Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (9)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 1119/1997 | 1998-01-01 | muutt. nimikkeen, 1 - 3 ja 7 § sekä 5 §:ää | 13 |
| 809/1998 | 1999-01-01 | muutt. 3 §:ää | |
| 1099/1999 | 2000-01-01 | 4 | |
| 549/2000 | 2000-07-01 | 3 | |
| 1073/2002 | 2003-01-01 | muutt. 1 §:ää | 1 |
| 946/2005 | 2006-01-01 | 12 | |
| 263/2008 | 2008-05-01 | muutt. 3 §:ää | 1 |
| 1138/2008 | 2009-01-01 | muutt. 1 §:ää, lis 1 a § | 2 |
| 1040/2010 | 2011-01-01 | 15 |
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §
Työ- ja elinkeinoministeriöllä on oikeus määräämillään ehdoilla antaa julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasausyhtiölle, jäljempänä korontasausyhtiö, sitoumuksia siitä, että korontasausyhtiö voi tehdä luotto- ja rahoituslaitosten kanssa julkisesti tuettuja vienti- ja alusluottoja koskevia korontasaussopimuksia vuosina 1997―2015 enintään 5 000 miljoonan euron pääoma-arvosta.
Kauppa- ja teollisuusministeriöllä on oikeus määräämillään ehdoilla antaa julkisesti tuettujen vientiluottojen korontasausyhtiölle, jäljempänä korontasausyhtiö, sitoumuksia siitä, että korontasausyhtiö voi tehdä luottolaitosten kanssa julkisesti tuettuja vientiluottoja koskevia korontasaussopimuksia vuosina 1997―1999 enintään 6 000 miljoonan markan arvosta.
Korontasaustoiminnassa otetaan huomioon julkisesti tuettuja vienti- ja alusluottoja koskevat Suomea sitovat kansainväliset säännökset ja määräykset sekä kansainväliset kilpailutekijät sekä hankkeen ympäristövaikutukset.
Laskettaessa 1 momentissa tarkoitettujen korontasaussopimusten yhteismäärää kunkin ulkomaan rahan määräisen luoton vasta-arvo Suomen markoissa lasketaan luoton myöntämispäivänä voimassa olleen Suomen Pankin ilmoittaman asianomaisen valuutan keskikurssin mukaan.
Tämän lain nojalla myönnettyjen korontasaussopimusten enimmäispääoma-arvoa laskettaessa otetaan huomioon voimaan tulleiden korontasaussopimusten erääntymätön pääoma kokonaan ja sitovien korontasaustarjousten pääomasta 30 prosenttia.
Laskettaessa 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen korontasaussopimusten pääoma-arvoa kunkin ulkomaan rahan määräisen korontasaussopimuksen ja korontasaustarjouksen vasta-arvo euroissa lasketaan korontasaustarjouksen antopäivänä voimassa olleen Euroopan Keskuspankin ilmoittaman asianomaisen valuutan keskikurssin mukaan.
1 §
Kauppa- ja teollisuusministeriöllä on oikeus määräämillään ehdoilla antaa julkisesti tuettujen vientiluottojen korontasausyhtiölle, jäljempänä korontasausyhtiö, sitoumuksia siitä, että korontasausyhtiö voi tehdä luottolaitosten kanssa julkisesti tuettuja vientiluottoja koskevia korontasaussopimuksia vuosina 1997―1999 enintään 6 000 miljoonan markan arvosta.
Laskettaessa 1 momentissa tarkoitettujen korontasaussopimusten yhteismäärää kunkin ulkomaan rahan määräisen luoton vasta-arvo Suomen markoissa lasketaan luoton myöntämispäivänä voimassa olleen Suomen Pankin ilmoittaman asianomaisen valuutan keskikurssin mukaan.
1 a §
Suomen Vientiluotto Oy:n toimiessa luotto- ja rahoituslaitoksen järjestämän korontasausluoton jälleenrahoittajana voidaan tässä laissa tarkoitetut korontasaussopimukset tehdä Suomen Vientiluotto Oy:n päätöksinä. Suomen Vientiluotto Oy:n kanssa yhteistyösopimuksen tehnyt luotto- ja rahoituslaitos toimii tällöin vienti- ja alusluoton järjestäjänä ja luoton hallinnoijana.
