Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (23)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 115/1996 | 1996-03-01 | muutt. 7, 16 ja 24 §:ää | 2 |
| 642/1996 | 1996-09-01 | 24 §:n 2 mom. V:1.10.1996 | 2 |
| 738/1996 | 1996-10-25 | muutt. 51 §:ää | 1 |
| 1323/1996 | 1997-01-01 | 5 | |
| 174/1997 | 1997-03-01 | muutt. 24 ja 25 §:ää | |
| 221/1997 | 1997-04-01 | 2 | |
| 791/1997 | 1997-09-01 | 14 | |
| 133/1998 | 1998-03-01 | 4 | |
| 1027/1998 | 1999-01-01 | muutt. 5 §:ää | 1 |
| 422/1999 | 1999-04-01 | 7 | |
| 500/1999 | 1999-04-26 | muutt. 48 §:ää | 1 |
| 856/1999 | 1999-09-01 | 47 | |
| 134/2000 | 2000-03-01 | 21 | |
| 255/2000 | 2000-03-02 | 27 | |
| 591/2000 | 2000-07-01 | 21 | |
| 730/2000 | 2000-09-01 | 151 | |
| 221/2001 | 2001-04-01 | 18 | |
| 418/2001 | 2001-06-01 | 3 | |
| 738/2001 | 2001-09-01 | muutt. 17, 18 ja 20 §:ää | 3 |
| 1326/2001 | 2002-01-01 | muutt. 7 ja 14 §:ää sekä 19 §, lis. 45 a § | 63 |
| 92/2002 | 2002-02-15 | muutt. 5 §:ää | 6 |
| 436/2002 | 2002-06-01 | 123 | |
| 1150/2002 | 2003-01-01 | muutt. 7, 17 ja 19 §:ää | 21 |
Pääministerin esittelystä säädetään valtioneuvostosta 30 päivänä maaliskuuta 1922 annetun lain (78/22) 1 §:n 2 momentin ja 12 §:n 1 momentin nojalla, sellaisena kuin niistä edellinen on 17 päivänä heinäkuuta 1995 annetussa laissa(977/95) ja jälkimmäinen 10 päivänä joulukuuta 1993 annetussa laissa(1120/93):
1 luku
Yleisiä säännöksiä
1 §
Sen lisäksi, mitä perustuslaissa, valtioneuvostosta annetussa laissa (78/1922) ja muussa laissa tai asetuksessa säädetään valtioneuvostosta, noudatetaan tätä ohjesääntöä.
Sen lisäksi, mitä hallitusmuodon 38―40 §:ssä ja valtioneuvostosta annetussa laissa (78/22) säädetään, valtioneuvostossa noudatetaan tätä ohjesääntöä.
1 §
Sen lisäksi, mitä hallitusmuodon 38―40 §:ssä ja valtioneuvostosta annetussa laissa (78/22) säädetään, valtioneuvostossa noudatetaan tätä ohjesääntöä.
2 §
Valtioneuvosto on yleisistunnossa päätösvaltainen viisijäsenisenä.
Milloin tasavallan presidentti johtaa asiain käsittelyä valtioneuvostossa, tulee vähintään viiden ministerin ottaa osaa käsittelyyn.
3 §
Tasavallan presidentti antaa ministerille nimikkeen nimittäessään tämän valtioneuvoston jäseneksi.
Työnjaosta ministerien kesken samassa ministeriössä päättää valtioneuvosto.
Työnjaosta ministereiden kesken samassa ministeriössä päättää valtioneuvosto.
3 §
Työnjaosta ministerien kesken samassa ministeriössä päättää valtioneuvosto.
4 §
Valtioneuvoston oikeuskanslerista on voimassa, mitä hänestä erikseen säädetään.
2 luku
Asioiden käsittely ja ratkaiseminen valtioneuvostossa
5 §
Valtioneuvoston yleisistunnossa käsitellään ja ratkaistaan seuraavat yleiset asiat:
valtioneuvostosta annetun lain 6–8 §:ssä tarkoitetut asiat, valtioneuvoston asetukset ja valtioneuvoston ratkaisuehdotukset tasavallan presidentin päätöksiksi;
valtioneuvostosta annetun lain 5―8 §:ssä tarkoitetut asiat sekä ne tasavallan presidentin ratkaistaviksi kuuluvat asiat, jotka asiain esittelystä valtioneuvoston yleisistunnossa ja siitä johtuvista toimenpiteistä 5 päivänä tammikuuta 1944 annetun valtioneuvoston päätöksen mukaisesti on käsiteltävä yleisistunnossa;
eduskunnalle annettavat valtioneuvoston tiedonannot, selonteot, kertomukset ja kirjelmät sekä eduskunnan valiokunnille annettavat valtioneuvoston selvitykset;
eduskunnan kirjelmä asiasta, joka ei kuulu tasavallan presidentin tehtäviin tai toimivaltaan;
ministereiden välinen työnjako sekä muut valtioneuvostolle kuuluvat hallituksen järjestäytymistä ja työskentelyä koskevat asiat samoin kuin valtioneuvoston ylimääräiseksi esittelijäksi ja Ahvenanmaan itsehallintoa koskevien asioiden esittelijäksi määrääminen;
Euroopan unionissa päätettävien asioiden voimaansaattaminen tai täytäntöönpano, jos se edellyttää valtioneuvoston päätöstä;
esitykset Euroopan yhteisön Suomea koskeviksi alue- ja rakennepoliittisiksi ohjelmiksi sekä vuosittain laadittavat vakausohjelmat;
periaate- ja suunnittelupäätökset valtioneuvoston ja eri hallinnonalojen tehtävien ja toiminnan ohjaamisesta ja järjestämisestä;
yleiset määräykset asioiden hoidosta ja valmistelusta valtion hallinnossa;
yleiset määräykset asioiden valmistelusta valtioneuvostossa;
määrärahakehykset hallinnonaloille ja niihin liittyvät kannanotot, lakisääteiset valtakunnalliset suunnitelmat sekä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet;
kannanotot hallinnonalojen toiminta- ja taloussuunnitelmiin sekä lakisääteiset valtakunnalliset suunnitelmat;
maakuntien lukumäärä, alueet ja nimet, kuntien yhteisesti hoidettavaksi säädettyä tehtävää hoitavien kuntayhtymien alueet ja pelastustoimen alueet;
kuntien yhteisesti hoidettavaksi säädettyä tehtävää hoitavan kuntayhtymän alueen muuttaminen; 9) läänien alueet, valtion piirihallinnon alueet ja kihlakuntien alueet sekä käräjäoikeuksien tuomiopiirit, jollei jaotus noudata kihlakuntajakoa, sekä kuntajaon muuttaminen, jos ne kunnat, joita muutos koskee, eivät ole muutoksesta yhtä mieltä;
8 a kohta on kumottu A:lla 7.2.2002/92.
läänien alueet sekä lääninhallitusten nimet ja toimipaikat, valtion aluehallinnon alueet, hätäkeskusalueet ja kihlakuntien alueet sekä käräjäoikeuksien tuomiopiirit, jollei jaotus noudata kihlakuntajakoa;
edustajan määrääminen kansainvälisissä sopimuksissa tarkoitettujen yhteisöjen hallintoelimiin sekä näiden kansallisiin valmisteluelimiin, jollei päätösvalta kuulu tasavallan presidentille;
pelastustoimen yhteistoiminnan ehdoista määrääminen, jos kunnat eivät pääse asiasta sopimukseen;
edustajan määrääminen kansainvälisissä sopimuksissa tarkoitettujen yhteisöjen hallintoelimiin sekä näiden kansallisiin valmisteluelimiin, jollei päätösvalta kuulu tasavallan presidentille;
ehdokkaiden määrääminen Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimeen, tilintarkastustuomioistuimeen, alueiden komiteaan, talousja sosiaalikomiteaan, Euroopan hiili- ja teräsyhteisön neuvoa-antavaan komiteaan ja Euroopan atomienergiayhteisön tieteellis-tekniseen komiteaan sekä Euroopan investointipankkiin ja jäsenten nimeäminen rahapoliittiseen komiteaan;
ehdokkaiden nimeäminen Euroopan yhteisöjen komissioon, Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimeen, Euroopan keskuspankin johtokuntaan, Euroopan tilintarkastustuomioistuimeen, alueiden komiteaan, talousja sosiaalikomiteaan, Euroopan hiili- ja teräsyhteisön neuvoa-antavaan komiteaan ja Euroopan atomienergiayhteisön tieteellis-tekniseen komiteaan sekä ehdokkaiden ja edustajien määrääminen Euroopan investointipankin hallintoelimiin sekä jäsenten ja varajäsenten nimeäminen talous- ja rahoituskomiteaan samoin kuin valtuuksien myöntäminen sopimuksen hyväksymiselle silloin, kun sopimuksenteko nimityksistä Euroopan yhteisöjen perustamissopimusten mukaan on tarpeen;
Ahvenanmaan valtuuskunnan valtioneuvoston valitsemien jäsenten ja heidän varamiestensä määrääminen;
valtuuskunnan asettaminen valtiosopimuksia ja muita kansainvälisiä velvoitteita koskevia neuvotteluja tai kansainvälistä kokousta varten, kun asia koskee useampaa kuin yhtä ministeriötä eikä asia kuulu tasavallan presidentin ratkaistavaksi;
Ahvenanmaan valtuuskunnan valtioneuvoston valitsemien jäsenten ja heidän varamiestensä määrääminen;
saamelaiskäräjien jäsenten ja varajäsenten määrääminen tehtäväänsä, eron myöntäminen pyynnöstä heille ja heidän luottamustoimensa toteaminen lakanneeksi;
saamelaiskäräjien jäsenten ja varajäsenten määrääminen tehtäväänsä, eron myöntäminen pyynnöstä heille ja heidän luottamustoimensa toteaminen lakanneeksi;
tilapäisten komiteoiden ja pysyväisluontoisten ministeriön yhteydessä toimivien neuvoa-antavien toimielimien asettaminen.
suuronnettomuuden tutkintalautakunnan asettaminen ja tutkintaselostuksesta johtuvista toimenpiteistä päättäminen;
6 §
Valtioneuvoston yleisistunnossa käsitellään ja ratkaistaan seuraavat virkamiehiä koskevat asiat:
valitukset virkaehdotuksista tasavallan presidentille kuuluvissa nimitysasioissa;
valtioneuvoston yleisistunnon nimitettäväksi kuuluvan virkamiehen virkasuhteen purkaminen ja irtisanominen virkamiehestä johtuvasta syystä sekä asettaminen valtioneuvoston käytettäväksi ja tätä koskevan määräajan jatkaminen;
tasavallan presidentin nimitettäväksi kuuluvan virkamiehen, lukuun ottamatta upseereja ja valtion virkamieslain (750/94) 26 §:ssä säädettyjä virkamiehiä, sekä valtioneuvoston yleisistunnon nimitettäväksi kuuluvan virkamiehen virkasuhteen purkaminen ja irtisanominen virkamiehestä johtuvasta syystä sekä valtioneuvoston yleisistunnon nimitettäväksi kuuluvan virkamiehen asettaminen valtioneuvoston käytettäväksi ja määräajan jatkaminen;
erivapaus virkaan, johon tasavallan presidentti tai valtioneuvosto nimittää;
virkavapauden myöntäminen yli kahdeksi vuodeksi niille virkamiehille, jotka tasavallan presidentti tai valtioneuvoston yleisistunto nimittää, jollei kysymys ole virkavapaudesta, johon virkamiehellä on oikeus lain, asetuksen tai virkaehtosopimuksen nojalla, sekä nimittäminen yli vuodeksi kestävään määräaikaiseen virkasuhteeseen, kun vastaavaan virkaan nimittää tasavallan presidentti tai valtioneuvoston yleisistunto;
virkavapauden myöntäminen yli yhdeksi vuodeksi niille virkamiehille, jotka tasavallan presidentti nimittää, jollei kysymys ole virkavapaudesta, johon virkamiehellä on oikeus lain tai virkaehtosopimuksen nojalla, sekä nimittäminen virkamieheksi yli vuoden kestävään määräaikaiseen virkasuhteeseen, kun vastaavaan virkaan nimittää tasavallan presidentti;
tasavallan presidentin tai valtioneuvoston yleisistunnon nimitettäväksi kuuluvan virkamiehen oikeuttaminen jatkamaan virassa eroamisiän jälkeen;
perusteet, joiden mukaan valtion virkamiesten erorahan suuruus määräytyy;
valtion virkamieslain 26 §:ssä säädettyjä virkamiehiä koskevan, palvelussuhteessa noudatettavista ehdoista tehdyn sopimuksen irtisanominen sekä sopimusten tarkistusperusteet;
valtion virkamieslain 26 §:ssä säädettyjä virkamiehiä koskevan palvelussuhteessa noudatettavista ehdoista tehdyn sopimuksen irtisanominen;
valtion virkaehtosopimuksen hyväksyminen, jos sopimus voimaan tullakseen lain mukaan edellyttää valtioneuvoston hyväksymistä, palvelussuhteen ehtojen määrääminen toisin kuin valtion virkaehtosopimuksessa on sovittu sekä virkaehtosopimuksen rikkomisesta tuomittavien hyvityssakkojen enimmäismäärien tarkistaminen.
valtion virkaehtosopimuksen hyväksyminen, jos sopimus voimaan tullakseen lain mukaan edellyttää valtioneuvoston hyväksymistä, palvelussuhteen ehtojen määrääminen toisin kuin valtion virkaehtosopimuksessa on sovittu sekä virkaehtosopimusten rikkomisesta tuomittavien hyvityssakkojen enimmäismäärien tarkistaminen;
8 kohta on kumottu A:lla 20.2.1998/133.
viran siirtäminen toisen ministeriön hallinnonalan virastoon sekä määrärahan siirtäminen tällaisen viraston käytettäväksi.
7 §
Valtioneuvoston yleisistunnossa käsitellään ja ratkaistaan seuraavat taloudelliset asiat:
valtion talousarvion soveltamisesta annettavat yleiset määräykset;
2 kohta on kumottu A:lla 1.3.2000/255.
valtion takauksiin ja takuisiin, korkotukilainoihin ja valtion varoista myönnettäviin lainoihin liittyvät yleiset määräykset;
eduskunnan suostumukseen perustuvien valtiontakausten ja takuiden sekä niihin rinnastettavien vastuusitoumusten antaminen ja takautumisoikeudesta luopuminen samoin kuin takausmaksusta vapauttaminen;
4 kohta on kumottu A:lla 1.3.2000/255.
valtiontukea koskevat yleiset määräykset sekä luokitus- ja jakoperusteet, jos määräysten antamiseen tai perusteiden vahvistamiseen liittyy laajaa harkintavaltaa;
yhteiskuntapoliittisesti merkittävien määrärahojen jako tai jakoa koskevat periaatteet samoin kuin määrärahojen jako alueellisesti, jolleivät jakoperusteet ole säädöksissä tai määräyksissä taikka valtion talousarvion perusteluissa eikä kyse ole virastojen ja laitosten toimintamenoihin tarkoitetuista määrärahoista;
kuntien yleisen valtionosuuden keskimääräisen markkamäärän sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuden perusteena olevan yksikköhintojen keskimääräisten markkamäärien vahvistaminen, sosiaali- ja terveyshuollon valtionosuuden määräytymisen perusteena olevat laskennalliset kustannukset ja syrjäisyyskertoimet, kuntien harkinnanvarainen avustus sekä kunnallishallinnon ohjaamiseksi tarkoitetut määräykset samoin kuin määräykset kuntien yhteistoiminnasta silloin, kun kunnat eivät pääse sopimukseen keskenään;
kuntien yleisen valtionosuuden keskimääräisen markkamäärän sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuden perusteena olevan yksikköhintojen keskimääräisten markkamäärien vahvistaminen, kantokykyluokitus ja kuntien harkinnanvarainen avustus sekä kunnallishallinnon ohjaamiseksi tarkoitetut määräykset samoin kuin määräykset kuntien yhteistoiminnasta silloin,kun kunnat eivät pääse sopimukseen keskenään;
valtion kiinteistövarallisuuden luovuttaminen ja valtion maaomaisuuden vuokraaminen, päätösvallan siirtäminen valtion kiinteistövarallisuuden luovutuksissa ministeriöiltä virastoille ja laitoksille laissa säädetyissä rajoissa sekä valtion irtaimen omaisuuden luovuttaminen ja valtion perintönä saaman omaisuuden käytöstä päättäminen asetuksella säädetyissä rajoissa;
asetuksessa säädettyjen markkamäärien rajoissa valtion maaomaisuuden luovuttaminen ja vuokraaminen sekä valtion perintönä saaman omaisuuden käytöstä määrääminen;
Raha-automaattiyhdistyksen tuoton jakaminen;
yhteiskuntapoliittisesti tai taloudellisesti merkittävät luvat;
10 kohta on kumottu A:lla 26.2.1996/115.
puolustustarvikkeiden maastavienti tai niiden kauttakuljetus, jollei se ole arvoltaan vähäistä eikä tilapäistä maasta poisviemistä.
8 §
Edellä 5–7 §:ssä säädettyjen asioiden lisäksi valtioneuvoston yleisistunnossa käsitellään ja ratkaistaan seuraavat muut asiat:
valtiolliset hautajaiset;
asian tai asiakirjan määrääminen yksittäistapauksessa salaiseksi sekä asiakirjan salassapitoajan jatkaminen;
yhteiskuntapoliittisesti tai taloudellisesti merkittävät hallitus- ja hallintoasiat, joita ei ole säädetty kuuluviksi minkään muun viranomaisen toimivaltaan.
9 §
Sen lisäksi mitä 5–8 §:ssä säädetään, seuraavat laissa tai asetuksessa valtioneuvoston ratkaistaviksi säädetyt asiat ratkaistaan yleisistunnossa:
virkanimitykset sekä virkaan siirtäminen ja tehtävään määrääminen;
keskushallinnon virastojen ja laitosten johtokuntien jäsenten määrääminen;
jäsenten ja asiantuntijoiden määrääminen lautakuntiin, neuvostoihin ja muihin niihin verrattaviin toimielimiin, joilla on muita kuin valmistelutehtäviä;
valtion liikelaitoksia sekä valtion yhtiöitä ja valtion osakasvallan käyttämistä muissa yhtiöissä koskevat asiat;
valtion talousarvion ulkopuolisia rahastoja koskevat asiat;
valtiollisia vaaleja koskevat asiat;
sisärajatarkastusten palauttamismenettelyyn liittyvät päätökset;
rahan ulkoista arvoa koskevat asiat;
Suomen Pankkia, valtion vakuusrahastoa, vakuutusyhtiöitä ja kansaneläkelaitosta koskevat asiat;
Suomen Pankkia, Postipankki Oy:tä, valtion vakuusrahastoa, vakuutusyhtiöitä ja kansaneläkelaitosta koskevat asiat sekä asiat, jotka koskevat tallettajien saamisten turvaamista säästökassatoimintaa harjoittavassa osuuskunnassa;
maksuja ja maksuperusteita koskevat asiat;
pakkolunastusta koskevat luvat;
ydinenergiaa koskevat asiat lukuun ottamatta ydinenergialain (990/87) 45 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuja hyväksymisiä;
ydinenergiaa koskevat asiat;
alistuksia koskevat asiat.
