottotiheyden tulee olla vähintään siinä esitetyn mukainen.
Jos edellisen vuoden aikana otetuista näytteistä saadut tulokset ovat tasalaatuisia ja olennaisesti parempia kuin liitteessä I esitetyt raja-arvot edellyttävät, ja jos ei ole havaittu tekijää, joka todennäköisesti aiheuttaisi veden laadun huononemista, liitteen II mukaista vähimmäistutkimustiheyttä voidaan harventaa enintään seuraavasti:
- pintavesilaitosten jakaman veden laadun tutkimusten määrä jaetaan kahdella, lukuunottamatta mikrobiologisille määrityksille säädettyä tiheyttä;
- pohjavesilaitosten jakaman veden laadun tutkimusten määrä jaetaan neljällä ottaen kuitenkin huomioon desinfioinnin aiheuttamat vaatimukset tutkimustiheydelle.
9 §
Jos vettä käsitellään, raakavesi on tutkittava vähintään neljä kertaa vuodessa niiden parametrien suhteen, joiden pitoisuutta muutetaan vedenkäsittelyssä. Raakavesi on tutkittava myös aina ennen uuden vedenottamon käyttöönottoa. Tekopohjavesilaitosten raakavedellä tarkoitetaan vesistöstä otettavaa maahan imeytettävää pintavettä.
10 §
Valvontatutkimuksissa on käytettävä SFS-standardien mukaisia määritysmenetelmiä tai niiden puuttuessa ISO-standardien mukaisia määritysmenetelmiä, taikka sellaisia menetelmiä, jotka määritystarkkuudeltaan ja luotettavuudeltaan vastaavat vähintään näitä menetelmiä.
11 §
Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 1994. Tällä päätöksellä kumotaan lääkintöhallituksen 12.12.1990 antama yleiskirje no. 1977.
Päätöksen 5 §:ssä tarkoitettua poikkeuslupaa on haettava viimeistään vuoden kuluessa päätöksen voimaantulosta.
ETA-sopimuksen liite XX: neuvoston direktiivi (80/778/ETY)
Liite I
TALOUSVEDEN LAATUVAATIMUKSET
Taulukko 1. Terveydelliset laatuvaatimukset (mikrobiologiset ja myrkyllisiä aineita koskevat parametrit sekä aineita, jotka liiallisina määrinä esiintyessään voivat olla haitallisia)
| Mikrobiologiset laatuvaatimukset | Enimmäistiheys |
| Koliformiset bakteerit * | alle 1/100 ml |
| Escherichia coli (alustava tunnistus) | alle 1/100 ml |
| 1) Fekaaliset streptokokit (37°C, 48h) | alle 1/100 ml |
| 1) Sulfiittia pelkistävät klostridit | alle 1/20 ml |
* 95 % näytteistä tulee olla vaatimukset täyttäviä ja näytteiden määrän tähän nähden riittävä
1) ks. huomautus 2 liitteessä II "Talousveden valvontatutkimusten tiheydet"
| Kemialliset laatuvaatimukset | Enimmäispitoisuus, mg/l |
| Arseeni, As | 0,01 |
| Kadmium, Cd | 0,005 |
| Kromi, Cr | 0,05 |
| Lyijy, Pb | 0,01 |
| Fluoridi, F - | 1,5 |
| Nitraatti, NO3 - | 25 |
| - " -, NO 3 -N | 6,0 |
| Nitriitti, NO 2- | 0,1 |
| - " -, NO 2 -N | 0,03 |
| Kloroformi, CHCl 3 | 0,2 |
| Diklooribromimetaani, CHBrCl 2 | 0,06 |
| Kloorifenolit (summa) * | 0,01 |
| 1) Antimoni, Sb | 0,005 |
| 1) Barium, Ba | 0,7 |
| 1) Elohopea, Hg | 0,001 |
| 1) Boori, B | 0,3 |
| 1) Nikkeli, Ni | 0,02 |
| 1) Molybdeeni, Mo | 0,07 |
| 1) Seleeni, Se | 0,01 |
| 1) Syanidi, CN- | 0,05 |
| 1) Hiilitetrakloridi, CCl4 | 0,002 |
| 1) Pestisidit, kokonaismäärä | 0,0005 |
| 1) - " -, yksittäinen aine | 0,0001 |
| 1) Polysykliset aromaattiset hiilivedyt, PAH** | 0,0002 |
Muiden kuin taulukossa 1 esiintyvien orgaanisten klooriyhdisteiden raja-arvoja on esitetty taulukossa 4.
