Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (12)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 880/1996 | 1996-12-01 | muutt. 1, 5, 6 ja 20 §:ää sekä 4 § | 2 |
| 185/1998 | 1998-04-01 | muutt. 1 §:ää | |
| 356/1999 | 1999-04-01 | muutt. 1, 3 ja 19 §:ää | |
| 181/2001 | 2001-03-15 | 5 | |
| 330/2001 | 2001-04-15 | muutt. 19 § | 2 |
| 707/2002 | 2002-09-01 | muutt. 1, 3 ja 5 §:ää | |
| 1151/2002 | 2003-01-01 | muutt. 1 §:ää | |
| 836/2004 | 2004-09-13 | muutt. 18 § | 1 |
| 75/2008 | 2008-03-01 | muutt. 1 §:ää | |
| 1006/2008 | 2009-01-01 | muutt. 1 ja 18 §:ää sekä 4 ja 5 § | 11 |
| 517/2009 | 2010-01-01 | 27 | |
| 1011/2009 | 2010-01-01 | muutt. 1 §:ää | 1 |
Sisäasiainministerin esittelystä säädetään 7 päivänä huhtikuuta 1995 annetun poliisilain (493/95) 6, 33 ja 54 §:n sekä poliisin hallinnosta 14 päivänä helmikuuta 1992 annetun lain(110/92) 16 §:n nojalla:
1 §
Poliisimiehet kuuluvat päällystöön, alipäällystöön tai miehistöön.
Poliisimiehiä ovat:
päällystöön kuuluvat poliisiylijohtaja, poliisijohtaja, poliisiylitarkastaja, lääninpoliisineuvos, poliisitarkastaja, lääninylikomisario, lääninkomisario, nimismies, apulaisnimismies, poliisimestari, apulaispoliisimestari, hallinto-osaston johtaja, lupapalvelutoimiston toimistonjohtaja, keskusrikospoliisin päällikkö ja apulaispäällikkö sekä keskusrikospoliisin toimistopäällikkö, suojelupoliisin päällikkö ja suojelupoliisin osastopäällikkö, ylitarkastaja ja tarkastaja, poliisiopiston johtaja, poliisikoulun johtaja, poliisikoiralaitoksen johtaja, rikosylitarkastaja, rikostarkastaja, rikosylikomisario, ylikomisario, rikoskomisario, komisario ja poliisipäällystön virkatutkinnon suorittanut opettaja;
alipäällystöön kuuluvat rikosylikonstaapeli, ylikonstaapeli, ylietsivä ja poliisialipäällystön virkatutkinnon taikka poliisialipäällystön tutkinnon suorittanut opettaja; sekä
alipäällystöön kuuluvat rikosylikonstaapeli, ylikonstaapeli, poliisialipäällystön virkatutkinnon suorittanut ylietsivä ja poliisialipäällystön virkatutkinnon suorittanut opettaja; sekä
miehistöön kuuluvat vanhempi rikoskonstaapeli, vanhempi konstaapeli, etsivä, kouluttaja, nuorempi konstaapeli ja poliisikokelas.
miehistöön kuuluvat vanhempi rikoskonstaapeli, vanhempi konstaapeli, etsivä, nuorempi konstaapeli ja poliisin perustutkinnon tai poliisimiehistön virkatutkinnon suorittanut kouluttaja.
