Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (27)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 487/1997 | 1997-06-01 | muutt. 30 §:ää | |
| 1273/1997 | 1998-01-01 | ||
| 183/1998 | 1998-04-01 | 1 | |
| 355/1999 | 1999-04-01 | muutt. 2, 16 ja 30 §:ää | |
| 139/2000 | 2000-03-01 | muutt. 17 §:ää | |
| 989/2000 | 2000-12-01 | kum. 31 § | |
| 182/2001 | 2001-03-15 | muutt. 15 §:ää | |
| 706/2002 | 2002-09-01 | 2 | |
| 224/2003 | 2003-04-01 | muutt. 12 §:ää | |
| 286/2004 | 2004-05-01 | lis. 16 a § | 3 |
| 266/2005 | 2005-05-06 | muutt. 16 a §:ää | |
| 267/2005 | 2005-05-06 | muutt. A:n 286/2004 voimaantulosäännöstä | |
| 282/2005 | 2005-05-15 | 6 | |
| 74/2008 | 2008-03-01 | 3 | |
| 1032/2007 | 2009-01-01 | muutt. 16 a §:ää sekä 16 b § | 3 |
| 516/2009 | 2010-01-01 | 30 | |
| 1010/2009 | 2010-01-01 | muutt. 16 §:ää | |
| 257/2010 | 2010-04-20 | muutt. 16 c § | 2 |
| 1029/2011 | 2011-10-01 | muutt. 16 §:ää | |
| 69/2013 | 2013-02-01 | kum. 24 ja 34 § sekä kummankin edellä olevat välio... | 2 |
| 59/2014 | 2014-02-01 | 7 | |
| 590/2015 | 2015-05-18 | kum. 20 § | 1 |
| 1405/2015 | 2016-01-01 | muutt. 1 ja 8 § | 6 |
| 358/2016 | 2016-06-01 | muutt. 16 §:ää | |
| 105/2017 | 2017-04-01 | 50 | |
| 640/2020 | 2020-09-01 | muutt. 21, 22, 23 ja 26 §:ää | 4 |
| 454/2026 | 2027-01-01 | muutt. 16 §:ää | 1 |
Sisäasiainministerin esittelystä säädetään poliisin hallinnosta 14 päivänä helmikuuta 1992 annetun lain (110/92) 3, 15 ja 16 §:n nojalla:
1 §
Poliisin ylijohtona toimivan Poliisihallituksen tehtävistä säädetään poliisin hallinnosta annetussa laissa (110/1992), Poliisiammattikorkeakoulusta annetussa laissa(1164/2013) sekä poliisista annetussa valtioneuvoston asetuksessa(1080/2013).
Poliisin ylijohdon tehtävistä säädetään poliisin hallinnosta annetussa laissa (110/92), poliisiasetuksessa (1112/95), poliisin henkilörekistereistä annetussa laissa (509/95) ja asetuksessa (1116/95) sekä poliisikoulutuksesta annetussa asetuksessa (430/92).
Poliisin ylijohtona toimivan Poliisihallituksen tehtävistä säädetään poliisin hallinnosta annetussa laissa (110/1992), Poliisiammattikorkeakoulusta annetussa laissa (1164/2013) sekä poliisista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1080/2013).
Poliisin ylijohtona toimivan Poliisihallituksen tehtävistä säädetään poliisin hallinnosta annetussa laissa (110/1992), Poliisiammattikorkeakoulusta annetussa laissa (1164/2013) sekä poliisista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1080/2013).
Poliisihallitus johtaa alaisiaan poliisiyksiköitä. Sen tehtävistä määrätään tarkemmin Poliisihallituksen työjärjestyksessä.
Poliisihallitus johtaa poliisin valtakunnallisia yksiköitä ja paikallispoliisia siten kuin Poliisihallituksen työjärjestyksessä tarkemmin määrätään.
1 §
Poliisin ylijohdon tehtävistä säädetään poliisin hallinnosta annetussa laissa (110/92), poliisiasetuksessa (1112/95), poliisin henkilörekistereistä annetussa laissa (509/95) ja asetuksessa (1116/95) sekä poliisikoulutuksesta annetussa asetuksessa (430/92).
1 §
Poliisin ylijohtona toimivan Poliisihallituksen tehtävistä säädetään poliisin hallinnosta annetussa laissa (110/1992), Poliisiammattikorkeakoulusta annetussa laissa (1164/2013) sekä poliisista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1080/2013).
Poliisihallitus johtaa poliisin valtakunnallisia yksiköitä ja paikallispoliisia siten kuin Poliisihallituksen työjärjestyksessä tarkemmin määrätään.
1 §
Poliisin ylijohtona toimivan Poliisihallituksen tehtävistä säädetään poliisin hallinnosta annetussa laissa (110/1992), Poliisiammattikorkeakoulusta annetussa laissa (1164/2013) sekä poliisista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1080/2013).
Poliisihallitus johtaa alaisiaan poliisiyksiköitä. Sen tehtävistä määrätään tarkemmin Poliisihallituksen työjärjestyksessä.
2 §
Poliisin lääninjohdon tehtävänä on poliisin hallinnosta annetussa laissa säädetyn tehtävän toteuttamiseksi erityisesti:
paikallispoliisin voimavarojen suuntaaminen;
toiminnan ohjaus ja valvonta; sekä
paikallispoliisin toiminnan johtovastuun järjestäminen.
Poliisin lääninjohtona toimivan poliisiosaston tai poliisitoimiston päällikkönä on lääninpoliisineuvos.
3 §
Poliisin ylijohto hyväksyy neuvoteltuaan asianomaisten yksiköiden kanssa alaistensa yksiköiden ja Helsingin poliisilaitoksen tulostavoitteet ja toimintalinjat sekä päättää niille osoitettavista määrärahoista.
Poliisin lääninjohto hyväksyy, 1 momentissa säädettyä poikkeusta lukuun ottamatta, neuvoteltuaan asianomaisten yksiköiden kanssa alaistensa yksiköiden tulostavoitteet poliisin ylijohdon lääninjohdolle asettamien tavoitteiden ja toimintalinjojen perusteella sekä päättää yksiköille osoitettavista määrärahoista poliisin ylijohdon lääninjohdolle osoittaman määrärahan rajoissa.
4 §
Paikallispoliisin tehtäviä hoitaa poliisilaitos. Poliisilaitoksen päällikkönä on poliisipäällikkö.
Paikallispoliisin tehtäviä kihlakunnassa hoitaa poliisilaitos. Poliisilaitos toimii joko kihlakunnanviraston osastona taikka erillisenä virastona.
4 §
Paikallispoliisin tehtäviä kihlakunnassa hoitaa poliisilaitos. Poliisilaitos toimii joko kihlakunnanviraston osastona taikka erillisenä virastona.
Poliisilaitoksen päällikkönä on poliisipäällikkö, jollei poliisin hallinnosta annetun lain 6 a §:stä muuta johdu.
4 §
Paikallispoliisin tehtäviä hoitaa poliisilaitos. Poliisilaitoksen päällikkönä on poliisipäällikkö.
5 §
Helsingin poliisilaitos hoitaa suoraan sisäasiainministeriön alaisena tehtävät, jotka koskevat:
poliisilaitoksen tulossuunnitelmaa ja talousarviota;
valtakunnallisia erityistehtäviä; sekä
poliisilaitoksen henkilöstöä ja poliisisoittokuntaa.
6 §
Lääninhallitus päättää erillisenä virastona toimivan poliisilaitoksen sijaintipaikasta silloin, kun sen toimialue käsittää vähintään kaksi kuntaa.