10 §
Valtioneuvoston yleisistunnossa ratkaistaan seuraavat eri viranomaisten yhteistoimintaa ja erimielisyyksiä koskevat asiat:
epäselvyydet siitä, minkä ministeriön käsiteltäviin jokin asia kuuluu, sekä tarvittaessa asian määrääminen valmisteltavaksi yhteisesti kahdessa tai useammassa ministeriössä;
asiat, joissa valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta ei puolla ministeriön aikomaa ratkaisua, eikä ministeri luovu siitä;
ministeriöiden tai ministeriön ja jonkin muun viranomaisen välillä käytäviksi säädettyihin neuvotteluihin taikka toisen ministeriön tai muun viranomaisen sitovaan lausuntoon sidotut ratkaisut, joissa ministeriö aikoo poiketa toisen osapuolen näkemyksestä;
muut usean ministeriön toimialaan kuuluvat asiat, joista ministeriöt eivät pääse sopimukseen keskenään.
11 §
Valtioneuvostolle ja ministeriöille kuuluvat asiat, joita 5–10 §:n mukaan ei ole käsiteltävä ja ratkaistava yleisistunnossa, ratkaistaan asianomaisessa ministeriössä sen mukaan kuin valtioneuvostosta annetussa laissa säädetään.
3 luku
Ministeriöt ja niiden toimialat
12 §
Valtioneuvostossa on seuraavat ministeriöt:
valtioneuvoston kanslia;
valtioneuvoston kanslia;
ulkoasiainministeriö;
ulkoasiainministeriö;
oikeusministeriö;
oikeusministeriö;
sisäasiainministeriö;
sisäasiainministeriö;
puolustusministeriö;
puolustusministeriö;
valtiovarainministeriö;
valtiovarainministeriö;
opetusministeriö;
opetusministeriö;
maa- ja metsätalousministeriö;
maa- ja metsätalousministeriö;
liikenne- ja viestintäministeriö;
liikenneministeriö:
kauppa- ja teollisuusministeriö;
kauppa- ja teollisuusministeriö;
sosiaali- ja terveysministeriö;
sosiaali- ja terveysministeriö;
työministeriö;
työministeriö;
ympäristöministeriö.
ympäristöministeriö.
Valtioneuvostossa on seuraavat ministeriöt:
valtioneuvoston kanslia;
ulkoasiainministeriö;
oikeusministeriö;
sisäasiainministeriö;
puolustusministeriö;
valtiovarainministeriö;
opetusministeriö;
maa- ja metsätalousministeriö;
liikenneministeriö:
kauppa- ja teollisuusministeriö;
sosiaali- ja terveysministeriö;
työministeriö;
ympäristöministeriö.
Asiat jakautuvat ministeriöiden toimialoille niin kuin jäljempänä tässä luvussa säädetään. Asian käsittelee se ministeriö, jonka toimialaan se pääosaltaan kuuluu (toimivaltainen ministeriö).
Ministeriöt toimivat tarpeen mukaan yhteistyössä keskenään toimivaltaisen ministeriön johdolla.
13 §
Jollei jäljempänä tässä luvussa toisin säädetä, jokainen ministeriö käsittelee oman toimialansa toiminta- ja taloussuunnitteluasiat, tulosohjausasiat, lainvalmisteluasiat, hallintoasiat, tietojärjestelmäasiat, tutkimusta, kehittämistä ja seurantaa koskevat asiat, kansainväliset asiat sekä erikseen määrätyistä kiinteistötehtävistä johtuvat asiat samoin kuin muut sellaiset asiat, joiden on katsottava kuuluvan toimialan tehtävien hoitamiseen.
Euroopan unionissa päätettävien asioiden jaosta ministeriöiden kesken säädetään valtioneuvostosta annetun lain 3 a §:ssä.
Jollei tämän luvun säännöksistä muuta johdu, kukin ministeriö käsittelee toimialansa jäljempänä säädettyjä virastoja, laitoksia, yhteisöjä ja muita toimielimiä koskevat asiat. Samoin ministeriö käsittelee toimialansa tehtäviä hoitavia muita toimielimiä koskevat asiat ja ohjaa lääninhallituksia toimialaansa kuuluvissa asioissa.
14 §
Valtioneuvoston kanslian toimialaan kuuluvat seuraavat asiaryhmät:
pääministerin avustaminen valtioneuvoston toiminnan yleisessä johtamisessa;
pääministerin avustaminen valtioneuvoston toiminnan yleisessä johtamisessa;
yhteiskuntapoliittiset suunnittelutehtävät, jotka eivät kuulu muun ministeriön toimialaan;
yhteiskuntapoliittiset suunnittelutehtävät, jotka eivät kuulu muun ministeriön toimialaan;
hallitusohjelman yleinen seuranta;
hallitusohjelman yleinen seuranta;
valtioneuvoston yhteinen tiedotustoiminta ja ministeriöiden ulkoisen tiedotuksen yhteensovittaminen sekä valtionhallinnon ulkoisen tiedotuksen yleinen kehittäminen ja yhteensovittaminen;
valtioneuvoston yhteinen tiedotustoiminta ja ministeriöiden ulkoisen tiedotuksen yhteensovittaminen sekä valtionhallinnon ulkoisen tiedotuksen yleinen kehittäminen ja yhteensovittaminen;
eduskunnan ja hallituksen työn yhteensovittaminen, eduskuntakysymykset, kyselytunnit sekä muut hallituksen ja eduskunnan väliset yhteydet;
eduskuntakysymykset, kyselytunnit sekä muut hallituksen ja eduskunnan väliset yhteydet;
kertomus hallituksen toimenpiteistä;
kertomus hallituksen toimenpiteistä;
valtioneuvoston organisaatio ja päätöksentekomenettelyt sekä asioiden käsittelyjärjestys valtioneuvostossa, käsiteltävien ja ratkaistavien asioiden jako yleisistunnon ja ministeriöiden välillä, ministeriöiden toimialajako ja siihen liittyvät määrärahojen ja virkojen siirrot sekä muut valtioneuvostoa ja sen järjestäytymistä koskevat asiat;
valtioneuvoston organisaatio ja päätöksentekomenettelyt sekä asioiden käsittelyjärjestys valtioneuvostossa, käsiteltävien ja ratkaistavien asioiden jako yleisistunnon ja ministeriöiden välillä, ministeriöiden toimialajako ja siihen liittyvät määrärahojen ja virkojen siirrot sekä muut valtioneuvostoa ja sen järjestäytymistä koskevat asiat;
pöytäkirjan pitäminen valtioneuvoston istunnoissa;
pöytäkirjan pitäminen valtioneuvoston istunnoissa;
valtioneuvoston kirjaamo- ja lähettämötehtävät;
valtioneuvoston kirjaamo- ja lähettämötehtävät;
valtioneuvoston asiakirjojen kääntäminen kummallekin kotimaiselle kielelle;
valtioneuvoston asiakirjojen kääntäminen kummallekin kotimaiselle kielelle;
hallinnon nimikkeitä ja sanastoja koskeva kielipalvelu;
hallinnon nimikkeitä ja sanastoja koskeva kielipalvelu;
virka- ja tuomarinvalan sekä virka- ja tuomarinvakuutuksen antaminen valtioneuvoston yleisistunnossa;
virka- ja tuomarinvalan sekä virka- ja tuomarinvakuutuksen antaminen valtioneuvoston yleisistunnossa;
arvonimen antaminen, jollei asia kuulu muun ministeriön toimialaan;
arvonimen antaminen, jollei asia kuulu muun ministeriön toimialaan;
tasavallan presidentin kansliaa koskevat valtioneuvostossa käsiteltävät asiat;
tasavallan presidentin kansliaa koskevat valtioneuvostossa käsiteltävät asiat;
oikeuskanslerinviraston taloushallinto;
oikeuskanslerinviraston taloushallinto;
puoluelaissa (10/1969) tarkoitettu avustus puolueen julkisen toiminnan tukemiseen oikeusministeriön toimialaan kuuluvaa avustuksen käytön valvontaa lukuun ottamatta;
puoluelaissa (10/69) tarkoitettu avustus puolueen julkisen toiminnan tukemiseen oikeusministeriön toimialaan kuuluvaa avustuksen käytön valvontaa lukuun ottamatta;
valtioneuvoston arkisto;
valtioneuvoston arkisto;
tulopoliittinen sovittelu;
tulopoliittinen sovittelu;
valtioneuvoston päätöksentekoa tukevat toimintajärjestelmät;
valtioneuvoston päätöksentekoa ja pääministerin tehtäviä tukevat toiminta-, tietoja telejärjestelmät;
valtioneuvoston edustus- ja virkahuoneistot;
valtioneuvoston edustus- ja virkahuoneistot;
valtioneuvoston kuljetuspalvelut;
valtioneuvoston kuljetuspalvelut;
valtioneuvoston ja sen ministeriöiden turvallisuuspalvelu ja poikkeusoloihin varautuminen yhteistyössä ministeriöiden kanssa;
valtioneuvoston ja sen ministeriöiden turvallisuuspalvelu ja poikkeusoloihin varautuminen yhteistyössä ministeriöiden kanssa;
Euroopan unionin yleisen kehittämisen kannalta keskeiset horisontaaliset ja institutionaaliset asiat;
asiat, jotka eivät kuulu muun ministeriön toimialaan.
sellaiset Euroopan unionia koskevat asiat, jotka eivät kuulu muun ministeriön toimialaan;
Euroopan unionissa päätettävien eri ministeriöissä käsiteltävien asioiden valmistelun ja käsittelyn yhteensovittaminen;
asiat, jotka eivät kuulu muun ministeriön toimialaan.
Valtioneuvoston kanslian toimialaan kuuluvat seuraavat asiaryhmät:
pääministerin avustaminen valtioneuvoston toiminnan yleisessä johtamisessa;
yhteiskuntapoliittiset suunnittelutehtävät, jotka eivät kuulu muun ministeriön toimialaan;
hallitusohjelman yleinen seuranta;
valtioneuvoston yhteinen tiedotustoiminta ja ministeriöiden ulkoisen tiedotuksen yhteensovittaminen sekä valtionhallinnon ulkoisen tiedotuksen yleinen kehittäminen ja yhteensovittaminen;
eduskuntakysymykset, kyselytunnit sekä muut hallituksen ja eduskunnan väliset yhteydet;
kertomus hallituksen toimenpiteistä;
valtioneuvoston organisaatio ja päätöksentekomenettelyt sekä asioiden käsittelyjärjestys valtioneuvostossa, käsiteltävien ja ratkaistavien asioiden jako yleisistunnon ja ministeriöiden välillä, ministeriöiden toimialajako ja siihen liittyvät määrärahojen ja virkojen siirrot sekä muut valtioneuvostoa ja sen järjestäytymistä koskevat asiat;
pöytäkirjan pitäminen valtioneuvoston istunnoissa;
valtioneuvoston kirjaamo- ja lähettämötehtävät;
valtioneuvoston asiakirjojen kääntäminen kummallekin kotimaiselle kielelle;
hallinnon nimikkeitä ja sanastoja koskeva kielipalvelu;
virka- ja tuomarinvalan sekä virka- ja tuomarinvakuutuksen antaminen valtioneuvoston yleisistunnossa;
arvonimen antaminen, jollei asia kuulu muun ministeriön toimialaan;
tasavallan presidentin kansliaa koskevat valtioneuvostossa käsiteltävät asiat;
oikeuskanslerinviraston taloushallinto;
puoluelaissa (10/69) tarkoitettu avustus puolueen julkisen toiminnan tukemiseen oikeusministeriön toimialaan kuuluvaa avustuksen käytön valvontaa lukuun ottamatta;
valtioneuvoston arkisto;
tulopoliittinen sovittelu;
valtioneuvoston päätöksentekoa ja pääministerin tehtäviä tukevat toiminta-, tietoja telejärjestelmät;
valtioneuvoston edustus- ja virkahuoneistot;
valtioneuvoston kuljetuspalvelut;
valtioneuvoston ja sen ministeriöiden turvallisuuspalvelu ja poikkeusoloihin varautuminen yhteistyössä ministeriöiden kanssa;
asiat, jotka eivät kuulu muun ministeriön toimialaan.
Valtioneuvoston kanslian päällikkönä on pääministeri.
15 §
Ulkoasiainministeriön toimialaan kuuluvat seuraavat asiaryhmät:
tasavallan presidentin suhteet vieraiden valtioiden päämiehiin;
tasavallan presidentin suhteet vieraiden valtioiden päämiehiin;
Suomen edustautuminen vieraissa valtioissa;
Suomen edustautuminen vieraissa valtioissa;
vieraiden valtioiden diplomaattinen ja konsuliedustus Suomessa;
vieraiden valtioiden diplomaattinen ja konsuliedustus Suomessa;
poliittiset, taloudelliset, oikeudelliset ja sivistykselliset suhteet vieraisiin valtioihin sekä kehitysyhteistyö;
poliittiset, taloudelliset, oikeudelliset ja sivistykselliset suhteet vieraisiin valtioihin sekä kehitysyhteistyö;
Suomen edustaminen Euroopan yhteisöjen tuomioistuimissa käsiteltävissä asioissa sekä Suomea Euroopan unionin jäsenenä koskevissa valvontamenettelyissä;
Euroopan unionia koskevat asiat, mikäli ne eivät kuulu valtioneuvostosta annetun lain 3 a §:n nojalla muun ministeriön toimialaan;
Suomen kansalaisten etujen ja oikeuksien valvominen ja heidän auttamisensa ulkomailla;
Suomen kansalaisten etujen ja oikeuksien valvominen ja heidän auttamisensa ulkomailla;
kansainväliset lainkäyttö- ja tutkintaelimet;
kansainväliset lainkäyttö- ja tutkintaelimet;
pohjoismaisten yhteistyökysymysten yhteensovittaminen Pohjoismaiden ministerineuvoston piirissä;
pohjoismaisten yhteistyökysymysten yhteensovittaminen Pohjoismaiden ministerineuvoston piirissä;
sopimukset vieraiden valtioiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa sekä Suomen kansainvälisoikeudelliset velvoitteet siltä osin kuin ne eivät kuulu muun ministeriön toimialaan;
sopimukset vieraiden valtioiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa sekä Suomen kansainvälisoikeudelliset velvoitteet, mikäli ne eivät kuulu muun ministeriön toimialaan;
kansainväliset kongressit, konferenssit ja muut kokoukset siltä osin kuin ne eivät kuulu muun ministeriön toimialaan;
kansainväliset kongressit, konferenssit ja muut kokoukset, mikäli ne eivät kuulu muun ministeriön toimialaan;
kansainväliset järjestöt ja laitokset, jollei asia kuulu muun ministeriön toimialaan;
kansainväliset järjestöt ja laitokset, mikäli asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan;
arvonimen antaminen jollekulle siksi aikaa, kun hän toimii ulkoasiainhallinnon alalla;
arvonimen antaminen jollekulle siksi aikaa, kun hän toimii ulkoasiainhallinnon alalla;
kunniamerkkien myöntäminen vieraiden valtioiden kansalaisille;
kunniamerkkien myöntäminen vieraiden valtioiden kansalaisille;
diplomaatti-, virka- ja virkamatkapassi sekä ulkomailla olevalle Suomen kansalaiselle annettava Suomen passi;
diplomaatti-, virka- ja virkamatkapassi sekä ulkomailla olevalle Suomen kansalaiselle annettava Suomen passi;
ulkomailla myönnettävä viisumi sekä oleskelu- ja työlupa.
ulkomailla myönnettävä viisumi sekä oleskelu- ja työlupa.
Ulkoasiainministeriön toimialaan kuuluvat, sen lisäksi, mitä valtioneuvostosta annetun lain 3 a §:ssä säädetään, seuraavat asiaryhmät:
tasavallan presidentin suhteet vieraiden valtioiden päämiehiin;
Suomen edustautuminen vieraissa valtioissa;
vieraiden valtioiden diplomaattinen ja konsuliedustus Suomessa;
poliittiset, taloudelliset, oikeudelliset ja sivistykselliset suhteet vieraisiin valtioihin sekä kehitysyhteistyö;
Euroopan unionia koskevat asiat, mikäli ne eivät kuulu valtioneuvostosta annetun lain 3 a §:n nojalla muun ministeriön toimialaan;
Suomen kansalaisten etujen ja oikeuksien valvominen ja heidän auttamisensa ulkomailla;
kansainväliset lainkäyttö- ja tutkintaelimet;
pohjoismaisten yhteistyökysymysten yhteensovittaminen Pohjoismaiden ministerineuvoston piirissä;
sopimukset vieraiden valtioiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa sekä Suomen kansainvälisoikeudelliset velvoitteet, mikäli ne eivät kuulu muun ministeriön toimialaan;
kansainväliset kongressit, konferenssit ja muut kokoukset, mikäli ne eivät kuulu muun ministeriön toimialaan;
kansainväliset järjestöt ja laitokset, mikäli asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan;
arvonimen antaminen jollekulle siksi aikaa, kun hän toimii ulkoasiainhallinnon alalla;
kunniamerkkien myöntäminen vieraiden valtioiden kansalaisille;
diplomaatti-, virka- ja virkamatkapassi sekä ulkomailla olevalle Suomen kansalaiselle annettava Suomen passi;
ulkomailla myönnettävä viisumi sekä oleskelu- ja työlupa.
Ulkoasiainministeriön toimialaan kuuluu lisäksi Teollisen yhteistyön rahasto Oy.