Poliisimiehiä ovat:
päällystöön kuuluvat poliisiylijohtaja, poliisijohtaja, poliisiylitarkastaja, lääninpoliisineuvos, poliisitarkastaja, lääninylikomisario, lääninkomisario, nimismies, apulaisnimismies, poliisimestari, apulaispoliisimestari, hallinto-osaston johtaja, lupapalvelutoimiston toimistonjohtaja, keskusrikospoliisin päällikkö ja apulaispäällikkö sekä keskusrikospoliisin toimistopäällikkö, suojelupoliisin päällikkö ja suojelupoliisin osastopäällikkö, ylitarkastaja ja tarkastaja, poliisiopiston johtaja, poliisikoulun johtaja, poliisikoiralaitoksen johtaja, rikosylitarkastaja, rikostarkastaja, rikosylikomisario, ylikomisario, rikoskomisario, komisario ja poliisipäällystön virkatutkinnon suorittanut opettaja;
alipäällystöön kuuluvat rikosylikonstaapeli, ylikonstaapeli, poliisialipäällystön virkatutkinnon suorittanut ylietsivä ja poliisialipäällystön virkatutkinnon suorittanut opettaja; sekä
miehistöön kuuluvat vanhempi rikoskonstaapeli, vanhempi konstaapeli, etsivä, nuorempi konstaapeli ja poliisin perustutkinnon tai poliisimiehistön virkatutkinnon suorittanut kouluttaja.
Edellä 1 momentissa tarkoitettuja poliisimiehiä ovat myös sisäasiainministeriön poliisiosaston poliisijohtaja, poliisiylitarkastaja ja poliisitarkastaja, hätäkeskuslaitoksen ja Hallinnon tietotekniikkakeskuksen poliisimiehet sekä siviilihenkilöstön osallistumisesta kriisinhallintaan annetun lain (1287/2004) perusteella poliisitehtäviin nimitetyt poliisimiehet.
1 §
Poliisimiehet kuuluvat päällystöön, alipäällystöön tai miehistöön.
Poliisimiehiä ovat:
päällystöön kuuluvat poliisiylijohtaja, poliisijohtaja, poliisiylitarkastaja, lääninpoliisineuvos, poliisitarkastaja, lääninylikomisario, lääninkomisario, nimismies, apulaisnimismies, poliisimestari, apulaispoliisimestari, hallinto-osaston johtaja, lupapalvelutoimiston toimistonjohtaja, keskusrikospoliisin päällikkö ja apulaispäällikkö sekä keskusrikospoliisin toimistopäällikkö, suojelupoliisin päällikkö ja suojelupoliisin osastopäällikkö, ylitarkastaja ja tarkastaja, poliisiopiston johtaja, poliisikoulun johtaja, poliisikoiralaitoksen johtaja, rikosylitarkastaja, rikostarkastaja, rikosylikomisario, ylikomisario, rikoskomisario, komisario ja poliisipäällystön virkatutkinnon suorittanut opettaja;
alipäällystöön kuuluvat rikosylikonstaapeli, ylikonstaapeli, poliisialipäällystön virkatutkinnon suorittanut ylietsivä ja poliisialipäällystön virkatutkinnon suorittanut opettaja; sekä
miehistöön kuuluvat vanhempi rikoskonstaapeli, vanhempi konstaapeli, etsivä, nuorempi konstaapeli ja poliisin perustutkinnon tai poliisimiehistön virkatutkinnon suorittanut kouluttaja.
2 §
Poliisihallituksen poliisiylijohtaja ja poliisijohtaja ovat kaikkien poliisin henkilöstöön kuuluvien esimiehiä.
Poliisin ylijohtoon kuuluvat poliisiylijohtaja ja poliisijohtaja ovat kaikkien poliisin henkilöstöön kuuluvien esimiehiä.
Poliisihallituksen ja aluehallinnon viranomaisen poliisin vastuualueen poliisiylitarkastajalla on oikeus yksittäistapauksessa antaa poliisin toimintaa koskevia käskyjä ja ohjeita.
Poliisin ylijohtoon kuuluvalla poliisiylitarkastajalla on oikeus yksittäistapauksessa antaa poliisin toimintaa koskevia käskyjä ja ohjeita.
Poliisihallituksen ja aluehallinnon viranomaisen poliisin vastuualueen poliisitarkastajalla ja ylikomisariolla on oikeus vastuualueellaan antaa paikallispoliisin toimintaa yksittäistapauksessa koskevia ohjeita.
Poliisin ylijohtoon kuuluvalla ylikomisariolla on oikeus vastuualueellaan antaa paikallispoliisin toimintaa yksittäistapauksessa koskevia ohjeita.
