Finlex →255/1995 — Laki ammattikorkeakouluopinnoista

Ammattikorkeakouluopinnoilla tarkoitetaan tässä laissa ammattikorkeakoulututkintoon johtavia ammatillisia korkeakouluopintoja, aikuiskoulutuksena suoritettavia ammatillisia erikoistumisopintoja ja muuta aikuiskoulutusta.

Ammattikorkeakoulututkinto on korkeakoulututkinto sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään.

Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tarkoituksena on työelämän ja sen kehittämisen asettamien vaatimusten pohjalta antaa tarpeelliset tiedolliset ja taidolliset valmiudet ammatillisissa asiantuntijatehtävissä toimimista varten.

Ammattikorkeakoulututkinnon nimikettä saa käyttää vain tässä laissa tarkoitetuista ammattikorkeakoulututkinnoista.

Ammattikorkeakouluopintoja järjestetään opetusministeriön alaisissa ammattikorkeakouluissa, jotka muodostavat korkeakoulujärjestelmässä yliopistolaitoksen rinnalla toimivan ei-yliopistollisen osan.

Ammattikorkeakoulun nimeä saa käyttää vain tässä laissa tarkoitetusta ammattikorkeakoulusta.

Valtioneuvosto voi myöntää kunnalle tai kuntayhtymälle taikka rekisteröidylle suomalaiselle yhteisölle tai säätiölle ammattikorkeakoulun toimiluvan. Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että ammattikorkeakoulu on koulutustarpeen vaatima ja täyttää 5 §:ssä tarkoitettujen arviointiperusteiden pohjalta ammattikorkeakouluopintojen järjestämiselle asetettavat laatu- ja muut vaatimukset.

Toimiluvan saajalla on oikeus ylläpitää ammattikorkeakoulua ja järjestää ammattikorkeakouluopintoja sille toimiluvassa määrätyn koulutustehtävän mukaisesti. Toimiluvassa voidaan ammattikorkeakoululle määrätä myös kehittämis- ja muita velvoitteita.

Valtioneuvosto voi luvansaajaa kuultuaan peruuttaa toimiluvan kokonaan tai osittain, jos koulutustarpeen olennaiset muutokset tai muut ammattikorkeakoulun ylläpitämiseen liittyvät syyt sitä edellyttävät tai jos ammattikorkeakoulun toiminta ei täytä 1 ja 2 momentissa tarkoitettuja vaatimuksia ja velvoitteita.

Valtion ammattikorkeakoulu voidaan perustaa erityisestä valtakunnalliseen koulutustarpeeseen liittyvästä syystä. Valtion ammattikorkeakoulun perustamisesta ja lakkauttamisesta päättää valtioneuvosto. Valtion ammattikorkeakoulun perustamisen, toiminnan ja lakkauttamisen edellytyksistä on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä 1–3 momentissa säädetään.

Ammattikorkeakoulun toimiluvan myöntämistä ja valtion ammattikorkeakoulun perustamista harkittaessa arviointiperusteita ovat erityisesti:

Ammattikorkeakoulun koulutustehtävässä määrätään, sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään, ammattikorkeakoulun toimiala, opiskelijapaikkamäärä ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa, ammattikorkeakoulun opetuskieli ja sijaintipaikat.

Luvan ammattikorkeakoulun koulutustehtävän muuttamiseen, joka koskee opiskelijapaikkamäärää ja sijaintipaikkoja, antaa opetusministeriö.

Milloin ammattikorkeakoulukohtaisia määrällisiä tavoitteita ei saada muutoin valtakunnallisesti tai alueellisesti yhteensovitetuksi, opetusministeriö voi päättää ammattikorkeakouluissa opintonsa aloittavien määristä aloituspaikkojen kokonaismääränä ja tarvittaessa kokonaan tai osittain tutkinnoittain.

Ammattikorkeakoulun tehtävänä on vastata järjestämänsä koulutuksen ja muun toiminnan laatutasosta ja jatkuvasta kehittämisestä ja osallistua määräajoin ulkopuoliseen laadunarviointiin.

Ammattikorkeakoulun laadunarviointia varten opetusministeriön yhteydessä on erillinen arviointielin, josta säädetään tarkemmin asetuksella.

Ammattikorkeakoulun yleistä hallintoa hoitavat hallitus ja rehtori sekä tarvittaessa valtuuskunta. Valtion ammattikorkeakoulun hallinnosta säädetään tarkemmin asetuksella.