2 §
Tässä laissa tarkoitetaan:
julkisesti tuetulla vientiluotolla Suomesta tapahtuvan viennin rahoittamiseksi Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) määrittelemin vientiluottoehdoin myönnettyä vientiluottoa;
julkisesti tuetulla vientiluotolla Suomesta tapahtuvan viennin rahoittamiseksi Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) määrittelemin vientiluottokonsensusehdoin myönnettyä vientiluottoa;
julkisesti tuetulla alusluotolla suomalaiselta laivanrakennustoimintaa harjoittavalta yritykseltä tilatun aluksen tai aluksen rungon rakentamisen tai aluksen olennaisen muutostyön rahoittamiseksi OECD:n määrittelemin vientiluottoehdoin myönnettyä luottoa;
luottolaitoksella luottolaitostoiminnasta annetussa laissa (1607/93) tarkoitettua suomalaista tai Euroopan talousalueella toimiluvan saanutta, luottoriskiltään hyväksyttävää luottolaitosta, taikka muuta luottoriskiltään näihin rinnastettavaa ulkomaista luottolaitosta, joka on tehnyt korontasausyhtiön kanssa yhteistyösopimuksen korontasausjärjestelmään liittymisestä;
luottolaitoksella luottolaitostoiminnasta annetussa laissa(1607/1993) tarkoitettua suomalaista tai Euroopan talousalueella toimiluvan saanutta, luottoriskiltään hyväksyttävää luottolaitosta taikka muuta luottoriskiltään näihin rinnastettavaa ulkomaista luottolaitosta, joka on tehnyt korontasausyhtiön kanssa yhteistyösopimuksen korontasausjärjestelmään liittymisestä;
korontasaussopimuksella korontasausyhtiön ja luottolaitoksen välillä solmittavaa tässä laissa tarkoitetun luoton korkoa koskevaa sopimusta, jonka mukaisesti luottolaitos maksaa korontasausyhtiölle kysymyksessä olevan julkisesti tuetun vientiluoton OECD-vientiluottoehtojen mukaista viitekorkoa (CIRR) ja korontasausyhtiö maksaa luottolaitokselle kyseisen valuutan yleisesti käytettävää OECD-ehtoisen luoton korkojaksoa vastaavaa, yleensä kuuden kuukauden viitekorkoa lisättynä enintään 0,25 prosenttiyksiköllä;
rahoituslaitoksella luottolaitostoiminnasta annetussa laissa tarkoitettua suomalaista tai Euroopan talousalueella toimivaa, luottoriskiltään hyväksyttävää rahoituslaitosta taikka muuta luottoriskiltään näihin rinnastettavaa ulkomaista rahoituslaitosta, joka on tehnyt korontasausyhtiön kanssa yhteistyösopimuksen korontasausjärjestelmään liittymisestä;
korontasausluotolla julkisesti tuettua vientiluottoa, jonka koron tasauksesta korontasausyhtiö ja luottolaitos ovat tehneet korontasaussopimuksen,
korontasaussopimuksella korontasausyhtiön ja luotto- tai rahoituslaitoksen kesken tehtävää tässä laissa tarkoitetun luoton korkoa koskevaa sopimusta, jonka mukaisesti luotto- tai rahoituslaitos maksaa valtiolle kysymyksessä olevan julkisesti tuetun korontasausluoton OECD-vientiluottoehtojen mukaista korkoa ja valtio maksaa luotto- tai rahoituslaitokselle kyseisen valuutan yleisesti käytettävää OECD-ehtoisen luoton korkojaksoa vastaavaa, yleensä kuuden kuukauden viitekorkoa, lisättynä työ- ja elinkeinoministeriön päätöksen mukaisesti enintään 0,50 prosenttiyksiköllä;
korkotuella valtion korontasaussopimuksen nojalla luottolaitokselle maksamaa 3 kohdassa tarkoitettujen viitekorkojen erotusta; ja
korontasausluotolla julkisesti tuettua vienti- tai alusluottoa, jonka koron tasauksesta korontasausyhtiö ja luotto- tai rahoituslaitos ovat tehneet korontasaussopimuksen;
korkohyvityksellä luottolaitoksen korontasaussopimuksen nojalla valtiolle maksamaa edellä 3 kohdassa tarkoitettujen viitekorkojen erotusta.
