Finlex →878/1995 — Vankeinhoitoasetus

Tätä asetusta sovelletaan vankeusrangaistusta ja sakon muuntorangaistusta suorittaviin.

Ketään ei saa ottaa rangaistuslaitokseen ilman asianmukaista kirjallista määräystä.

Rangaistuslaitokseen otetuista vangeista on pidettävä vahvistetun kaavan mukaista nimilehteä.

Vangit on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava rangaistuslaitoksiin siten, että heidän yhteytensä omaisiin eivät kohtuuttomasti vaikeudu ja että heille voidaan järjestää sopivaa toimintaa sekä heidän tarvitsemaansa hoitoa. Sijoittamisessa ja ryhmittelyssä on lisäksi otettava huomioon vankien yksilölliset ominaisuudet sekä heidän sukupuolensa ja ikänsä, henkinen ja ruumiillinen tilansa, kykynsä ja taipumuksensa samoin kuin rangaistuslaitokseen joutumisen syy sekä suoritettavan rangaistuksen pituus.

Vangille on viivytyksettä hänen saavuttuaan rangaistuslaitokseen annettava tietoja laitoksen oloista sekä vankien oikeuksista ja velvollisuuksista.

Tietoja laitoksen oloista sekä vankien oikeuksista ja velvollisuuksista on oltava laitoksessa saatavana myös yleisimmin käytetyillä kielillä laitoksessa olevien vankien tarpeiden mukaan.

Vankien saatavilla on laitoksessa oltava kokoelma vankeja koskevista laeista ja asetuksista sekä muista säädöksistä.

Vankeja ja vankien käytössä olevia tiloja on valvottava siten kuin rangaistuslaitoksen järjestys, laitoksessa pitämisen varmuus ja vankien turvallisuuden takaaminen edellyttävät. Erityistä huolta on pidettävä siitä, että laitoksessa on riittävät hälytyslaitteet ja muut turvalaitteet ja että nämä laitteet toimivat moitteettomasti.

Vangin on noudatettava rangaistuslaitoksen järjestysmääräyksiä sekä laitoksen henkilökunnan antamia määräyksiä ja ohjeita. Vangin on käyttäydyttävä rangaistuslaitoksen henkilökuntaa ja muita vankeja kohtaan asiallisesti.

Vanki ei saa luvatta poistua hänelle osoitetusta asuinhuoneesta tai hänelle muutoin määrätyltä alueelta.

Johtajan luvalla saa luotettavaksi osoittautunut vanki liikkua määrätyllä alueella ilman välitöntä vartiointia.

Päätös vankiin kohdistuvasta henkilönkatsastuksesta on tehtävä kirjallisesti. Vangille on ilmoitettava henkilönkatsastuksen peruste. Henkilönkatsastuksesta on pidettävä pöytäkirjaa, johon merkitään henkilönkatsastuksen kohteena oleva henkilö, peruste, aika ja paikka, henkilönkatsastuksesta päättänyt virkamies, henkilönkatsastuksen suorittaja ja todistaja sekä henkilönkatsastuksessa tehdyt havainnot ja henkilönkatsastuksen yhteydessä haltuunotetut esineet ja aineet.

Rangaistusten täytäntöönpanosta annetun lain (39/1889) 2 luvun 9 d §:n nojalla tapahtuvaa eristämistä koskeva päätös on tehtävä kirjallisesti. Vangille on ilmoitettava eristämisen peruste. Vankia ja hänen terveydentilaansa on seurattava eristämisaikana kameravalvonnalla tai muulla tavoin.

Päätös rangaistusten täytäntöönpanosta annetun lain 2 luvun 9 b §:ssä tarkoitetusta erityistarkastuksesta on tehtävä kirjallisesti. Päätökseen on kirjattava syyt, joihin erityistarkastuksen tekeminen perustuu.

Vangin epäiltyä päihtymystilaa koskevat havainnot on kirjattava. Kahden havainnot tehneen virkamiehen on vahvistettava päihtymystilan toteamislomakkeelle kirjatut tiedot allekirjoituksellaan.