2 §
Poliisin ylijohtoon kuuluvat poliisiylijohtaja ja poliisijohtaja ovat kaikkien poliisin henkilöstöön kuuluvien esimiehiä.
Poliisin ylijohtoon kuuluvalla poliisiylitarkastajalla on oikeus yksittäistapauksessa antaa poliisin toimintaa koskevia käskyjä ja ohjeita.
Poliisin ylijohtoon kuuluvalla ylikomisariolla on oikeus vastuualueellaan antaa paikallispoliisin toimintaa yksittäistapauksessa koskevia ohjeita.
3 §
Poliisin lääninjohtoon kuuluvat lääninpoliisineuvos ja poliisitarkastaja ovat läänin paikallispoliisin ja poliisin lääninjohdon alaiseksi määrättyjen poliisin yksikköjen henkilöstön esimiehiä.
Poliisin lääninjohtoon kuuluvalla lääninylikomisariolla ja lääninkomisariolla on oikeus antaa poliisin lääninjohdon alaiselle paikallispoliisin henkilöstölle poliisitoimintaa yksittäistapauksessa koskevia käskyjä ja ohjeita.
4 §
Paikallispoliisin henkilöstön esimies on poliisipäällikkö, jollei johtosuhteista muuta säädetä tai määrätä.
Paikallispoliisiin kuuluvan poliisiyksikön esimies on poliisimestari tai nimismies, jollei johtosuhteista muuta säädetä tai määrätä.
Paikallispoliisin ja poliisin valtakunnallisten yksikköjen toimintayksikköjen toimintaa johtavat päällystöön kuuluvat poliisimiehet tehtäväalueellaan. Paikallispoliisissa tulee aina olla yleisjohtajaksi määrätty päällystöön kuuluva poliisimies, joka vastaa toimialueensa kenttätoiminnan operatiivisesta johtamisesta työvuoronsa aikana. Yleisjohtaja on tehtävässään toimialueellaan paikallispoliisin ja tehtävällään johdettavana olevan muun poliisin henkilöstön esimies, jollei 6 §:n 1 momentin nojalla toisin määrätä. Yleisjohtajan toimialue voi käsittää yhden poliisilaitoksen taikka useamman poliisilaitoksen muodostaman yleisjohtoalueen.
Paikallispoliisin toimintayksikön kenttäjohtajaksi määrätty poliisimies vastaa toimialueensa kenttätoiminnan operatiivisesta johtamisesta yleisjohtajan alaisuudessa. Kenttäjohtaja on toimialueella työvuorossa olevan muun kuin päällystöön kuuluvan paikallispoliisin henkilöstön ja samaa tehtävää suorittavan muun poliisimiehen esimies, jollei 6 §:n 1 momentin nojalla toisin määrätä. Kenttäjohtaja työnjohtajana ja partionjohtaja tehtävän suorittajana vastaavat hätäkeskuksen tai poliisin tilannekeskuksen välittämän taikka muuten tietoonsa tulleen poliisille kuuluvan tehtävän suorittamisesta .
Paikallispoliisissa tai poliisin valtakunnalliseen yksikköön kuuluvassa toimintayksikössä partionjohtajaksi tai ryhmänjohtajaksi määrätty poliisimies on samaa tehtävää suorittavan kahden tai useamman poliisimiehen esimies, jollei johtosuhteista ole muuta määrätty.
Edellä 3 momentissa tarkoitetun hätäkeskuksen päivystäjä vastaa tehtävän vastaanottamisesta, sen kiireellisyyden ja vaarallisuuden arvioinnista sekä välittämisestä kenttäjohtajalle tai partionjohtajalle ja muista tehtävän edellyttämistä tarpeellisista toimenpiteistä. Päivystäjä huolehtii erityisesti siitä, että tehtävän suorittajilla on työturvallisuuden edellyttämät tarpeelliset käytettävissä olevat tiedot sekä seuraa osaltaan tehtävien suorittamista.
