Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (8)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 1065/1998 | 1999-01-01 | muutt. 2 ja 4 §, lis. 2 a § | 5 |
| 1448/2001 | 2002-01-01 | muutt. 2 ja 3 § sekä 2 a §:ää | 3 |
| 810/2002 | 2003-01-01 | muutt. 3 §:ää | |
| 1203/2005 | 2006-01-01 | muutt. 1 § ja 2 a §:ää | 6 |
| 855/2006 | 2006-11-01 | muutt. 3 § | |
| 1178/2007 | 2008-01-01 | muutt. 3 § | |
| 1379/2007 | 2008-01-01 | muutt. 5 § | 3 |
| 791/2008 | 2009-01-01 | muutt. 3 § | 2 |
Sisäasiainministerin esittelystä säädetään 20 päivänä joulukuuta 1996 annetun kuntien valtionosuuslain (1147/1996) nojalla:
1 §
Tilastokeskus tuottaa ja julkaisee kuntien valtionosuuslain (1147/1996) 4 §:n 2 momentissa tarkoitetun peruspalveluiden hintaindeksin. Indeksi lasketaan Tilastokeskuksen julkaiseman kunnan palkansaajien ansiotason muutoksen, Tilastokeskuksen julkaisemien kuluttaja-, tukku- ja rakennuskustannusindeksien muutosten sekä kuntien palkkasidonnaisten maksujen muutosten perusteella. Palkkasidonnaisina maksuina pidetään kuntien maksamiin palkkoihin liittyviä kuntien työnantajina suorittamia kansaneläke-, sairausvakuutus-, työttömyysvakuutus- ja eläkemaksuja.
Kuntien valtionosuuslain 4 §:n 2 momentissa tarkoitettuna kunnan ansiotason muutoksena pidetään Tilastokeskuksen julseman kunnan palkansaajien ansiotasoinkaideksin muutosta.
Peruspalveluiden hintaindeksissä painotetaan 1 momentissa mainittujen hinta- ja kustannusindeksien kehitystä kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetus- ja kulttuuritoimen tilinpäätösten mukaisilla kustannusosuuksilla. Kustannuksiksi luetaan henkilöstön palkkausmenot sivukuluineen, tavaroiden ja palveluiden ostot sekä muut käyttökustannukset.
Palkkasidonnaisina maksuina pidetään kuntien maksamiin palkkoihin liittyviä kuntien työnantajina suorittamia kansaneläke-, sairausvakuutus-, työttömyysvakuutus- ja eläkemaksuja.
Peruspalveluiden hintaindeksin pisteluku on 100 vuonna 2000. Edellä 2 momentissa tarkoitettujen kustannusten painorakenne tarkistetaan määräajoin, vähintään joka viides vuosi.
Yleisen hintatason muutoksen mittaaminen perustuu Tilastokeskuksen julkaisemaan kuluttajahintaindeksin muutokseen.
Kuntien valtionosuuslain 3 §:n 2 kohdassa tarkoitettu varainhoitovuodelle arvioitu kustannustason muutos perustuu valtiovarainministeriön ennusteeseen peruspalveluiden hintaindeksin muutoksesta. Ennuste perustuu uusimpiin käytettävissä oleviin 1 momentissa tarkoitettuihin indeksin laskennassa käytettäviin tietoihin. Mainitun pykälän 3 kohdassa tarkoitettu varainhoitovuoden toteutuneen kustannustason muutoksen ja edellä mainitun arvion erotus perustuu peruspalveluiden hintaindeksin toteutuneeseen muutokseen.
1 §
Kuntien valtionosuuslain 4 §:n 2 momentissa tarkoitettuna kunnan ansiotason muutoksena pidetään Tilastokeskuksen julseman kunnan palkansaajien ansiotasoinkaideksin muutosta.
Palkkasidonnaisina maksuina pidetään kuntien maksamiin palkkoihin liittyviä kuntien työnantajina suorittamia kansaneläke-, sairausvakuutus-, työttömyysvakuutus- ja eläkemaksuja.
Yleisen hintatason muutoksen mittaaminen perustuu Tilastokeskuksen julkaisemaan kuluttajahintaindeksin muutokseen.
2 §
Määrättäessä kunnan verotulojen perusteella tehtäviä valtionosuuksien tasauksia otetaan kuntien valtionosuuslain 7 §:n mukaisina laskennallisina verotuloina huomioon verot vahvistamisvuotta edeltävältä verovuodelta. Mikäli verotulojen maksuunpanotiedot eivät ole käytettävissä joulukuun 1 päivään mennessä, voidaan käyttää tätä aikaisemman verovuoden tietoja. Tällöin valtionosuuksien tasausten oikaisu tehdään kahden kuukauden kuluessa maksuunpanotietojen valmistumisesta.