Jos vangin päihtymystila on ulkonaisista merkeistä päätellen ilmeinen, virtsa- tai sylkinäytettä ei tule vaatia. Jos päihtymystila ei ole ilmeinen, mahdollinen päihteiden käyttö on todettava virtsa- tai sylkinäytteellä. Jos päihtymystilan epäillään johtuvan alkoholista, puhalluskokeen suorittamista on kuitenkin aina vaadittava.

Sen lisäksi, mitä 2 momentissa säädetään, avolaitoksessa olevan vangin muusta kuin alkoholista johtuva päihtymystila on aina vangin vaatimuksesta todettava välittömästi annettavalla virtsa- tai sylkinäytteellä.

Vanki voidaan hakemuksesta siirtää toiseen rangaistuslaitokseen, jos siihen on perusteltu syy ja jos vangin voidaan olettaa sopeutuvan toisen laitoksen olosuhteisiin.

Vastoin tahtoaan vanki voidaan siirtää toiseen rangaistuslaitokseen, jos laitoksessa pitämisen varmuus, laitoksen järjestys, vangin oma tai muiden turvallisuus taikka muu vastaava syy sitä edellyttää. Poikkeustapauksessa vanki voidaan vastoin tahtoaan siirtää toiseen laitokseen myös vankiloiden käyttöasteen tasoittamiseksi. Ennen siirtopäätöksen tekemistä vankia on kuultava. Siirron perustelut on ilmoitettava vangille.

Vangin on siirrosta huolimatta voitava mahdollisuuksien mukaan jatkaa hänelle sopivaa toimintaa, ja hänen on siirrosta huolimatta saatava tarvitsemaansa hoitoa.

Vangille on tarvittaessa annettava asianmukainen vaatetus työtä ja vapaa-aikaa varten. Hänelle on myös annettava tarpeelliset makuu- ja liinavaatteet.

Vangille, jolla ei ole asianmukaista omaa vaatetusta, on annettava tuomioistuimessa esiintymistä varten vangin puvusta erottuva sovelias vaatetus. Vangille voidaan antaa samanlainen vaatetus muutakin laitoksesta poistumista varten.

Vangin on pidettävä rangaistuslaitoksen antama vaatetus asianmukaisessa kunnossa.

Vangin on itse huollettava käytössään olevat omat vaatteensa. Rangaistuslaitoksen on järjestettävä vangille tilaisuus hänen omien vaatteidensa pesuun taikka niiden pesettämiseen rangaistuslaitoksessa tai vangin kustannuksella rangaistuslaitoksen ulkopuolella.

Rangaistuslaitoksia rakennettaessa ja korjattaessa varsinaiset asuintilat on varustettava siten, että ne vastaavat yleisessä rakennuslainsäädännössä asuintiloille asetettuja vaatimuksia.

Rangaistuslaitoksen suljetuissa tiloissa, joissa säilytetään vankeja, tulee olla hälytyslaite, jolla voidaan välittömästi saada yhteys henkilökuntaan.

Rangaistuslaitos on pidettävä siistinä ja puhtaana sekä tarkoituksenmukaisesti sisustettuna. Asuin- ja muita tiloja on riittävästi tuuletettava ja lämmitettävä.

Vapaa-aikanaan vanki on velvollinen huolehtimaan asuinhuoneensa ja oleskelutilojen siivouksesta sekä muista puhtaanapito- ja taloustöistä.

Vankien ruokahuolto on järjestettävä siten, että vangit saavat terveellisen, monipuolisen ja riittävän ravinnon.

Perusruokavaliosta poiketaan, jos vangin terveys tai uskonnollinen vakaumus sitä edellyttää. Perusruokavaliosta voidaan muutenkin poiketa, jos siihen on erityistä syytä.

Vangille on järjestettävä tilaisuus ulkoilla ja harjoittaa sopivaa liikuntaa vähintään tunti päivässä.

Järjestettäessä toimintoja vangeille on otettava huomioon vankien työkyky, ammattitaito, koulutus, taipumukset ja muut yksilölliset seikat.

Osallistumisvelvollisuutensa täyttämiseksi vanki tulee sijoittaa toimintaan, joka ylläpitää ja kehittää vangin ammattitaitoa tai muutoin edistää hänen mahdollisuuksiaan tulla toimeen yhteiskunnassa.