Kunnallisen ja yksityisen ammattikorkeakoulun hallitukseen ja valtuuskuntaan sekä muuhun monijäseniseen hallintoelimeen voi kuulua ammattikorkeakoulun päätoimisten opettajien, muun päätoimisen henkilöstön ja päätoimisten opiskelijoiden valitsemia sekä elinkeino- ja muuta työelämää ammattikorkeakoulun toimialalla edustavia jäseniä.

Kaksikielisen ammattikorkeakoulun monijäseniset hallintoelimet jakaantuvat suomenkieliseen ja ruotsinkieliseen jaostoon. Jaostot käyttävät toimialallaan asianomaisen hallintoelimen toimivaltaa. Jaoston jäsenet tulee nimittää asianomaiseen kieliryhmään kuuluvista henkilöistä.

Ammattikorkeakoulun rehtorin kelpoisuusvaatimuksista säädetään asetuksella.

Ammattikorkeakoulun opetuskieli on suomi tai ruotsi. Kaksikielisen ammattikorkeakoulun opetuskielinä ovat suomi ja ruotsi. Opetuksessa sekä kuulusteluissa ja kokeissa saadaan tarvittaessa käyttää muutakin kuin ammattikorkeakoulun opetuskieltä.

Ammattikorkeakoulututkinnoista, tutkintotavoitteista ja opintojen rakenteesta sekä muista opintojen perusteista säädetään asetuksella ja määrätään sen nojalla ammattikorkeakoulun tutkintosäännössä.

Ammattikorkeakoulututkintojen nimikkeistä säädetään asetuksella ja määrätään sen nojalla opetusministeriön päätöksellä.

Ammattikorkeakoulututkintoon johtavat opinnot järjestetään koulutusohjelmina sen mukaan kuin asetuksella säädetään ja sen nojalla tutkintosäännössä määrätään.

Opetusministeriö vahvistaa koulutusohjelmat ammattikorkeakoulun esityksestä sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Ammattikorkeakoulu päättää koulutusohjelmien opetussuunnitelmista sen mukaan kuin tutkintosäännössä määrätään.

Ammattikorkeakouluun voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut:

Ammattikorkeakouluun voidaan ottaa opiskelijaksi myös muu kuin 1 momentissa tarkoitettu henkilö, jolla ammattikorkeakoulu katsoo olevan riittävät tiedot ja taidot ammattikorkeakouluopintoja varten.

Ammattikorkeakoulu päättää koulutustehtävän rajoissa ammattikorkeakouluun vuosittain otettavien opiskelijoiden määrästä, jollei 7 §:stä muuta johdu.

Ammattikorkeakoulun opiskelijavalinnan perusteista ja valintakokeen järjestämisestä päättää ammattikorkeakoulu. Hakijoihin on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita.

Opiskelijaksi hyväksytyn, joka on ilmoittanut ottavansa vastaan opiskelupaikan, tulee ammattikorkeakoulun määräämällä tavalla ilmoittautua ammattikorkeakouluun, minkä jälkeen hänet merkitään opiskelijaksi. Opiskelijan on joka lukuvuosi ilmoittauduttava läsnäolevaksi tai poissaolevaksi ammattikorkeakoulun määräämällä tavalla.

Opiskelijalla on oikeus suorittaa ammattikorkeakoulututkintoon johtavat opinnot asianomaisen koulutusohjelman ja sen opetussuunnitelmien sekä ammattikorkeakoulun tutkintosäännössä määrättyjen perusteiden mukaisesti.

Kokopäiväopiskelijan on suoritettava 1 momentissa tarkoitetut opinnot viimeistään yhtä vuotta niiden laajuutta pitemmässä ajassa. Opiskelija voi tekemänsä poissaoloilmoituksen perusteella olla poissa yhteensä kahden lukuvuoden ajan. Tätä aikaa ei lasketa opintojen enimmäisaikaan. Muun opiskelijan 1 momentissa tarkoitettujen opintojen enimmäisajan perusteista määrätään ammattikorkeakoulun tutkintosäännössä.

Opiskelija, joka ei ole ilmoittautunut 15 a §:ssä säädetyllä tavalla, menettää opiskeluoikeutensa. Jos tällainen opiskelija haluaa myöhemmin aloittaa opintonsa tai jatkaa niitä, hänen on haettava ammattikorkeakoululta uudelleen opiskeluoikeutta.