16 §
Oikeusministeriön toimialaan kuuluvat seuraavat asiaryhmät:
lainvalmistelu perustuslain ja muun valtiosääntöoikeuden, yleisen hallinto-oikeuden, yksityisoikeuden sekä rikos- ja prosessioikeuden alalla, jollei toisin säädetä, sekä valtioneuvoston lainvalmistelun kehittäminen samoin kuin muut lainsäädäntöasiat, jotka eivät kuulu toisen ministeriön toimialaan;
lainvalmistelu, mikäli asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan, ja valtioneuvoston lainvalmistelun kehittäminen;
valtiolliset vaalit ja kunnallisvaalit sekä kansanäänestykset;
oikeuskanslerinvirasto, mikäli asia ei kuulu valtioneuvoston kanslian toimialaan;
tuomioistuinlaitos, oikeudenkäyntimenettely ja oikeudellinen jaotus;
yleinen oikeusaputoiminta ja maksuton oikeudenkäynti sekä yleinen asianajajayhdistys;
syyttäjäntoimi;
ulosottotoimi, yhdyskuntaseuraamusten ja vankeusrangaistusten täytäntöönpano sekä muu tuomioiden ja päätösten täytäntöönpano;
ulosottotoimi, vankeusrangaistuksen täytäntöönpano sekä muu tuomioiden ja päätösten täytäntöönpano;
rikoksentorjunnan ja muun kriminaalipolitiikan yleinen suunnittelu;
rikosrekisteri ja muut oikeusrekisterit;
vankeinhoitolaitos ja vapaudessa tapahtuva kriminaalihuolto;
armahdusasiat;
kansainvälinen oikeudenhoito, mikäli asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan;
puoluerekisteri ja puoluelaissa tarkoitettu puolueiden valvonta sekä niiden tilinpidon ja varojen käytön tarkastaminen;
painovapauslain noudattamisen valvonta;
Ahvenanmaan maakunnan itsehallinto;
Suomen säädöskokoelma;
onnettomuuksien tutkinnasta annetussa laissa (373/85) tarkoitettu onnettomuuksien tutkinta;
suuronnettomuuksien tutkinta;
avioliitto-oikeudelliset hakemukset;
saamelaisten kulttuuri-itsehallinto ja saamelaisasioiden yhteensovittaminen;
saamelaisten kulttuuri-itsehallinto ja saamelaisasioiden yhteensovittaminen.
Oikeusministeriön toimialaan kuuluvat lisäksi:
korkein oikeus
korkein hallinto-oikeus
hovioikeudet
hallinto-oikeudet
lääninoikeudet
Ahvenanmaan hallintotuomioistuin
käräjäoikeudet
vesiylioikeus
maaoikeudet
käräjäoikeudet
vankilaoikeus
maaoikeudet
markkinaoikeus
vesioikeudet
vakuutusoikeus
vankilaoikeus
työtuomioistuin
markkinatuomioistuin
valtakunnansyyttäjänvirasto
vakuutusoikeus
valtion oikeusaputoimistot
työtuomioistuin
kihlakuntien syyttäjänvirastot ja kihlakunnanvirastojen syyttäjäosastot
kaupunginviskaalinvirastot
Ahvenanmaan maakunnan maakunnansyyttäjävirasto
kihlakuntien ulosottovirastot ja kihlakunnanvirastojen ulosotto-osastot
kaupunginvoudinvirastot
Ahvenanmaan maakunnan maakunnanvoudinvirasto
Helsingin ulosottovirasto
rikosseuraamusvirasto
Ahvenanmaan maakunnan maakunnanvoudinvirasto
vankeinhoitolaitos ja siihen kuuluvat suljetut laitokset, avolaitokset ja sairaalayksiköt
vankeinhoitolaitoksen vankilat ja avolaitokset, nuorisovankilat, pakkolaitokset, kurssikeskukset, vankimielisairaala ja vankeinhoidon koulutuskeskus
kriminaalihuoltolaitos ja siihen kuuluvat aluetoimistot
Kriminaalihuoltoyhdistys
Vankeinhoidon koulutuskeskus
turvapaikkalautakunta
tietosuojalautakunta ja tietosuojavaltuutetun toimisto
tietosuojalautakunta ja tietosuojavaltuutetun toimistokonkurssiasiamiehen toimisto
konkurssiasiamiehen toimisto
oikeuspoliittinen tutkimuslaitos
oikeuspoliittinen tutkimuslaitos
Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä toimiva Helsingin kriminaalipoliittinen instituutti
oikeusrekisterikeskus
saamelaiskäräjät.
onnettomuustutkintakeskus
Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä toimiva Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti
Saamelaiskäräjät
tuomarinvalintalautakunta.
Oikeusministeriön toimialaan kuuluvat lisäksi:
korkein oikeus
korkein hallinto-oikeus
hovioikeudet
lääninoikeudet
Ahvenanmaan hallintotuomioistuin
vesiylioikeus
käräjäoikeudet
maaoikeudet
vesioikeudet
vankilaoikeus
markkinatuomioistuin
vakuutusoikeus
työtuomioistuin
kaupunginviskaalinvirastot
Ahvenanmaan maakunnan maakunnansyyttäjävirasto
kaupunginvoudinvirastot
Helsingin ulosottovirasto
Ahvenanmaan maakunnan maakunnanvoudinvirasto
vankeinhoitolaitoksen vankilat ja avolaitokset, nuorisovankilat, pakkolaitokset, kurssikeskukset, vankimielisairaala ja vankeinhoidon koulutuskeskus
Kriminaalihuoltoyhdistys
turvapaikkalautakunta
tietosuojalautakunta ja tietosuojavaltuutetun toimistokonkurssiasiamiehen toimisto
oikeuspoliittinen tutkimuslaitos
Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä toimiva Helsingin kriminaalipoliittinen instituutti
saamelaiskäräjät.
17 §
Sisäasiainministeriön toimialaan kuuluvat seuraavat asiaryhmät:
kuntajako ja muu yleinen hallinnollinen jaotus sekä hallinnollisten jaotusten yhteensovittaminen;
yleinen hallinnollinen jaotus ja hallinnollisten jaotusten yhteensovittaminen;
aluehallinnon yleinen kehittäminen;
aluehallinnon yleinen kehittäminen;
valtion paikallishallinnon yleinen kehittäminen;
valtion paikallishallinnon yleinen kehittäminen;
valtionhallinnon ja kunnallishallinnon tietohallintoyhteistyö;
valtionhallinnon ja kunnallishallinnon tietohallintoyhteistyö;
aluehallinnon tietohallintoyhteistyö;
aluehallinnon tietohallintoyhteistyö;
hallinnon sähköisten asiointipalvelujen järjestämisen ohjaus;
lääninhallitusten yleinen johto ja valvonta sekä muut lääninhallituksia koskevat asiat, mikäli ne eivät kuulu muun ministeriön toimialaan;
lääninhallitusten yleinen johto ja valvonta sekä muut lääninhallituksia koskevat asiat, siltä osin kuin ne eivät kuulu muun ministeriön toimialaan;
väestökirjanpito;
kihlakunnanhallinto;
Suomen lippu ja Suomen vaakuna;
väestökirjanpito;
kuntahallinto;
Suomen lippu ja Suomen vaakuna;
kuntatalous;
kuntahallinto;
kunnallinen eläkelaitos;
kuntatalous;
kunnallinen työmarkkinalaitos;
kunnallinen eläkelaitos;
aluekehitys ja siihen liittyvien ohjelmien sekä niiden suunnittelun ja toteutuksen yhteensovittaminen;
kunnallinen työmarkkinalaitos;
saaristoa koskevien kysymysten yhteensovittaminen;
Kuntien takauskeskus;
yleinen järjestys ja turvallisuus;
aluekehitys ja siihen liittyvien ohjelmien sekä niiden suunnittelun ja toteutuksen yhteensovittaminen;
poliisihallinto;
rakennerahasto-ohjelmien kansallisesta hallinnoinnista annetussa laissa (1353/1999) säädetyt tavoitteita 1 ja 2 sekä Euroopan aluekehitysrahastoa koskevat viranomaistehtävät;
Suomen passi, mikäli asia ei kuulu ulkoasiainministeriölle, ja henkilöllisyystodistus;
saaristoa koskevien kysymysten yhteensovittaminen;
rikoksentekijän luovuttaminen Suomen ja Pohjoismaiden välillä;
yleinen järjestys ja turvallisuus;
vartioimisliiketoiminta ja majoitusliikkeiden matkustajakortit;
poliisihallinto;
arpajaislainsäädäntöön perustuvat toiminnot, viihdelaitteet ja rahankeräykset;
Suomen passi, jollei asia kuulu ulkoasiainministeriölle, henkilökortti ja sähköinen henkilökortti;
ampuma-aseet ja -tarvikkeet sekä teräaseet;
rikoksentekijän luovuttaminen Suomen ja Pohjoismaiden välillä;
julkiset huvitilaisuudet;
yksityisiä turvallisuuspalveluja koskevan lainsäädännön mukaiset toiminnot ja majoitusliikkeiden matkustajakortit:
maahantulo ja maastalähtö sekä niiden valvonta;
arpajaislainsäädäntöön perustuvat toiminnot, viihdelaitteet ja rahankeräykset;
Suomen kansalaisuus;
ampuma-ase- ja teräaselainsäädännön mukaiset toiminnot;
ulkomaalaisten oleskelu maassa ja heidän valvontansa;
yleisötilaisuudet;
palo- ja pelastustoimi;
järjestyksenvalvojia koskevan lainsäädännön mukaisen toiminnot;
pelastuspalvelu;
henkilöiden maahantulo ja maastalähtö sekä niiden valvonta;
väestönsuojelu;
Suomen kansalaisuus;
rajojen vartiointi.
ulkomaalaisten maassa oleskelu sekä pakolaisaseman ja muun kansainvälisen suojelun tarpeen määrittäminen, siltä osin kuin asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan;
pelastustoimi;
rajavalvonta ja rajatarkastukset;
siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksien yhteensovittaminen;
yleinen hallinnollinen jaotus ja hallinnollisten jaotusten yhteensovittaminen;
Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osaston määräyksiin perustuvat yleissopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet siltä osin kuin ne koskevat sisäasioita, jollei niihin liity merkittäviä ulko- tai turvallisuuspoliittisia näkökohtia.
aluehallinnon yleinen kehittäminen;
Sisäasiainministeriön toimialaan kuuluvat seuraavat asiaryhmät:
yleinen hallinnollinen jaotus ja hallinnollisten jaotusten yhteensovittaminen;
aluehallinnon yleinen kehittäminen;
valtion paikallishallinnon yleinen kehittäminen;
valtionhallinnon ja kunnallishallinnon tietohallintoyhteistyö;
aluehallinnon tietohallintoyhteistyö;
lääninhallitusten yleinen johto ja valvonta sekä muut lääninhallituksia koskevat asiat, mikäli ne eivät kuulu muun ministeriön toimialaan;
väestökirjanpito;
Suomen lippu ja Suomen vaakuna;
kuntahallinto;
kuntatalous;
kunnallinen eläkelaitos;
kunnallinen työmarkkinalaitos;
aluekehitys ja siihen liittyvien ohjelmien sekä niiden suunnittelun ja toteutuksen yhteensovittaminen;
saaristoa koskevien kysymysten yhteensovittaminen;
yleinen järjestys ja turvallisuus;
poliisihallinto;
Suomen passi, mikäli asia ei kuulu ulkoasiainministeriölle, ja henkilöllisyystodistus;
rikoksentekijän luovuttaminen Suomen ja Pohjoismaiden välillä;
vartioimisliiketoiminta ja majoitusliikkeiden matkustajakortit;
arpajaislainsäädäntöön perustuvat toiminnot, viihdelaitteet ja rahankeräykset;
ampuma-aseet ja -tarvikkeet sekä teräaseet;
julkiset huvitilaisuudet;
maahantulo ja maastalähtö sekä niiden valvonta;
Suomen kansalaisuus;
ulkomaalaisten oleskelu maassa ja heidän valvontansa;
palo- ja pelastustoimi;
pelastuspalvelu;
väestönsuojelu;
rajojen vartiointi.
Sisäasiainministeriön toimialaan kuuluvat lisäksi:
lääninhallitukset
Väestörekisterikeskus
väestörekisterikeskus
kihlakunnanvirastot, kihlakuntien poliisilaitokset sekä maistraatit
keskusrikospoliisi
Sisäasiainministeriön toimialaan kuuluvat lisäksi:
lääninhallitukset
väestörekisterikeskus
keskusrikospoliisi
suojelupoliisi
liikkuva poliisi
poliisiopisto
poliisikoulu
poliisin tekniikkakeskus
Pelastusopisto
valtion kokeiluhätäkeskukset
palosuojelurahasto
ulkomaalaisvirasto
rajavartiolaitos.
17 §
Sisäasiainministeriön toimialaan kuuluvat seuraavat asiaryhmät:
yleinen hallinnollinen jaotus ja hallinnollisten jaotusten yhteensovittaminen;
aluehallinnon yleinen kehittäminen;
valtion paikallishallinnon yleinen kehittäminen;
valtionhallinnon ja kunnallishallinnon tietohallintoyhteistyö;
aluehallinnon tietohallintoyhteistyö;
lääninhallitusten yleinen johto ja valvonta sekä muut lääninhallituksia koskevat asiat, mikäli ne eivät kuulu muun ministeriön toimialaan;
väestökirjanpito;
Suomen lippu ja Suomen vaakuna;
kuntahallinto;
kuntatalous;
kunnallinen eläkelaitos;
kunnallinen työmarkkinalaitos;
aluekehitys ja siihen liittyvien ohjelmien sekä niiden suunnittelun ja toteutuksen yhteensovittaminen;
saaristoa koskevien kysymysten yhteensovittaminen;
yleinen järjestys ja turvallisuus;
poliisihallinto;
Suomen passi, mikäli asia ei kuulu ulkoasiainministeriölle, ja henkilöllisyystodistus;
rikoksentekijän luovuttaminen Suomen ja Pohjoismaiden välillä;
vartioimisliiketoiminta ja majoitusliikkeiden matkustajakortit;
arpajaislainsäädäntöön perustuvat toiminnot, viihdelaitteet ja rahankeräykset;
ampuma-aseet ja -tarvikkeet sekä teräaseet;
julkiset huvitilaisuudet;
maahantulo ja maastalähtö sekä niiden valvonta;
Suomen kansalaisuus;
ulkomaalaisten oleskelu maassa ja heidän valvontansa;
palo- ja pelastustoimi;
pelastuspalvelu;
väestönsuojelu;
rajojen vartiointi.
Sisäasiainministeriön toimialaan kuuluvat lisäksi:
lääninhallitukset
väestörekisterikeskus
keskusrikospoliisi
suojelupoliisi
liikkuva poliisi
poliisiopisto
poliisikoulu
poliisin tekniikkakeskus
Pelastusopisto
valtion kokeiluhätäkeskukset
palosuojelurahasto
ulkomaalaisvirasto
rajavartiolaitos.
18 §
Puolustusministeriön toimialaan kuuluvat seuraavat asiaryhmät:
valtakunnan puolustus ja yleinen puolustusvalmius sekä hallinnon eri alojen toimien yhteensovittaminen kokonaismaanpuolustuksen alaan kuuluvissa asioissa;
valtakunnan puolustus ja yleinen puolustusvalmius;
valtakunnan alueen valvonta ja sen alueellisen koskemattomuuden turvaaminen;
valtakunnan alueen valvonta ja sen alueellisen koskemattomuuden turvaaminen;
puolustusvoimien kokoonpano ja järjestelyt, varustaminen, koulutus ja ylläpito sekä hallinnonalan materiaalipolitiikka;
puolustusvoimien kokoonpano ja järjestelyt, varustaminen, koulutus ja ylläpito;
asevelvollisuus ja naisten vapaaehtoinen asepalvelus;
asevelvollisuus ja naisten vapaaehtoinen asepalvelus;
sotilasoikeudenhoito, siltä osin kuin asia ei kuulu oikeusministeriön toimialaan;
sotilasoikeudenhoito, mikäli asia ei kuulu oikeusministeriön toimialaan;
poliisitoiminta puolustusvoimissa;
poliisitoiminta puolustusvoimissa;
puolustusvoimien terveydenhoito ja sosiaalitoiminta;
puolustusvoimien terveydenhuolto ja sosiaalitoiminta;
toimialan metsätalous ja ympäristönsuojelu;
sotilaallinen kriisinhallinta- ja rauhanturvaamistoiminta siltä osin kuin se ei kuulu ulkoasiainministeriön toimialaan;
rauhanturvaamistoiminta;
sotilasilmailu ja -merenkulku;
sotilasilmailu ja -merenkulku;
puolustustarvikkeiden maastavienti;
puolustustarvikkeiden maastavienti.
vapaaehtoisen maanpuolustustyön tukeminen.
Puolustusministeriön toimialaan kuuluvat seuraavat asiaryhmät:
valtakunnan puolustus ja yleinen puolustusvalmius;
valtakunnan alueen valvonta ja sen alueellisen koskemattomuuden turvaaminen;
puolustusvoimien kokoonpano ja järjestelyt, varustaminen, koulutus ja ylläpito;
asevelvollisuus ja naisten vapaaehtoinen asepalvelus;
sotilasoikeudenhoito, mikäli asia ei kuulu oikeusministeriön toimialaan;
poliisitoiminta puolustusvoimissa;
puolustusvoimien terveydenhuolto ja sosiaalitoiminta;
toimialan metsätalous ja ympäristönsuojelu;
rauhanturvaamistoiminta;
sotilasilmailu ja -merenkulku;
puolustustarvikkeiden maastavienti.
Puolustusministeriön toimialaan kuuluvat lisäksi:
turvallisuus- ja puolustusasiain komitea
pääesikunta ja puolustusvoimat
pääesikunta ja puolustusvoimat
suomalaiset rauhanturvaamisorganisaatiot
kutsuntalautakunnat
Patruunatehdas Lapua Oy
kutsunta-asiain keskuslautakunta
Vammas Oy
maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta
VPU Pukutehdas Oy
maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta
puolustushallinnon rakennuslaitos.
vapaaehtoisen maanpuolustustyön neuvottelukunta
suomalaiset rauhanturvaamisorganisaatiot
puolustushallinnon rakennuslaitos
VPU Pukutehdas Oy.
Puolustusministeriön toimialaan kuuluvat lisäksi:
pääesikunta ja puolustusvoimat
suomalaiset rauhanturvaamisorganisaatiot
Patruunatehdas Lapua Oy
Vammas Oy
VPU Pukutehdas Oy
puolustushallinnon rakennuslaitos.
18 §
Puolustusministeriön toimialaan kuuluvat seuraavat asiaryhmät:
valtakunnan puolustus ja yleinen puolustusvalmius;
valtakunnan alueen valvonta ja sen alueellisen koskemattomuuden turvaaminen;
puolustusvoimien kokoonpano ja järjestelyt, varustaminen, koulutus ja ylläpito;
asevelvollisuus ja naisten vapaaehtoinen asepalvelus;
sotilasoikeudenhoito, mikäli asia ei kuulu oikeusministeriön toimialaan;
poliisitoiminta puolustusvoimissa;
puolustusvoimien terveydenhuolto ja sosiaalitoiminta;
toimialan metsätalous ja ympäristönsuojelu;
rauhanturvaamistoiminta;
sotilasilmailu ja -merenkulku;
puolustustarvikkeiden maastavienti.
Puolustusministeriön toimialaan kuuluvat lisäksi:
pääesikunta ja puolustusvoimat
suomalaiset rauhanturvaamisorganisaatiot
Patruunatehdas Lapua Oy
Vammas Oy
VPU Pukutehdas Oy
puolustushallinnon rakennuslaitos.