Vangin saavuttua rangaistuslaitokseen selvitetään ne tekijät, jotka vaikuttavat hänen sijoittamiseensa eri toimintoihin. Vangille on tiedotettava eri toimintavaihtoehdoista laitoksessa.

Toimintaan sijoittamista tai osallistumisvelvollisuudesta vapauttamista koskeva päätös on tehtävä kirjallisesti. Jos vanki sijoitetaan toimintaan, joka olennaisesti poikkeaa hänen esittämästään toiveesta, päätös on perusteltava.

Vankia ei saa vastoin hänen tahtoaan siirtää toiseen toimintaan ilman perustelua syytä.

Vankityön järjestelyssä seurataan asianomaisen alan teknistä kehitystä sekä noudatetaan ajanmukaisia työtapoja.

Vankityötä voidaan suorittaa muun työnantajan kuin vankeinhoitolaitoksen lukuun ainoastaan vankeinhoitoviranomaisten valvonnassa. Vankityön järjestelyssä ja valvonnassa on tällöin noudatettava vankeinhoitoviranomaisten määräyksiä ja ohjeita.

Vankien työajan vahvistaa oikeusministeriö. Säännöllistä työaikaa ei saa vahvistaa yleisen työaikalainsäädännön mukaista työaikaa pitemmäksi.

Vankien päivittäisen työajan tulee olla mahdollisuuksien mukaan yhtäjaksoinen. Heille on annettava tunnin pituinen tai erityisistä syistä lyhyempi lepoaika ruokailua varten. Lepoaikaa ei lueta työajaksi. Työaikana on järjestettävä työn laadun ja rasittavuuden mukaan taukoja, jotka sisältyvät työaikaan.

Vangit ovat velvolliset tekemään ylityötä yleisen työaikalainsäädännön periaatteiden mukaan.

Vangille voidaan antaa lupa tehdä omaa työtä, jos työ soveltuu rangaistuslaitoksessa tehtäväksi ja työstä saatava tulo katsotaan riittäväksi.

Omaa työtään tekevä vanki on velvollinen noudattamaan säännöllistä työaikaa, jollei rangaistuslaitoksen johtaja erityisistä syistä myönnä hänelle siitä poikkeusta.

Vangille voidaan antaa korvauksetta käyttöön laitoksen työvälineitä omaa työtä tai vapaa-ajan työtä varten, jollei siitä aiheudu haittaa laitoksen järjestykselle tai laitoksen omien toimintojen järjestämiselle.

Vangille voidaan antaa lupa siviilityöhön vain, jos työhön liittyvät ehdot eivät olennaisesti poikkea asianomaisella alalla yleisesti noudatettavista ehdoista ja jos työajan tai työmatkojen järjestelyistä ei aiheudu kohtuutonta haittaa.

Siviilityössä käyvän vangin valvonta työaikana tai työmatkoilla ei saa herättää tarpeetonta huomiota.

Vangille ja hänen työnantajalleen on kirjallisesti ilmoitettava ne ehdot, joita vangin on noudatettava siviilityössä. Jos vanki rikkoo luvan ehtoja eikä kurinpitorangaistusta pidetä riittävänä tai jos luvan myöntämiseen vaikuttaneet seikat ovat olennaisesti muuttuneet, lupa voidaan peruuttaa.

Vankia on opastettava tekemään työtä turvallisesti. Vangin työsuojelusta ja työturvallisuudesta säädetään erikseen.

Rangaistuslaitoksessa annettavasta koulutuksesta on voimassa, mitä koulutuksesta yleensä säädetään.

Vangille, joka ei ole suorittanut yleisen oppivelvollisuuden edellyttämää oppimäärää, on varattava mahdollisuus sen suorittamiseen.

Vangille on annettava mahdollisuuksien mukaan tilaisuus opiskella aikuis- ja muissa oppilaitoksissa.

Jos vangille annetaan lupa poistua rangaistuslaitoksen ulkopuoliseen oppilaitokseen opintoja varten, luvan ehdot on ilmoitettava vangille kirjallisesti. Jos vanki rikkoo luvan ehtoja eikä kurinpitorangaistusta pidetä riittävänä tai jos luvan myöntämiseen vaikuttaneet seikat ovat olennaisesti muuttuneet, lupa voidaan peruuttaa.

