Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (8)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 1120/1997 | 1998-01-01 | muutt. nimikkeen, 1 §:ää ja 5 § | |
| 808/1998 | 1999-01-01 | kum. 4 §:n 3 mom | 1 |
| 1100/1999 | 2000-01-01 | muutt. 2 §:ää ja 7 §, kum. 5 § | 1 |
| 550/2000 | 2000-07-01 | muutt. 7 § | 2 |
| 947/2005 | 2006-01-01 | muutt. lain nimikkeen, 1 § ja 2 §:ää | 4 |
| 1041/2010 | 2011-01-01 | muutt. 1, 4 ja 6 §:ää sekä 2 § | 1 |
| 1544/2011 | 2012-01-01 | muutt. 1, 2, 4 ja 6 §:ää | 6 |
| 637/2014 | 2014-08-15 | muutt. 6 §:ää | 1 |
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §
Toimiala ja tehtävätSuomen Vientiluotto Oy:n, jäljempänä yhtiö, tarkoituksena on edistää Suomen taloudellista kehitystä rahoittamalla vientiä ja kotimaisia alustoimituksia.
Julkisesti tuettujen vientiluottojen korontasausyhtiön, jäljempänä yhtiö, tarkoituksena on toimia Suomesta tapahtuvan viennin rahoituksen edistämiseksi ja kehittämiseksi hallinnoimalla ensisijaisesti julkisesti tuettuun luotonantoon liittyvää korontasausjärjestelmää siten kuin tässä laissa säädetään.
Yhtiön tehtävänä on:
hallinnoida julkisesti tuettuun luotonantoon liittyvää korontasausjärjestelmää; ja
myöntää Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) määrittelemin vientiluottokonsensusehdoin julkisesti tuettuja vienti- ja alusluottoja.
Yhtiön tehtävänä on tehdä julkisesti tuettuun luotonantoon liittyvät korontasaussopimukset luottolaitosten kanssa ja välittää valtion varoista maksettava korkotuki ja valtiolle maksettava korkohyvitys valtiokonttorin ja luottolaitosten välillä sekä hoitaa korontasausjärjestelmän hallinnointiin liittyvät muut tehtävät.
Työ- ja elinkeinoministeriö voi antaa yhtiölle myös muita viennin ja alusrahoituksen erityisrahoitustehtäviä.
Lisäksi yhtiön tehtävänä on osallistua julkisesti tuetun viennin rahoitusta koskeviin kansainvälisiin neuvottelutehtäviin sekä viennin rahoituksen kehittämis- ja neuvontatehtäviin.
1 §
Toimiala ja tehtävätJulkisesti tuettujen vientiluottojen korontasausyhtiön, jäljempänä yhtiö, tarkoituksena on toimia Suomesta tapahtuvan viennin rahoituksen edistämiseksi ja kehittämiseksi hallinnoimalla ensisijaisesti julkisesti tuettuun luotonantoon liittyvää korontasausjärjestelmää siten kuin tässä laissa säädetään.
Yhtiön tehtävänä on tehdä julkisesti tuettuun luotonantoon liittyvät korontasaussopimukset luottolaitosten kanssa ja välittää valtion varoista maksettava korkotuki ja valtiolle maksettava korkohyvitys valtiokonttorin ja luottolaitosten välillä sekä hoitaa korontasausjärjestelmän hallinnointiin liittyvät muut tehtävät.
Lisäksi yhtiön tehtävänä on osallistua julkisesti tuetun viennin rahoitusta koskeviin kansainvälisiin neuvottelutehtäviin sekä viennin rahoituksen kehittämis- ja neuvontatehtäviin.
2 §
Tietojen luovuttaminenYhtiön tulee antaa työ- ja elinkeinoministeriölle sen pyytämiä tietoja, jotka ovat tarpeen käsiteltäessä yhtiön tehtäväksi annettuja, julkisesti tuettuja rahoitustehtäviä sekä muita yhtiön toimialaan kuuluvia tietoja ja selvityksiä. Lisäksi yhtiön tulee antaa valtiokonttorille korkotuen tai -hyvityksen maksatukseen sekä suojaustoimenpiteiden tekemiseen tarpeellisia tietoja ja selvityksiä.
Yhtiö kuuluu kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalaan.
2 §
HallintoYhtiö kuuluu kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalaan.
Valtio merkitsee kaikki yhtiön osakkeet.
Yhtiön tulee antaa kauppa- ja teollisuusministeriölle sen pyytämiä tietoja, jotka ovat tarpeen käsiteltäessä julkisesti tuettujen vientiluottojen korontasausta ja korkotuen myöntämistä koskevissa laeissa tarkoitettuja korontasaus- ja korkotukihakemuksia sekä muita yhtiön toimialaan kuuluvia selvityksiä ja tietoja. Samoin yhtiön tulee antaa valtiokonttorille korkotuen tai -hyvityksen maksatukseen tarpeellisia tietoja ja selvityksiä.
3 §
MaksutYhtiön suoritteista voidaan periä maksuja. Yhtiön hallitus määrää maksujen suuruuden ottaen huomioon mitä 4 §:ssä säädetään. Maksujen laskentaperusteen tulee olla sama kaikille yhtiön palvelujen käyttäjille.