7 §
Keskusrikospoliisin tulee poliisin hallinnosta annetussa laissa säädetyn tehtävän toteuttamiseksi erityisesti:
seurata rikollisuutta;
seurata rikollisuutta;
seurata rikollisuutta;
suorittaa tai hankkia esitutkinta-, syyttäjä- tai oikeusviranomaisen pyytämät rikostekniset tutkimukset sekä sellaiset muut rikostekniset tutkimukset, joita poliisi ja muut viranomaiset tarvitsevat poliisitutkinnan, laissa säädetyn valvontatehtävän tai onnettomuustutkinnan suorittamiseksi;
suorittaa tai hankkia esitutkinta-, syyttäjä- tai oikeusviranomaisen pyytämät rikostekniset tutkimukset sekä sellaiset muut rikostekniset tukimukset, joita poliisi ja muut viranomaiset tarvitsevat poliisitutkinnan, laissa säädetyn valvontatehtävän tai onnettomuustutkinnan suorittamiseksi;
suorittaa tai hankkia esitutkinta-, syyttäjä- tai oikeusviranomaisen pyytämät rikostekniset tutkimukset sekä sellaiset muut rikostekniset tutkimukset, joita poliisi ja muut viranomaiset tarvitsevat poliisitutkinnan, laissa säädetyn valvontatehtävän tai onnettomuustutkinnan suorittamiseksi;
hoitaa kansainvälisessä rikospoliisitoiminnassa kansalliselle keskukselle kuuluvat tehtävät ja muut virastolle määrätyt kansainväliset tehtävät; sekä
vastata sille säädetyistä tai määrätyistä poliisin tietojärjestelmää ja rekistereitä koskevista tehtävistä;
hoitaa kansainvälisessä rikospoliisitoiminnassa kansalliselle keskukselle kuuluvat tehtävät ja muut virastolle määrätyt kansainväliset tehtävät; sekä
hankkia ja ylläpitää rikosteknisten tutkimusten suorittamiseksi tarvittavia vertailunäytekokoelmia.
hoitaa kansainvälisessä rikospoliisitoiminnassa kansalliselle keskukselle kuuluvat tehtävät ja muut virastolle määrätyt kansainväliset tehtävät;
hankkia ja ylläpitää rikosteknisten tutkimusten suorittamiseksi tarvittavia vertailunäytekokoelmia.
Keskusrikospoliisin tulee poliisin hallinnosta annetussa laissa säädetyn tehtävän toteuttamiseksi erityisesti:
seurata rikollisuutta;
suorittaa tai hankkia esitutkinta-, syyttäjä- tai oikeusviranomaisen pyytämät rikostekniset tutkimukset sekä sellaiset muut rikostekniset tukimukset, joita poliisi ja muut viranomaiset tarvitsevat poliisitutkinnan, laissa säädetyn valvontatehtävän tai onnettomuustutkinnan suorittamiseksi;
vastata sille säädetyistä tai määrätyistä poliisin tietojärjestelmää ja rekistereitä koskevista tehtävistä;
hoitaa kansainvälisessä rikospoliisitoiminnassa kansalliselle keskukselle kuuluvat tehtävät ja muut virastolle määrätyt kansainväliset tehtävät;
hankkia ja ylläpitää rikosteknisten tutkimusten suorittamiseksi tarvittavia vertailunäytekokoelmia; sekä
ylläpitää rikosmuseota.
Keskusrikospoliisin tulee poliisin hallinnosta annetussa laissa säädetyn tehtävän toteuttamiseksi erityisesti:
seurata rikollisuutta;
suorittaa tai hankkia esitutkinta-, syyttäjä- tai oikeusviranomaisen pyytämät rikostekniset tutkimukset sekä sellaiset muut rikostekniset tutkimukset, joita poliisi ja muut viranomaiset tarvitsevat poliisitutkinnan, laissa säädetyn valvontatehtävän tai onnettomuustutkinnan suorittamiseksi;
hoitaa kansainvälisessä rikospoliisitoiminnassa kansalliselle keskukselle kuuluvat tehtävät ja muut virastolle määrätyt kansainväliset tehtävät; sekä
hankkia ja ylläpitää rikosteknisten tutkimusten suorittamiseksi tarvittavia vertailunäytekokoelmia.
Poliisihallitus vahvistaa keskusrikospoliisin toimipisteet.
Sisäasiainministeriö vahvistaa keskusrikospoliisin alueyksikköjen toimialueet.
7 §
Keskusrikospoliisin tulee poliisin hallinnosta annetussa laissa säädetyn tehtävän toteuttamiseksi erityisesti:
seurata rikollisuutta;
suorittaa tai hankkia esitutkinta-, syyttäjä- tai oikeusviranomaisen pyytämät rikostekniset tutkimukset sekä sellaiset muut rikostekniset tukimukset, joita poliisi ja muut viranomaiset tarvitsevat poliisitutkinnan, laissa säädetyn valvontatehtävän tai onnettomuustutkinnan suorittamiseksi;
vastata sille säädetyistä tai määrätyistä poliisin tietojärjestelmää ja rekistereitä koskevista tehtävistä;
hoitaa kansainvälisessä rikospoliisitoiminnassa kansalliselle keskukselle kuuluvat tehtävät ja muut virastolle määrätyt kansainväliset tehtävät;
hankkia ja ylläpitää rikosteknisten tutkimusten suorittamiseksi tarvittavia vertailunäytekokoelmia; sekä
ylläpitää rikosmuseota.
Sisäasiainministeriö vahvistaa keskusrikospoliisin alueyksikköjen toimialueet.
7 §
Keskusrikospoliisin tulee poliisin hallinnosta annetussa laissa säädetyn tehtävän toteuttamiseksi erityisesti:
seurata rikollisuutta;
suorittaa tai hankkia esitutkinta-, syyttäjä- tai oikeusviranomaisen pyytämät rikostekniset tutkimukset sekä sellaiset muut rikostekniset tutkimukset, joita poliisi ja muut viranomaiset tarvitsevat poliisitutkinnan, laissa säädetyn valvontatehtävän tai onnettomuustutkinnan suorittamiseksi;
hoitaa kansainvälisessä rikospoliisitoiminnassa kansalliselle keskukselle kuuluvat tehtävät ja muut virastolle määrätyt kansainväliset tehtävät; sekä
hankkia ja ylläpitää rikosteknisten tutkimusten suorittamiseksi tarvittavia vertailunäytekokoelmia.
Poliisihallitus vahvistaa keskusrikospoliisin toimipisteet.
8 §
Suojelupoliisin tulee poliisin hallinnosta annetussa laissa säädetyn tehtävän toteuttamiseksi antaa viranomaisille ja yhteisöille sellaisia ohjeita, neuvoja ja tietoja, jotka ovat tarpeen valtion turvallisuuden ylläpitämiseksi tai siihen kohdistuvien loukkausten estämiseksi.
Suojelupoliisin tulee poliisin hallinnosta annetussa laissa säädetyn tehtävän toteuttamiseksi antaa sisäasiainministeriön vahvistamien yleisten perusteiden mukaisesti viranomaisille ja yhteisöille sellaisia ohjeita, neuvoja ja tietoja, jotka ovat tarpeen valtion turvallisuuden ylläpitämiseksi tai siihen kohdistuvien loukkausten estämiseksi.
Suojelupoliisin tulee poliisin hallinnosta annetussa laissa säädetyn tehtävän toteuttamiseksi antaa ministeriön vahvistamien yleisten perusteiden mukaisesti viranomaisille ja yhteisöille sellaisia ohjeita, neuvoja ja tietoja, jotka ovat tarpeen valtion turvallisuuden ylläpitämiseksi tai siihen kohdistuvien loukkausten estämiseksi.
Sisäministeriö vahvistaa suojelupoliisin tulosyksiköiden toimialueet.
Sisäasiainministeriö vahvistaa suojelupoliisin alueyksikköjen toimialueet.
Poliisihallitus vahvistaa suojelupoliisin tulosyksiköiden toimialueet.
8 §
Suojelupoliisin tulee poliisin hallinnosta annetussa laissa säädetyn tehtävän toteuttamiseksi antaa sisäasiainministeriön vahvistamien yleisten perusteiden mukaisesti viranomaisille ja yhteisöille sellaisia ohjeita, neuvoja ja tietoja, jotka ovat tarpeen valtion turvallisuuden ylläpitämiseksi tai siihen kohdistuvien loukkausten estämiseksi.
Sisäasiainministeriö vahvistaa suojelupoliisin alueyksikköjen toimialueet.
8 §
Suojelupoliisin tulee poliisin hallinnosta annetussa laissa säädetyn tehtävän toteuttamiseksi antaa ministeriön vahvistamien yleisten perusteiden mukaisesti viranomaisille ja yhteisöille sellaisia ohjeita, neuvoja ja tietoja, jotka ovat tarpeen valtion turvallisuuden ylläpitämiseksi tai siihen kohdistuvien loukkausten estämiseksi.
Poliisihallitus vahvistaa suojelupoliisin tulosyksiköiden toimialueet.
8 §
Suojelupoliisin tulee poliisin hallinnosta annetussa laissa säädetyn tehtävän toteuttamiseksi antaa viranomaisille ja yhteisöille sellaisia ohjeita, neuvoja ja tietoja, jotka ovat tarpeen valtion turvallisuuden ylläpitämiseksi tai siihen kohdistuvien loukkausten estämiseksi.