Vangin opiskelua on tarpeen mukaan ohjattava ja tuettava sekä opiskelumenestystä seurattava.

Opintotodistuksista ei saa ilmetä, että opintoja on harjoitettu rangaistuslaitoksessa.

Vanki voi täyttää osallistumisvelvollisuutensa myös muussa kuin tässä luvussa tarkoitetussa, hänen toimintakykyään ylläpitävässä tai lisäävässä toiminnassa.

Säännöllisesti toimintaan osallistunut vanki voidaan vapauttaa osallistumisvelvollisuudesta enintään neljäksi viikoksi vuodessa.

Rikoksesta syytteessä olevalle vangille on annettava puolustuksen valmistelemiseksi tarpeellinen vapautus osallistumisvelvollisuudesta. Rangaistuslaitoksen johtaja voi tilapäisesti vapauttaa vangin osallistumisvelvollisuudesta muustakin tärkeästä syystä.

Työraha maksetaan työhön, koulutukseen tai muuhun toimintaan osallistuville vangeille. Oikeusministeriö määrää, miten vangin käyttämä aika ja hänen aikaansaamansa tulokset otetaan huomioon työrahan suuruutta määrättäessä.

Vahvistetun päivittäisen työajan ylittävältä ajalta vankityössä olevan työstä maksetaan työraha kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettuna. Viikoittaisen työajan ylittävältä ajalta maksetaan työraha kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettuna. Ylityö voidaan vangin suostumuksella korvata antamalla vastaavan pituinen vapaa-aika säännöllisenä työaikana.

Työraha merkitään rangaistuslaitoksessa pidettävälle vangin tilille vähintään kerran kuukaudessa.

Käyttöraha on puolet alimmasta työrahasta. Käyttöraha voi olla vähimmäismäärää suurempi, jos vanki ei voi täyttää osallistumisvelvollisuuttaan työkyvyttömyyden tai muun siihen verrattavan hänestä riippumattoman syyn vuoksi.

Käyttöraha merkitään rangaistuslaitoksessa pidettävälle vangin tilille vähintään kerran kuukaudessa.

Vangin rahavarat säilytetään rangaistuslaitoksessa tai talletetaan hänen tililleen pankkiin. Erityisistä syistä vanki saa laitoksen välityksellä toimittaa rahavarojaan laitoksen ulkopuolelle.

Vanki voi rahavaroillaan hankkia rangaistuslaitoksen välityksellä sellaisia käyttöesineitä ja tarvikkeita, joiden hallussapito on laitoksessa sallittu.

Oikeusministeriö määrää, milloin vangille voidaan antaa oikeus rangaistuslaitoksessa tai sen ulkopuolella pitää hallussaan rahavaroja tai rahavarojen sijasta niitä vastaavaa maksukorttia. Rangaistuslaitoksen johtaja voi erityisestä syystä muutenkin myöntää vangille oikeuden rahavarojen hallussapitoon ja käyttöön.

Vanki saa rangaistuslaitoksessa pitää hallussaan kohtuullisen määrän sellaisia henkilökohtaisia käyttöesineitä, joista ei aiheudu haittaa laitoksen siisteydelle, järjestykselle eikä turvallisuudelle.

Rangaistuslaitokseen vastaanotetusta vangin omaisuudesta on laadittava luettelo, johon merkitään omaisuuden laatu, määrä ja arvo. Luettelo on vangin ja luetteloa laadittaessa läsnä olleen todistajan allekirjoitettava. Jos vanki ei allekirjoita luetteloa, rangaistuslaitoksen johtajan tai hänen määräämänsä virkamiehen on tutkittava asia ja todistettava luettelo oikeaksi.

Vangin haltuun annetusta omaisuudesta tehdään merkintä omaisuusluetteloon.

Vangille on tarvittaessa annettava ote omaisuusluettelosta.

Vangin vapautuessa rangaistuslaitoksesta luovutetaan hänen rahavaransa ja muu omaisuutensa hänelle kuittausta vastaan.

Rangaistuslaitoksessa on pidettävä myymälää, josta vangit voivat määräaikoina ostaa laitoksen oloihin soveltuvia tarvikkeita. Jos myymälän ylläpitäminen ei ole tarkoituksenmukaista laitoksen koon tai muun syyn vuoksi, on vangeille järjestettävä tilaisuus hankkia vastaavia tarvikkeita muulla tavalla.