Opiskelija, joka ei ole suorittanut opintojaan 15 b §:ssä säädetyssä ajassa, menettää opiskeluoikeutensa, jollei ammattikorkeakoulu erityisestä syystä myönnä hänelle lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen.

Opiskelijalla on oikeus hakea ammattikorkeakoululta oikaisua opiskeluoikeuden menettämistä koskevaan päätökseen 14 päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan ja sen mukaan kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään.

Ammattikorkeakoulututkintoon johtava opetus on opiskelijalle maksutonta.

Jos tässä laissa tarkoitettua opiskelijalta perittävää maksua ei ole suoritettu eräpäivänä, saadaan vuotuista viivästyskorkoa periä eräpäivästä lukien siten kuin korkolaissa (633/1982) säädetään.

Maksu saadaan ulosottaa ilman tuomiota tai päätöstä siten kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa laissa (367/1961) säädetään.

Opiskelijalla on oikeus hakea ammattikorkeakoululta oikaisua opintosuorituksen arviointiin sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään.

Opiskelijaa, joka on ammattikorkeakoulussa syyllistynyt rikkomukseen, voidaan, sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään, kurinpidollisesti rangaista varoituksella tai epäämällä häneltä opiskeluoikeus määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi.

Ammattikorkeakoulussa on yliopettajan ja lehtorin virkoja ja toimia. Ammattikorkeakoulun muista opettajien viroista ja toimista säädetään tarvittaessa asetuksella.

Ammattikorkeakoulussa voi olla tuntiopettajia ja luennoitsijoita.

Ammattikorkeakoulun opettajien kelpoisuusvaatimuksista ja tehtävistä säädetään asetuksella. Opetusministeriö voi erityisestä syystä myöntää kelpoisuusvaatimuksista erivapauden.

Yksityisen ammattikorkeakoulun toimiin, niiden haltijoihin ja väliaikaisiin hoitajiin sekä tuntiopettajiin noudatetaan, mitä työsopimuslaissa (320/70) säädetään tai sen nojalla määrätään, jollei tässä laissa tai sen nojalla annetussa asetuksessa toisin säädetä.

Ammattikorkeakoulun käyttökustannuksia varten myönnetään valtionosuutta siten kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa säädetään.

Ammattikorkeakoulu voi sille määrätyn koulutustehtävän rajoissa järjestää ammatillista opettajankoulutusta sen mukaan kuin siitä erikseen säädetään.

Ammattikorkeakoulu voi sille määrätyn koulutustehtävän rajoissa harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa ja työelämää tukevaa tutkimus- ja kehitystyötä.

Valtioneuvosto voi ammattikorkeakoulun kehittämiseen liittyvästä erityisestä syystä antaa ammattikorkeakoululle määräajaksi luvan sopia toimiluvassa erikseen määrätyn ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen järjestämisestä pääosin opistoasteen ja ammatillisen korkea-asteen koulutusta antavassa oppilaitoksessa. Tähän lupaan ja koulutukseen noudatetaan soveltuvin osin tämän lain säännöksiä. Tällaisessa koulutuksessa olevat opiskelijat ovat ammattikorkeakoulun opiskelijoita.

Koulutussopimus on ammattikorkeakoulun ja työnantajan välinen kirjallinen sopimus ammattikorkeakoulututkintoon kuuluvan työharjoittelun järjestämisestä.

Koulutussopimuksessa sovitaan harjoittelun tavoitteista, sisällöstä, kestosta, ajoituksesta, harjoitteluun osallistuvista opiskelijoista, osapuolten tehtävistä sekä muista tarpeellisista harjoittelun toteuttamiseen ja järjestämiseen liittyvistä seikoista.

Työnantajalle maksettavasta koulutuskorvauksesta päättää opetusministeriö.

Käsiteltäessä tässä laissa tarkoitettua hallintoasiaa yksityisessä ammattikorkeakoulussa on noudatettava, mitä hallintomenettelylaissa (598/1982) säädetään.

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 8 päivänä maaliskuuta 1995.

Tämän lain toimeenpanosta säädetään erikseen.

Tämän lain 4 §:ssä tarkoitettu ammattikorkeakoulun toimilupa voidaan myöntää ja päätös valtion ammattikorkeakoulun perustamisesta tehdä tämän lain nojalla ensimmäisen kerran 1 päivänä elokuuta 1996 ensimmäisen lukuvuotensa aloittavaa ammattikorkeakoulua varten.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.