4 §
Taloudelliset toimintaperiaatteetYhtiön tarkoituksena ei ole voiton tuottaminen osakkeenomistajalle.
Yhtiön toiminnasta aiheutuvat kustannukset katetaan yhtiön asiakkailtaan saamalla tuotolla ja yhtiön oman pääoman tuotolla sekä valtion maksamilla julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetussa laissa (1543/2011) tarkoitetuilla korkotuella, hallinnointipalkkiolla ja alijäämäkorvauksella.
Yhtiön toiminnasta aiheutuvat kustannukset katetaan yhtiön oman pääoman tuotolla, yhtiön perimillä maksuilla ja valtion korontasaussopimuksen nimellisarvon perusteella maksamalla hallinnointipalkkiolla.
3 momentti on kumottu L:lla 6.11.1998/808.
Yhtiö voi tehdä kauppa- ja teollisuusministeriön luvalla korko- ja valuuttariskien suojaukseen tarvittavia toimenpiteitä.
5 §
Valtion vastuuValtio vastaa yhtiön luottolaitosten kanssa tekemien korontasaussopimusten nojalla luottolaitoksille maksettavasta korkotuesta.
6 §
SalassapitovelvollisuusYhtiön palveluksessa oleviin sekä yhtiön toimielinten jäseniin ja varajäseniin sovelletaan, mitä luottolaitostoiminnasta annetun lain (610/2014) 15 luvun 14 §:ssä säädetään salassapitovelvollisuudesta.
Yhtiön palveluksessa oleviin henkilöihin sekä yhtiön toimielinten jäseniin ja varajäseniin sovelletaan, mitä luottolaitostoiminnasta annetun lain (1607/93) 94 §:ssä säädetään salassapitovelvollisuudesta.
Yhtiön toimielimen jäsenellä ja varajäsenellä sekä yhtiön palveluksessa olevalla on oikeus 1 momentissa säädetyn estämättä antaa työ- ja elinkeinoministeriölle ja valtiokonttorille tietoja, joita hän on saanut yhtiön asiakkaan tai muun henkilön taloudellisesta asemasta tai yksityisestä olosuhteesta, jos tietojen antaminen on julkisen rahoituksen yhteensovittamisen, korkotuen tai -hyvityksen, alijäämäkorvauksen tai hallinnointipalkkion maksatuksen, vienti- ja alusluottojen käsittelyn, suojaustoimenpiteiden tekemisen tai muun vastaavan syyn kannalta tarpeellista.
Yhtiön toimielimen jäsen ja varajäsen sekä yhtiön palveluksessa oleva henkilö on oikeutettu edellä 1 momentissa sanotun estämättä antamaan kauppa- ja teollisuusministeriölle ja valtiokonttorille tietoja, joita hän on saanut yhtiön asiakkaan tai muun henkilön taloudellisesta asemasta tai yksityisestä olosuhteesta, jos tietojen antaminen on julkisen rahoituksen yhteensovittamisen, korkotuen tai -hyvityksen maksatuksen tai muun vastaavan syyn kannalta tarpeellista.
6 §
SalassapitovelvollisuusYhtiön palveluksessa oleviin henkilöihin sekä yhtiön toimielinten jäseniin ja varajäseniin sovelletaan, mitä luottolaitostoiminnasta annetun lain (1607/93) 94 §:ssä säädetään salassapitovelvollisuudesta.
Yhtiön toimielimen jäsen ja varajäsen sekä yhtiön palveluksessa oleva henkilö on oikeutettu edellä 1 momentissa sanotun estämättä antamaan kauppa- ja teollisuusministeriölle ja valtiokonttorille tietoja, joita hän on saanut yhtiön asiakkaan tai muun henkilön taloudellisesta asemasta tai yksityisestä olosuhteesta, jos tietojen antaminen on julkisen rahoituksen yhteensovittamisen, korkotuen tai -hyvityksen maksatuksen tai muun vastaavan syyn kannalta tarpeellista.
7 §
Tarkemmat säännöksetTarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa valtioneuvoston asetuksella.
Tarkempia määräyksiä tämän lain täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa valtioneuvoston päätöksellä.
7 §
Tarkemmat määräyksetTarkempia määräyksiä tämän lain täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa valtioneuvoston päätöksellä.
8 §
VoimaantuloTämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
1120/1997
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1998.
HE 147/1997, TaVM 27/1997, EV 181/1997
808/1998
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999.
HE 139/1998, TaVM 18/1998, EV 108/1998
1100/1999
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2000.
Ennen tämän lain voimaantuloa tehtyihin korontasaussopimuksiin sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
HE 75/1999, TaVM 8/1999, EV 41/1999
550/2000
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2000.
HE 48/2000, TaVM 11/2000, EV 64/2000
947/2005
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2006.
Tällä lailla kumotaan julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasausyhtiöstä annetussa laissa tarkoitetusta yhtiöstä 9 päivänä joulukuuta 2004 annettu valtioneuvoston asetus (1104/2004).
HE 123/2005, TaVM 16/2005, EV 137/2005
1041/2010
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
HE 170/2010, TaVM 23/2010, EV 181/2010
1544/2011
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2012.
HE 115/2011, TaVM 7/2011, EV 93/2011
637/2014
Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä elokuuta 2014.
HE 39/2014, TaVM 6/2014, EV 62/2014