Jos vanki ei saa pitää laitoksessa rahavaroja tai maksukorttia hallussaan, tehdään ostoista merkinnät rangaistuslaitoksessa pidettävälle vangin tilille.

Rangaistuslaitoksessa pidettävältä vangin tilitä peritään suoraan kustannukset vangin omaisuuden lähettämisestä muualle, hänen postilähetyksistään ja puhelinsoitoistaan sekä korvaus omassa työssä ja vapaa-ajan työssä käytettäviksi annetuista tarveaineista.

Erityisistä syistä voidaan 1 momentissa tarkoitetut korvaukset jättää perimättä.

Muun terveydenhuollon järjestämisestä on voimassa, mitä terveydenhuollosta yleensä säädetään.

Vankia on ohjattava henkilökohtaisessa terveydenhoidossa.

Sairasta tai vammautunutta vankia on hoidettava ja kuntoutettava lääkärin antamien ohjeiden mukaisesti.

Jollei sairasta tai vammautunutta vankia voida asianmukaisesti hoitaa tai tutkia rangaistuslaitoksessa, hänet on sitä varten siirrettävä tarpeellisen valvonnan alaisena laitoksen ulkopuolelle.

Raskaana oleva naisvanki on siirrettävä synnytyksen ajaksi riittävän ajoissa sairaalaan tai vastaavaan laitokseen rangaistuslaitoksen ulkopuolelle.

Vanki saa rangaistuslaitoksen lääkärin luvalla myös omalla kustannuksellaan järjestää itselleen tutkimusta ja hoitoa sekä hankkia lääkkeitä. Lääkkeet on hankittava laitoksen välityksellä.

Vangin vakavasta sairastumisesta on ilmoitettava vangin omaisille tai muulle hänen mainitsemalleen henkilölle, jollei vanki ole sitä kieltänyt.

Rangaistuslaitoksessa on järjestettävä kurssi-, esitelmä- ja keskustelutilaisuuksia sekä muita ohjelmallisia tilaisuuksia samoin kuin annettava vangeille mahdollisuuksia laitoksen oloihin soveltuvaan harrastus- ja ajanvietetoimintaan. Vangeille on annettava tilaisuus liikuntaan ja laitoksen oloihin soveltuvaan urheilutoimintaan. Harrastustoiminnassa on vankeja ohjattava ja neuvottava.

Rangaistuslaitoksen ulkopuolisille henkilöille tai yhteisöille voidaan antaa lupa järjestää laitoksessa sopivaa vapaa-ajan toimintaa.

Vangeille on annettava tilaisuus osallistua vapaa-ajan toiminnan suunnitteluun ja järjestämiseen.

Vangeille tulee järjestää mahdollisuus käyttää hyväkseen yleisten kirjastojen palveluja. Vankilan kirjaston valikoiman tulee mahdollisuuksien mukaan vastata yleisten kirjastojen tarjontaa. Vangeille on varattava riittävän usein pääsy vankilan kirjastoon ja heitä on tarvittaessa ohjattava kirjaston käytössä.

Vangin posti- ja muita lähetyksiä tarkastettaessa ei saa aiheuttaa suurempaa haittaa kuin asianmukaisen tarkastuksen suorittamiseksi on välttämätöntä.

Kirje tai muu lähetys saadaan pidättää, jos on perusteltua syytä epäillä, että lähetys aiheuttaa häiriötä rangaistuslaitoksen järjestykselle tai edistää rikoksen tekemistä tai että kirjeenvaihto-oikeutta muuten väärinkäytetään.

Jos lähetys sisältää sellaista, mitä vanki ei saa rangaistuslaitoksessa pitää hallussaan, se on otettava pois ennen lähetyksen toimittamista perille.

Lähetyksen pidättämisestä ja sen syystä on viivytyksettä ilmoitettava vangille. Kirjeen sisällöstä on annettava tieto vangille, jollei 2 momentista muuta johdu.

Kun vanki pyytää lupaa olla puhelinyhteydessä rangaistuslaitoksen ulkopuolelle, hänen on pyydettäessä ilmoitettava, kenen kanssa hän aikoo puhua.