4 §
Paikallispoliisiin kuuluvan poliisiyksikön esimies on poliisimestari tai nimismies, jollei johtosuhteista muuta säädetä tai määrätä.
5 §
Poliisin toiminnallisista johtosuhteista voidaan määrätä lisäksi Poliisihallituksen, poliisin yhteistoiminta-alueen, yleisjohtoalueen, paikallispoliisin poliisiyksikön sekä valtakunnallisen poliisiyksikön ohjesäännössä tai työjärjestyksessä.
Poliisin toiminnallisista johtosuhteista voidaan määrätä lisäksi sisäasiainministeriön poliisiosaston, lääninhallituksen poliisiyksikön, poliisin yhteistoiminta-alueen, paikallispoliisin poliisiyksikön sekä valtakunnallisen poliisiyksikön ohjesäännössä tai työjärjestyksessä.
Erityisen syyn vaatiessa voi Poliisihallitus koko maan osalta ja poliisipäällikkö alaisensa paikallispoliisin yksikön henkilöstön osalta määrätä tilapäisistä poliisin henkilöstön johtosuhteista tilanteen edellyttämällä tavalla.
Erityisen syyn vaatiessa voi poliisin ylijohto koko maan osalta, poliisin lääninjohto alueelleen sijoitetun poliisin henkilöstön osalta sekä poliisimestari tai nimismies alaisensa paikallispoliisin yksikön henkilöstön osalta määrätä tilapäisistä poliisin henkilöstön johtosuhteista tilanteen edellyttämällä tavalla.
5 §
Poliisin toiminnallisista johtosuhteista voidaan määrätä lisäksi sisäasiainministeriön poliisiosaston, lääninhallituksen poliisiyksikön, poliisin yhteistoiminta-alueen, paikallispoliisin poliisiyksikön sekä valtakunnallisen poliisiyksikön ohjesäännössä tai työjärjestyksessä.
Erityisen syyn vaatiessa voi poliisin ylijohto koko maan osalta, poliisin lääninjohto alueelleen sijoitetun poliisin henkilöstön osalta sekä poliisimestari tai nimismies alaisensa paikallispoliisin yksikön henkilöstön osalta määrätä tilapäisistä poliisin henkilöstön johtosuhteista tilanteen edellyttämällä tavalla.
6 §
Poliisihallituksessa tai paikallispoliisissa johtovalmiuteen määrätty päällystöön kuuluva poliisimies on toimialueellaan kaikkien poliisin henkilöstöön kuuluvien esimies kunnes johtosuhteista toisin määrätään.
Poliisin ylijohdossa, poliisin lääninjohdossa tai paikallispoliisissa johtovalmiuteen määrätty päällystöön kuuluva poliisimies on toimialueellaan kaikkien poliisin henkilöstöön kuuluvien esimies kunnes johtosuhteista toisin määrätään.
Poliisin valtakunnallisessa yksikössä johtovalmiuteen määrätty päällystöön kuuluva poliisimies on 1 momentissa tarkoitetun poliisimiehen alaisuudessa asianomaisen yksikön henkilöstön esimies kunnes johtosuhteista toisin määrätään.
Poliisitoiminnallisen tilanteen siirtyessä henkilön takaa-ajon vuoksi tai muusta syystä kihlakunnasta toiseen poliisin toimenpiteitä johtaa se poliisiyksikkö, joka ensin on ryhtynyt toimintaan, kunnes johtosuhteista toisin määrätään.
Poliisitoiminnallisen tilanteen siirtyessä henkilön takaa-ajon vuoksi tai muusta syystä poliisipiiristä toiseen poliisin toimenpiteitä johtaa se poliisiyksikkö, joka ensin on ryhtynyt toimintaan, kunnes johtosuhteista toisin määrätään.
7 §
Poliisimiehen on noudatettava niitä käskyjä, määräyksiä ja ohjeita, joita hänen esimiehensä toimivaltansa rajoissa antaa.