korkotuella valtion korontasaussopimuksen nojalla luotto- tai rahoituslaitokselle maksamaa 5 kohdassa tarkoitettujen korkojen erotusta;
korkohyvityksellä luotto- tai rahoituslaitoksen korontasaussopimuksen nojalla valtiolle maksamaa 5 kohdassa tarkoitettujen korkojen erotusta;
korontasaustarjouksella korontasausyhtiön luotto- tai rahoituslaitokselle taikka suomalaiselle vienti-, laivanrakennus- tai laivanvarustamotoimintaa harjoittavalle yritykselle tai suomalaisten vientituotteiden ostajalle antamaa tarjousta 5 kohdassa tarkoitetun korontasaussopimuksen tekemistä;
korontasausyhtiöllä Suomen Vientiluotto Oy -nimisestä yhtiöstä annetussa laissa(1136/1996) tarkoitettua yhtiötä.
Tässä laissa tarkoitetaan:
julkisesti tuetulla vientiluotolla Suomesta tapahtuvan viennin rahoittamiseksi Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) määrittelemin vientiluottokonsensusehdoin myönnettyä vientiluottoa;
luottolaitoksella luottolaitostoiminnasta annetussa laissa (1607/93) tarkoitettua suomalaista tai Euroopan talousalueella toimiluvan saanutta, luottoriskiltään hyväksyttävää luottolaitosta, taikka muuta luottoriskiltään näihin rinnastettavaa ulkomaista luottolaitosta, joka on tehnyt korontasausyhtiön kanssa yhteistyösopimuksen korontasausjärjestelmään liittymisestä;
korontasaussopimuksella korontasausyhtiön ja luottolaitoksen välillä solmittavaa tässä laissa tarkoitetun luoton korkoa koskevaa sopimusta, jonka mukaisesti luottolaitos maksaa korontasausyhtiölle kysymyksessä olevan julkisesti tuetun vientiluoton OECD-vientiluottoehtojen mukaista viitekorkoa (CIRR) ja korontasausyhtiö maksaa luottolaitokselle kyseisen valuutan yleisesti käytettävää OECD-ehtoisen luoton korkojaksoa vastaavaa, yleensä kuuden kuukauden viitekorkoa lisättynä enintään 0,25 prosenttiyksiköllä;
korontasausluotolla julkisesti tuettua vientiluottoa, jonka koron tasauksesta korontasausyhtiö ja luottolaitos ovat tehneet korontasaussopimuksen,
korkotuella valtion korontasaussopimuksen nojalla luottolaitokselle maksamaa 3 kohdassa tarkoitettujen viitekorkojen erotusta; ja
korkohyvityksellä luottolaitoksen korontasaussopimuksen nojalla valtiolle maksamaa edellä 3 kohdassa tarkoitettujen viitekorkojen erotusta.
2 §
Tässä laissa tarkoitetaan:
julkisesti tuetulla vientiluotolla Suomesta tapahtuvan viennin rahoittamiseksi Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) määrittelemin vientiluottokonsensusehdoin myönnettyä vientiluottoa;
luottolaitoksella luottolaitostoiminnasta annetussa laissa (1607/93) tarkoitettua suomalaista tai Euroopan talousalueella toimiluvan saanutta, luottoriskiltään hyväksyttävää luottolaitosta, taikka muuta luottoriskiltään näihin rinnastettavaa ulkomaista luottolaitosta, joka on tehnyt korontasausyhtiön kanssa yhteistyösopimuksen korontasausjärjestelmään liittymisestä;
korontasaussopimuksella korontasausyhtiön ja luottolaitoksen välillä solmittavaa tässä laissa tarkoitetun luoton korkoa koskevaa sopimusta, jonka mukaisesti luottolaitos maksaa korontasausyhtiölle kysymyksessä olevan julkisesti tuetun vientiluoton OECD-vientiluottoehtojen mukaista viitekorkoa (CIRR) ja korontasausyhtiö maksaa luottolaitokselle kyseisen valuutan yleisesti käytettävää OECD-ehtoisen luoton korkojaksoa vastaavaa, yleensä kuuden kuukauden viitekorkoa lisättynä enintään 0,25 prosenttiyksiköllä;
korontasausluotolla julkisesti tuettua vientiluottoa, jonka koron tasauksesta korontasausyhtiö ja luottolaitos ovat tehneet korontasaussopimuksen,
korkotuella valtion korontasaussopimuksen nojalla luottolaitokselle maksamaa 3 kohdassa tarkoitettujen viitekorkojen erotusta; ja
korkohyvityksellä luottolaitoksen korontasaussopimuksen nojalla valtiolle maksamaa edellä 3 kohdassa tarkoitettujen viitekorkojen erotusta.