Vangin puhelun kuuntelemisesta päättää rangaistuslaitoksen johtaja tai hänen määräämänsä virkamies. Kiireellisessä tapauksessa päätöksen voi tehdä myös puhelimen käyttöä valvova virkamies. Puhelimen käyttöä valvovan virkamiehen tulee ennen kuuntelemisen alkamista ilmoittaa puhelun kuuntelemisesta vangille ja sille, johon vanki on puhelinyhteydessä.

Puhelut, joita kuunnellaan, kirjataan.

Rangaistuslaitoksen alueella liikkumisen ehdoksi voidaan asettaa, että henkilö todistaa henkilöllisyytensä. Alueella liikkumiselle voidaan asettaa muitakin ehtoja.

Rangaistuslaitokseen ei saa päästää ketään, joka päihtymyksen tai muun syyn vuoksi saattaa vaarantaa laitoksen järjestystä. Vangin ottamisesta rangaistuslaitokseen säädetään erikseen.

Rangaistuslaitoksessa on oltava vangin tapaamiseen soveltuvat tilat.

Jollei 54 §:stä muuta johdu, vangilla on oikeus ottaa vastaan vieraita tapaamista varten varattuina aikoina niin usein kuin se rangaistuslaitoksen järjestystä ja toimintaa haittaamatta on mahdollista. Tapaaminen voidaan sallia muulloinkin kuin tapaamista varten varattuna aikana, jos siihen on syytä.

Vankia tapaamaan tulleen (vierailija) henkilöllisyys saadaan tarvittaessa tarkastaa. Jos vierailija ei pysty luotettavasti todistamaan henkilöllisyyttään, tapaaminen voidaan järjestää erityisen valvotuissa olosuhteissa tai evätä, jos siihen on erityistä syytä.

Vierailijan tuomat tavarat on tarkastettava ennen niiden luovuttamista vangille.

Henkilöntarkastus suoritetaan siihen varatussa erillisessä tilassa. Läsnä on oltava todistaja. Jos tarkastuksen suorittaminen edellyttää tarkastettavan riisuutumista tai koskettamista, tarkastuksen suorittajan ja todistajan on oltava samaa sukupuolta kuin tarkastettava.

Päätös vierailijalle annettavasta tapaamiskiellosta on tehtävä kirjallisesti. Päätöksessä on mainittava vierailijan nimi, kiellon peruste, kesto, kohteena oleva rangaistuslaitos sekä päätöksen tekijä. Ennen tapaamiskiellon antamista vierailijaa on mahdollisuuksien mukaan kuultava.

Tapaamiskieltoa ei tule antaa ilman painavaa syytä, jos vanki suorittaa rangaistustaan avolaitoksessa.

Tapaamiskielloista pidetään rangaistuslaitoksessa luetteloa, johon merkitään tapaamiskiellon antamista koskevassa päätöksessä mainitut tiedot.

Vankeinhoitoviranomainen ei saa ilmaista tapaamiskieltoluettelossa olevia tietoja ulkopuoliselle. Tämä ei kuitenkaan estä luettelossa olevien tietojen antamista toiselle rangaistuslaitokselle, joka tarvitsee näitä tietoja tapaamisten valvomista tai muutoin järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämistä varten. Tietoja voidaan antaa myös poliisiviranomaiselle, jos se on tarpeen rikoksen selvittämiseksi.

Kahta kuukautta pitempää vankeusrangaistusta suorittavalle vangille voidaan antaa lupa poistua rangaistuslaitoksesta lyhyeksi ajaksi rangaistusajan pituuden perusteella.

Vangille, jonka suoritettavan rangaistuksen pituus on enintään kaksi kuukautta, voidaan antaa lupa poistua laitoksesta vain tärkeän syyn takia.

Poistumislupa on annettava kirjallisena. Siinä on mainittava poistumisluvan ehdot ja seuraamukset ehtojen rikkomisesta.

Poistumisluvan ehdot eivät saa olla poistumisajan pituus ja poistumisen tarkoitus huomioon ottaen kohtuuttomia.