8 §
Poliisimiehen on viipymättä ilmoitettava esimiehelleen havaitsemansa tai tietoonsa tulleet poliisitoiminnan kannalta tärkeät asiat.
9 §
Poliisitoiminnallisen erityistilanteen varalta poliisimiehen tulee huolehtia siitä, että hänen yhteystietonsa ovat poliisiyksikön tiedossa.
Poliisimiehen on viipymättä ilmoittauduttava palvelukseen vakavan yleistä järjestystä ja turvallisuutta vaarantavan teon tai tapahtuman sitä välttämättä vaatiessa.
10 §
Poliisimies on velvollinen määräyksestä saapumaan palvelukseen myös vuosilomalla ollessaan, milloin se yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi on välttämätöntä. Edellä tarkoitetun määräyksen voi antaa poliisin ylijohto kaikkien poliisimiesten, poliisin lääninjohto alaistensa poliisimiesten sekä valtakunnallisen yksikön päällikkö ja paikallispoliisiin kuuluvan poliisiyksikön päällikkö oman yksikkönsä poliisimiesten osalta.
11 §
Poliisimies on muulloin kuin virkavapaana tai vuosilomalla ollessaan velvollinen määräyksestä olemaan tilapäisesti hälytysvalmiudessa ja saapumaan palvelukseen, milloin se poliisin toimintaan liittyvästä erityisestä syystä on tarpeen. Edellä tarkoitetun määräyksen voi antaa poliisin ylijohto kaikkien poliisimiesten, poliisin lääninjohto alaistensa poliisimiesten sekä valtakunnallisen yksikön päällikkö ja paikallispoliisiin kuuluvan poliisiyksikön päällikkö oman yksikkönsä poliisimiesten osalta.
12 §
Poliisimies ei saa toimia muun syytetyn kuin lähiomaisensa avustajana tai asiamiehenä.
Jos syytetyn henkilökohtainen läsnäolo tuomioistuimessa ei ole välttämätöntä, poliisimiehellä on kuitenkin lupa syytteen oikeaksi myöntämistä varten esiintyä syytetyn asiamiehenä. Tästä tehtävästä poliisimies ei saa ottaa palkkiota.
13 §
Poliisimieheltä ja poliisikokelaalta vaadittavasta kirjallisesta vakuutuksesta säädetään virkavalasta ja virkavakuutuksesta sekä tuomarin valasta ja tuomarin vakuutuksesta annetussa asetuksessa (1183/87).
2–3 momentit on kumottu A:lla 26.6.2009/517.
Poliisimiehen on virassa ja yksityiselämässään käyttäydyttävä siten, ettei poliisin arvo siitä kärsi.
14 §
Milloin on perusteltua syytä olettaa henkilön kadonneen tai joutuneen onnettomuuden uhriksi, poliisin on ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin henkilön löytämiseksi. Sen lisäksi poliisin on sille tehdyn ilmoituksen perusteella tai muusta erityisestä syystä toimitettava katoamisen selvittämiseksi tarpeellisessa laajuudessa poliisitutkinta.
Jos on ilmeistä, että valtion on korvattava eläimen muulle kuin viljelykselle tai metsälle aiheuttama vahinko, poliisin on korvausvelvollisen tai vahingon kärsineen pyynnöstä suoritettava poliisitutkinta korvauksen perusteen ja määrän selvittämiseksi.
Poliisilain (493/95) 49 §:n 1 momentissa tarkoitetussa asiassa suoritettavassa poliisitutkinnassa on selvitettävä muun ohella ne olosuhteet, joissa pakkotoimenpiteitä on käytetty, johto- ja vastuusuhteet toimenpiteen aikana, vahingon määrä sekä vahingon kärsineen oman toiminnan tai laiminlyönnin vaikutus vahingon syntymiseen.
15 §
Poliisiyksikön päällikön on viipymättä ilmoitettava suojelupoliisille sen toimenpiteitä ilmeisesti vaativista asioista ja tapahtumista.