3 §
Korontasaussopimukseen perustuvan korkotuen maksaa luotto- ja rahoituslaitokselle ja korontasaussopimukseen perustuvan korkohyvityksen vastaanottaa luotto- ja rahoituslaitokselta valtiokonttori korontasausyhtiön laskelman perusteella.
Valtiokonttori maksaa korontasaussopimukseen perustuvan korkotuen korontasausyhtiölle, joka maksaa sen luottolaitokselle. Vastaavasti luottolaitos maksaa korontasaussopimukseen perustuvan korkohyvityksen korontasausyhtiölle, joka maksaa sen valtiokonttorille.
Korkotuki maksetaan ja korkohyvitys tilitetään korontasaussopimuskohtaisesti koron erääntymispäivänä asianomaisen korontasaussopimuksen valuutassa.
Korkotuki maksetaan ja korkohyvitys tilitetään luottokohtaisesti koron erääntymispäivinä.
Työ- ja elinkeinoministeriö voi määräämillään ehdoilla antaa Valtiokonttorin tehtäväksi tehdä ja hallinnoida korontasaustarjouksista ja korontasaussopimuksista johtuvat korko- ja valuuttariskien suojaamiseen tarvittavat toimenpiteet.
Ulkomaan rahan määräisen luoton osalta korkotuki ja korkohyvitys lasketaan kaksi pankkipäivää ennen koron erääntymispäivää voimassa olleen Suomen Pankin ilmoittaman asianomaisen valuutan keskikurssin mukaan.
3 §
Valtiokonttori maksaa korontasaussopimukseen perustuvan korkotuen korontasausyhtiölle, joka maksaa sen luottolaitokselle. Vastaavasti luottolaitos maksaa korontasaussopimukseen perustuvan korkohyvityksen korontasausyhtiölle, joka maksaa sen valtiokonttorille.
Korkotuki maksetaan ja korkohyvitys tilitetään luottokohtaisesti koron erääntymispäivinä.
Ulkomaan rahan määräisen luoton osalta korkotuki ja korkohyvitys lasketaan kaksi pankkipäivää ennen koron erääntymispäivää voimassa olleen Suomen Pankin ilmoittaman asianomaisen valuutan keskikurssin mukaan.
4 §
Valtio maksaa korontasausyhtiölle hallinnointipalkkiota, joka määräytyy korontasaustoiminnan hallinnosta aiheutuneiden kulujen ja saatujen tulojen erotuksena. Hallinnointipalkkiota maksetaan, kun yhtiön vuositilinpäätökseen perustuva korontasaustoiminnan hallinnollinen tulos on alijäämäinen.
Valtio maksaa korontasausyhtiölle hallinnointipalkkiona 0,10 prosentin vuotuista korkoa kunkin korontasaussopimuksen nimellisarvosta.
4 §
Valtio maksaa korontasausyhtiölle hallinnointipalkkiona 0,10 prosentin vuotuista korkoa kunkin korontasaussopimuksen nimellisarvosta.
5 §
Työ- ja elinkeinoministeriön ja korontasausyhtiön on valvottava korontasausluottojen käyttöä, kustannuksia ja vaikuttavuutta sekä korontasausluottopäätösten muiden ehtojen täyttymistä.