Määrättäessä kunnan verotulojen perusteella tehtäviä valtionosuuksien tasauksia otetaan kuntien valtionosuuslain 7 §:n mukaisina laskennallisina verotuloina huomioon verot siltä verovuodelta, jonka maksuunpanotiedot ovat käytettävissä varainhoitovuotta edeltävän vuoden syyskuun 1 päivään mennessä ja ne Verohallituksen tilastoimat kiinteistöjen verotusarvot, jotka ovat saman verovuoden kiinteistöveron perusteena. Laskelmassa ei oteta huomioon Ahvenanmaan maakunnan kuntia.
2 §
Määrättäessä kunnan verotulojen perusteella tehtäviä valtionosuuksien tasauksia otetaan kuntien valtionosuuslain 7 §:n mukaisina laskennallisina verotuloina huomioon verot siltä verovuodelta, jonka maksuunpanotiedot ovat käytettävissä varainhoitovuotta edeltävän vuoden syyskuun 1 päivään mennessä ja ne Verohallituksen tilastoimat kiinteistöjen verotusarvot, jotka ovat saman verovuoden kiinteistöveron perusteena. Laskelmassa ei oteta huomioon Ahvenanmaan maakunnan kuntia.
Kunnan laskennallisen kunnallisveron ja yhteisövero-osuuden määrä saadaan kertomalla kunnan laskennallinen veroäyrimäärä kuntien veroäyrimäärillä painotetulla keskimääräisellä kunnan tuloveroprosentilla. Laskennallinen veroäyrimäärä on maksuun pan-nun kunnallisveron ja yhteisövero-osuuden yhteismäärä jaettuna kunnan tuloveroprosentilla. Kunnan laskennallinen kiinteistövero saadaan kertomalla kunnan kiinteistöverolain (654/92) 11―14 §:ssä tarkoitettujen kiinteistölajeittaisten verotusarvojen yhteismäärät kaikkien kuntien kiinteistölajeittaisilla verotusarvoilla painotetuilla keskimääräisillä kiinteistöveroprosenteilla. Laskennallista verotuloa laskettaessa asukaslukuna käytetään sen vuoden asukaslukua, jonka tuloihin kunnallisvero ja yhteisövero perustuvat.
2 a §
Kunnan laskennallisena kunnallisverona käytetään verontilityslain (532/1998) 3 a §:ssä tarkoitettua laskennallista kunnallisveroa ja kunnan yhteisövero-osuutena mainitun pykälän mukaista maksettavaa yhteisöveroa.
Kunnan laskennallinen kiinteistövero saadaan kertomalla kunnan kiinteistöverolain (654/1992) 11, 12, 12 a, 12 b, 13, 13 a ja 14 §:ssä tarkoitettujen kiinteistöjen kiinteistölajeittaisten verotusarvojen yhteismäärät kaikkien kuntien kiinteistölajeittaisilla verotusarvoilla painotetuilla keskimääräisillä kiinteistöveroprosenteilla. Lain 14 §:ssä tarkoitettujen voimalaitosten ja ydinpolttoaineen loppusijoituslaitosten sijaintikuntaan sovelletaan kuitenkin mainittujen laitosten osalta kiinteistöverolain 11 §:ssä tarkoitettujen yleisten kiinteistöveroprosenttien perusteella laskettua keskimääräistä painotettua kiinteistöveroprosenttia.
Kunnan laskennallinen verotulo saadaan laskemalla yhteen kunnan laskennallinen kunnallisvero, laskennallinen kiinteistövero sekä yhteisöveron määrä.
Laskennallista verotuloa laskettaessa asukaslukuna käytetään sen vuoden asukaslukua, jonka tuloihin kunnallisvero ja yhteisövero perustuvat.