16 §
Suojelupoliisin tulee heti ilmoittaa Poliisihallitukselle ja paikallispoliisin johdolle hankkeista, jotka voivat vaarantaa yleistä järjestystä ja turvallisuutta.
Suojelupoliisin tulee heti ilmoittaa poliisin ylijohdolle, asianomaiselle poliisin lääninjohdolle ja paikallispoliisin johdolle hankkeista, jotka voivat vaarantaa yleistä järjestystä ja turvallisuutta.
16 §
Suojelupoliisin tulee heti ilmoittaa poliisin ylijohdolle, asianomaiselle poliisin lääninjohdolle ja paikallispoliisin johdolle hankkeista, jotka voivat vaarantaa yleistä järjestystä ja turvallisuutta.
Suojelupoliisin tulee ilmoittaa sisäasiainministeriölle poliisin hallinnosta annetun lain (110/92) 10 §:ssä tarkoitetuista rikoksista, hankkeista ja niihin syyllisiksi epäillyistä henkilöistä.
17 §
Poliisimiehellä on Poliisihallituksen vahvistama virkamerkki, joka on pidettävä virkatehtävää suoritettaessa mukana. Virkamerkki on tarvittaessa tai vaadittaessa esitettävä, kun se virkatehtävää vaarantamatta on mahdollista.
Poliisimiehellä on sisäasiainministeriön vahvistama virkamerkki, joka on pidettävä virkatehtävää suoritettaessa mukana. Virkamerkki on tarvittaessa tai vaadittaessa esitettävä, kun se virkatehtävää vaarantamatta on mahdollista.
Muulle poliisin palveluksessa olevalle voidaan antaa Poliisihallituksen vahvistama henkilökortti.
Muulle poliisin palveluksessa olevalle voidaan antaa sisäasiainministeriön vahvistama henkilökortti.
Poliisilain 8 §:n mukaiset erityiset poliisivaltuudet saaneelle on annettava henkilökortti, jossa on mainittava henkilötietojen ohella toimialue, voimassaoloaika ja valtuuksien laajuus. Henkilökortti on poliisitehtäviä suoritettaessa pidettävä mukana ja tarvittaessa tai vaadittaessa esitettävä, kun se tehtävää vaarantamatta on mahdollista.
18 §
Valtio varustaa poliisimiehen tehtävien edellyttämillä voimankäyttö- ja suojavälineillä. Henkilöön kohdistuvia voimakeinoja poliisilain 27 §:n 1 momentin mukaisesti käytettäessä poliisimies saa käyttää vain 2 momentissa mainittuja voimankäyttövälineitä, jotka Poliisihallitus on hyväksynyt ja joiden käyttöön poliisimies on saanut koulutuksen.
Valtio varustaa poliisimiehen tehtävien edellyttämillä voimankäyttö- ja suojavälineillä. Käytettäessä henkilöön kohdistuvia voimakeinoja poliisilain 27 §:n 1 momentin mukaisesti ei saa käyttää muita voimankäyttövälineitä kuin sellaisia, joiden käyttöön poliisimies on saanut koulutuksen.
Poliisin voimankäyttövälineitä ovat:
henkilökohtaisena virka-aseena käytettävät lippaallisella tai itselataavalla kertatulella toimivat pistoolit ja revolverit niihin soveltuvine patruunoineen;
tukiaseena käytettävät lippaallisella tai itselataavalla kertatulella toimivat kaliiperiltaan virka-asetta vastaavat ampuma-aseet niihin soveltuvine patruunoineen;
poliisitoimintaa tukevina erityisaseina haulikko, kaliiperiltaan virka-asetta vastaava konepistooli, kivääri tai ampuma-aselain (1/1998) 6 §:n 2 momentin 12 kohdassa tarkoitettu muu ampuma-ase ja kaasun tai muun lamaannuttavan aineen levittämiseen tarkoitettu ampuma-ase niihin soveltuvine patruunoineen; sekä
muut ominaisuuksiltaan ja asianmukaisesti käytettyinä vaikutuksiltaan ampuma-asetta lievemmät voimankäyttövälineet.