Kauppa- ja teollisuusministeriön ja korontasausyhtiön on valvottava korontasausluottojen käyttöä, kustannuksia ja vaikuttavuutta sekä korontasausluottopäätösten muiden ehtojen täyttymistä.
Työ- ja elinkeinoministeriöllä tai sen edustajalla on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada luotto- ja rahoituslaitokselta ja korontasausluoton saajalta tarkastettavakseen kaikki valvonnan kannalta tarpeelliseksi katsomansa asiakirjat ja muut tallenteet sekä oikeus päästä tarkastusta varten luotto- ja rahoituslaitoksen ja korontasausluoton saajan toimitiloihin. Valvottavan on lisäksi ilman aiheetonta viivytystä toimitettava työ- ja elinkeinoministeriölle tai sen määräämälle tarkastajalle ministeriön tai tarkastajan pyytämät valvonnan kannalta tarpeelliset tiedot ja selvitykset.
Kauppa- ja teollisuusministeriöllä tai tämän edustajalla on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada luottolaitokselta ja korontasausluoton saajalta tarkastettavakseen kaikki valvonnan kannalta tarpeelliseksi katsomansa asiakirjat ja muut tallenteet sekä oikeus päästä tarkastusta varten luottolaitoksen ja korontasausluoton saajan toimitiloihin. Valvottavan on lisäksi ilman aiheetonta viivytystä toimitettava kauppa- ja teollisuusministeriölle tai tämän määräämälle tarkastajalle tämän pyytämät valvonnan kannalta tarpeelliset tiedot ja selvitykset.
5 §
Kauppa- ja teollisuusministeriön ja korontasausyhtiön on valvottava korontasausluottojen käyttöä, kustannuksia ja vaikuttavuutta sekä korontasausluottopäätösten muiden ehtojen täyttymistä.
Kauppa- ja teollisuusministeriöllä tai tämän edustajalla on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada luottolaitokselta ja korontasausluoton saajalta tarkastettavakseen kaikki valvonnan kannalta tarpeelliseksi katsomansa asiakirjat ja muut tallenteet sekä oikeus päästä tarkastusta varten luottolaitoksen ja korontasausluoton saajan toimitiloihin. Valvottavan on lisäksi ilman aiheetonta viivytystä toimitettava kauppa- ja teollisuusministeriölle tai tämän määräämälle tarkastajalle tämän pyytämät valvonnan kannalta tarpeelliset tiedot ja selvitykset.
6 §
Joka korontasauksen valvontaan liittyvää tarkastus- tai muuta tehtävää suorittaessaan on saanut tietoja yrityksen taloudellisesta asemasta tai liike- tai ammattisalaisuudesta, ei saa ilman asianomaisen suostumusta ilmaista sivulliselle tai käyttää yksityisesti hyödykseen näin saamiaan tietoja.
6 a §
Valtio vastaa korontasausyhtiön luotto- ja rahoituslaitosten kanssa tekemien korontasaussopimusten nojalla luotto- ja rahoituslaitoksille maksettavasta korkotuesta.
6 b §
Korontasaussopimukseen perustuvan korkotuen maksaminen päättyy, jos:
korontasausluoton saaja on käyttänyt luottovaroja muuhun tarkoitukseen kuin mihin ne on korontasaussopimuksessa hyväksytty;
korontasausluoton saaja on luottoa hakiessaan antanut olennaisessa kohdassa erheellisen tiedon taikka salannut korontasaussopimuksen hyväksymiseen olennaisesti vaikuttavia seikkoja;
korontasaussopimuksen osapuoli on korontasaustarjousta tai -sopimusta hakiessaan antanut olennaisessa kohdassa erheellisen tiedon taikka salannut korontasaussopimuksen hyväksymiseen olennaisesti vaikuttavia seikkoja;
Korontasausluoton saajan on 1 momentin 1 ja 2 kohdassa mainituissa tapauksissa ja korontasaussopimuksen osapuolen on 1 momentin 3 kohdassa mainitussa tapauksessa suoritettava takaisin valtion korontasaussopimuksen nojalla maksama korkotuki siltä osin kuin se ylittää valtiolle maksetun korkohyvityksen määrän sekä lisäksi maksettava valtion korontasaussopimuksen nojalla maksaman korkotuen määrälle sen maksamispäivästä lukien vuotuista korkoa korkolain (633/1982) 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan.