Sisäministeriö vahvistaa suojelupoliisin tulosyksiköiden toimialueet.
9 §
Sisäasiainministeriön poliisiosaston liikenneyksikön päällikkö toimii liikkuvan poliisin päällikkönä. Sisäasiainministeriön määräämä liikenneyksikön poliisiylitarkastaja toimii liikkuvan poliisin apulaispäällikkönä.
Sisäasiainministeriö vahvistaa liikkuvan poliisin alueyksikköjen toimialueet.
10 §
Sisäasiainministeriön yhteydessä toimii poliisiasiain neuvottelukunta ja poliisilaitoksen yhteydessä poliisin neuvottelukunta. Lääninhallitus tai sisäasiainministeriö voi poliisin hallinnosta annetun lain 3 §:n 1 momentin nojalla päättää, että yhteistoiminta-alueella toimii yhteistoiminta-alueen neuvottelukunta.
11 §
Poliisiasiain neuvottelukunnan ja poliisin neuvottelukunnan tehtävänä on:
seurata poliisin toimintaan vaikuttavan ympäristön kehitystä sekä poliisin toimintaa;
seurata poliisin toimintaan vaikuttavan ympäristön kehitystä sekä poliisin toimintaa;
seurata poliisin toimintaan vaikuttavan ympäristön kehitystä sekä poliisin toimintaa;
tehdä aloitteita poliisin toiminnan kehittämiseksi;
tehdä aloitteita poliisin toiminnan kehittämiseksi;
tehdä aloitteita poliisin toiminnan kehittämiseksi;
antaa lausuntoja poliisia koskevista asioista; sekä
antaa lausuntoja poliisia koskevista asioista; sekä
antaa lausuntoja poliisia koskevista asioista; sekä
käsitellä ne muut asiat, jotka sen käsiteltäviksi toimitetaan.
käsitellä ne muut asiat, jotka sen käsiteltäviksi toimitetaan.
käsitellä ne muut asiat, jotka sen käsiteltäviksi toimitetaan.
Poliisiasiain neuvottelukunnan, poliisin neuvottelukunnan ja yhteistoiminta-alueen neuvottelukunnan tehtävänä on:
seurata poliisin toimintaan vaikuttavan ympäristön kehitystä sekä poliisin toimintaa;
tehdä aloitteita poliisin toiminnan kehittämiseksi;
antaa lausuntoja poliisia koskevista asioista; sekä
käsitellä ne muut asiat, jotka sen käsiteltäviksi toimitetaan.
Poliisiasiain neuvottelukunnan ja poliisin neuvottelukunnan tehtävänä on:
seurata poliisin toimintaan vaikuttavan ympäristön kehitystä sekä poliisin toimintaa;
tehdä aloitteita poliisin toiminnan kehittämiseksi;
antaa lausuntoja poliisia koskevista asioista; sekä
käsitellä ne muut asiat, jotka sen käsiteltäviksi toimitetaan.
11 §
Poliisiasiain neuvottelukunnan, poliisin neuvottelukunnan ja yhteistoiminta-alueen neuvottelukunnan tehtävänä on:
seurata poliisin toimintaan vaikuttavan ympäristön kehitystä sekä poliisin toimintaa;
tehdä aloitteita poliisin toiminnan kehittämiseksi;
antaa lausuntoja poliisia koskevista asioista; sekä
käsitellä ne muut asiat, jotka sen käsiteltäviksi toimitetaan.
11 §
Poliisiasiain neuvottelukunnan ja poliisin neuvottelukunnan tehtävänä on:
seurata poliisin toimintaan vaikuttavan ympäristön kehitystä sekä poliisin toimintaa;
tehdä aloitteita poliisin toiminnan kehittämiseksi;
antaa lausuntoja poliisia koskevista asioista; sekä
käsitellä ne muut asiat, jotka sen käsiteltäviksi toimitetaan.
12 §
Poliisiasiain neuvottelukunnan asettaa valtioneuvoston yleisistunto enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan. Neuvottelukunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä vähintään 11 ja enintään 19 muuta jäsentä. Kullakin jäsenellä puheenjohtajaa lukuun ottamatta on henkilökohtainen varajäsen. Puheenjohtaja, jäsenet ja varajäsenet nimetään sisäasiainministeriöstä ja Poliisihallituksesta sekä eri kansalaispiirejä ja poliisitoimintaan liittyviä tärkeimpiä tahoja edustavista henkilöistä.
Poliisiasiain neuvottelukunnan asettaa valtioneuvosto kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Neuvottelukunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä vähintään 11 ja enintään 19 muuta jäsentä. Kullakin jäsenellä puheenjohtajaa lukuun ottamatta on henkilökohtainen varajäsen. Puheenjohtaja, jäsenet ja varajäsenet nimetään eri kansalaispiirejä ja poliisitoimintaan liittyviä tärkeimpiä tahojaedustavista henkilöistä.
12 §
Poliisiasiain neuvottelukunnan asettaa valtioneuvosto kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Neuvottelukunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä vähintään 11 ja enintään 19 muuta jäsentä. Kullakin jäsenellä puheenjohtajaa lukuun ottamatta on henkilökohtainen varajäsen. Puheenjohtaja, jäsenet ja varajäsenet nimetään eri kansalaispiirejä ja poliisitoimintaan liittyviä tärkeimpiä tahojaedustavista henkilöistä.
12 §
Poliisiasiain neuvottelukunnan asettaa valtioneuvoston yleisistunto enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan. Neuvottelukunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä vähintään 11 ja enintään 19 muuta jäsentä. Kullakin jäsenellä puheenjohtajaa lukuun ottamatta on henkilökohtainen varajäsen. Puheenjohtaja, jäsenet ja varajäsenet nimetään sisäasiainministeriöstä ja Poliisihallituksesta sekä eri kansalaispiirejä ja poliisitoimintaan liittyviä tärkeimpiä tahoja edustavista henkilöistä.
13 §
Poliisihallitus vahvistaa poliisin neuvottelukunnan jäsenten määrän. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Kunnanvaltuusto valitsee neuvottelukunnan jäsenet toimikaudekseen. Lisäksi neuvottelukuntaan kuuluu poliisilaitoksen päällikkö.
Poliisin neuvottelukunnassa on vähintään 5 ja enintään 15 jäsentä. Lääninhallitus vahvistaa jäsenten määrän. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Kunnanvaltuusto valitsee neuvottelukunnan jäsenet toimikaudekseen. Lisäksi neuvottelukuntaan kuuluu poliisilaitoksen päällikkö. Jos kihlakuntaan kuuluu vähintään kaksi kuntaa, lääninhallitus määrää, kuinka monta jäsentä ja varajäsentä kukin kunnanvaltuusto valitsee neuvottelukuntaan.
Neuvottelukunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Poliisin henkilöstöön kuuluva ei kuitenkaan voi toimia puheenjohtajana eikä varapuheenjohtajana.
Yhteistoiminta-alueen neuvottelukunnasta on voimassa, mitä 1 momentissa säädetään poliisin neuvottelukunnasta. Poliisin edustajaksi poliisin lääninjohto määrää yhden poliisilaitoksen päällikön. Yhteistoiminta-alueen muiden poliisilaitosten päälliköillä on läsnäolo- ja puheoikeus neuvottelukunnan kokouksessa.
13 §
Poliisin neuvottelukunnassa on vähintään 5 ja enintään 15 jäsentä. Lääninhallitus vahvistaa jäsenten määrän. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Kunnanvaltuusto valitsee neuvottelukunnan jäsenet toimikaudekseen. Lisäksi neuvottelukuntaan kuuluu poliisilaitoksen päällikkö. Jos kihlakuntaan kuuluu vähintään kaksi kuntaa, lääninhallitus määrää, kuinka monta jäsentä ja varajäsentä kukin kunnanvaltuusto valitsee neuvottelukuntaan.
Yhteistoiminta-alueen neuvottelukunnasta on voimassa, mitä 1 momentissa säädetään poliisin neuvottelukunnasta. Poliisin edustajaksi poliisin lääninjohto määrää yhden poliisilaitoksen päällikön. Yhteistoiminta-alueen muiden poliisilaitosten päälliköillä on läsnäolo- ja puheoikeus neuvottelukunnan kokouksessa.
Neuvottelukunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Poliisin henkilöstöön kuuluva ei kuitenkaan voi toimia puheenjohtajana eikä varapuheenjohtajana.