19 §
Valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvat seuraavat asiaryhmät:
talous- ja finanssipolitiikka;
talous- ja finanssipolitiikka;
julkinen talous;
julkinen talous;
valtion toiminta- ja taloussuunnittelun yleinen ohjaus ja yhteensovittaminen, kehysmenettely ja talousarvio;
valtion toiminta- ja taloussuunnittelun yleinen ohjaus ja yhteensovittaminen, kehysmenettely ja talousarvio;
valtion varallisuuden hallintaa, hankintaa, käyttöä ja luovutusta koskevat yleiset perusteet sekä muut taloushallinnon perusteet;
valtion varallisuuden hallintaa, käyttöä ja luovutusta koskevat yleiset perusteet sekä muut taloushallinnon perusteet;
valtion toimintojen maksullisuus ja perittävien maksujen yleiset perusteet;
valtion toimintojen maksullisuus ja perittävien maksujen yleiset perusteet;
valtion maksuliike ja maksuvalmius;
valtion maksuliike ja maksuvalmius;
valtion rahastot, siltä osin kuin asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan;
valtion rahastot, mikäli asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan;
valtion ja sen virastojen, liikelaitosten ja muiden laitosten sekä rahastojen kirjanpidon, tilinpäätöksen ja muun laskentatoimen yleiset järjestelmät, tilien ja taloudenhoidon tarkastus sekä virheiden ja väärinkäytösten vastainen toiminta;
valtion ja sen virastojen, liikelaitosten ja muiden laitosten sekä rahastojen kirjanpidon, tilinpäätöksen ja muun laskentatoimen yleiset järjestelmät sekä tilien ja taloudenhoidon tarkastus;
verotus ja tullit, jollei tulleja koskeva asia kuulu muun ministeriön toimialaan;
verotus ja tullit;
verotusta ja tulliyhteistyötä koskevat vieraiden valtioiden kanssa tehtävät sopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jollei niihin liity merkittäviä ulko- tai turvallisuuspoliittisia näkökohtia;
verotusta ja tulliyhteistyötä koskevat vieraiden valtioiden kanssa solmittavat sopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet;
valtion lainanottoa ja velkaa koskeva yleinen ohjaus ja valvonta, arvopaperistamalla tapahtuva varainhankinta sekä valtion takaukset, takuut ja niihin verrattavat sitoumukset;
valtion lainanotto ja velka sekä valtion takaukset, takuut ja niihin verrattavat sitoumukset sekä arvopapereilla tapahtuva varainhankinta; 12) raha- ja maksujärjestelmä sekä valuuttalainsäädäntö;
raha- ja maksujärjestelmä sekä valuuttalainsäädäntö;
luottolaitostoiminta, arvopaperimarkkinat ja näitä koskevat selvitysjärjestelmät, rahastoyhtiöt, panttilainauslaitokset ja säästökassatoimintaa harjoittavat osuuskunnat;
luottolaitostoiminta, arvopaperi- ja johdannaismarkkinat sekä niitä koskevat kaupankäynti- ja selvitysjärjestelmät, rahastoyhtiöt, panttilainauslaitokset ja säästökassatoimintaa harjoittavat osuuskunnat;
pääomanliikkeet, mikäli asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan;
pääomanliikkeet, siltä osin kuin asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan;
indeksiehdon käytön rajoittaminen sopimuksissa;
indeksiehdon käytön rajoittaminen sopimuksissa;
hallinnon kehittämisen toimintalinjat, hallinnon yleinen organisointi sekä hallinnon ohjauksen ja toimintojen yleinen kehittäminen;
hallinnon kehittämisen toimintalinjat, hallinnon yleinen organisointi sekä hallinnon ohjauksen ja toimintojen yleinen kehittäminen;
valtion komitealaitos;
valtion komitealaitos, valtioneuvoston tietopalveluyhteistyön edistäminen sekä Euroopan unionin hakijamaiden institutionaalisen kehittämisen tuen koordinointi Suomen osalta;
valtion liikelaitosten yleinen kehittäminen ja liikelaitoksia koskevat yleiset säännökset, määräykset ja ohjeet;
valtion liikelaitosten yleinen kehittäminen ja liikelaitoksia koskevat yleiset säännökset, määräykset ja ohjeet;
valtionhallinnon tietojenkäsittelyn, tietohallinnon kehittämisen ja tietoturvallisuuden ohjaus ja yhteensovittaminen sekä tietoyhteiskunnan kehittämistoiminnan edistäminen;
valtionhallinnon tietojenkäsittelyn, tietohallinnon kehittämisen ja tietoturvallisuuden ohjaus ja yhteensovittaminen sekä tietoyhteiskunnan kehittämistoiminnan edistäminen;
valtion tilastotoimi;
valtioneuvoston yhteinen tietohallinto;
valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitiikka, henkilöstön oikeudellinen asema, eläkkeiden ja muiden palvelussuhteen ehtojen yleinen järjestely, valtion työmarkkinapolitiikka sekä keskustason työnantajatoiminta;
valtion tilastotoimi;
valtion virastojen ja laitosten virka- ja työehtosopimustoiminta keskustasolla;
valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitiikka, henkilöstön oikeudellinen asema, eläkkeiden ja muiden palvelussuhteen ehtojen yleinen järjestely, valtion työmarkkinapolitiikka sekä keskustason työnantajatoiminta;
virkasuhteen ehdoista määrääminen niissä tapauksissa, joissa asia ei kuulu viraston toimivaltaan, sekä valtion liikelaitoksen virkasuhteisen toimitusjohtajan palvelussuhteen ehdoista määrääminen;
valtion virastojen ja laitosten virka- ja työehtosopimustoiminta keskustasolla;
valtion henkilöstövoimavarojen käytön yleinen tehostaminen;
virkasuhteen ehdoista määrääminen niissä tapauksissa, joissa asia ei kuulu viraston toimivaltaan, sekä valtion liikelaitoksen virkasuhteisen toimitusjohtajan palvelussuhteen ehdoista määrääminen;
viran siirtäminen toisen ministeriön hallinnonalan virastoon ja määrärahan siirtäminen tällaisen viraston käytettäväksi, mikäli asia ei kuulu valtioneuvoston kanslian toimialaan;
valtion henkilöstövoimavarojen käytön yleinen tehostaminen;
valtion talonrakennustoiminta, valtion kiinteistövarallisuus ja virastotilojen hankinta ja hoito, mikäli asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan, kiinteistöyksiköksi määrääminen sekä valtion virastojen ja laitosten toimitilojen ja valtion rakennusmaan hankinnan ja käytön yleinen ohjaus;
viran siirtäminen toisen ministeriön hallinnonalan virastoon ja määrärahan siirtäminen tällaisen viraston käytettäväksi, jollei asia kuulu valtioneuvoston kanslian toimialaan;
Kansainvälinen Valuuttarahasto, Kansainvälinen Jälleenrakennus- ja kehityspankki, Euroopan Jälleenrakennus- ja Kehityspankki, Euroopan investointipankki, Pohjoismaiden investointipankki ja Pohjoismaiden Ympäristörahoitusyhtiö sekä Euroopan tilintarkastustuomioistuin;
toimitilojen järjestäminen valtion virastoille ja laitoksille, toimitilojen hoito sekä valtion kiinteistövarallisuuden hallinnoinnin ja kiinteistötoimen yleinen järjestäminen;
Suomen Pankki;
Kansainvälinen Valuuttarahasto, Kansainvälinen Jälleenrakennus- ja kehityspankki, Euroopan investointipankki, Pohjoismaiden investointipankki, Pohjoismaiden Ympäristörahoitusyhtiö sekä Euroopan tilintarkastustuomioistuin;
valtion vakuusrahasto ja Suomen itsenäisyyden juhlarahasto.
Suomen Pankki;
valtion vakuusrahasto ja Suomen itsenäisyyden juhlarahasto.
Valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvat seuraavat asiaryhmät:
talous- ja finanssipolitiikka;
julkinen talous;
valtion toiminta- ja taloussuunnittelun yleinen ohjaus ja yhteensovittaminen, kehysmenettely ja talousarvio;
valtion varallisuuden hallintaa, käyttöä ja luovutusta koskevat yleiset perusteet sekä muut taloushallinnon perusteet;
valtion toimintojen maksullisuus ja perittävien maksujen yleiset perusteet;
valtion maksuliike ja maksuvalmius;
valtion rahastot, mikäli asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan;
valtion ja sen virastojen, liikelaitosten ja muiden laitosten sekä rahastojen kirjanpidon, tilinpäätöksen ja muun laskentatoimen yleiset järjestelmät sekä tilien ja taloudenhoidon tarkastus;
verotus ja tullit;
verotusta ja tulliyhteistyötä koskevat vieraiden valtioiden kanssa solmittavat sopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet;
valtion lainanotto ja velka sekä valtion takaukset, takuut ja niihin verrattavat sitoumukset sekä arvopapereilla tapahtuva varainhankinta; 12) raha- ja maksujärjestelmä sekä valuuttalainsäädäntö;
luottolaitostoiminta, arvopaperimarkkinat ja näitä koskevat selvitysjärjestelmät, rahastoyhtiöt, panttilainauslaitokset ja säästökassatoimintaa harjoittavat osuuskunnat;
pääomanliikkeet, mikäli asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan;
indeksiehdon käytön rajoittaminen sopimuksissa;
hallinnon kehittämisen toimintalinjat, hallinnon yleinen organisointi sekä hallinnon ohjauksen ja toimintojen yleinen kehittäminen;
valtion komitealaitos;
valtion liikelaitosten yleinen kehittäminen ja liikelaitoksia koskevat yleiset säännökset, määräykset ja ohjeet;
valtionhallinnon tietojenkäsittelyn, tietohallinnon kehittämisen ja tietoturvallisuuden ohjaus ja yhteensovittaminen sekä tietoyhteiskunnan kehittämistoiminnan edistäminen;
valtion tilastotoimi;
valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitiikka, henkilöstön oikeudellinen asema, eläkkeiden ja muiden palvelussuhteen ehtojen yleinen järjestely, valtion työmarkkinapolitiikka sekä keskustason työnantajatoiminta;
valtion virastojen ja laitosten virka- ja työehtosopimustoiminta keskustasolla;
virkasuhteen ehdoista määrääminen niissä tapauksissa, joissa asia ei kuulu viraston toimivaltaan, sekä valtion liikelaitoksen virkasuhteisen toimitusjohtajan palvelussuhteen ehdoista määrääminen;
valtion henkilöstövoimavarojen käytön yleinen tehostaminen;
viran siirtäminen toisen ministeriön hallinnonalan virastoon ja määrärahan siirtäminen tällaisen viraston käytettäväksi, mikäli asia ei kuulu valtioneuvoston kanslian toimialaan;
valtion talonrakennustoiminta, valtion kiinteistövarallisuus ja virastotilojen hankinta ja hoito, mikäli asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan, kiinteistöyksiköksi määrääminen sekä valtion virastojen ja laitosten toimitilojen ja valtion rakennusmaan hankinnan ja käytön yleinen ohjaus;
Kansainvälinen Valuuttarahasto, Kansainvälinen Jälleenrakennus- ja kehityspankki, Euroopan Jälleenrakennus- ja Kehityspankki, Euroopan investointipankki, Pohjoismaiden investointipankki ja Pohjoismaiden Ympäristörahoitusyhtiö sekä Euroopan tilintarkastustuomioistuin;
Suomen Pankki;
valtion vakuusrahasto ja Suomen itsenäisyyden juhlarahasto.
Valtiovarainministeriön toimialaan kuulu-vat lisäksi:
julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuslautakunta
valtion eläkelautakunta
valtion eläkelautakunta
virkamieslautakunta
virkamieslautakunta
valtion eläkerahasto
valtion eläkerahasto
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
valtiokonttori
valtiokonttori
valtiontalouden tarkastusvirasto
verohallinto
tullilaitos
tilastokeskus
Hallinnon kehittämiskeskus
valtion kiinteistölaitos
Senaatti-kiinteistöt
Hallinnon kehittämiskeskus
Anuukar Holding Oy
Rahapaja Oy
Oy Edita Ab
Engel-Yhtymä Oy
Engel kiinteistöpalveluyhtymä Oy
Kapiteeli Oy
Medivire Työterveyspalvelut Oy
Kauppatalo Hansel Oy
Postipankki Oy
Medivire Holding Oy
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy.
Medivire työterveyspalvelut Oy
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oyj
Rahapaja Oy
Sampo Oyj
Silta Oy
Sponda Oyj
Solidium Oy
Suomen Vientiluotto Oyj
Tietokarhu Oy
Yrityspankki SKOP Oyj.
Valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvat lisäksi:
valtion eläkelautakunta
virkamieslautakunta
valtion eläkerahasto
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
valtiokonttori
valtiontalouden tarkastusvirasto
verohallinto
tullilaitos
tilastokeskus
valtion kiinteistölaitos
Hallinnon kehittämiskeskus
Rahapaja Oy
Oy Edita Ab
Engel kiinteistöpalveluyhtymä Oy
Medivire Työterveyspalvelut Oy
Postipankki Oy
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy.
19 §
Valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvat seuraavat asiaryhmät:
talous- ja finanssipolitiikka;
julkinen talous;
valtion toiminta- ja taloussuunnittelun yleinen ohjaus ja yhteensovittaminen, kehysmenettely ja talousarvio;
valtion varallisuuden hallintaa, käyttöä ja luovutusta koskevat yleiset perusteet sekä muut taloushallinnon perusteet;
valtion toimintojen maksullisuus ja perittävien maksujen yleiset perusteet;
valtion maksuliike ja maksuvalmius;
valtion rahastot, mikäli asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan;
valtion ja sen virastojen, liikelaitosten ja muiden laitosten sekä rahastojen kirjanpidon, tilinpäätöksen ja muun laskentatoimen yleiset järjestelmät sekä tilien ja taloudenhoidon tarkastus;
verotus ja tullit;
verotusta ja tulliyhteistyötä koskevat vieraiden valtioiden kanssa solmittavat sopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet;
valtion lainanotto ja velka sekä valtion takaukset, takuut ja niihin verrattavat sitoumukset sekä arvopapereilla tapahtuva varainhankinta; 12) raha- ja maksujärjestelmä sekä valuuttalainsäädäntö;
luottolaitostoiminta, arvopaperimarkkinat ja näitä koskevat selvitysjärjestelmät, rahastoyhtiöt, panttilainauslaitokset ja säästökassatoimintaa harjoittavat osuuskunnat;
pääomanliikkeet, mikäli asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan;
indeksiehdon käytön rajoittaminen sopimuksissa;
hallinnon kehittämisen toimintalinjat, hallinnon yleinen organisointi sekä hallinnon ohjauksen ja toimintojen yleinen kehittäminen;
valtion komitealaitos;
valtion liikelaitosten yleinen kehittäminen ja liikelaitoksia koskevat yleiset säännökset, määräykset ja ohjeet;
valtionhallinnon tietojenkäsittelyn, tietohallinnon kehittämisen ja tietoturvallisuuden ohjaus ja yhteensovittaminen sekä tietoyhteiskunnan kehittämistoiminnan edistäminen;
valtion tilastotoimi;
valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitiikka, henkilöstön oikeudellinen asema, eläkkeiden ja muiden palvelussuhteen ehtojen yleinen järjestely, valtion työmarkkinapolitiikka sekä keskustason työnantajatoiminta;
valtion virastojen ja laitosten virka- ja työehtosopimustoiminta keskustasolla;
virkasuhteen ehdoista määrääminen niissä tapauksissa, joissa asia ei kuulu viraston toimivaltaan, sekä valtion liikelaitoksen virkasuhteisen toimitusjohtajan palvelussuhteen ehdoista määrääminen;
valtion henkilöstövoimavarojen käytön yleinen tehostaminen;
viran siirtäminen toisen ministeriön hallinnonalan virastoon ja määrärahan siirtäminen tällaisen viraston käytettäväksi, mikäli asia ei kuulu valtioneuvoston kanslian toimialaan;
valtion talonrakennustoiminta, valtion kiinteistövarallisuus ja virastotilojen hankinta ja hoito, mikäli asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan, kiinteistöyksiköksi määrääminen sekä valtion virastojen ja laitosten toimitilojen ja valtion rakennusmaan hankinnan ja käytön yleinen ohjaus;
Kansainvälinen Valuuttarahasto, Kansainvälinen Jälleenrakennus- ja kehityspankki, Euroopan Jälleenrakennus- ja Kehityspankki, Euroopan investointipankki, Pohjoismaiden investointipankki ja Pohjoismaiden Ympäristörahoitusyhtiö sekä Euroopan tilintarkastustuomioistuin;
Suomen Pankki;
valtion vakuusrahasto ja Suomen itsenäisyyden juhlarahasto.
Valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvat lisäksi:
valtion eläkelautakunta
virkamieslautakunta
valtion eläkerahasto
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
valtiokonttori
valtiontalouden tarkastusvirasto
verohallinto
tullilaitos
tilastokeskus
valtion kiinteistölaitos
Hallinnon kehittämiskeskus
Rahapaja Oy
Oy Edita Ab
Engel kiinteistöpalveluyhtymä Oy
Medivire Työterveyspalvelut Oy
Postipankki Oy
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy.
20 §
Opetusministeriön toimialaan kuuluvat seuraavat asiaryhmät:
koulutus-, tiede-, kulttuuri-, nuoriso- ja liikunta-alan yleiset edellytykset;
koulutus-, tiede-, kulttuuri-, nuoriso- ja liikunta-alan yleiset edellytykset;
evankelis-luterilainen kirkko, ortodoksinen kirkkokunta sekä muut uskonnolliset yhdyskunnat;
evankelis-luterilainen kirkko, ortodoksinen kirkkokunta sekä muut uskonnolliset yhdyskunnat;
esiopetus, perusopetus, lukiokoulutus sekä muu yleissivistävä koulutus, näistä esiopetus yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa;
perusopetus, lukiokoulutus sekä muu yleissivistävä koulutus;
ammatillinen koulutus, siltä osin kuin asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan;
ammatillinen koulutus, mikäli asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan;
aikuiskoulutus;
aikuiskoulutus;
ammattikorkeakouluopinnot;
ammattikorkeakouluopinnot;
yliopistolaitos;
yliopistolaitos;
tieteellinen tutkimus;
tieteellinen tutkimus;
arkistotoimi;
arkistotoimi;
suomen ja ruotsin kielissä suoritettavia tutkintoja varten asetetut tutkintolautakunnat;
tutkintojen rinnastaminen ja tunnustaminen, mikäli asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan;
virallisia kääntäjiä koskevat asiat;
suomen ja ruotsin kielissä suoritettavia tutkintoja varten asetetut tutkintolautakunnat;
opintotuki;
virallisia kääntäjiä koskevat asiat;
taide;
opintotuki;
yleinen kirjastotoimi;
taide;
museotoimi;
yleinen kirjastotoimi;
viestintäkulttuuri, kulttuuriperintö sekä muut alaan liittyvät tehtävät;
museotoimi;
tekijänoikeus;
viestintäkulttuuri, kulttuuriperinne sekä muut alaan liittyvät tehtävät;
liikunta;
tekijänoikeus;
nuorisotyö;
liikunta;
yhdessä työministeriön kanssa rasismin ehkäisy sekä hyvien etnisten suhteiden edistäminen.
nuorisotyö.