Rangaistuksen täytäntöönpanosta annetun lain 2 luvun 3 d §:n mukainen vangin sijoittaminen rangaistuslaitoksen ulkopuolelle edellyttää, että rangaistuslaitos, sijoituspaikka ja vanki ovat tehneet kirjallisen sijoitussopimuksen.

Sijoitussopimuksessa sovitaan sijoituksen tavoitteet, sijoitusajankohta, sijoituksen kesto, toiminnan sisältö sijoituspaikassa, vangille asetettavat ehdot, seuraamukset ehtojen rikkomisesta, yhteydenpito vankilan, sijoituspaikan ja vangin kotikunnan välillä, toimenpiteet sijoituksen päättyessä sekä muut tarvittavat asiat. Sopimus sisältää lisäksi vangin sitoumuksen tavoitteelliseen toimintaan sijoitusyksikössä.

Sijoitus edellyttää, että kustannusten suorittamisesta on sovittu.

Vangille, joka ei ole Suomen kansalainen, tulee antaa mahdollisuus olla yhteydessä hänen kotimaataan edustavaan diplomaattiseen edustustoon tai konsuliedustustoon.

Vangin vapauttamista varten on rangaistusaikana ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin hänen vapauttamiseensa liittyvien asioiden järjestämiseksi.

Vapauttamista valmisteltaessa on vankia neuvottava ja yhteistyössä asianomaisten viranomaisten kanssa mahdollisuuksien mukaan autettava asunnon, työpaikan ja muiden sosiaalisten asioiden järjestämisessä.

Vapautuvalle vangille on annettava todistus rangaistuslaitoksessa suoritetusta vankeusrangaistuksesta tai sakon muuntorangaistuksesta.

Kurinpitoasiat on käsiteltävä ja seuraamukset pantava täytäntöön viivytyksettä ja tarpeetonta huomiota aiheuttamatta.

Vangin kuljetuksen aikana tekemä järjestysrikkomus käsitellään siinä rangaistuslaitoksessa, johon vanki saapuu säilytettäväksi.

Kurinpitorangaistusta määrättäessä on otettava huomioon rikkomuksen laatu ja vakavuus sekä rikkomuksesta vangille aiheutuvat muut seuraukset.

Vangille, joka on syyllistynyt kahteen tai useampaan järjestysrikkomukseen, on määrättävä niistä yhteinen kurinpitorangaistus.

Jos kurinpitorangaistuksen määräämisen jälkeen ilmenee, että vanki on sitä ennen tehnyt toisen järjestysrikkomuksen, kurinpitorangaistus määrätään erikseen, jollei aikaisemmin ilmi tulleesta rikkomuksesta määrättyä kurinpitorangaistusta pidetä riittävänä.

Vanki, jolle on kurinpitorangaistuksena määrätty yksinäisyys, pidetään erillään muista vangeista. Hänet voidaan kuitenkin erityisistä syistä sijoittaa työhön tai muuhun toimintaan yhdessä muiden vankien kanssa.

Jos yksinäisyys aiheuttaa ilmeistä vaaraa vangin terveydelle, on sen täytäntöönpanoa lykättävä tai jo alkanut täytäntöönpano keskeytettävä.

Ilmoitus on erikseen annettavien ohjeiden mukaisesti tehtävä myös niistä kahlehtimis- ja muista toimenpiteistä, joihin on ryhdytty vangin väkivaltaisuuden hillitsemiseksi tai karkaamisen estämiseksi.

Jos vankia syytetään tuomioistuimessa rikoksesta, josta vangille on rangaistuslaitoksessa määrätty kurinpitorangaistus, kurinpitorangaistuksesta ja sen täytäntöönpanosta on ilmoitettava tuomioistuimelle.

Jos tuomittu on vangittuna tai hänet on 1 momentin mukaisesti toimitettu vankilaan, vankilan johtajan on tehtävä 1 momentissa tarkoitettu ilmoitus.

Jos avolaitokseen määrätty julistetaan vangituksi, on hänet siirrettävä vankilaan.

Avolaitoksessa oleva saa oleskella ja liikkua laitoksen alueella ja työpaikalla laitoksen johtajan tai esimiehen antamien määräysten mukaan.

Avolaitoksessa pidetään ovet ja portit lukittuina sen mukaan kuin järjestyksen säilyminen ja turvallisuus edellyttävät.