13 §
Poliisihallitus vahvistaa poliisin neuvottelukunnan jäsenten määrän. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Kunnanvaltuusto valitsee neuvottelukunnan jäsenet toimikaudekseen. Lisäksi neuvottelukuntaan kuuluu poliisilaitoksen päällikkö.
Neuvottelukunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Poliisin henkilöstöön kuuluva ei kuitenkaan voi toimia puheenjohtajana eikä varapuheenjohtajana.
14 §
Päätöksenteosta ja vaalien toimittamisesta poliisin neuvottelukunnassa on soveltuvin osin voimassa, mitä kuntalain (365/1995) 59–62 §:ssä säädetään.
Päätöksenteosta ja vaalien toimittamisesta poliisin neuvottelukunnassa ja yhteistoiminta-alueen neuvottelukunnassa on soveltuvin osin voimassa, mitä kuntalain (365/95) 59 ―62 §:ssä säädetään.
Päätöksenteosta ja vaalien toimittamisesta poliisin neuvottelukunnassa on soveltuvin osin voimassa, mitä kuntalain (365/1995) 59–62 §:ssä säädetään.
14 §
Päätöksenteosta ja vaalien toimittamisesta poliisin neuvottelukunnassa ja yhteistoiminta-alueen neuvottelukunnassa on soveltuvin osin voimassa, mitä kuntalain (365/95) 59 ―62 §:ssä säädetään.
Neuvottelukunnista on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä komiteoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (218/88) ja sen nojalla määrätään.
14 §
Päätöksenteosta ja vaalien toimittamisesta poliisin neuvottelukunnassa on soveltuvin osin voimassa, mitä kuntalain (365/1995) 59–62 §:ssä säädetään.
15 §
Kelpoisuusvaatimuksista sisäministeriön poliisiosaston virkoihin säädetään valtion virkamieslaissa (750/1994) ja sisäministeriöstä annetussa valtioneuvoston asetuksessa(1056/2013).
Kelpoisuusvaatimuksista poliisin ylijohdon virkoihin säädetään sisäasiainministeriöstä annetussa asetuksessa (1706/95) lukuun ottamatta ylikomisarion virkaa, jonka kelpoisuusvaatimuksista säädetään tässä asetuksessa. Kelpoisuusvaatimuksista poliisin lääninjohdon virkoihin säädetään lääninhallitusasetuksessa (638/92).
Kelpoisuusvaatimuksista sisäasiainministeriön poliisiosaston virkoihin on voimassa, mitä sisäasiainministeriöstä annetussa valtioneuvoston asetuksessa (609/2003) ja muualla säädetään.
Kelpoisuusvaatimuksista sisäministeriön poliisiosaston virkoihin säädetään valtion virkamieslaissa (750/1994) ja sisäministeriöstä annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1056/2013).
Poliisiylijohtajan viran kelpoisuusvaatimuksista säädetään valtion virkamieslaissa ja poliisin hallinnosta annetussa laissa.
Kelpoisuusvaatimuksista nimismiehen ja poliisipäällikön virkaan säädetään poliisin hallinnosta annetussa laissa.
Suojelupoliisin päällikön viran kelpoisuusvaatimuksista säädetään valtion virkamieslaissa.
Keskusrikospoliisin päällikön viran ja poliisilaitoksen päällikön viran kelpoisuusvaatimuksista säädetään poliisin hallinnosta annetussa laissa.
Poliisiammattikorkeakoulun rehtorin viran kelpoisuusvaatimuksista säädetään valtioneuvoston asetuksessa Poliisiammattikorkeakoulusta (282/2014).
Poliisiammattikorkeakoulun rehtorin viran kelpoisuusvaatimuksista säädetään valtioneuvoston asetuksessa Poliisiammattikorkeakoulusta (282/2014).
15 §
Kelpoisuusvaatimuksista poliisin ylijohdon virkoihin säädetään sisäasiainministeriöstä annetussa asetuksessa (1706/95) lukuun ottamatta ylikomisarion virkaa, jonka kelpoisuusvaatimuksista säädetään tässä asetuksessa. Kelpoisuusvaatimuksista poliisin lääninjohdon virkoihin säädetään lääninhallitusasetuksessa (638/92).
Kelpoisuusvaatimuksista nimismiehen ja poliisipäällikön virkaan säädetään poliisin hallinnosta annetussa laissa.
15 §
Kelpoisuusvaatimuksista sisäasiainministeriön poliisiosaston virkoihin on voimassa, mitä sisäasiainministeriöstä annetussa valtioneuvoston asetuksessa (609/2003) ja muualla säädetään.
15 §
Kelpoisuusvaatimuksista sisäministeriön poliisiosaston virkoihin säädetään valtion virkamieslaissa (750/1994) ja sisäministeriöstä annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1056/2013).
Poliisiylijohtajan viran kelpoisuusvaatimuksista säädetään valtion virkamieslaissa ja poliisin hallinnosta annetussa laissa.
Suojelupoliisin päällikön viran kelpoisuusvaatimuksista säädetään valtion virkamieslaissa.
Keskusrikospoliisin päällikön viran ja poliisilaitoksen päällikön viran kelpoisuusvaatimuksista säädetään poliisin hallinnosta annetussa laissa.
Poliisiammattikorkeakoulun rehtorin viran kelpoisuusvaatimuksista säädetään valtioneuvoston asetuksessa Poliisiammattikorkeakoulusta (282/2014).
16 §
Kelpoisuusvaatimuksena on:
Poliisihallituksen poliisijohtajalla ylempi korkeakoulututkinto, tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus, käytännössä osoitettu johtamistaito, johtamiskokemus ja perehtyneisyys poliisitoimeen;
keskusrikospoliisin päälliköllä ja apulaispäälliköllä, Helsingin, Tampereen ja Turun kihlakunnan poliisilaitoksen hallinto-osaston johtajalla oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja perehtyneisyys tehtäväalueeseen;
Poliisihallituksen poliisiylijohtajalla oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai poliisipäällystön tutkinnon lisäksi 3 momentissa tarkoitettu ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys poliisitoimeen ja hallintotehtäviin sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
Poliisihallituksen poliisijohtajalla ylempi korkeakoulututkinto, tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus, käytännössä osoitettu johtamistaito, johtamiskokemus ja perehtyneisyys poliisitoimeen;
Poliisihallituksen lupahallintopäälliköllä, tiedonhallintapäälliköllä, asehallintopäälliköllä ja arpajaishallintopäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto, tehtävän edellyttämä perehtyneisyys ja käytännössä osoitettu johtamistaito;
suojelupoliisin päälliköllä oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja perehtyneisyys hallintotehtäviin;
Poliisihallituksen poliisijohtajalla oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai poliisipäällystön tutkinnon lisäksi 3 momentissa tarkoitettu ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
Poliisihallituksen lupahallintopäälliköllä, tiedonhallintapäälliköllä, asehallintopäälliköllä ja arpajaishallintopäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto, tehtävän edellyttämä perehtyneisyys ja käytännössä osoitettu johtamistaito;
Poliisihallituksen poliisiylitarkastajalla ylempi korkeakoulututkinto, tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus ja perehtyneisyys poliisitoimeen;
oikeustieteellisten aineiden opettajalla oikeustieteen kandidaatin tutkinto;
Poliisihallituksen resurssijohtajalla ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys tehtäväalueeseen sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
Poliisihallituksen poliisiylitarkastajalla ylempi korkeakoulututkinto, tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus ja perehtyneisyys poliisitoimeen;
suojelupoliisin apulaispäälliköllä ja suojelupoliisin osastopäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto, tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus, käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
rikosylitarkastajalla ja rikostarkastajalla ylempi korkeakoulututkinto tai ekonomin tutkinto sekä perehtyneisyys tehtäväalueeseen;
Poliisihallituksen lupahallintopäälliköllä, asehallintopäälliköllä ja arpajaishallintopäälliköllä oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai muu ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys tehtäväalueeseen sekä käytännössä osoitettu johtamistaito;
suojelupoliisin apulaispäälliköllä ja suojelupoliisin osastopäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto, tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus, käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
keskusrikospoliisin apulaispäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto, tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus, perehtyneisyys poliisitoimeen, käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
apulaispoliisipäälliköllä tehtävien laadun mukaan joko oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai poliisipäällystön virkatutkinto sekä perehtyneisyys tehtäväalueeseen;
Poliisihallituksen poliisiylitarkastajalla oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai poliisipäällystön tutkinnon lisäksi 3 momentissa tarkoitettu ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys toimialaan kuuluviin tehtäviin;
keskusrikospoliisin apulaispäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto, tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus, perehtyneisyys poliisitoimeen, käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
keskusrikospoliisin rikosylitarkastajalla muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto, poliisipäällystön tutkinnon tai poliisipäällystön virkatutkinnon lisäksi suoritettu ylempi korkeakoulututkinto tai poliisin ylempi ammattikorkeakoulututkinto, perehtyneisyys poliisitoimeen, käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