* summa = tri-, tetra- ja pentakloorifenolien yhteispitoisuus
** vertailuaineina fluoranteeni, 3,4- ja 11,12-benso(bk)fluoranteeni, 3,4-benso(a)pyreeni, 1,12-bensoperyleeni, indaani-(1,2,3-cd)-pyreeni
1) ks. huomautus 2 liitteessä II "Talousveden valvontatutkimusten tiheydet"
Liite I/2
Taulukko 2. Teknis-esteettiset laatuvaatimukset (organoleptiset ja fysikaalis-kemialliset parametrit sekä aineita, jotka liiallisina määrinä esiintyessään voivat olla haitallisia)
| Enimmäispitoisuus, mg/l | |
| Alumiini, Al | 0,2 |
| Ammonium, NH 4+ | 0,5 |
| - " -, NH 4 -N | 0,4 |
| Kalsium, Ca | 100 |
| Kloridi, Cl - | 100 |
| KMnO 4 -luku | 12 |
| COD Mn, O2 | 3,0 |
| Kupari, Cu | 1,0 |
| Mangaani, Mn | 0,05 |
| Rauta, Fe | 0,2 |
| Sinkki, Zn | 3,0 |
| Sulfaatti, SO 4 = | 150 |
| 1) Fosfaatti, PO4 -P | 0,1 |
| 1) Mineraaliöljyt | 0,05 |
| 1) Natrium, Na | 150 |
| 1) Kjeldahl-typpi | 1 |
| 1) Liuenneet tai emulgoituneet hiilivedyt | 0,01 |
| 1) Fenolit | 0,0005 |
| 1) Pinta-aktiiviset aineet | 0,2 |
| 1) Hopea, Ag | 0,01 |
| 1) Kalium, K | 12 |
| 1) Magnesium, Mg | 50 |
| 1) Kuivausjäännös (180°C) | 1 500 |
| Vaatimustaso | |
| pH | 6,5 - 9,5 |
| Sameus (FTU) | <4 |
| Väriluku | <15 |
| Haju ja maku (laimennusluku) | <2/12°C; <3/25°C |
| Lämpötila (°C) | <25 |
1) ks. huomautus 2 liitteessä II "Talousveden valvontatutkimusten tiheydet"
Seuraavia tavoitearvoja tulisi soveltaa pyrittäessä turvaamaan talousveden hyvä laatu:
| heterotrofinen pesäkeluku | (22°C, 72h) | <100/ml |
| - " - | (37°C, 48h) | <10/ml |
aktiivisen kloorin kokonaismäärä <1 mg/l, alumiini <0,1, ammonium <0,2, kloridi <25, KMnO 4 -luku <8 (CODMn <2,0), kupari <0,3, orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC) <2,0,
sulfaatti <50, pH 7,0 - 8,8, sameus <0,4, sähkönjohtavuus <40, väriluku <5
Liite I/3
Taulukko 3. Alimmat sallitut pitoisuudet talousvedelle, joka on pehmennetty*
| Kokonaiskovuus | 1,5 mmol/l Ca |
| Alkaliteetti | 0,5 mmol/l HCO 3- |
Veden pH-arvon tulee olla sellainen, että vesi ei aiheuta sen kanssa kosketuksiin joutuvan materiaalin merkittävää syöpymistä. Veden natriumpitoisuus on pyrittävä pitämään mahdollisimman alhaisena.