Avolaitoksessa olevalla on oikeus pitää hallussaan rahavaroja. Rahavarat voidaan hänen pyynnöstään ottaa laitoksessa säilytettäviksi tai tallettaa hänen tililleen pankkiin.

Avolaitoksessa työn ja muun toiminnan järjestämisessä noudatetaaan soveltuvin osin yleistä työaikalainsäädäntöä.

Avolaitoksen työntekijöitä ei saa pitää yhdessä muiden työntekijöiden kanssa, jos siitä aiheutuu haittaa laitoksen järjestyksenpidolle.

Avolaitoksen työntekijä voidaan pitää työssä ilman välitöntä valvontaa.

Avolaitoksessa valtion lukuun tehdystä työstä maksetaan oikeusministeriön vahvistama käypä palkka. Palkan määräämiseksi työt luokitellaan työn vaativuuden ja raskauden sekä työssä vaadittavan ammattitaidon ja ammattikoulutuksen mukaan. Palkka voidaan myös suorittaa noudattaen soveltuvin osin asianomaisen alan työehtosopimusta. Palkan määräämistavasta päättää oikeusministeriö.

Toimintaraha maksetaan koulutukseen tai muuhun toimintaan osallistuvalle avolaitoksessa olevan työntekijän työaikaa vastaavalta ajalta. Maksun perusteena voivat olla käytetty aika ja saavutetut tulokset. Toimintarahan maksuperusteita vahvistettaessa otetaan huomioon myös opintojen tai muun toiminnan vaativuus, opinnoissa edistyminen sekä muut vastaavat seikat.

Työajalta, jolta avolaitoksessa olevalle ei makseta palkkaa tai toimintarahaa, maksetaan käyttörahaa.

Avolaitoksessa työssä olevalta vangilta peritään korvaus ylläpitokustannuksista oikeusministeriön vahvistamien perusteiden mukaisesti. Korvaus määrätään varsinaisena työaikana tehtyä työtuntia kohti, ja se saa olla enintään viidesosa keskimääräisestä tuntipalkasta.

Avolaitoksessa työssä olevalta vangilta peritään korvaus ruokakustannuksista oikeusministeriön vahvistamien perusteiden mukaisesti. Korvaus määrätään varsinaisena työaikana tehtyä työtuntia kohti. Mikäli ruokataloudesta aiheutuvat kustannukset jossakin laitoksessa ylittävät oikeusministeriön avovankiloita ja työsiirtoloita varten vahvistaman enimmäishinnan, erotus maksetaan valtion varoista.

Avolaitokseen määrätyltä, mutta avolaitoksessa muusta syystä kuin valtion lukuun tehtävässä työssä olevalta vangilta perittävistä korvauksista päättää oikeusministeriö.

Avolaitoksissa oikeusministeriön määräyksestä käytettävästä erillisestä laitosvaatetuksesta ei peritä korvausta. Muusta laitoksen antamasta vaatetuksesta peritään korvaus.

Avolaitoksessa olevalta vangilta perittävät korvaukset voidaan ottaa suoraan hänen palkastaan.

Nuorisovankilasta ja -vangista on soveltuvin osin voimassa, mitä tässä asetuksessa säädetään vangista ja vankeusrangaistuksen suorittamisesta rangaistuslaitoksessa.

Rangaistuslaitokseen saapuvan ja sieltä vapautuvan vangin matkakustannukset Suomen alueella maksetaan valtion varoista. Muiden rangaistuksen täytäntöönpanoon liittyvien vangin matkojen kustannusten suorittamisesta valtion varoista antaa oikeusministeriö tarkemmat määräykset.

Vangille määrätyn saattajan matkakulut korvataan valtion varoista.

Vangin kuolemasta on ilmoitettava asianomaisille viranomaisille ja vainajan omaisille. Vainaja toimitetaan omaisten toivomalle Suomessa sijaitsevalle paikkakunnalle valtion kustannuksella. Vainaja, jota ei voida jättää omaisten huostaan, haudataan valtion kustannuksella.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1995.

Tällä asetuksella kumotaan 13 päivänä kesäkuuta 1975 annettu vankeinhoitoasetus (431/75) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.