poliisiopiston ja poliisikoulun johtajalla ja apulaisjohtajalla, keskusrikospoliisin osastopäälliköllä, suojelupoliisin osastopäälliköllä sekä keskusrikospoliisin laboratorion johtajalla soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys tehtäväalueeseen;
keskusrikospoliisin päälliköllä oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai poliisipäällystön tutkinnon lisäksi suoritettu 3 momentissa tarkoitettu ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys hallinnonalan toimintaan ja tehtäväalueeseen sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
keskusrikospoliisin rikosylitarkastajalla muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto, poliisipäällystön tutkinnon tai poliisipäällystön virkatutkinnon lisäksi suoritettu ylempi korkeakoulututkinto tai poliisin ylempi ammattikorkeakoulututkinto, perehtyneisyys poliisitoimeen, käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
keskusrikospoliisin laboratorionjohtajalla ylempi korkeakoulututkinto, tehtävän edellyttämä perehtyneisyys, käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
poliisin tekniikkakeskuksen päälliköllä diplomi-insinöörin tutkinto tai insinöörin tutkinto sekä perehtyneisyys tehtäväalueeseen;
suojelupoliisin päälliköllä oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai poliisipäällystön tutkinnon lisäksi suoritettu 3 momentissa tarkoitettu ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys hallinnonalan toimintaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
keskusrikospoliisin laboratorionjohtajalla ylempi korkeakoulututkinto, tehtävän edellyttämä perehtyneisyys, käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
apulaispoliisipäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto, poliisipäällystön tutkinto tai poliisipäällystön virkatutkinto, tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus, käytännössä osoitettu johtamistaito, johtamiskokemus ja perehtyneisyys poliisitoimeen;
keskusrikospoliisin rikoskemistillä, rikosinsinöörillä ja tutkijalla soveltuva ylempi korkeakoulututkinto;
suojelupoliisin apulaispäälliköllä tehtävien laadun mukaan joko oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai muu ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys tehtäväalueeseen;
apulaispoliisipäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto, poliisipäällystön tutkinto tai poliisipäällystön virkatutkinto, tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus, käytännössä osoitettu johtamistaito, johtamiskokemus ja perehtyneisyys poliisitoimeen;
poliisilakimiehellä muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto, tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus ja tehtävän sitä edellyttäessä käytännössä osoitettu johtamistaito;
muilla päällystöön kuuluvilla poliisimiehillä poliisipäällystön virkatutkinto tai soveltuva korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys tehtäväalueeseen;
keskusrikospoliisin apulaispäälliköllä oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai poliisipäällystön tutkinnon lisäksi suoritettu 3 momentissa tarkoitettu ylempi korkeakoulututkinto;
poliisilakimiehellä muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto, tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus ja tehtävän sitä edellyttäessä käytännössä osoitettu johtamistaito;
poliisitarkastajalla:
alipäällystöön kuuluvilla poliisimiehillä poliisialipäällystön virkatutkinto tai soveltuva korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys tehtäväalueeseen;
suojelupoliisin osastopäälliköllä ja keskusrikospoliisin laboratorion johtajalla ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys tehtäväalueeseen;
poliisitarkastajalla:
poliisipäällystön tutkinto, poliisipäällystön virkatutkinto tai poliisin ylempi ammattikorkeakoulututkinto; taikka
korkeakoulututkinto ja tehtävän edellyttämä perehtyneisyys;
rikostarkastajalla sekä paikallispoliisin rikosylitarkastajalla ylempi korkeakoulututkinto ja tehtävän edellyttämä perehtyneisyys;
nuoremmalla konstaapelilla poliisin perustutkinnon perusjakso 1:n suorittaminen tai kokelaskurssi; ja
keskusrikospoliisin rikoskemistillä, rikosinsinöörillä ja tutkijalla ylempi korkeakoulututkinto;
rikostarkastajalla sekä paikallispoliisin rikosylitarkastajalla ylempi korkeakoulututkinto ja tehtävän edellyttämä perehtyneisyys;
suojelupoliisin ylitarkastajalla tehtävän sitä edellyttäessä käytännössä osoitettu johtamistaito ja:
muulla miehistöön kuuluvalla poliisimiehellä poliisin perustutkinto tai poliisimiehistön virkatutkinto.
poliisilakimiehellä ylempi oikeustieteellinen korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys tehtäväalueeseen;
suojelupoliisin ylitarkastajalla tehtävän sitä edellyttäessä käytännössä osoitettu johtamistaito ja:
poliisipäällystön tutkinto, poliisipäällystön virkatutkinto tai poliisin ylempi ammattikorkeakoulututkinto; taikka
korkeakoulututkinto ja tehtävän edellyttämä perehtyneisyys;
ylikomisariolla ja rikosylikomisariolla käytännössä osoitettu johtamistaito ja:
rikosylitarkastajalla ja rikostarkastajalla ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys tehtäväalueeseen;
ylikomisariolla ja rikosylikomisariolla käytännössä osoitettu johtamistaito ja:
poliisipäällystön tutkinto, poliisipäällystön virkatutkinto, poliisin ylempi ammattikorkeakoulututkinto;
poliisin perustutkinnon tai poliisimiehistön virkatutkinnon lisäksi suoritettu korkeakoulututkinto; tai
korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys poliisitoimeen;
suojelupoliisin tarkastajalla:
poliisilaitoksen päälliköllä oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai muu ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys tehtäväalueeseen ja hallinnonalan toimintaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
suojelupoliisin tarkastajalla:
poliisipäällystön tutkinto, poliisipäällystön virkatutkinto, poliisipäällystön tutkinnon A-osan suorittaminen tai poliisin ylempi ammattikorkeakoulututkinto; taikka
korkeakoulututkinto ja tehtävän edellyttämä perehtyneisyys;
komisariolla ja rikoskomisariolla:
apulaispoliisipäälliköllä tehtävien laadun mukaan joko oikeustieteen kandidaatin tutkinto taikka poliisipäällystön tutkinto tai poliisipäällystön virkatutkinto sekä perehtyneisyys tehtäväalueeseen ja hallinnonalan toimintaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
komisariolla ja rikoskomisariolla:
a) poliisipäällystön tutkinto, poliisipäällystön virkatutkinto, poliisipäällystön tutkinnon A-osan suorittaminen, poliisin ylempi ammattikorkeakoulututkinto;
a) poliisipäällystön tutkinto, poliisipäällystön virkatutkinto, poliisipäällystön tutkinnon A-osan suorittaminen, poliisin ylempi ammattikorkeakoulututkinto;
poliisin perustutkinnon tai poliisimiehistön virkatutkinnon lisäksi suoritettu korkeakoulututkinto; taikka
korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys poliisitoimeen;
suojelupoliisin ylietsivällä:
komisariolla, rikoskomisariolla ja suojelupoliisin tarkastajalla poliisipäällystön tutkinto, poliisipäällystön virkatutkinto tai poliisipäällystön tutkinnon A-osan suorittaminen taikka korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys tehtäväalueeseen;
suojelupoliisin ylietsivällä:
poliisialipäällystön erikoistumisopintojen suorittaminen, poliisialipäällystötutkinto, poliisipäällystön tutkinnon A-osan suorittaminen tai poliisialipäällystön virkatutkinto; taikka
korkeakoulututkinto ja tehtävän edellyttämä perehtyneisyys;
ylikonstaapelilla ja rikosylikonstaapelilla:
muilla päällystöön kuuluvilla poliisimiehillä poliisipäällystön tutkinto tai poliisipäällystön virkatutkinto taikka korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys tehtäväalueeseen;
ylikonstaapelilla ja rikosylikonstaapelilla:
poliisialipäällystön erikoistumisopintojen suorittaminen, poliisialipäällystötutkinto, poliisipäällystön tutkinnon A-osan suorittaminen, poliisialipäällystön virkatutkinto;
poliisin perustutkinnon tai poliisimiehistön virkatutkinnon lisäksi suoritettu korkeakoulututkinto; taikka
korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys poliisitoimeen;
vanhemmalla rikoskonstaapelilla, vanhemmalla konstaapelilla ja etsivällä poliisin ammattikorkeakoulututkinto, poliisin perustutkinto tai poliisimiehistön virkatutkinto;
alipäällystöön kuuluvilla poliisimiehillä poliisialipäällystötutkinto tai poliisipäällystön tutkinnon A-osan suorittaminen taikka korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys tehtäväalueeseen;
alipäällystöön kuuluvilla poliisimiehillä poliisialipäällystön erikoistumisopintojen suorittaminen tai poliisialipäällystötutkinto tai poliisialipäällystön virkatutkinto tai poliisipäällystön tutkinnon A-osan suorittaminen taikka korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys tehtäväalueeseen;
vanhemmalla rikoskonstaapelilla, vanhemmalla konstaapelilla ja etsivällä poliisin ammattikorkeakoulututkinto, poliisin perustutkinto tai poliisimiehistön virkatutkinto;
poliisilaitoksen ylivartijalla ja vartijalla soveltuva turvallisuusalan koulutus.