* Ioninvaihtokäsittely raudan tai mangaanin poistamiseksi vaikuttaa myös vettä pehmentävästi
Liite I/4
Taulukko 4. Maailman terveysjärjestön määrittelemät eräiden harvoin esiintyvien aineiden terveysperusteiset enimmäispitoisuudet talousvedessä (WHO, 1993)
| Dikloorimetaani | 20 µg/l |
| 1,2-dikloorietaani | 30 µg/l |
| 1,1,1-trikloorietaani | 2 000 µg/l |
| Vinyylikloridi | 5 µg/l |
| 1,1-dikloorieteeni | 30 µg/l |
| 1,2-dikloorieteeni | 50 µg/l |
| Trikloorieteeni | 70 µg/l |
| Tetrakloorieteeni | 40 µg/l |
| Benseeni | 10 µg/l |
| Tolueeni | 700 µg/l |
| Ksyleeni | 500 µg/l |
| Etyylibenseeni | 300 µg/l |
| Styreeni | 20 µg/l |
| Monoklooribenseeni | 300 µg/l |
| 1,2-diklooribenseeni | 1 000 µg/l |
| 1,4-diklooribenseeni | 300 µg/l |
| Triklooribenseenit (summa) | 20 µg/l |
| Dietyyliheksyyliadipaatti | 80 µg/l |
| Dietyyl iheksyyliftalaatti | 8 µg/l |
| Aktyyliamidi | 0,5 µg/l |
| Epikloorihydriini | 0,4 µg/l |
| Heksaklooributadieeni | 0,6 µg/l |
| EDTA | 200 µg/l |
| NTA | 200 µg/l |
| Tributyylitinaoksidi | 2 µg/l |
| Formaldehydi | 900 µg/l |
| Bromoformi | 100 µg/l |
| Dibromikloorimetaani | 100 µg/l |
| Bromaatti | 25 µg/l |
| Dikloorietikkahappo | 50 µg/l |
| Trikloorietikkahappo | 100 µg/l |
| Triklooriasetaldehydi/kloraalihydraatti | 10 µg/l |
| Diklooriasetonitriili | 90 µg/l |
| Dibromiasetonitriili | 100 µg/l |
| Triklooriasetonitriili | 1 µg/l |
| Syanogeenikloridi (syanidina) | 70 µg/l |
| Monoklooriamiini | 3 mg/l |
| Kloriitti | 0,2 mg/l |
Liite II
TALOUSVEDEN VALVONTATUTKIMUSTEN TIHEYDET
Taulukko 1. Säännölliseen valvontaan kuuluvan vesijohtoveden vähimmäistutkimustiheydet
| Kuluttajien määrä jakelualueella(henkilömäärä) | Näytteiden määrä vuodessa 1)2) | |||
| Tutkimus | ||||
| C 1 | C 2 | C 3 | C 43) | |
| alle 500 | 4 | 4 | 4 | ks. allaoleva selitys |
| 500–5 000 | 6 | 4 | 4 | |
| 5 000–10 000 | 8 | 4 | 4 | |
| 10 000–50 000 | 12 | 4 | 4 | |
| 50 000–100 000 | 60 | 6 | 4 | |
| 100 000–150 000 | 120 | 12 | 4 | |
| 150 000–300 000 | 180 | 18 | 4 | |
| 300 000-500 000 | 360 | 36 | 6 | |
| 500 000–1 milj. | 360 | 60 | 10 | |
| yli 1 milj. | 360 | 120 | 20 | |
1) tasaisin väliajoin jakeluverkon eri osista
2) jos vesi desinfioidaan, näytteiden määrä mikrobiologista tutkimusta varten on kaksinkertainen
3) valvontatutkimusohjelmasta ja siihen sisältyvistä parametreista riippuen 1 kerran vuodessa – 1 kerran 5 vuodessa
Huomautus 1: Elintarvikkeiden teollisessa valmistuksessa käytettävää vettä tutkitaan vähintään yhtä tiheästi kuin alle 500 kuluttajan vesijohtovettä.
Tutkimus C1: Haju ja maku aistinvaraisesti, pH, sähkönjohtavuus, vapaa aktiivinen kloori (tai muun desinfiointiaineen jäännös), koliformiset bakteerit, ja jos näitä todetaan, alustavaE. coli.
Tutkimus C2: Kuten C1 ja lisäksi lämpötila, sameus, väri, KMnO4 -luku ja/tai TOC, nitraatti, nitriitti, ammonium ja heterotrofinen pesäkeluku.
Liite II/2
Tutkimus C3: Kuten C2 ja lisämäärityksiä seuraavan luettelon mukaisesti
| Aktiivinen kokonaiskloori | x* |
| Alkaliteetti | x |
| Hiilidioksidi | x |
| Kokonaiskovuus tai Ca ja Mg | x |
| Rauta | x |
| Alumiini | (x) |
| Fluoridi | (x) |
| Kloridi | (x) |
| Kupari | (x) |
| Mangaani | (x) |
| Sulfaatti | (x) |
| Lisäksi ne määritykset, jotka on sisällytetty valvontatutkimusohjelmaan | |
x* = jos vettä desinfioidaan kloorilla
(x) = jos ko. aineelle on todettu kohonneita pitoisuuksia tai pitoisuus vaihtelee
Tutkimus C4 (erityisvalvonta): Kuten C3 sekä valvontatutkimusohjelmaan sisällytetyt paikallisista oloista riippuvat erityismääritykset.
Huomautus 2: Liitteen I taulukoissa huomautuksella"1)" merkityt määritykset tehdään kerran, ja jos pitoisuudet todetaan selvästi raja-arvot alittaviksi eikä ole ilmeistä syytä niiden nousemiseen, myöhemmin 5–10 vuoden välein.
249/1996
Tämä päätös tulee voimaan 15 päivänä huhtikuuta 1996.