Korontasausyhtiön on otettava korontasausta koskeviin asiakirjoihin maininta 1 momentin 1–4 kohdassa olevista korkotuen maksamisen päättymisen perusteista sekä maininta korontasausluoton saajan ja korontasaussopimuksen osapuolen velvollisuudesta maksaa 2 momentissa tarkoitettu korkotuki ja korko. Korontasaussopimuksen osapuolena olevan luotto- tai rahoituslaitoksen on niin ikään otettava korontasausluottoa koskeviin luottoasiakirjoihin 1 momentin 1, 2 ja 4 kohdassa olevat korkotuen maksamisen lakkaamista koskevat maininnat sekä maininta korontasausluoton saajan velvollisuudesta maksaa 2 momentissa tarkoitettu korkotuki ja korko.
Milloin korkotuen maksaminen on 1 momentissa mainituista syistä lakkautettu, on korontasausyhtiöllä oikeus purkaa korontasaussopimus päättymään välittömästi.
Korontasaussopimuksen ennenaikaiseen purkamiseen 4 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa sovelletaan, mitä siitä 7 §:n mukaisesti erikseen säädetään, kuitenkin siten, että valtio ei ole tällöin velvollinen maksamaan korontasaussopimuksen purkautumisen johdosta korkotukea.
6 c §
Työ- ja elinkeinoministeriön on 6 b §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa päätöksellään todettava, mistä ajankohdasta lukien korkotuen maksaminen lakkaa, ja määrättävä korkotuen takaisin maksamisesta ja perimisestä sekä koron maksamisesta.
Korontasaussopimuksen osapuolena olevan luotto- ja rahoituslaitoksen tehtävänä on periä 6 b §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa mainituissa tapauksissa 6 b §:n 2 momentin mukainen korkotuki ja korko korontasausluoton saajalta ja tilittää ne viipymättä valtiokonttorille.
7 §
Työ- ja elinkeinoministeriön asetuksella annetaan tarkemmat säännökset korontasaustoiminnassa noudatettavista periaatteista, jotka koskevat:
vienti- ja alusluottojen yleisiä ehtoja;
korontasausyhtiön valvonta- ja ilmoitusvelvollisuutta;
luotto- ja rahoituslaitoksen ilmoitusvelvollisuutta korontasausyhtiölle ja Valtiokonttorille;
korontasaussopimuksen ennenaikaista purkamista; ja
Suomen Vientiluotto Oy:lle maksettavan hallinnointipalkkion määräytymisperusteita.
Tarkemmat määräykset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan valtioneuvoston päätöksellä.
Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa valtioneuvoston asetuksella.
7 §
Tarkemmat määräykset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan valtioneuvoston päätöksellä.
1119/1997
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1998.
HE 147/1997, TaVM 27/1997, EV 181/1997
809/1998
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999.
HE 139/1998, TaVM 18/1998, EV 108/1998
1099/1999
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2000.
Lakia sovelletaan niihin tapauksiin, joissa korontasaussopimuksen perusteena oleva toimitussopimus on tehty 1 päivänä tammikuuta 2000 tai sen jälkeen.
Ennen tämän lain voimaantuloa tehtyihin korontasaussopimuksiin sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
HE 75/1999, TaVM 8/1999, EV 41/1999
549/2000
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2000.
HE 48/2000, TaVM 11/2000, EV 64/2000
1073/2002
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003.
HE 113/2002, TaVM 20/2002, EV 150/2002
946/2005
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2006.
HE 123/2005, TaVM 16/2005, EV 137/2005
263/2008
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2008.
HE 172/2007, TaVM 3/2008, EV 24/2008
1138/2008
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009.
HE 208/2008, TaVM 26/2008, EV 209/2008
1040/2010
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011. Lain 4 §:ää sovelletaan myös ennen lain voimaantuloa tehtyihin korontasaussopimuksiin.
HE 169/2010, TaVM 21/2010, EV 179/2010