muulla miehistöön kuuluvalla poliisimiehellä poliisialan ammattikorkeakoulututkinto tai poliisin perustutkinto taikka poliisimiehistön virkatutkinto.
poliisilaitoksen ylivartijalla ja vartijalla soveltuva turvallisuusalan koulutus.
Kelpoisuusvaatimuksena poliisin virkoihin on:
keskusrikospoliisin päälliköllä ja apulaispäälliköllä, Helsingin, Tampereen ja Turun kihlakunnan poliisilaitoksen hallinto-osaston johtajalla oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja perehtyneisyys tehtäväalueeseen;
suojelupoliisin päälliköllä oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja perehtyneisyys hallintotehtäviin;
oikeustieteellisten aineiden opettajalla oikeustieteen kandidaatin tutkinto;
rikosylitarkastajalla ja rikostarkastajalla ylempi korkeakoulututkinto tai ekonomin tutkinto sekä perehtyneisyys tehtäväalueeseen;
apulaispoliisipäälliköllä tehtävien laadun mukaan joko oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai poliisipäällystön virkatutkinto sekä perehtyneisyys tehtäväalueeseen;
poliisiopiston ja poliisikoulun johtajalla ja apulaisjohtajalla, keskusrikospoliisin osastopäälliköllä, suojelupoliisin osastopäälliköllä sekä keskusrikospoliisin laboratorion johtajalla soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys tehtäväalueeseen;
poliisin tekniikkakeskuksen päälliköllä diplomi-insinöörin tutkinto tai insinöörin tutkinto sekä perehtyneisyys tehtäväalueeseen;
keskusrikospoliisin rikoskemistillä, rikosinsinöörillä ja tutkijalla soveltuva ylempi korkeakoulututkinto;
muilla päällystöön kuuluvilla poliisimiehillä poliisipäällystön virkatutkinto tai soveltuva korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys tehtäväalueeseen;
alipäällystöön kuuluvilla poliisimiehillä poliisialipäällystön virkatutkinto tai soveltuva korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys tehtäväalueeseen;
nuoremmalla konstaapelilla poliisin perustutkinnon perusjakso 1:n suorittaminen tai kokelaskurssi; ja
muulla miehistöön kuuluvalla poliisimiehellä poliisin perustutkinto tai poliisimiehistön virkatutkinto.
Kelpoisuusvaatimuksena poliisin virkoihin on:
Poliisihallituksen poliisiylijohtajalla oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai poliisipäällystön tutkinnon lisäksi 3 momentissa tarkoitettu ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys poliisitoimeen ja hallintotehtäviin sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
Poliisihallituksen poliisijohtajalla oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai poliisipäällystön tutkinnon lisäksi 3 momentissa tarkoitettu ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
Poliisihallituksen resurssijohtajalla ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys tehtäväalueeseen sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
Poliisihallituksen lupahallintopäälliköllä, asehallintopäälliköllä ja arpajaishallintopäälliköllä oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai muu ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys tehtäväalueeseen sekä käytännössä osoitettu johtamistaito;
Poliisihallituksen poliisiylitarkastajalla oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai poliisipäällystön tutkinnon lisäksi 3 momentissa tarkoitettu ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys toimialaan kuuluviin tehtäviin;
keskusrikospoliisin päälliköllä oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai poliisipäällystön tutkinnon lisäksi suoritettu 3 momentissa tarkoitettu ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys hallinnonalan toimintaan ja tehtäväalueeseen sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
suojelupoliisin päälliköllä oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai poliisipäällystön tutkinnon lisäksi suoritettu 3 momentissa tarkoitettu ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys hallinnonalan toimintaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
suojelupoliisin apulaispäälliköllä tehtävien laadun mukaan joko oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai muu ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys tehtäväalueeseen;
keskusrikospoliisin apulaispäälliköllä oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai poliisipäällystön tutkinnon lisäksi suoritettu 3 momentissa tarkoitettu ylempi korkeakoulututkinto;
suojelupoliisin osastopäälliköllä ja keskusrikospoliisin laboratorion johtajalla ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys tehtäväalueeseen;
keskusrikospoliisin rikoskemistillä, rikosinsinöörillä ja tutkijalla ylempi korkeakoulututkinto;
poliisilakimiehellä ylempi oikeustieteellinen korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys tehtäväalueeseen;
rikosylitarkastajalla ja rikostarkastajalla ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys tehtäväalueeseen;
poliisilaitoksen päälliköllä oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai muu ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys tehtäväalueeseen ja hallinnonalan toimintaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
apulaispoliisipäälliköllä tehtävien laadun mukaan joko oikeustieteen kandidaatin tutkinto taikka poliisipäällystön tutkinto tai poliisipäällystön virkatutkinto sekä perehtyneisyys tehtäväalueeseen ja hallinnonalan toimintaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
komisariolla, rikoskomisariolla ja suojelupoliisin tarkastajalla poliisipäällystön tutkinto, poliisipäällystön virkatutkinto tai poliisipäällystön tutkinnon A-osan suorittaminen taikka korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys tehtäväalueeseen;
muilla päällystöön kuuluvilla poliisimiehillä poliisipäällystön tutkinto tai poliisipäällystön virkatutkinto taikka korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys tehtäväalueeseen;
alipäällystöön kuuluvilla poliisimiehillä poliisialipäällystötutkinto tai poliisipäällystön tutkinnon A-osan suorittaminen taikka korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys tehtäväalueeseen;
muulla miehistöön kuuluvalla poliisimiehellä poliisialan ammattikorkeakoulututkinto tai poliisin perustutkinto taikka poliisimiehistön virkatutkinto.