Opetusministeriön toimialaan kuuluvat seuraavat asiaryhmät:
koulutus-, tiede-, kulttuuri-, nuoriso- ja liikunta-alan yleiset edellytykset;
evankelis-luterilainen kirkko, ortodoksinen kirkkokunta sekä muut uskonnolliset yhdyskunnat;
perusopetus, lukiokoulutus sekä muu yleissivistävä koulutus;
ammatillinen koulutus, mikäli asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan;
aikuiskoulutus;
ammattikorkeakouluopinnot;
yliopistolaitos;
tieteellinen tutkimus;
arkistotoimi;
tutkintojen rinnastaminen ja tunnustaminen, mikäli asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan;
suomen ja ruotsin kielissä suoritettavia tutkintoja varten asetetut tutkintolautakunnat;
virallisia kääntäjiä koskevat asiat;
opintotuki;
taide;
yleinen kirjastotoimi;
museotoimi;
viestintäkulttuuri, kulttuuriperinne sekä muut alaan liittyvät tehtävät;
tekijänoikeus;
liikunta;
nuorisotyö.
Opetusministeriön toimialaan kuuluvat lisäksi:
yliopistot
yliopistot, teknilliset korkeakoulut, kauppakorkeakoulut ja taidekorkeakoulut
ammattikorkeakoulut
opetushallitus ja sen toimialaan kuuluvat valtion oppilaitokset
ylioppilastutkintolautakunta
kansainvälisen henkilövaihdon keskus
opintotuen muutoksenhakulautakunta
FTP International Oy
Suomen Akatemia
opintotuen muutoksenhakulautakunta
kotimaisten kielten tutkimuskeskus
Suomen Akatemia
Venäjän ja Itä-Euroopan instituutti
kotimaisten kielten tutkimuskeskus
arkistolaitos
Venäjän ja Itä-Euroopan instituutti
Varastokirjasto
arkistolaitos
taiteen keskustoimikunta, valtion taidetoimikunnat ja alueelliset taidetoimikunnat
Varastokirjasto
näkövammaisten kirjasto
taiteen keskustoimikunta, valtion taidetoimikunnat ja läänien taidetoimikunnat
museovirasto
läänien liikuntalautakunnat ja läänien nuorisolautakunnat
valtion taidemuseo
näkövammaisten kirjasto
Suomenlinnan hoitokunta
museovirasto
Suomen elokuva-arkisto
valtion taidemuseo
valtion elokuvatarkastamo
Suomenlinnan hoitokunta
valtion elokuvalautakunta
Suomen elokuva-arkisto
ortodoksisen kirkkokunnan kirkollishallitus
valtion elokuvatarkastamo ja elokuvalautakunta
Oy Veikkaus Ab
tuomiokapitulit
CSC-Tieteellinen laskenta Oy
ortodoksisen kirkkokunnan kirkollishallitus
FTP International Oy.
Oy Veikkaus Ab.
Opetusministeriön toimialaan kuuluvat lisäksi:
yliopistot, teknilliset korkeakoulut, kauppakorkeakoulut ja taidekorkeakoulut
ammattikorkeakoulut
opetushallitus ja sen toimialaan kuuluvat valtion oppilaitokset
ylioppilastutkintolautakunta
kansainvälisen henkilövaihdon keskus
FTP International Oy
opintotuen muutoksenhakulautakunta
Suomen Akatemia
kotimaisten kielten tutkimuskeskus
Venäjän ja Itä-Euroopan instituutti
arkistolaitos
Varastokirjasto
taiteen keskustoimikunta, valtion taidetoimikunnat ja läänien taidetoimikunnat
läänien liikuntalautakunnat ja läänien nuorisolautakunnat
näkövammaisten kirjasto
museovirasto
valtion taidemuseo
Suomenlinnan hoitokunta
Suomen elokuva-arkisto
valtion elokuvatarkastamo ja elokuvalautakunta
tuomiokapitulit
ortodoksisen kirkkokunnan kirkollishallitus
Oy Veikkaus Ab.
20 §
Opetusministeriön toimialaan kuuluvat seuraavat asiaryhmät:
koulutus-, tiede-, kulttuuri-, nuoriso- ja liikunta-alan yleiset edellytykset;
evankelis-luterilainen kirkko, ortodoksinen kirkkokunta sekä muut uskonnolliset yhdyskunnat;
perusopetus, lukiokoulutus sekä muu yleissivistävä koulutus;
ammatillinen koulutus, mikäli asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan;
aikuiskoulutus;
ammattikorkeakouluopinnot;
yliopistolaitos;
tieteellinen tutkimus;
arkistotoimi;
tutkintojen rinnastaminen ja tunnustaminen, mikäli asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan;
suomen ja ruotsin kielissä suoritettavia tutkintoja varten asetetut tutkintolautakunnat;
virallisia kääntäjiä koskevat asiat;
opintotuki;
taide;
yleinen kirjastotoimi;
museotoimi;
viestintäkulttuuri, kulttuuriperinne sekä muut alaan liittyvät tehtävät;
tekijänoikeus;
liikunta;
nuorisotyö.
Opetusministeriön toimialaan kuuluvat lisäksi:
yliopistot, teknilliset korkeakoulut, kauppakorkeakoulut ja taidekorkeakoulut
ammattikorkeakoulut
opetushallitus ja sen toimialaan kuuluvat valtion oppilaitokset
ylioppilastutkintolautakunta
kansainvälisen henkilövaihdon keskus
FTP International Oy
opintotuen muutoksenhakulautakunta
Suomen Akatemia
kotimaisten kielten tutkimuskeskus
Venäjän ja Itä-Euroopan instituutti
arkistolaitos
Varastokirjasto
taiteen keskustoimikunta, valtion taidetoimikunnat ja läänien taidetoimikunnat
läänien liikuntalautakunnat ja läänien nuorisolautakunnat
näkövammaisten kirjasto
museovirasto
valtion taidemuseo
Suomenlinnan hoitokunta
Suomen elokuva-arkisto
valtion elokuvatarkastamo ja elokuvalautakunta
tuomiokapitulit
ortodoksisen kirkkokunnan kirkollishallitus
Oy Veikkaus Ab.
21 §
Maa- ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluvat seuraavat asiaryhmät:
maatalous ja erikoismaatalous sivuelinkeinoineen sekä maaseudun kehittäminen, siltä osin kuin asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan;
maatalous ja erikoismaatalous sivuelinkeinoineen sekä maaseudun kehittäminen, mikäli asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan;
maatalouden ja erikoismaatalouden tutkimus-, kehittämis- ja neuvontatoiminta;
maatalouden ja erikoismaatalouden tutkimus-, kehittämis- ja neuvontatoiminta;
kasvinsuojelu ja maataloudellinen tarkastustoiminta;
kasvinsuojelu ja maataloudellinen tarkastustoiminta;
metsätalous ja metsäntutkimus;
metsätalous ja metsäntutkimus;
maanmittaus-, jako-, kartta- ja rekisterilaitos sekä paikkatietojen yhteiskäyttö ja geodeettinen tutkimus;
maanmittaus-, jako-, kartta- ja rekisterilaitos sekä paikkatietojen yhteiskäyttö ja geodeettinen tutkimus;
kala-, riista- ja porotalous;
kala-, riista- ja porotalous;
eläinlääkintä, eläintautien vastustaminen ja ennalta ehkäiseminen sekä eläinsuojelu;
eläinlääkintä, eläintautien vastustaminen ja ennalta ehkäiseminen sekä eläinsuojelu;
eläinlääkäreiden ammatinharjoittaminen;
eläinlääkärintoimen harjoittaminen;
eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygienia ja eläinten lääkitseminen;
eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieeninen tarkastus ja valvonta;
valtion maaomaisuus, siltä osin kuin asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan;
valtion maaomaisuus, mikäli asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan;
maatilatalouden kehittämisrahasto ja maatalouden interventiorahasto;
maatilatalouden kehittämisrahasto ja maatalouden interventiorahasto;
rakennerahasto-ohjelmien kansallisesta hallinnoinnista annetussa laissa (1353/1999) säädetyt Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosastoa, kalatalouden ohjauksen rahoitusvälinettä, LEADER-yhteisöaloiteohjelmaa sekä kalatalouden yhtenäistä ohjelma-asiakirjaa koskevat viranomaistehtävät;
vedenhankinta ja viemäröinti, tulvasuojelu, maankuivatus ja kastelu, uitto, säännösteltyjen vesistöjen käyttötoiminta, vesioikeudellisen luvan haltijalle kuuluvien velvoitteiden hoitaminen, maa- ja vesirakenteiden kunnossapito, patoturvallisuus, tulva- ja jääpatovahinkojen torjunta, ojitustoimitukset sekä yleisten vesialueiden hallinta ja hoito tai muu niihin läheisesti liittyvä vesivarojen käyttö ja hoito.
vedenhankinta ja viemäröinti, tulvasuojelu, maankuivatus ja kastelu, uitto, säännösteltyjen vesistöjen käyttötoiminta, vesioikeudellisen luvan haltijalle kuuluvien velvoitteiden hoitaminen, maa- ja vesirakenteiden kunnossapito, patoturvallisuus, tulvaja jääpatovahinkojen torjunta, ojitustoimitukset sekä yleisten vesialueiden hallinta ja hoito tai muu niihin läheisesti liittyvä vesivarojen käyttö ja hoito.
Maa- ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluvat seuraavat asiaryhmät:
maatalous ja erikoismaatalous sivuelinkeinoineen sekä maaseudun kehittäminen, mikäli asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan;
maatalouden ja erikoismaatalouden tutkimus-, kehittämis- ja neuvontatoiminta;
kasvinsuojelu ja maataloudellinen tarkastustoiminta;
metsätalous ja metsäntutkimus;
maanmittaus-, jako-, kartta- ja rekisterilaitos sekä paikkatietojen yhteiskäyttö ja geodeettinen tutkimus;
kala-, riista- ja porotalous;
eläinlääkintä, eläintautien vastustaminen ja ennalta ehkäiseminen sekä eläinsuojelu;
eläinlääkärintoimen harjoittaminen;
eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieeninen tarkastus ja valvonta;
valtion maaomaisuus, mikäli asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan;
maatilatalouden kehittämisrahasto ja maatalouden interventiorahasto;
vedenhankinta ja viemäröinti, tulvasuojelu, maankuivatus ja kastelu, uitto, säännösteltyjen vesistöjen käyttötoiminta, vesioikeudellisen luvan haltijalle kuuluvien velvoitteiden hoitaminen, maa- ja vesirakenteiden kunnossapito, patoturvallisuus, tulvaja jääpatovahinkojen torjunta, ojitustoimitukset sekä yleisten vesialueiden hallinta ja hoito tai muu niihin läheisesti liittyvä vesivarojen käyttö ja hoito.
Maa- ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluvat lisäksi:
maanmittauslaitos
Karttakeskus Oy
Metsähallitus
Avena Oy
maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
maanmittauslaitos
Metsäntutkimuslaitos
Metsähallitus
kasvintuotannon tarkastuskeskus
maatalouden tutkimuskeskus
Geodeettinen laitos
metsäntutkimuslaitos
riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos
Elintarvikevirasto
kasvintuotannon tarkastuskeskus
Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos
geodeettinen laitos
maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Siemenperunakeskus
eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos
Avena Oy
maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
Boreal Kasvinjalostus Oy
Kasvinjalostuslaitos
maaseutuelinkeinojen valituslautakunta
Siemenperunakeskus
eläinlääkintävahinkojen arviolautakunta.
maaseutuelinkeinopiirit
Maa- ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluvat lisäksi:
Karttakeskus Oy
Avena Oy
maanmittauslaitos
Metsähallitus
maatalouden tutkimuskeskus
metsäntutkimuslaitos
maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos
kasvintuotannon tarkastuskeskus
geodeettinen laitos
riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos
maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
Kasvinjalostuslaitos
Siemenperunakeskus
maaseutuelinkeinopiirit
maaseutuelinkeinojen valituslautakunta.
Maa- ja metsätalousministeriö ohjaa ja valvoo työvoima- ja elinkeinokeskuksia toimialaansa kuuluvissa asioissa. Maa- ja metsätalousministeriö ohjaa myös alueellisia ympäristökeskuksia ja Suomen ympäristökeskusta toimialaansa kuuluvissa asioissa.
Maa- ja metsätalousministeriö ohjaa alueellisia ympäristökeskuksia ja Suomen ympäristökeskusta toimialaansa kuuluvissa asioissa.
22 §
Liikenne- ja viestintäministeriön toimialaan kuuluvat seuraavat asiaryhmät:
tieliikenne ja tiellä käytettävät ajoneuvot;
tieliikenne ja tiellä käytettävät ajoneuvot;
rautatiet ja rautatieliikenne;
rautatiet ja rautatieliikenne;
siviili-ilmailu ja lentopaikat;
siviili-ilmailu ja lentopaikat;
merenkulku ja muu vesiliikenne samoin kuin satamat, siltä osin kuin asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan;
merenkulku ja muu vesiliikenne samoin kuin satamat, mikäli asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan;
liikenneväylät;
liikenneväylät;
vaarallisten aineiden kuljetus;
vaarallisten aineiden kuljetus;
liikenteen logistiikka ja tietoyhteiskuntakehityksen edistäminen liikennepalveluissa;
liikenteen logistiikka, mikäli asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan;
liikenteen ympäristöasiat, jollei asia kuulu ympäristöministeriölle;
liikenteen ympäristöasiat, mikäli asia ei kuulu ympäristöministeriölle;
merentutkimus;
merentutkimus;
sääpalvelu sekä ilmakehän tutkimus ja siihen liittyvä muu geofysikaalinen tutkimus;
sääpalvelu sekä ilmakehän tutkimus ja siihen liittyvä muu geofysikaalinen tutkimus; 11) teletoiminta ja televiestintä;
teletoiminta ja televiestintä;
yleiset tietoverkot;
tietoyhteiskuntakehityksen edistäminen ja tietoturvallisuus erityisesti viestintäpalveluissa, siltä osin kuin asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan;
yleisradio- ja kaapelilähetystoiminta;
televisio- ja radiotoiminta;
postitoiminta;
postitoiminta;
lehdistön tukeminen valtion varoin, mikäli asia ei kuulu opetusministeriön toimialaan.
lehdistön tukeminen valtion varoin, siltä osin kuin asia ei kuulu opetusministeriön toimialaan;
tie- ja rautatieliikennettä, siviili-ilmailua, ilmatiedettä, merentutkimusta, merenkulkua ja muuta vesiliikennettä sekä viestintää ja postitoimintaa koskevat vieraiden valtioiden kanssa tehtävät sopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jollei niihin liity merkittäviä ulko- ja turvallisuuspoliittisia näkökohtia;
kesäaikaa koskevat asiat.
Liikenneministeriön toimialaan kuuluvat seuraavat asiaryhmät:
tieliikenne ja tiellä käytettävät ajoneuvot;
rautatiet ja rautatieliikenne;
siviili-ilmailu ja lentopaikat;
merenkulku ja muu vesiliikenne samoin kuin satamat, mikäli asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan;
liikenneväylät;
vaarallisten aineiden kuljetus;
liikenteen logistiikka, mikäli asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan;
liikenteen ympäristöasiat, mikäli asia ei kuulu ympäristöministeriölle;
merentutkimus;
sääpalvelu sekä ilmakehän tutkimus ja siihen liittyvä muu geofysikaalinen tutkimus; 11) teletoiminta ja televiestintä;
yleiset tietoverkot;
yleisradio- ja kaapelilähetystoiminta;
postitoiminta;
lehdistön tukeminen valtion varoin, mikäli asia ei kuulu opetusministeriön toimialaan.
Liikenne- ja viestintäministeriön toimialaan kuuluvat lisäksi:
Tiehallinto
tielaitos
Merenkulkulaitos
merenkulkulaitos
Ratahallintokeskus
merentutkimuslaitos
Ajoneuvohallintokeskus
ilmatieteen laitos
Viestintävirasto
Telehallintokeskus
Merentutkimuslaitos
Ratahallintokeskus
Ilmatieteen laitos
ajoneuvohallintokeskus
Saimaan kanavan hoitokunta
Tieliikelaitos
Ilmailulaitos
Ilmailulaitos
RASKONE
Raskone Oy
Suomen Autokatsastus Oy
Suomen Autokatsastus Oy
Suomen PT Oy
Sonera Oyj
Yleisradio Oy
Suomen Posti Oy
VR-Yhtymä Oy
Yleisradio Oy
Finnair Oy
Suomen Erillisverkot Oy
Liikenneturva.
VR-Yhtymä Oy
Finnair Oyj
Liikenneturva.
Liikenneministeriön toimialaan kuuluvat lisäksi:
tielaitos
merenkulkulaitos
merentutkimuslaitos
ilmatieteen laitos
Telehallintokeskus
Ratahallintokeskus
ajoneuvohallintokeskus
Saimaan kanavan hoitokunta
Ilmailulaitos
RASKONE
Suomen Autokatsastus Oy
Suomen PT Oy
Yleisradio Oy
VR-Yhtymä Oy
Finnair Oy
Liikenneturva.
3 momentti on kumottu A:lla 15.3.2001/221.
22 §
Liikenneministeriön toimialaan kuuluvat seuraavat asiaryhmät:
tieliikenne ja tiellä käytettävät ajoneuvot;
rautatiet ja rautatieliikenne;
siviili-ilmailu ja lentopaikat;
merenkulku ja muu vesiliikenne samoin kuin satamat, mikäli asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan;
liikenneväylät;
vaarallisten aineiden kuljetus;
liikenteen logistiikka, mikäli asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan;
liikenteen ympäristöasiat, mikäli asia ei kuulu ympäristöministeriölle;
merentutkimus;
sääpalvelu sekä ilmakehän tutkimus ja siihen liittyvä muu geofysikaalinen tutkimus; 11) teletoiminta ja televiestintä;
yleiset tietoverkot;
yleisradio- ja kaapelilähetystoiminta;
postitoiminta;
lehdistön tukeminen valtion varoin, mikäli asia ei kuulu opetusministeriön toimialaan.