3 §
Kuntien valtionosuuslain 10 §:ssä tarkoitettu syrjäisyysluku muodostuu kahden väestöpohjaindeksin summasta, joiden kummankin minimiarvo on 0. Ensimmäinen väestöpohjaindeksi (paikallinen väestöpohjaindeksi) mittaa väestön määrää 25 kilometrin etäisyydellä ja toinen (seudullinen väestöpohjaindeksi) 50 kilometrin etäisyydellä kuntakeskuksesta. Paikallinen väestöpohjaindeksi saadaan vähentämällä 15 000:sta enintään 25 kilometrin etäisyydellä asuvan väestön määrä ja jakamalla erotus 15 000:lla. Seudullinen väestöpohjaindeksi saadaan vähentämällä 60 000:sta enintään 50 kilometrin etäisyydellä asuvan väestön määrä ja jakamalla erotus 60 000:lla. Indeksit lasketaan Tilastokeskuksen viiden vuoden välein tarkistamasta tilastosta, joka koskee väestön jakautumista 1 neliökilometrin kokoisille alueille. Syrjäisyyslisään oikeutetut kunnat vuodenvaihteen 2005–2006 tilaston perusteella ovat seuraavat:
| Kunta | Syrjäisyysluku |
| Utsjoki | 1,94 |
| Enontekiö | 1,89 |
| Savukoski | 1,87 |
| Muonio | 1,77 |
| Kolari | 1,71 |
| Pelkosenniemi | 1,68 |
| Salla | 1,67 |
| Puolanka | 1,62 |
| Kittilä | 1,62 |
| Ranua | 1,61 |
| Pello | 1,59 |
| Taivalkoski | 1,56 |
| Inari | 1,56 |
| Ylitornio | 1,48 |
| Posio | 1,48 |
| Hyrynsalmi | 1,42 |
| Vaala | 1,40 |
| Pudasjärvi | 1,35 |
| Sodankylä | 1,34 |
| Pyhäntä | 1,34 |
| Kinnula | 1,24 |
| Suomussalmi | 1,24 |
| Ilomantsi | 1,23 |
| Kemijärvi | 1,21 |
| Kuhmo | 1,19 |
| Kivijärvi | 1,09 |
| Rautavaara | 1,06 |
| Valtimo | 1,00 |
| Pihtipudas | 0,99 |
| Viitasaari | 0,96 |
| Keitele | 0,92 |
| Juuka | 0,92 |
| Perho | 0,91 |
| Utajärvi | 0,88 |
| Karstula | 0,87 |
| Pyhäjärvi | 0,85 |
| Hailuoto | 0,84 |
| Kannonkoski | 0,83 |
| Nurmes | 0,83 |
| Kärsämäki | 0,82 |
| Halsua | 0,81 |
| Lestijärvi | 0,78 |
| Puumala | 0,75 |
| Kyyjärvi | 0,75 |
| Lieksa | 0,71 |
| Kuhmoinen | 0,69 |
| Vesanto | 0,69 |
| Kuusamo | 0,68 |
| Tervola | 0,68 |
| Heinävesi | 0,65 |
| Siikalatva | 0,64 |
| Kesälahti | 0,58 |
| Ristijärvi | 0,58 |
| Merikarvia | 0,55 |
| Kustavi | 0,54 |
| Karvia | 0,54 |
| Kangasniemi | 0,52 |
| Rantasalmi | 0,51 |
Kuntien valtionosuuslain 10 §:ssä tarkoitettu syrjäisyysluku muodostuu kahden väestöpohjaindeksin summasta, joiden kummankin minimiarvo on 0. Ensimmäinen väestöpohjaindeksi (paikallinen väestöpohja) mittaa väestön määrää 25 kilometrin etäisyydellä ja toinen 50 kilometrin etäisyydellä kuntakeskuksesta (seudullinen väestöpohja). Kunnan paikallinen väestöpohjaindeksi saadaan vähentämällä 15 000:sta enintään 25 kilometrin etäisyydellä asuvan väestön määrä ja jakamalla erotus 15 000:lla. Seudullinen väestöpohjaindeksi saadaan vähentämällä 60 000:sta enintään 50 kilometrin etäisyydellä asuvan väestön määrä ja jakamalla erotus 60 000:lla. Indeksit lasketaan Tilastokeskuksen viiden vuoden välein tarkistettavasta tilastosta, joka koskee väestön jakautumista neliökilometrin kokoisille alueille. Syrjäisyyslisään oikeutetut kunnat vuoden 1995 tilaston perusteella ovat seuraavat:
3 §
Kuntien valtionosuuslain 10 §:ssä tarkoitettu syrjäisyysluku muodostuu kahden väestöpohjaindeksin summasta, joiden kummankin minimiarvo on 0. Ensimmäinen väestöpohjaindeksi (paikallinen väestöpohja) mittaa väestön määrää 25 kilometrin etäisyydellä ja toinen 50 kilometrin etäisyydellä kuntakeskuksesta (seudullinen väestöpohja). Kunnan paikallinen väestöpohjaindeksi saadaan vähentämällä 15 000:sta enintään 25 kilometrin etäisyydellä asuvan väestön määrä ja jakamalla erotus 15 000:lla. Seudullinen väestöpohjaindeksi saadaan vähentämällä 60 000:sta enintään 50 kilometrin etäisyydellä asuvan väestön määrä ja jakamalla erotus 60 000:lla. Indeksit lasketaan Tilastokeskuksen viiden vuoden välein tarkistettavasta tilastosta, joka koskee väestön jakautumista neliökilometrin kokoisille alueille. Syrjäisyyslisään oikeutetut kunnat vuoden 1995 tilaston perusteella ovat seuraavat:
4 §
Kuntien valtionosuuslain 11 §:n mukaisen taajamaväestön määränä käytetään vahvistamisvuonna käytettävissä olevaa Tilastokeskuksen viimeisen tilaston mukaista taajamaväestöä.