Kelpoisuusvaatimuksena on:
Poliisihallituksen poliisijohtajalla ylempi korkeakoulututkinto, tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus, käytännössä osoitettu johtamistaito, johtamiskokemus ja perehtyneisyys poliisitoimeen;
Poliisihallituksen lupahallintopäälliköllä, tiedonhallintapäälliköllä, asehallintopäälliköllä ja arpajaishallintopäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto, tehtävän edellyttämä perehtyneisyys ja käytännössä osoitettu johtamistaito;
Poliisihallituksen poliisiylitarkastajalla ylempi korkeakoulututkinto, tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus ja perehtyneisyys poliisitoimeen;
suojelupoliisin apulaispäälliköllä ja suojelupoliisin osastopäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto, tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus, käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
keskusrikospoliisin apulaispäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto, tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus, perehtyneisyys poliisitoimeen, käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
keskusrikospoliisin rikosylitarkastajalla muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto, poliisipäällystön tutkinnon tai poliisipäällystön virkatutkinnon lisäksi suoritettu ylempi korkeakoulututkinto tai poliisin ylempi ammattikorkeakoulututkinto, perehtyneisyys poliisitoimeen, käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
keskusrikospoliisin laboratorionjohtajalla ylempi korkeakoulututkinto, tehtävän edellyttämä perehtyneisyys, käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
apulaispoliisipäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto, poliisipäällystön tutkinto tai poliisipäällystön virkatutkinto, tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus, käytännössä osoitettu johtamistaito, johtamiskokemus ja perehtyneisyys poliisitoimeen;
poliisilakimiehellä muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto, tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus ja tehtävän sitä edellyttäessä käytännössä osoitettu johtamistaito;
poliisitarkastajalla:
poliisipäällystön tutkinto, poliisipäällystön virkatutkinto tai poliisin ylempi ammattikorkeakoulututkinto; taikka
korkeakoulututkinto ja tehtävän edellyttämä perehtyneisyys;
rikostarkastajalla sekä paikallispoliisin rikosylitarkastajalla ylempi korkeakoulututkinto ja tehtävän edellyttämä perehtyneisyys;
suojelupoliisin ylitarkastajalla tehtävän sitä edellyttäessä käytännössä osoitettu johtamistaito ja:
poliisipäällystön tutkinto, poliisipäällystön virkatutkinto tai poliisin ylempi ammattikorkeakoulututkinto; taikka
korkeakoulututkinto ja tehtävän edellyttämä perehtyneisyys;
ylikomisariolla ja rikosylikomisariolla käytännössä osoitettu johtamistaito ja:
poliisipäällystön tutkinto, poliisipäällystön virkatutkinto, poliisin ylempi ammattikorkeakoulututkinto;
poliisin perustutkinnon tai poliisimiehistön virkatutkinnon lisäksi suoritettu korkeakoulututkinto; tai
korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys poliisitoimeen;
suojelupoliisin tarkastajalla:
poliisipäällystön tutkinto, poliisipäällystön virkatutkinto, poliisipäällystön tutkinnon A-osan suorittaminen tai poliisin ylempi ammattikorkeakoulututkinto; taikka
korkeakoulututkinto ja tehtävän edellyttämä perehtyneisyys;
komisariolla ja rikoskomisariolla:
a) poliisipäällystön tutkinto, poliisipäällystön virkatutkinto, poliisipäällystön tutkinnon A-osan suorittaminen, poliisin ylempi ammattikorkeakoulututkinto;
poliisin perustutkinnon tai poliisimiehistön virkatutkinnon lisäksi suoritettu korkeakoulututkinto; taikka
korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys poliisitoimeen;
suojelupoliisin ylietsivällä:
poliisialipäällystön erikoistumisopintojen suorittaminen, poliisialipäällystötutkinto, poliisipäällystön tutkinnon A-osan suorittaminen tai poliisialipäällystön virkatutkinto; taikka
korkeakoulututkinto ja tehtävän edellyttämä perehtyneisyys;
ylikonstaapelilla ja rikosylikonstaapelilla:
poliisialipäällystön erikoistumisopintojen suorittaminen, poliisialipäällystötutkinto, poliisipäällystön tutkinnon A-osan suorittaminen, poliisialipäällystön virkatutkinto;
poliisin perustutkinnon tai poliisimiehistön virkatutkinnon lisäksi suoritettu korkeakoulututkinto; taikka
korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys poliisitoimeen;
vanhemmalla rikoskonstaapelilla, vanhemmalla konstaapelilla ja etsivällä poliisin ammattikorkeakoulututkinto, poliisin perustutkinto tai poliisimiehistön virkatutkinto;
poliisilaitoksen ylivartijalla ja vartijalla soveltuva turvallisuusalan koulutus.
Poliisiammattikorkeakoulusta annetun lain 24 §:ssä tarkoitetussa koulutuksessa oleva opiskelija voidaan nimittää määräaikaiseen nuoremman konstaapelin virkasuhteeseen poliisin reserviin, opintoihin kuuluvan harjoittelun ajaksi sekä harjoittelun jälkeen yhteensä enintään vuoden ajaksi. Poliisiammattikorkeakoulussa poliisialipäällystön erikoistumis-opintoja suorittava opiskelija voidaan nimittää määräaikaiseen ylikonstaapelin, rikosylikonstaapelin tai ylietsivän virkasuhteeseen opintojen yhteydessä. Mainitussa pykälässä tarkoitetussa ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa oleva opiskelija voidaan nimittää määräaikaiseen komisarion, rikoskomisarion tai tarkastajan virkasuhteeseen opintojen yhteydessä.
Poliisiammattikorkeakoulusta annetun lain 24 §:ssä tarkoitetussa koulutuksessa oleva opiskelija tai poliisin perustutkinnon opiskelija voidaan nimittää määräaikaiseen nuoremman konstaapelin virkasuhteeseen opintoihin kuuluvan harjoittelun ajaksi sekä harjoittelun jälkeen yhteensä enintään vuoden ajaksi.
Poliisiammattikorkeakoulusta annetun lain 24 §:ssä tarkoitetussa koulutuksessa oleva opiskelija tai poliisin perustutkinnon opiskelija voidaan nimittää määräaikaiseen nuoremman konstaapelin virkasuhteeseen opintoihin kuuluvan harjoittelun ajaksi sekä harjoittelun jälkeen yhteensä enintään vuoden ajaksi. Poliisiammattikorkeakoulussa poliisialipäällystön erikoistumisopintoja suorittava opiskelija voidaan nimittää määräaikaiseen ylikonstaapelin, rikosylikonstaapelin tai ylietsivän virkasuhteeseen opintoihin kuuluvan harjoittelun ajaksi. Mainitussa pykälässä tarkoitetussa ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa oleva opiskelija voidaan nimittää määräaikaiseen komisarion, rikoskomisarion tai tarkastajan virkasuhteeseen opintoihin kuuluvan harjoittelun ajaksi.
A:lla 454/2026 muutettu 2 momentti tulee voimaan 1.1.2027. Aiempi sanamuoto kuuluu:
Poliisiammattikorkeakoulusta annetun lain 24 §:ssä tarkoitetussa koulutuksessa oleva opiskelija voidaan nimittää määräaikaiseen nuoremman konstaapelin virkasuhteeseen opintoihin kuuluvan harjoittelun ajaksi sekä harjoittelun jälkeen yhteensä enintään vuoden ajaksi. Poliisiammattikorkeakoulussa poliisialipäällystön erikoistumisopintoja suorittava opiskelija voidaan nimittää määräaikaiseen ylikonstaapelin, rikosylikonstaapelin tai ylietsivän virkasuhteeseen opintojen yhteydessä. Mainitussa pykälässä tarkoitetussa ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa oleva opiskelija voidaan nimittää määräaikaiseen komisarion, rikoskomisarion tai tarkastajan virkasuhteeseen opintojen yhteydessä.
Poliisiammattikorkeakoulusta annetun lain 24 §:ssä tarkoitetussa koulutuksessa oleva opiskelija tai poliisin perustutkinnon opiskelija voidaan nimittää määräaikaiseen nuoremman konstaapelin virkasuhteeseen opintoihin kuuluvan harjoittelun ajaksi sekä harjoittelun jälkeen yhteensä enintään vuoden ajaksi.
Poliisiammattikorkeakoulusta annetun lain 24 §:ssä tarkoitetussa koulutuksessa oleva opiskelija tai poliisin perustutkinnon opiskelija voidaan nimittää määräaikaiseen nuoremman konstaapelin virkasuhteeseen opintoihin kuuluvan harjoittelun ajaksi sekä harjoittelun jälkeen yhteensä enintään vuoden ajaksi. Poliisiammattikorkeakoulussa poliisialipäällystön erikoistumisopintoja suorittava opiskelija voidaan nimittää määräaikaiseen ylikonstaapelin, rikosylikonstaapelin tai ylietsivän virkasuhteeseen opintoihin kuuluvan harjoittelun ajaksi. Mainitussa pykälässä tarkoitetussa ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa oleva opiskelija voidaan nimittää määräaikaiseen komisarion, rikoskomisarion tai tarkastajan virkasuhteeseen opintoihin kuuluvan harjoittelun ajaksi.
16 §
Kelpoisuusvaatimuksena poliisin virkoihin on:
keskusrikospoliisin päälliköllä ja apulaispäälliköllä, Helsingin, Tampereen ja Turun kihlakunnan poliisilaitoksen hallinto-osaston johtajalla oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja perehtyneisyys tehtäväalueeseen;
suojelupoliisin päälliköllä oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja perehtyneisyys hallintotehtäviin;
oikeustieteellisten aineiden opettajalla oikeustieteen kandidaatin tutkinto;
rikosylitarkastajalla ja rikostarkastajalla ylempi korkeakoulututkinto tai ekonomin tutkinto sekä perehtyneisyys tehtäväalueeseen;
apulaispoliisipäälliköllä tehtävien laadun mukaan joko oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai poliisipäällystön virkatutkinto sekä perehtyneisyys tehtäväalueeseen;
poliisiopiston ja poliisikoulun johtajalla ja apulaisjohtajalla, keskusrikospoliisin osastopäälliköllä, suojelupoliisin osastopäälliköllä sekä keskusrikospoliisin laboratorion johtajalla soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys tehtäväalueeseen;
poliisin tekniikkakeskuksen päälliköllä diplomi-insinöörin tutkinto tai insinöörin tutkinto sekä perehtyneisyys tehtäväalueeseen;
keskusrikospoliisin rikoskemistillä, rikosinsinöörillä ja tutkijalla soveltuva ylempi korkeakoulututkinto;
muilla päällystöön kuuluvilla poliisimiehillä poliisipäällystön virkatutkinto tai soveltuva korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys tehtäväalueeseen;
alipäällystöön kuuluvilla poliisimiehillä poliisialipäällystön virkatutkinto tai soveltuva korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys tehtäväalueeseen;
nuoremmalla konstaapelilla poliisin perustutkinnon perusjakso 1:n suorittaminen tai kokelaskurssi; ja
muulla miehistöön kuuluvalla poliisimiehellä poliisin perustutkinto tai poliisimiehistön virkatutkinto.