Liikenneministeriön toimialaan kuuluvat lisäksi:
tielaitos
merenkulkulaitos
merentutkimuslaitos
ilmatieteen laitos
Telehallintokeskus
Ratahallintokeskus
ajoneuvohallintokeskus
Saimaan kanavan hoitokunta
Ilmailulaitos
RASKONE
Suomen Autokatsastus Oy
Suomen PT Oy
Yleisradio Oy
VR-Yhtymä Oy
Finnair Oy
Liikenneturva.
23 §
Kauppa- ja teollisuusministeriön toimialaan kuuluvat seuraavat asiaryhmät:
elinkeino- ja yritystoiminnan yleiset toimintaedellytykset;
elinkeinotoiminnan yleiset edellytykset ja kilpailun edistäminen;
markkinoiden toimivuus ja kilpailun edistäminen;
kauppa, teollisuus, rakennustuotanto ja palvelualat, mikäli asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan;
ulkomaankauppa ja yritysten kansainvälistyminen;
ulkomaankauppa ja yritysten kansainvälistyminen;
4 kohta on kumottu A:lla 30.5.2002/436.
pienten ja keskisuurten yritysten toiminnan edistäminen;
yritystoiminnan rahoitus ja yritystuet, siltä osin kuin asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan.
yritystoiminnan rahoitus ja yritystuet, mikäli asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan.
yritystoiminnan alueelliset toimintaedellytykset;
teknologiapolitiikka sekä teknologian kehittäminen ja hyödyntäminen;
tekninen turvallisuus ja luotettavuus, mukaan lukien valvonta, sekä vaatimustenmukaisuuden arviointitoiminta, standardisointi ja laatupolitiikka, siltä osin kuin asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan;
teollisoikeudet:
elinkeinotoiminnan ohjaus ja sääntely, siltä osin kuin asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan;
kuluttaja- ja elintarvikekysymykset, siltä osin kuin ne eivät kuulu muun ministeriön toimialaan;
energia;
valtion omistajapolitiikka osakeyhtiöissä sekä niiden omistajaohjaus ja -valvonta, siltä osin kuin asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan;
työvoima- ja elinkeinokeskusten yleishallinnollinen ohjaus ja valvonta sekä niiden hoitamien tehtävien ohjaus ja valvonta, jollei asia ei kuulu maa- ja metsätalousministeriön tai työministeriön toimialaan.
Kauppa- ja teollisuusministeriön toimialaan kuuluvat seuraavat asiaryhmät:
elinkeinotoiminnan yleiset edellytykset ja kilpailun edistäminen;
kauppa, teollisuus, rakennustuotanto ja palvelualat, mikäli asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan;
ulkomaankauppa ja yritysten kansainvälistyminen;
pienten ja keskisuurten yritysten toiminnan edistäminen;
yritystoiminnan rahoitus ja yritystuet, mikäli asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan.
Kauppa- ja teollisuusministeriön toimialaan kuuluvat lisäksi:
Kuluttajavirasto
yritystoiminnan alueellinen edistäminen;
kuluttajavalituslautakunta
teknologian kehittäminen ja hyödyntäminen;
kilpailuvirasto
tekninen turvallisuus ja luotettavuus, mikäli asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan;
patentti- ja rekisterihallitus
teollisoikeudet:
kuluttajatutkimuskeskus
elinkeinotoiminnan ohjaus ja sääntely, mikäli asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan;
mittatekniikan keskus
kuluttaja- ja elintarvikekysymykset, mikäli ne eivät kuulu muun ministeriön toimialaan;
geologian tutkimuskeskus
energia;
turvatekniikan keskus
valtion omistajapolitiikka osakeyhtiöissä sekä niiden omistajaohjaus ja -valvonta, mikäli asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan.
valtion teknillinen tutkimuskeskus
teknologian kehittämiskeskus
matkailun edistämiskeskus
puolustustaloudellinen suunnittelukunta
Huoltovarmuuskeskus
Energiamarkkinavirasto
valtion ydinjätehuoltorahasto.
yritystoiminnan alueellinen edistäminen;
teknologian kehittäminen ja hyödyntäminen;
tekninen turvallisuus ja luotettavuus, mikäli asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan;
teollisoikeudet:
elinkeinotoiminnan ohjaus ja sääntely, mikäli asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan;
kuluttaja- ja elintarvikekysymykset, mikäli ne eivät kuulu muun ministeriön toimialaan;
energia;
valtion omistajapolitiikka osakeyhtiöissä sekä niiden omistajaohjaus ja -valvonta, mikäli asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan.
24 §
Sosiaali- ja terveysministeriön toimialaan kuuluvat seuraavat asiaryhmät:
toimeentuloturva;
toimeentuloturva;
vakuutustoiminta, vakuutuksen välitystoiminta ja vakuutustarkastus;
vakuutustoiminta, vakuutuksen välitystoiminta ja vakuutustarkastus;
sosiaali- ja terveyspalvelut;
sosiaali- ja terveyspalvelut;
lasten ja perheiden hyvinvointi ja sosiaalinen turvallisuus;
lääkehuolto;
terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen sekä sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ehkäisy;
alkoholi-, huumausaine- ja tupakka-asiat;
lääkehuolto;
terveydensuojelu ja säteilyhaittojen valvonta;
kuntoutus;
kemikaalien valvonta, siltä osin kuin asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan;
terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen sekä sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ehkäisy;
geeniteknologian valvonta, siltä osin kuin asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan;
alkoholi-, huumausaine- ja tupakka-asiat;
työterveyshuolto;
terveydensuojelu ja säteilyhaittojen valvonta;
työsuojelu ja metsäpalkkaus;
kemikaalien valvonta, mikäli asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan;
sosiaaliturvaa sekä sairaanhoitoa ja muuta terveydenhoitoalaa koskevat vieraiden valtioiden kanssa tehtävät sopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jollei niihin liity merkittäviä ulko- ja turvallisuuspoliittisia näkökohtia;
geeniteknologian valvonta, mikäli asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan;
naisten ja miesten välinen tasa-arvo.
työterveyshuolto, mikäli asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan;
Sosiaali- ja terveysministeriön toimialaan kuuluvat seuraavat asiaryhmät:
toimeentuloturva;
vakuutustoiminta, vakuutuksen välitystoiminta ja vakuutustarkastus;
sosiaali- ja terveyspalvelut;
lääkehuolto;
kuntoutus;
terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen sekä sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ehkäisy;
alkoholi-, huumausaine- ja tupakka-asiat;
terveydensuojelu ja säteilyhaittojen valvonta;
kemikaalien valvonta, mikäli asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan;
geeniteknologian valvonta, mikäli asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan;
työterveyshuolto, mikäli asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan;
sosiaaliturvaa sekä sairaanhoitoa ja muuta terveydenhoitoalaa koskevat vieraiden valtioiden kanssa tehtävät sopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet;
naisten ja miesten välinen tasa-arvo;
pakolaiset, mikäli asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan;
turvapaikan hakijoiden vastaanotto.
Sosiaali- ja terveysministeriön toimialaan kuuluvat lisäksi:
kansanterveyslaitos
lääkelaitos
sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus
sosiaali- ja terveydenhuollontuotevalvontakeskus
sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
säteilyturvakeskus
tarkastuslautakunta
tapaturmavirasto
terveydenhuollon oikeusturvakeskus
tarkastuslautakunta
työterveyslaitos
terveydenhuollon oikeusturvakeskus
työsuojelun piirihallinto
työterveyslaitos
työttömyysturvalautakunta
tasa-arvovaltuutettu ja tasa-arvovaltuutetun toimisto
kansaneläkelaitos
ulkomaalaisvaltuutettu ja ulkomaalaisvaltuutetun toimisto
Vakuutusvalvontavirasto
kansaneläkelaitos
Alko Oy
Alko-Yhtymä Oy.
työsuojelurahasto
koulutus- ja erorahasto
työttömyysvakuutusrahasto
työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta
Raha-automaattiyhdistys.
Sosiaali- ja terveysministeriön toimialaan kuuluvat lisäksi:
kansanterveyslaitos
lääkelaitos
sosiaali- ja terveydenhuollontuotevalvontakeskus
sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
säteilyturvakeskus
tapaturmavirasto
tarkastuslautakunta
terveydenhuollon oikeusturvakeskus
työterveyslaitos
työttömyysturvalautakunta
tasa-arvovaltuutettu ja tasa-arvovaltuutetun toimisto
ulkomaalaisvaltuutettu ja ulkomaalaisvaltuutetun toimisto
kansaneläkelaitos
Alko-Yhtymä Oy.
24 §
Sosiaali- ja terveysministeriön toimialaan kuuluvat seuraavat asiaryhmät:
toimeentuloturva;
vakuutustoiminta, vakuutuksen välitystoiminta ja vakuutustarkastus;
sosiaali- ja terveyspalvelut;
lääkehuolto;
kuntoutus;
terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen sekä sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ehkäisy;
alkoholi-, huumausaine- ja tupakka-asiat;
terveydensuojelu ja säteilyhaittojen valvonta;
kemikaalien valvonta, mikäli asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan;
geeniteknologian valvonta, mikäli asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan;
työterveyshuolto, mikäli asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan;
sosiaaliturvaa sekä sairaanhoitoa ja muuta terveydenhoitoalaa koskevat vieraiden valtioiden kanssa tehtävät sopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet;
naisten ja miesten välinen tasa-arvo;
pakolaiset, mikäli asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan;
turvapaikan hakijoiden vastaanotto.
Sosiaali- ja terveysministeriön toimialaan kuuluvat lisäksi:
kansanterveyslaitos
lääkelaitos
sosiaali- ja terveydenhuollontuotevalvontakeskus
sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
säteilyturvakeskus
tapaturmavirasto
tarkastuslautakunta
terveydenhuollon oikeusturvakeskus
työterveyslaitos
työttömyysturvalautakunta
tasa-arvovaltuutettu ja tasa-arvovaltuutetun toimisto
ulkomaalaisvaltuutettu ja ulkomaalaisvaltuutetun toimisto
kansaneläkelaitos
Alko-Yhtymä Oy.
25 §
Työministeriön toimialaan kuuluvat seuraavat asiaryhmät:
työsuhde, työaika, työelämän osallistumisjärjestelmät ja muut työympäristökysymykset sekä työehtosopimukset;
työsuhde, työsuojelu, työaika, työelämän osallistumisjärjestelmät ja muut työympäristökysymykset sekä työehtosopimukset;
työriitojen sovittelu;
työterveyshuollon järjestämisvelvollisuuden toteuttaminen ja sen valvonta;
merimiesten palvelu- ja opintotoiminta;
työriitojen sovittelu;
ammatinvalinnanohjaus;
metsäpalkkaus;
työnvälitys;
merimiesten palvelu- ja opintotoiminta;
työvoimapoliittinen aikuiskoulutus;
ammatinvalinnanohjaus;
työvoiman kansainvälinen liikkuvuus, ulkomaisen työvoiman maahanmuutto sekä siihen liittyvä valvonta;
työnvälitys;
työllisyys ja työttömyys;
työvoimapoliittinen aikuiskoulutus;
julkisten töiden järjestely työllisyyden edistämiseksi, siltä osin kuin asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan;
työvoiman kansainvälinen liikkuvuus;
palkkaturva;
työllisyys ja työttömyys;
pakolaisuus, siltä osin kuin asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan, turvapaikanhakijoiden vastaanotto sekä maahanmuuttajien yhteiskuntaan sijoittumista edistävät toimet;
julkisten töiden järjestely työllisyyden edistämiseksi, mikäli asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan;
maasta- ja paluumuutto;
palkkaturva;
siviilipalvelus ja työvoiman käytön säännöstely sekä työvelvollisuus;
siirtolaisuus;
Kansainvälisessä työjärjestössä tehtävät yleissopimukset;
työlupa, mikäli asia ei kuulu ulkoasiainministeriön toimialaan;
yhdestä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa 1 kohdassa tarkoitettujen työsuhdeasioiden valvonnan ohjaus;
siviilipalvelus ja työvoiman käytön säännöstely sekä työvelvollisuus;
yhdessä opetusministeriön kanssa rasismin ehkäisy sekä hyvien etnisten suhteiden edistäminen;
Kansainvälisessä työjärjestössä tehtävät yleissopimukset.
rakennerahasto-ohjelmien kansallisesta hallinnoinnista annetussa laissa (1353/1999) säädetyt tavoitetta 3 sekä Euroopan sosiaalirahastoa koskevat viranomaistehtävät.
Työministeriön toimialaan kuuluvat seuraavat asiaryhmät:
työsuhde, työsuojelu, työaika, työelämän osallistumisjärjestelmät ja muut työympäristökysymykset sekä työehtosopimukset;
työterveyshuollon järjestämisvelvollisuuden toteuttaminen ja sen valvonta;
työriitojen sovittelu;
metsäpalkkaus;
merimiesten palvelu- ja opintotoiminta;
ammatinvalinnanohjaus;
työnvälitys;
työvoimapoliittinen aikuiskoulutus;
työvoiman kansainvälinen liikkuvuus;
työllisyys ja työttömyys;
julkisten töiden järjestely työllisyyden edistämiseksi, mikäli asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan;
palkkaturva;
siirtolaisuus;
työlupa, mikäli asia ei kuulu ulkoasiainministeriön toimialaan;
siviilipalvelus ja työvoiman käytön säännöstely sekä työvelvollisuus;
Kansainvälisessä työjärjestössä tehtävät yleissopimukset.
Työministeriön toimialaan kuuluvat lisäksi:
työvoimatoimistot
työsuojelun piirihallinto
työvoimaopisto
työvoima-asiain piiri- ja paikallishallinto
merimiespalvelutoimisto
työvoimaopisto
työneuvosto
merimiespalvelutoimisto
turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukset.
työneuvosto.
Työministeriön toimialaan kuuluvat lisäksi:
työsuojelun piirihallinto
työvoima-asiain piiri- ja paikallishallinto
työvoimaopisto
merimiespalvelutoimisto
työneuvosto.
25 §
Työministeriön toimialaan kuuluvat seuraavat asiaryhmät:
työsuhde, työsuojelu, työaika, työelämän osallistumisjärjestelmät ja muut työympäristökysymykset sekä työehtosopimukset;
työterveyshuollon järjestämisvelvollisuuden toteuttaminen ja sen valvonta;
työriitojen sovittelu;
metsäpalkkaus;
merimiesten palvelu- ja opintotoiminta;
ammatinvalinnanohjaus;
työnvälitys;
työvoimapoliittinen aikuiskoulutus;
työvoiman kansainvälinen liikkuvuus;
työllisyys ja työttömyys;
julkisten töiden järjestely työllisyyden edistämiseksi, mikäli asia ei kuulu muun ministeriön toimialaan;
palkkaturva;
siirtolaisuus;
työlupa, mikäli asia ei kuulu ulkoasiainministeriön toimialaan;
siviilipalvelus ja työvoiman käytön säännöstely sekä työvelvollisuus;
Kansainvälisessä työjärjestössä tehtävät yleissopimukset.
Työministeriön toimialaan kuuluvat lisäksi:
työsuojelun piirihallinto
työvoima-asiain piiri- ja paikallishallinto
työvoimaopisto
merimiespalvelutoimisto
työneuvosto.
26 §
Ympäristöministeriön toimialaan kuuluvat seuraavat asiaryhmät:
ilmansuojelu, jäteasiat, meluntorjunta, meriensuojelu, vesiensuojelu ja muu ympäristönsuojelu;
ilmansuojelu, jäteasiat, meluntorjunta, meriensuojelu, vesiensuojelu ja muu ympäristönsuojelu;
kemikaalien ja geenitekniikan käytöstä aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja valvonta;
kemikaalien ja geenitekniikan käytöstä aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja valvonta;
ympäristövahinkojen torjunta;
ympäristövahinkojen torjunta;
ympäristövaikutusten arvioinnin edistäminen;
ympäristövaikutusten arvioinnin edistäminen;
ympäristötalous;
ympäristötalous;
yleisen ympäristötietoisuuden edistäminen;
yleisen ympäristötietoisuuden edistäminen;
alueiden käytön ja yhdyskuntien suunnittelun ohjaus;
fyysisen aluerakenteen ja alueiden käytön suunnittelu;
luonnonsuojelu, maisemanhoito ja luonnon virkistyskäyttö, jollei asia ei kuulu maa- ja metsätalousministeriön toimialaan;
luonnonsuojelu, maisemanhoito ja luonnon virkistyskäyttö, mikäli asia ei kuulu maa- ja metsauml;talousministeriön toimialaan;
rakennettu ympäristö ja rakennusperinnön hoito;
rakennettu ympäristö ja rakennusperinnön hoito;
rakentaminen ja kiinteistönpito;
rakentaminen ja kiinteistönpito;
asunto-olojen kehittäminen sekä valtion tuki asumiseen ja rakentamiseen;
asunto-olojen kehittäminen sekä valtion tuki asumiseen ja rakentamiseen;
asuntojen tuotanto, korjaus ja ylläpito;
asuntojen tuotanto, korjaus ja ylläpito;
asuntomarkkinat, asuntorahoitus ja asumiskustannukset;
asuntomarkkinat, asuntorahoitus ja asumiskustannukset;
huoneenvuokra- ja asumisoikeussuhteet;
huoneenvuokra- ja asumisoikeussuhteet;
valtion asuntorahasto ja öljynsuojarahasto.
valtion asuntorahasto ja öljynsuojarahasto.
Ympäristöministeriön toimialaan kuuluvat seuraavat asiaryhmät:
ilmansuojelu, jäteasiat, meluntorjunta, meriensuojelu, vesiensuojelu ja muu ympäristönsuojelu;
kemikaalien ja geenitekniikan käytöstä aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja valvonta;
ympäristövahinkojen torjunta;
ympäristövaikutusten arvioinnin edistäminen;
ympäristötalous;
yleisen ympäristötietoisuuden edistäminen;
fyysisen aluerakenteen ja alueiden käytön suunnittelu;
luonnonsuojelu, maisemanhoito ja luonnon virkistyskäyttö, mikäli asia ei kuulu maa- ja metsauml;talousministeriön toimialaan;
rakennettu ympäristö ja rakennusperinnön hoito;
rakentaminen ja kiinteistönpito;
asunto-olojen kehittäminen sekä valtion tuki asumiseen ja rakentamiseen;
asuntojen tuotanto, korjaus ja ylläpito;
asuntomarkkinat, asuntorahoitus ja asumiskustannukset;
huoneenvuokra- ja asumisoikeussuhteet;
valtion asuntorahasto ja öljynsuojarahasto.
Ympäristöministeriön toimialaan kuuluvat lisäksi:
alueelliset ympäristökeskukset
ympäristölupavirastot
Suomen ympäristökeskus
Suomen ympäristökeskus
valtion asuntorahasto.
valtion asuntorahasto.