Kuntien valtionosuuslain 11 §:n mukaisen taajamaväestön määrä ja määrittely perustuu Tilastokeskuksen julkaisemaan tilastoon, joka tarkistetaan viiden vuoden välein.
4 §
Kuntien valtionosuuslain 11 §:n mukaisen taajamaväestön määrä ja määrittely perustuu Tilastokeskuksen julkaisemaan tilastoon, joka tarkistetaan viiden vuoden välein.
Taajamalisään oikeutetut kunnat vuoden 1996 tilaston perusteella ovat seuraavat:
5 §
Kuntien valtionosuuslain 6 §:n mukaisesta kustannustenjaon kehityksestä neuvottelevat valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä opetusministeriö kukin erikseen kuntien keskusjärjestön kanssa. Näiden ministeriöiden edustajilla on oikeus olla läsnä myös muissa kuin oman hallinnonalansa neuvotteluissa.
Kuntien valtionosuuslain 6 §:n mukaisesta kustannustenjaon kehityksestä neuvottelevat sisäasiainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä opetusministeriö kukin erikseen kuntien keskusjärjestön kanssa. Näiden ministeriöiden ja valtiovarainministeriön edustajilla on oikeus olla läsnä myös muissa kuin oman hallinnonalansa neuvotteluissa.
Neuvottelujen tulosten yhteensovittamiseksi järjestetään tarvittaessa valtiovarainministeriön johdolla yhteisneuvottelu 1 momentissa mainittujen osapuolten kesken.
Neuvottelujen tulosten yhteensovittamiseksi järjestetään tarvittaessa sisäasiainminis teriön johdolla yhteisneuvottelu 1 momentissa mainittujen osapuolten kesken. Tähän neuvotteluun kutsutaan myös valtiovarainministeriön edustaja.
5 §
Kuntien valtionosuuslain 6 §:n mukaisesta kustannustenjaon kehityksestä neuvottelevat sisäasiainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä opetusministeriö kukin erikseen kuntien keskusjärjestön kanssa. Näiden ministeriöiden ja valtiovarainministeriön edustajilla on oikeus olla läsnä myös muissa kuin oman hallinnonalansa neuvotteluissa.
Neuvottelujen tulosten yhteensovittamiseksi järjestetään tarvittaessa sisäasiainminis teriön johdolla yhteisneuvottelu 1 momentissa mainittujen osapuolten kesken. Tähän neuvotteluun kutsutaan myös valtiovarainministeriön edustaja.
6 §
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.
1065/1998
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999.
Asetuksen 2 ja 2 a §:ää sovelletaan kuitenkin ensimmäisen kerran vuonna 2000 määrättäessä verotulojen perusteella tehtäviä tasauksia vuodelle 2001.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin asetuksen täytäntöön panemiseksi.
1448/2001
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002. Tätä asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran myönnettäessä valtionosuutta vuodelle 2002.
Sen lisäksi, mitä tämän asetuksen 3 §:ssä säädetään, Reisjärven ja Virolahden kunnat ovat oikeutettuja syrjäisyyslisään vuonna 2002. Syrjäisyysluku on mainittuna vuonna Reisjärven kunnassa 0,64 ja Virolahden kunnassa 0,50.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
810/2002
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003. Asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran myönnettäessä kuntien yleistä valtionosuutta vuodelle 2003.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
1203/2005
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2006.
Asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran laskettaessa ja myönnettäessä valtionosuutta vuodelle 2006.
855/2006
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 2006.
Asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran myönnettäessä kuntien yleistä valtionosuutta vuodelle 2007.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
1178/2007
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.
Asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran myönnettäessä kuntien yleistä valtionosuutta vuodelle 2008.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
1379/2007
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.
791/2008
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009.
Asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran myönnettäessä kuntien yleistä valtionosuutta vuodelle 2009.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.