18 §
Valtio varustaa poliisimiehen tehtävien edellyttämillä voimankäyttö- ja suojavälineillä. Käytettäessä henkilöön kohdistuvia voimakeinoja poliisilain 27 §:n 1 momentin mukaisesti ei saa käyttää muita voimankäyttövälineitä kuin sellaisia, joiden käyttöön poliisimies on saanut koulutuksen.
19 §
Virkapuvun käyttöPoliisilain (493/1995) 6 a §:n 1 momentissa säädetystä virkapuvun käyttövelvollisuudesta poikkeamisesta päättää poliisiyksikön päällikkö tai hänen määräämänsä päällystöön kuuluva poliisimies. Kiireellisessä tilanteessa päätöksen voi tehdä muukin poliisimies.
Jollei toisin ole määrätty, 1 §:ssä mainitulla poliisimiehellä sekä poliisikokelaalla, ylivartijavahtimestarilla ja vartijavahtimestarilla on oltava virkapuku, jonka mallin vahvistaa sisäasiainministeriö.
19 §
Jollei toisin ole määrätty, 1 §:ssä mainitulla poliisimiehellä sekä poliisikokelaalla, ylivartijavahtimestarilla ja vartijavahtimestarilla on oltava virkapuku, jonka mallin vahvistaa sisäasiainministeriö.
Virkapukua on käytettävä virkatehtävää suorittaessa, jollei tehtävän laatu tai muut syyt toisin edellytä.
Muukin kuin 1 momentissa tarkoitettu henkilö voidaan erityisestä syystä oikeuttaa käyttämään virkapukua.
20 §
Poliisilain 47 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetun palkkion ja korvauksen suorittamisesta päättää se paikallispoliisin yksikkö, jonka alueella työ tai toimenpide taikka pääosa siitä on suoritettu. Korvausta on haettava kirjallisesti, mikäli mahdollista, kuuden kuukauden kuluessa siitä päivästä, jolloin työ tai avustaminen suoritettiin, tarvikkeita tai välineitä käytettiin taikka korvaukseen oikeutettu sai tiedon vahingon tapahtumisesta.
Edellä 1 momentissa tarkoitettuun päätökseen haetaan muutosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/96) säädetään.
Edellä 1 momentissa tarkoitettuun päätökseen haetaan muutosta valittamalla lääninoikeuteen noudattaen, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) säädetään.
21 §
Poliisilain 33 §:n 3 momentissa tarkoitettuun pöytäkirjaan on merkittävä
kuuntelumääräyksen antaja ja antopäivä;
kuunneltavan henkilötiedot tai saatavissa olevat tunnistetiedot;
rikos, jonka torjumiseksi kuuntelua on suoritettu;
kuuntelun alkamis- ja päättymisajankohta;
kuuntelussa tarpeellisten toimenpiteiden suorituspaikat ja suorittajat sekä käytetyn kuuntelulaitteen laji;
poliisilain 33 §:n 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen tekeminen tai syy tekemättä jättämiseen; sekä
poliisilain 34 §:ssä tarkoitetun tarkastuksen suorittaminen ja suorittaja.
22 §
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1995.
Tällä asetuksella kumotaan 1 päivänä kesäkuuta 1928 annetun asetuksen, joka sisältää maaseudun yleisen järjestyssäännön (219/28) 38 §.
880/1996
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1996.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
185/1998
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1998.
356/1999
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1999.
181/2001
Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä maaliskuuta 2001.
330/2001
Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä huhtikuuta 2001.
707/2002
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2002.
1151/2002
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003.
836/2004
Tämä asetus tulee voimaan 13 päivänä syyskuuta 2004.
75/2008
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2008.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
1006/2008
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
517/2009
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
1011/2009
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.