Ympäristöministeriön toimialaan kuuluvat lisäksi:
alueelliset ympäristökeskukset
Suomen ympäristökeskus
valtion asuntorahasto.
4 luku
Valtioneuvoston virkamiehet ja heidän tehtävänsä
27 §
Ministeriössä on, sen mukaan kuin erikseen säädetään, kansliapäällikkö tai valtiosihteeri, alivaltiosihteereitä, osastopäälliköitä, apulaisosastopäälliköitä, toimistopäälliköitä, hallitusneuvoksia, neuvottelevia virkamiehiä, vanhempia ja nuorempia hallitussihteereitä sekä muita virkamiehiä.
28 §
Ministeriön virkamiehistä alivaltiosihteerin, osastopäällikön, ylijohtajan, apulaisosastopäällikön, johtajan, toimistopäällikön, hallitusneuvoksen, lainsäädäntöjohtajan sekä lainsäädäntöneuvoksen, finanssineuvoksen, budjettineuvoksen, korkeakouluneuvoksen, rakennusneuvoksen, opetusneuvoksen, kulttuuriasiainneuvoksen, metsäneuvoksen, maatalousneuvoksen, viestintäneuvoksen, teollisuusneuvoksen, kaupallisen neuvoksen, kansainvälisten asiain neuvoksen, ympäristöneuvoksen, hallitussihteerin ja neuvottelevan virkamiehen nimittää valtioneuvosto, jollei erikseen toisin säädetä.
Kansliapäällikön, valtiosihteerin, alivaltiosihteerin, osastopäällikön, apulaisosastopäällikön ja toimistopäällikköä ylemmän muun virkamiehen nimittää tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä virkaa haettavaksi julistamatta. Valtioneuvoston kanslian valtiosihteerin nimittää kuitenkin tasavallan presidentti pääministerin esityksestä enintään tämän toimikaudeksi virkaa haettavaksi julistamatta.
Nimittämisestä ulkoasiainhallinnon virkoihin säädetään erikseen.
Toimistopäällikön ja toimistopäällikköä vastaavan virkamiehen sekä hallitusneuvoksen, budjettineuvoksen, finanssineuvoksen, rakennusneuvoksen, opetusneuvoksen, korkeakouluneuvoksen, kirjastoasiainneuvoksen, kulttuuriasiainneuvoksen, kehitysyhteistyöneuvoksen ja hallitussihteerin nimittää tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä, jollei erikseen toisin säädetä.
28 §
Kansliapäällikön, valtiosihteerin, alivaltiosihteerin, osastopäällikön, apulaisosastopäällikön ja toimistopäällikköä ylemmän muun virkamiehen nimittää tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä virkaa haettavaksi julistamatta. Valtioneuvoston kanslian valtiosihteerin nimittää kuitenkin tasavallan presidentti pääministerin esityksestä enintään tämän toimikaudeksi virkaa haettavaksi julistamatta.
Toimistopäällikön ja toimistopäällikköä vastaavan virkamiehen sekä hallitusneuvoksen, budjettineuvoksen, finanssineuvoksen, rakennusneuvoksen, opetusneuvoksen, korkeakouluneuvoksen, kirjastoasiainneuvoksen, kulttuuriasiainneuvoksen, kehitysyhteistyöneuvoksen ja hallitussihteerin nimittää tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä, jollei erikseen toisin säädetä.
Sellaisen neuvottelevan virkamiehen, jota ei nimitä tasavallan presidentti, ja lainsäädäntöneuvoksen nimittää valtioneuvosto, jollei erikseen toisin säädetä.
Muut ministeriön virkamiehet nimittää ministeriö.
29 §
Kelpoisuusvaatimuksena on, jollei toisin säädetä:
kansliapäälliköllä, valtiosihteerillä, alivaltiosihteerillä, osastopäälliköllä ja virka-asemaltaan vastaavalla virkamiehellä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys hallinnonalan toimintaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
kansliapäälliköllä, valtiosihteerillä, alivaltiosihteerillä, osastopäälliköllä ja apulaisosastopäälliköllä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys hallintotehtäviin;
apulaisosastopäälliköllä, toimistopäälliköllä ja hallitusneuvoksella ja virka-asemaltaan vastaavalla virkamiehellä ylempi korkeakoulututkinto, jonka on oltava hallitusneuvoksella oikeustieteen kandidaatin tutkinto, sekä perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito; sekä
toimistopäälliköllä ja neuvottelevalla virkamiehellä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto; sekä
hallitussihteerillä oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan.
hallitusneuvoksella ja hallitussihteerillä oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja hyvä perehtyneisyys hallintotehtäviin.
Kelpoisuusvaatimuksena on, jollei toisin säädetä:
kansliapäälliköllä, valtiosihteerillä, alivaltiosihteerillä, osastopäälliköllä ja apulaisosastopäälliköllä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys hallintotehtäviin;
toimistopäälliköllä ja neuvottelevalla virkamiehellä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto; sekä
hallitusneuvoksella ja hallitussihteerillä oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja hyvä perehtyneisyys hallintotehtäviin.
Muiden kuin 1 momentissa mainittujen virkamiesten kelpoisuusvaatimuksista säädetään erikseen.
29 §
Kelpoisuusvaatimuksena on, jollei toisin säädetä:
kansliapäälliköllä, valtiosihteerillä, alivaltiosihteerillä, osastopäälliköllä ja apulaisosastopäälliköllä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys hallintotehtäviin;
toimistopäälliköllä ja neuvottelevalla virkamiehellä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto; sekä
hallitusneuvoksella ja hallitussihteerillä oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja hyvä perehtyneisyys hallintotehtäviin.
Muiden kuin 1 momentissa mainittujen virkamiesten kelpoisuusvaatimuksista säädetään erikseen.
30 §
Valtioneuvosto voi määrätä ylimääräiseksi esittelijäkseen korkeakoulututkinnon suorittaneen virkamiehen, jota voidaan pitää tehtävään soveltuvana.
Valtioneuvoston yleisistunnossa ovat esittelijöinä ne ministeriön virkamiehet, jotka tasavallan presidentti nimittää.
30 §
Valtioneuvoston yleisistunnossa ovat esittelijöinä ne ministeriön virkamiehet, jotka tasavallan presidentti nimittää.
Tarvittaessa voi valtioneuvosto määrätä ylimääräiseksi esittelijäkseen korkeakoulututkinnon suorittaneen virkamiehen.
31 §
Ministeriössä esittelevät asioita valtioneuvoston esittelijöinä ja ylimääräisinä valtioneuvoston esittelijöinä toimivat ministeriön virkamiehet ja ne virkamiehet, joiden tehtäviin se on säädetty kuuluvaksi, sekä ne ministeriön muut virkamiehet, jotka ministeriö siihen on määrännyt.
Ministeriössä esittelevät asioita 30 §:n 1 momentissa mainitut ministeriön virkamiehet ja ne virkamiehet, joiden tehtäviin se erikseen on säädetty kuuluvaksi, sekä ne ministeriön muut virkamiehet, jotka ministeriö siihen on määrännyt.
Ministeriö voi myös määrätä ministeriön alaisen viraston päällikön tai muun virkamiehen valmistamaan ja ministeriössä esittelemään ministeriön toimialaan kuuluvia asioita. Määräys voi koskea ministeriössä käsiteltäviä asioita yleensä tai erityistä asiaa, ja sen tulee pääasiassa koskea sellaisia asioita, joita virkamies on virastossaan käsitellyt.
Viraston päällikkö tai muu virkamies, joka asian on esitellyt, ei ole esteellinen käsittelemään asiaa omassa virastossaan.
32 §
Kansliapäällikön tulee ministerin lähimpänä apuna johtaa ja valvoa ministeriön toimintaa sekä siinä tarkoituksessa
tehdä ministerille tarpeelliseksi katsomiansa ministeriön toimintaa koskevia esityksiä;
huolehtia siitä, että ministeriön virkamiehet suorittavat tehtävänsä tehokkaasti ja että ministeriön osastojen yhteisten virkamiesten sijoitus ministeriössä on asianmukainen, sekä muutoinkin ministeriön sisäisestä toiminnasta ja järjestyksestä;
huolehtia siitä, että ministeriön virkamiehet saavat tarpeellista täydentävää koulutusta ja ohjausta tehtävissään sekä että heidän käytettävissään ovat valtioneuvoston ja ministeriön toimintaa koskevat ja heidän virkatoimintaansa varten tarpeelliset säännökset, päätökset ja määräykset sekä eduskunnan toivomukset, mietinnöt ja muut niihin verrattavat asiakirjat ja tiedot;
valvoa erityisesti lainsäädäntö-, nimitysja tärkeimpien muiden asioiden valmistelua ja esittelyä;
huolehtia, että ministeriön talousarvioehdotus asianmukaisesti valmistellaan, ja esitellä se ministeriössä;
esitellä ministeriön työjärjestys;
esitellä, jollei toisin ole säädetty, nimitysasiat, jotka tasavallan presidentti ratkaisee.
Kansliapäällikön ollessa vuosilomalla tai muusta syystä tilapäisesti estynyt hoitamasta virkaansa, tulee ministerin, jollei muuta ole säädetty, määrätä osastopäällikkö tai muu tasavallan presidentin nimittämä viran haltija hoitamaan kansliapäällikön tehtäviä.
33 §
Kansliapäälliköiden tulee valtioneuvostonkanslian valtiosihteerin puheenjohdolla valmistavasti käsitellä asioita, jotka koskevat hallitusohjelman toteutumisen edistämistä ja seurantaa, toiminnan tehostamista valtioneuvostossa, ministeriöiden yhteistoimintaa sekä niiden toiminnan yhdenmukaistamista.
Kansliapäälliköiden kokous laatii toiminnalleen toimintasäännön.
34 §
Ministeriöiden poikkeusoloihin varautumista koskevan toiminnan yhteensovittamista varten toimii valtioneuvoston kanslian valtiosihteerin johdolla säännöllisesti kokoontuva ministeriöiden valmiuspäälliköiksi määrättyjen virkamiesten muodostama valmiuspäällikkökokous.
Valmiuspäällikkökokous laatii toiminnalleen toimintasäännön. Toimintasäännössä annetaan myös tarpeelliset yhteiset määräykset valmiuspäälliköitä ministeriössä avustavien virkamiesten toiminnasta ja yhteistyöstä.
35 §
Ministeriön päällikkönä toimiva ministeri tai muu valtioneuvoston jäsen, joka käsittelee ministeriön toimialaan kuuluvia asioita, ratkaisee ministeriössä päätettävät asiat. Muut kuin periaatteellisesti tärkeät tai laajakantoiset asiat voidaan kuitenkin antaa ministeriön esittelijöinä toimivien virkamiesten ratkaistaviksi.
Ministeriön esittelijöinä toimivien virkamiesten ratkaisuvaltaan kuuluvista asioista säädetään ministeriöstä annetussa asetuksessa tai ministeriön asetuksena annettavassa ministeriön työjärjestyksessä. Milloin ministeriön toimialaan kuuluvia asioita vahvistetun työnjaon mukaisesti käsittelee useampi kuin yksi valtioneuvoston jäsen, kukin ministeri hyväksyy työjärjestyksen omalta toimialaltaan.
Jollei ministeriön esittelijöinä toimivien virkamiesten ratkaistavia asioita säädetä ministeriöstä annetussa asetuksessa, määrää niistä ministeriön päällikkönä toimiva ministeri tai, milloin ministeriön toimialaan kuuluvia asioita vahvistetun työnjaon mukaisesti käsittelee useampi kuin yksi valtioneuvoston jäsen, kukin ministeri omalta osaltaan.
35 §
Ministeriön päällikkönä toimiva ministeri tai muu valtioneuvoston jäsen, joka käsittelee ministeriön toimialaan kuuluvia asioita, ratkaisee ministeriössä päätettävät asiat. Muut kuin periaatteellisesti tärkeät tai laajakantoiset asiat voidaan kuitenkin antaa ministeriön esittelijöinä toimivien virkamiesten ratkaistaviksi.
Jollei ministeriön esittelijöinä toimivien virkamiesten ratkaistavia asioita säädetä ministeriöstä annetussa asetuksessa, määrää niistä ministeriön päällikkönä toimiva ministeri tai, milloin ministeriön toimialaan kuuluvia asioita vahvistetun työnjaon mukaisesti käsittelee useampi kuin yksi valtioneuvoston jäsen, kukin ministeri omalta osaltaan.
Virkamiesten ratkaistavia asioita koskevien määräysten tulee ilmetä ministeriön työjärjestyksistä tai niiden liitteistä. Ministeriön työjärjestysten liitteineen tulee olla saatavissa ministeriöstä.
36 §
Ministeri voi pidättää itselleen päätösvallan asiassa, joka on annettu virkamiehen ratkaistavaksi, ei kuitenkaan ministeriön istunnossa päätettävää asiaa, jollei laissa toisin säädetä.
Jos virkamies katsoo, että hänen päätettäväkseen 35 §:n mukaisesti kuuluva asia on yksittäistapauksessa periaatteellisesti tärkeä tai laajakantoinen, on asia ennen sen ratkaisemista saatettava ministerin tietoon.
37 §
Ministeriön kansliapäällikkö tai valtiosihteeri sekä alivaltiosihteeri ja osastopäällikkö voivat pidättää itselleen päätösvallan asiassa, jonka hänen alaisensa muutoin saisi ratkaista.
38 §
Ministeriön kirjaajan tulee vastaanottaa ja kirjata ministeriöön saapuvat kirjeet ja muut asiakirjat sekä antaa ja todistaa oikeaksi jäljennöksiä ministeriössä säilytettävistä asiakirjoista. Kirjaaja huolehtii myös toimituskirjojen antamisesta ja lähettämisestä sekä hoitaa ministeriön arkistoa, jollei toisin ole määrätty.
39 §
Virkamiestä, joka toimii 30 tai 31 §:n nojalla esittelijänä valtioneuvoston yleisistunnossa tai ministeriössä, syytetään virkavirheestä Helsingin hovioikeudessa.
5 luku
Asioiden valmistelu
40 §
Lakiehdotukset ja, milloin asia ei ole merkitykseltään vähäinen, asetusehdotukset sekä ehdotukset valtioneuvoston ja ministeriön sellaisiksi päätöksiksi, jotka on julkaistava säädöskokoelmassa, on toimitettava oikeusministeriöön tarkastettaviksi, jollei asian kiireellisyydestä välttämättä muuta johdu.
Lakiehdotukset ja, milloin asia ei ole merkitykseltään vähäinen, asetusehdotukset sekä ehdotukset valtioneuvoston ja ministeriön sellaisiksi päätöksiksi, jotka on julkaistava säädöskokoelmassa, on toimitettava oikeusministeriöön tarkastettaviksi, jollei asian kiireellisyydestä välttämättömästi muuta johdu. Jos oikeusministeriön lainvalmisteluosaston päällikkö katsoo, että jostakin säädösehdotuksesta on hankittava laintarkastuskunnan lausunto, on hänen käsityksensä saatettava valtioneuvoston tietoon.
Milloin jossakin muussa kuin valtiovarainministeriössä valmisteltavana olevalla asialla on huomattava kansantaloudellinen merkitys, tulee ministeriön, ennen kuin asia ratkaistaan, hankkia siitä valtiovarainministeriön lausunto. Valtiovarainministeriölle on annettava tarpeellisia tietoja toisessa ministeriössä ja sen alaisissa viranomaisissa valmisteltavina olevista, kansantalouden tai talouselämän kannalta tärkeistä asioista sekä ministeriön ja viranomaisten toimenpiteistä sellaisissa asioissa, ja on asianomainen esittelijä velvollinen kutsusta osallistumaan asiasta valtiovarainministeriössä pidettävään neuvotteluun.
Jos on pakottavaa tarvetta saattaa talousarviokäsittelystä erillisenä raha-asiainvaliokunnan käsiteltäväksi määrärahan talousarvioesitykseen ottamista tahi talousarviossa jo olevan määrärahan käyttöperusteiden muuttamista koskeva asia, tulee ministeriön, ennen kuin asia käsitellään, hankkia siitä valtiovarainministeriön lausunto.
41 §
Jos ministeriössä käsiteltävänä oleva asia aiheuttaa muutoksen sellaiseen lakiin, asetukseen tai valtioneuvoston päätökseen, jonka muuttaminen muutoin kuuluisi toisen ministeriön toimialaan, on siitä ennen asian ratkaisua kuultava viimeksi mainittua ministeriötä.
42 §
Valtioneuvostossa on raha-asiainvaliokunta, jonka puheenjohtajana on pääministeri sekä jäseninä valtiovarainministeri ja kaksi muuta ministeriä, joista toisen määrää pääministeri ja toisena on se ministeri, jonka toimialaan käsiteltävä asia kuluu. Tarpeen vaatiessa pääministeri määrää vielä enintään kaksi ministeriä lisäjäseniksi valiokuntaan. Milloin valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään on kutsuttu ministeri, on hänkin valiokunnan jäsen. Milloin raha-asiainvaliokunnan jäsenenä oleva ministeri tilapäisen esteen takia ei voi hoitaa tehtäviään, on hänen sijaisekseen määrätty ministeri valiokunnan jäsen.
Raha-asiainvaliokunta on päätösvaltainen kolmijäsenisenä. Yhden läsnä olevan jäsenen tulee olla valtiovarainministeriöstä.
43 §
Valtioneuvosto määrää asiat, jotka taloudellisen tai muun merkityksen vuoksi on ennen päätöksen tekemistä käsiteltävä valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnassa tai valtiovarainministeriön raha-asiainkäsittelyssä.
44 §
Valtioneuvostossa on ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta, jonka puheenjohtajana on pääministeri sekä jäseninä ulkoasiainministeri, puolustusministeri ja kolme muuta pääministerin määräämää ministeriä. Tarpeen vaatiessa pääministeri määrää vielä yhden ministerin valiokuntaan. Milloin ulkoasiainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään on kutsuttu ministeri, on hänkin valiokunnan jäsen.
Asian käsittelyyn osallistuu myös muu ministeri silloin, kun käsiteltävänä olevaan asiaan liittyy hänen toimialaansa kuuluvia kysymyksiä.
Milloin valiokunnan jäsenenä oleva ministeri tilapäisen esteen takia ei voi hoitaa tehtäviään, on hänen sijaisekseen määrätty ministeri valiokunnan jäsen.
Ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan on valmistelevasti käsiteltävä tärkeät ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja muita Suomen suhteita ulkovaltoihin koskevat asiat sekä tärkeät kokonaismaanpuolustusta koskevat asiat. Valiokunta käsittelee myös sen tehtävien alaan kuuluvien asioiden yhteensovittamista koskevat kysymykset.
Ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan on valmistavasti käsiteltävä tärkeät ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja muita Suomen suhteita ulkovaltoihin koskevat asiat sekä näiden asioiden yhteensovittamista koskevat kysymykset.
44 a §
Puolustusministeriötä sekä ulko- ja turvallisuuspoliittista valiokuntaa avustavana toimielimenä kokonaismaanpuolustusta koskevissa asioissa on turvallisuus- ja puolustusasiain komitea, jonka puheenjohtajana on puolustusministeriön kansliapäällikkö ja varapuheenjohtajana valtioneuvoston kanslian kansliapäällikkönä oleva valtiosihteeri sekä muina jäseninä tasavallan presidentin kanslian, ulkoasiainministeriön, sisäasiainministeriön, valtiovarainministeriön, liikenneministeriön ja kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkö sekä pääesikunnan päällikkö ja operaatiopäällikkö sekä rajavartiolaitoksen päällikkö. Valtioneuvosto voi lisäksi kutsua komitean jäseniksi muita henkilöitä enintään neljän vuoden toimikaudeksi kerrallaan.
Komitean tehtävänä on:
seurata Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittisen aseman muutoksia sekä arvioida niiden vaikutuksia kokonaismaanpuolustuksen järjestelyihin;
seurata hallinnon eri alojen toimia kokonaismaanpuolustuksen järjestelyjen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi; sekä
yhteensovittaa kokonaismaanpuolustuksen alaan kuuluvien asioiden valmistelua hallinnon eri aloilla.
Komitea voi antaa lausuntoja ja tehdä aloitteita kokonaismaanpuolustusta koskevissa asioissa sekä niiden yhteensovittamista koskevista kysymyksistä.
Komitealla on puolustusministeriössä oleva sihteeristö.
45 §
Valtioneuvostossa on talouspoliittinen ministerivaliokunta, jonka puheenjohtajana on pääministeri sekä jäseninä valtiovarainministeri, pääministerin määräämä valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätty ministeri, kauppa- ja teollisuusministeri, työministeri ja enintään neljä muuta pääministerin määräämää ministeriä. Milloin talouspoliittisen ministerivaliokunnan jäsenenä oleva ministeri tilapäisen esteen takia ei voi hoitaa tehtäviään, on hänen sijaisekseen määrätty ministeri talouspoliittisen ministerivaliokunnan jäsen.
Talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa on valmistavasti käsiteltävä asiat, jotka koskevat:
kokonaistaloudellista kehitystä sekä yleisiä talouspoliittisia toimenpiteitä;
julkisen talouden kehityksen pääsuuntaviivoja;
investointien ohjaamista siten kuin valtioneuvosto tarkemmin määrää; sekä
muita talouspoliittisia toimenpiteitä siinä laajuudessa kuin pääministeri määrää.
Tämän pykälän säännökset eivät vaikuta siihen, mitä valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan käsiteltävistä asioista on säädetty.
45 a §
Tietohallintoasioiden yhteensovittamista varten on valtiovarainministeriön yhteydessä valtioneuvoston tietohallinnon johtoryhmä, joka toimii myös valtion tietohallinnon johtoryhmänä.
Valtioneuvosto voi määrätä johtoryhmälle muitakin tehtäviä. Valtioneuvosto määrää johtoryhmän jäsenet vähintään kahden vuoden pituiseksi toimikaudeksi. Johtoryhmässä on vähintään 13 jäsentä, jotka edustavat ministeriöitä. Kullekin jäsenelle määrätään varajäsen. Valtioneuvosto määrää puheenjohtajan.
Johtoryhmä voi asettaa jaostoja. Johtoryhmässä ja jaostoissa voi olla myös ulkopuolisia asiantuntijoita. Johtoryhmän sihteeristötehtävien hoitamisesta vastaa valtiovarainministeriö.
Ministeriöiden yhteisten tietojärjestelmien ja tietoliikennepalvelujen toiminnan edistämiseksi valtioneuvoston tietohallinnon johtoryhmä valmistelee valtioneuvoston tietohallintostrategian ja valvoo sen toteuttamista. Valtioneuvosto vahvistaa valtioneuvoston tietohallintostrategian.
46 §
Tarvittaessa voidaan valtioneuvoston yleisistunnossa käsiteltävien asioiden valmistelua varten asettaa muukin valiokunta, jonka jäsenet pääministeri määrää.
47 §
Mikäli käsiteltävänä olevan asian laatu sitä vaatii, tulee esittelijän laatia siitä muistio, joka liitetään asiakirjoihin.
6 luku
Euroopan unionin asioiden valmistelu
48 §
Valtioneuvostossa on Euroopan unionia koskevien asioiden valiokunta (EU-ministerivaliokunta), jonka puheenjohtajana on pääministeri sekä jäseninä ulkoasiainministeri, oikeusministeri, ulkomaankauppa-asioita käsittelemään määrätty ministeri, kauppa- ja teollisuusministeri, valtiovarainministeri ja maa- ja metsätalousministeri sekä kolme muuta ministeriä, joista pääministeri määrää kaksi ja kolmantena on se ministeri, jonka toimialaan käsiteltävä asia kuuluu. Tarpeen vaatiessa pääministeri määrää vielä yhden ministerin jäseneksi valiokuntaan.
Valtioneuvostossa on Euroopan unionia koskevien asioiden valiokunta (EU-ministerivaliokunta), jonka puheenjohtajana on pääministeri sekä jäseninä ulkoasiainministeri, oikeusministeri, ulkomaankauppa-asioita käsittelemään määrätty ministeri, kauppa- ja teollisuusministeri, valtiovarainministeri ja maa- ja metsätalousministeri sekä kolme muuta ministeriä, joista pääministeri määrää kaksi ja kolmantena on se ministeri, jonka toimialaan käsiteltävä asia kuuluu.
Asian käsittelyyn voi osallistua myös muu ministeri.
Milloin EU-ministerivaliokunnan jäsenenä oleva ministeri tilapäisen esteen takia ei voi hoitaa tehtäviään, on hänen sijaisekseen määrätty ministeri EU-ministerivaliokunnan jäsen.
EU-ministerivaliokunnan on valmistavasti käsiteltävä ne Euroopan unionissa päätettävät asiat, jotka pääministeri määrää käsiteltäviksi valiokunnassa tai jotka se ministeri, jonka toimialaan käsiteltävä asia kuuluu, saattaa käsiteltäviksi valiokunnassa taikkajoiden käsittelemistä valiokunnassa EU-asioiden komitea pitää aiheellisena.
Ahvenanmaan maakuntahallituksen puheenjohtajalla on oikeus tulla kuulluksi EUministerivaliokunnassa silloin, kun asia kuuluu Ahvenanmaan maakunnan toimivaltaan tai se on muutoin maakunnalle erityisen tärkeä.
Tämän pykälän säännökset eivät vaikuta siihen, mitä muissa ministerivaliokunnissa käsiteltävistä asioista on säädetty.
49 §
EU-asioiden valmistelun yhteensovittamista varten on neuvoa-antavana toimielimenä valtioneuvoston kanslian yhteydessä EU-asioiden komitea. Valtioneuvosto määrää komitean jäsenet enintään kolmen vuoden pituiseksi toimikaudeksi kerrallaan.
EU-asioiden valmistelun yhteensovittamista varten on neuvoa-antavana toimielimenä ulkoasiainministeriön yhteydessä EU-asioiden komitea. Valtioneuvosto määrää komitean jäsenet enintään kolmen vuoden pituiseksi toimikaudeksi kerrallaan.
Komiteassa on enintään 17 jäsentä, jotka edustavat valtioneuvoston kansliaa ja muita ministeriöitä, oikeuskanslerinvirastoa sekä tasavallan presidentin kansliaa, Ahvenanmaan maakuntaa ja Suomen Pankkia. Kullekin jäsenelle valtioneuvosto määrää henkilökohtaisen varajäsenen. Valtioneuvosto määrää komitean puheenjohtajan.
Komiteassa on enintään 17 jäsentä, jotkaedustavat valtioneuvoston kansliaa ja muita ministeriöitä, oikeuskanslerinvirastoa sekä tasavallan presidentin kansliaa, Ahvenanmaan maakuntaa ja Suomen Pankkia. Kullekin jäsenelle valtioneuvosto määrää henkilökohtaisen varajäsenen. Valtioneuvosto määrää yhden jäsenistä komitean puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi.
Komitea voi asettaa jaostoja. Jaostoihin komitea voi kutsua jäseniä komitean ulkopuolelta. Jaoston puheenjohtajaksi komitea kutsuu virkamiehen siitä ministeriöstä, jonka toimialaan jaoston käsiteltävät asiat pääasiallisesti kuuluvat.
Komitean tai sen jaoston jäsenelle, varajäsenelle, asiantuntijalle taikka sihteerille ei makseta palkkiota.
Komitealla on oikeus ottaa sihteereitä ja kuulla asiantuntijoita.
49 §
EU-asioiden valmistelun yhteensovittamista varten on neuvoa-antavana toimielimenä ulkoasiainministeriön yhteydessä EU-asioiden komitea. Valtioneuvosto määrää komitean jäsenet enintään kolmen vuoden pituiseksi toimikaudeksi kerrallaan.
Komiteassa on enintään 17 jäsentä, jotkaedustavat valtioneuvoston kansliaa ja muita ministeriöitä, oikeuskanslerinvirastoa sekä tasavallan presidentin kansliaa, Ahvenanmaan maakuntaa ja Suomen Pankkia. Kullekin jäsenelle valtioneuvosto määrää henkilökohtaisen varajäsenen. Valtioneuvosto määrää yhden jäsenistä komitean puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi.
Komitea voi asettaa jaostoja. Jaostoihin komitea voi kutsua jäseniä komitean ulkopuolelta. Jaoston puheenjohtajaksi komitea kutsuu virkamiehen siitä ministeriöstä, jonka toimialaan jaoston käsiteltävät asiat pääasiallisesti kuuluvat.
Komitealla on oikeus ottaa sihteereitä ja kuulla asiantuntijoita.
Komitean ja sen jaoston jäsenelle, varajäsenelle, asiantuntijalle tai sihteerille ei makseta palkkiota.
7 luku
Asioiden käsittely
50 §
Asiat esitellään laatunsa mukaan joko tasavallan presidentille valtioneuvostossa tai valtioneuvostolle yleisistunnossa taikka ministeriössä ministerille tai ministeriön istunnossa, jollei ratkaisuvaltaa ole uskottu esittelijälle.
Myös virkamies tekee ratkaisunsa toisen virkamiehen esittelystä, jollei asetuksessa toisin säädetä tai jollei asia koske ainoastaan rekisteröinti- tai kirjaamistoimenpidettä. Palvelussuhdetta koskevia asioita lukuun ottamatta esittelyä ei kuitenkaan tarvita asioissa, jotka koskevat ministeriön sisäistä henkilöstö- tai taloushallintoa, ellei erikseen toisin säädetä tai määrätä.
51 §
Valtioneuvoston kanslia vahvistaa yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanslian kanssa ajankohdat, jolloin valtioneuvostossa esitellään tasavallan presidentin päätettäviksi hänen ratkaistavikseen kuuluvat asiat.
Tasavallan presidentti määrää, milloin ne asiat on esiteltävä, jotka hän ratkaisee valtioneuvostossa.
Pääministeri määrää valtioneuvoston yleisistunnon esittelypäivät ja esittelyjärjestyksen. Valtioneuvoston esittelijät esittelevät asiat yleisistunnossa. Pääministeri voi kuitenkin päättää, että esittelijän saapuvilla oloa ei vaadita asiassa, joka ratkaistaan keskustelutta esittelijän kirjallisen esityksen mukaisesti. Valtioneuvoston kanslia voi antaa tarkempia ohjeita esittelymenettelystä.
Pääministeri määrää valtioneuvoston yleisistuntojen esittelypäivät ja esittelyjärjestyksen.
Pääministerin esityksestä valtioneuvosto voi määrätä ajankohdan, johon mennessä valtioneuvoston yleisistunnossa käsiteltävä asia on siellä esiteltävä.
52 §
Asian esittelee tasavallan presidentille valtioneuvostossa asianomainen ministeri. Ministerin, joka asian käsittelyssä ei anna lausuntoa, katsotaan yhtyneen esittelevän ministerin mielipiteeseen.
Edellä 1 momentissa mainitussa esittelyssä tulee valtioneuvoston esittelijän olla saapuvilla.
53 §
Asiasta, joka ratkaistaan valtioneuvoston yleisistunnossa, antaa se ministeri jonka toimialaan asia kuuluu, ensin lausunnon. Jos erimielisyyttä ilmenee, päätetään asia äänestämällä nuodattaen samaa menettelyä kuin monijäsenisessä tuomioistuimessa.
Erimielisyyden sattuessa valiokunnassa on vastaavasti sovellettava, mitä 1 momentissa säädetään, ja äänestyksestä on tehtävä merkintä päätösluetteloon, milloin sellaista pidetään.
Kun esittelijän mielipide eroaa päätöksestä, on se, jos esittelijä niin vaatii, merkittävä valtioneuvoston yleisistunnossa pöytäkirjaan sekä ministeriössä päätösluetteloon taikka toimituskirjan tai kirjallisen ilmoituksen tallekappaleeseen.
Ministeriön istunnossa tapahtuneesta äänestyksestä on tehtävä merkintä istunnon pöytäkirjaan.
54 §
Helsingin yliopistoa koskevia asioita tasavallan presidentille valtioneuvostossa esiteltäessä tai valtioneuvoston yleisistunnossa käsiteltäessä on yliopiston kanslerilla oikeus olla saapuvilla ja käyttää puhevaltaa.
55 §
Asioista, jotka tasavallan presidentti ratkaisee valtioneuvostossa, pidetään pöytäkirjaa. Eri pöytäkirjaa on pidettävä asioista, jotka esitellään valtioneuvoston yleisistunnossa.
Ministeriön päätöksistä ministerin tai virkamiehen ratkaisemissa asioissa, milloin niistä ei anneta toimituskirjaa tai ilmoiteta kirjallisesti asianomaiselle, pidetään päätösluetteloa.
Pöytäkirjan ja päätösluettelon tarkastaa ja oikeaksi vahvistaa esittelijä, minkä jälkeen se on toimitettava ministerin tarkastettavaksi. Milloin esittelijä on ratkaissut asian omalla vastuullaan, tarkistaa hän päätösluettelon.
Ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa ja raha-asiainvaliokunnassa käsitellyistä asioista pidetään pöytäkirjaa. Valtiovarainministeriön lausunnot, joita tarkoitetaan 43 §:ssä, merkitään esittelylistoihin. Valiokunnan pöytäkirjan vahvistaa oikeaksi valiokunnan sihteeri.
Ministeriön istunnossa käsitellyistä asioista pidetään pöytäkirjaa, jonka allekirjoittaa siihen määrätty, istunnossa saapuvilla ollut virkamies ja tarkastaa puheenjohtaja.
56 §
Toimituskirja valtioneuvoston yleisistunnossa tehdystä päätöksestä tai asiaa koskeva kirjallinen ilmoitus on sen ministerin allekirjoitettava, jonka alaan asia kuuluu, ja asianomaisen esittelijän varmennettava.
Toimituskirja tai kirjallinen ilmoitus ministerin tai virkamiehen ratkaisemasta asiasta on ratkaisijan allekirjoitettava ja asianomaisen esittelijän varmennettava. Milloin virkamies on ratkaissut asian ilman esittelyä, allekirjoittaa hän yksin toimituskirjan.
Varmentaja vastaa siitä, että toimituskirja tai ilmoitus on päätöksen mukainen.
Hakemuskirjoihin kirjoitetut hylkäävät päätökset sekä lähetteet allekirjoittaa asianomainen esittelijä.
Toimituskirjan tai kirjallisen ilmoituksen ministeriön istunnossa päätetystä asiasta allekirjoittaa esittelijä, joka myös vastaa siitä, että toimituskirja tai kirjallinen ilmoitus on päätöksen mukainen.
57 §
Milloin tasavallan presidentin, valtioneuvoston yleisistunnon tai ministeriön ratkaisusta annetaan toimituskirja tai ilmoitetaan kirjallisesti asianomaisille, on toimituskirjan tai kirjallisen ilmoituksen jäljennös, jollei ministeriö toisin määrää, liitettävä ministeriöön jääviin asiakirjoihin.
58 §
Valtioneuvoston yleisistuntojen pöytäkirjat on jokaiselta kuukaudelta kahden seuraavan kuukauden kuluessa toimitettava oikeuskanslerille tarkastettaviksi.
8 luku
Erinäisiä säännöksiä
59 §
Vuosittain saavat pääministeri ja ministerit vuosilomaa 30 arkipäivää sen mukaan kuin valtioneuvosto tarkemmin määrää.
60 §
Valtioneuvoston jäsenen nimittämistä koskeva tasavallan presidentin avoin kirje on julkaistava Suomen säädöskokoelmassa.
61 §
Muutoksenhausta valtioneuvoston ja ministeriön ratkaisuun on voimassa, mitä siitä erikseen säädetään.
62 §
Tämä ohjesääntö tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996. Tällä ohjesäännöllä kumotaan 17 päivänä joulukuuta 1943 annettu valtioneuvoston ohjesääntö (995/43) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Ennen ohjesäännön voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
115/1996
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1996.
642/1996
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1996. Asetuksen 24 §:n 2 momentti tulee kuitenkin voimaan vasta 1 päivänä lokakuuta 1996.
738/1996
Tämä asetus tulee voimaan 25 päivänä lokakuuta 1996.
1323/1996
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.
174/1997
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1997.
221/1997
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1997.
791/1997
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1997.
Täytettäessä virkaa, joka on julistettu haettavaksi tai jonka avoinna olemisesta on ilmoitettu ennen tämän asetuksen voimaantuloa, noudatetaan tämän asetuksen 28 §:n 1 momentin ja 29 §:n säännöksiä sellaisina kuin ne ovat olleet voimassa tämän asetuksen voimaan tullessa.
133/1998
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1998.
1027/1998
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999.
422/1999
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1999.
500/1999
Tämä asetus tulee voimaan 26 päivänä huhtikuuta 1999.
856/1999
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1999.
134/2000
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2000.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
255/2000
Tämä asetus tulee voimaan 2 päivänä maaliskuuta 2000.
591/2000
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2000.
730/2000
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2000.
221/2001
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2001.
418/2001
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2001.
738/2001
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2001.
1326/2001
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.
Valtion tietohallinnon johtoryhmä jatkaa tehtävässään ja valtioneuvoston tietohallinnon johtoryhmänä siihen asti kunnes 45 a §:n 1 momentissa tarkoitettu valtioneuvoston tietohallinnon johtoryhmä on asetettu, kuitenkin enintään 28 päivään maaliskuuta 2002.
92/2002
Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä helmikuuta 2002.
436/2002
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2002.
1150/2002
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003.