16 §
Kelpoisuusvaatimuksena poliisin virkoihin on:
Poliisihallituksen poliisiylijohtajalla oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai poliisipäällystön tutkinnon lisäksi 3 momentissa tarkoitettu ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys poliisitoimeen ja hallintotehtäviin sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
Poliisihallituksen poliisijohtajalla oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai poliisipäällystön tutkinnon lisäksi 3 momentissa tarkoitettu ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
Poliisihallituksen resurssijohtajalla ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys tehtäväalueeseen sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
Poliisihallituksen lupahallintopäälliköllä, asehallintopäälliköllä ja arpajaishallintopäälliköllä oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai muu ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys tehtäväalueeseen sekä käytännössä osoitettu johtamistaito;
Poliisihallituksen poliisiylitarkastajalla oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai poliisipäällystön tutkinnon lisäksi 3 momentissa tarkoitettu ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys toimialaan kuuluviin tehtäviin;
keskusrikospoliisin päälliköllä oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai poliisipäällystön tutkinnon lisäksi suoritettu 3 momentissa tarkoitettu ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys hallinnonalan toimintaan ja tehtäväalueeseen sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
suojelupoliisin päälliköllä oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai poliisipäällystön tutkinnon lisäksi suoritettu 3 momentissa tarkoitettu ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys hallinnonalan toimintaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
suojelupoliisin apulaispäälliköllä tehtävien laadun mukaan joko oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai muu ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys tehtäväalueeseen;
keskusrikospoliisin apulaispäälliköllä oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai poliisipäällystön tutkinnon lisäksi suoritettu 3 momentissa tarkoitettu ylempi korkeakoulututkinto;
suojelupoliisin osastopäälliköllä ja keskusrikospoliisin laboratorion johtajalla ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys tehtäväalueeseen;
keskusrikospoliisin rikoskemistillä, rikosinsinöörillä ja tutkijalla ylempi korkeakoulututkinto;
poliisilakimiehellä ylempi oikeustieteellinen korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys tehtäväalueeseen;
rikosylitarkastajalla ja rikostarkastajalla ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys tehtäväalueeseen;
poliisilaitoksen päälliköllä oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai muu ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys tehtäväalueeseen ja hallinnonalan toimintaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
apulaispoliisipäälliköllä tehtävien laadun mukaan joko oikeustieteen kandidaatin tutkinto taikka poliisipäällystön tutkinto tai poliisipäällystön virkatutkinto sekä perehtyneisyys tehtäväalueeseen ja hallinnonalan toimintaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
komisariolla, rikoskomisariolla ja suojelupoliisin tarkastajalla poliisipäällystön tutkinto, poliisipäällystön virkatutkinto tai poliisipäällystön tutkinnon A-osan suorittaminen taikka korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys tehtäväalueeseen;
muilla päällystöön kuuluvilla poliisimiehillä poliisipäällystön tutkinto tai poliisipäällystön virkatutkinto taikka korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys tehtäväalueeseen;
alipäällystöön kuuluvilla poliisimiehillä poliisialipäällystötutkinto tai poliisipäällystön tutkinnon A-osan suorittaminen taikka korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys tehtäväalueeseen;
muulla miehistöön kuuluvalla poliisimiehellä poliisialan ammattikorkeakoulututkinto tai poliisin perustutkinto taikka poliisimiehistön virkatutkinto.
Poliisiammattikorkeakoulusta annetun lain 24 §:ssä tarkoitetussa koulutuksessa oleva opiskelija tai poliisin perustutkinnon opiskelija voidaan nimittää määräaikaiseen nuoremman konstaapelin virkasuhteeseen opintoihin kuuluvan harjoittelun ajaksi sekä harjoittelun jälkeen yhteensä enintään vuoden ajaksi.
Poliisipäällystön tutkinnon lisäksi suoritettava soveltuva ylempi korkeakoulututkinto on sisäministeriön sekä Tampereen yliopiston ja Turun yliopiston välillä tehdyissä yhteistyösopimuksissa tarkoitettu hallintotieteiden tai valtiotieteiden maisterin tutkinto.
16 §
Kelpoisuusvaatimuksena on:
Poliisihallituksen poliisijohtajalla ylempi korkeakoulututkinto, tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus, käytännössä osoitettu johtamistaito, johtamiskokemus ja perehtyneisyys poliisitoimeen;
Poliisihallituksen lupahallintopäälliköllä, tiedonhallintapäälliköllä, asehallintopäälliköllä ja arpajaishallintopäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto, tehtävän edellyttämä perehtyneisyys ja käytännössä osoitettu johtamistaito;
Poliisihallituksen poliisiylitarkastajalla ylempi korkeakoulututkinto, tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus ja perehtyneisyys poliisitoimeen;
suojelupoliisin apulaispäälliköllä ja suojelupoliisin osastopäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto, tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus, käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
keskusrikospoliisin apulaispäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto, tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus, perehtyneisyys poliisitoimeen, käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
keskusrikospoliisin rikosylitarkastajalla muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto, poliisipäällystön tutkinnon tai poliisipäällystön virkatutkinnon lisäksi suoritettu ylempi korkeakoulututkinto tai poliisin ylempi ammattikorkeakoulututkinto, perehtyneisyys poliisitoimeen, käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
keskusrikospoliisin laboratorionjohtajalla ylempi korkeakoulututkinto, tehtävän edellyttämä perehtyneisyys, käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
apulaispoliisipäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto, poliisipäällystön tutkinto tai poliisipäällystön virkatutkinto, tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus, käytännössä osoitettu johtamistaito, johtamiskokemus ja perehtyneisyys poliisitoimeen;
poliisilakimiehellä muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto, tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus ja tehtävän sitä edellyttäessä käytännössä osoitettu johtamistaito;
poliisitarkastajalla:
poliisipäällystön tutkinto, poliisipäällystön virkatutkinto tai poliisin ylempi ammattikorkeakoulututkinto; taikka
korkeakoulututkinto ja tehtävän edellyttämä perehtyneisyys;
rikostarkastajalla sekä paikallispoliisin rikosylitarkastajalla ylempi korkeakoulututkinto ja tehtävän edellyttämä perehtyneisyys;
suojelupoliisin ylitarkastajalla tehtävän sitä edellyttäessä käytännössä osoitettu johtamistaito ja:
poliisipäällystön tutkinto, poliisipäällystön virkatutkinto tai poliisin ylempi ammattikorkeakoulututkinto; taikka
korkeakoulututkinto ja tehtävän edellyttämä perehtyneisyys;
ylikomisariolla ja rikosylikomisariolla käytännössä osoitettu johtamistaito ja:
poliisipäällystön tutkinto, poliisipäällystön virkatutkinto, poliisin ylempi ammattikorkeakoulututkinto;
poliisin perustutkinnon tai poliisimiehistön virkatutkinnon lisäksi suoritettu korkeakoulututkinto; tai
korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys poliisitoimeen;
suojelupoliisin tarkastajalla:
poliisipäällystön tutkinto, poliisipäällystön virkatutkinto, poliisipäällystön tutkinnon A-osan suorittaminen tai poliisin ylempi ammattikorkeakoulututkinto; taikka
korkeakoulututkinto ja tehtävän edellyttämä perehtyneisyys;
komisariolla ja rikoskomisariolla:
a) poliisipäällystön tutkinto, poliisipäällystön virkatutkinto, poliisipäällystön tutkinnon A-osan suorittaminen, poliisin ylempi ammattikorkeakoulututkinto;
poliisin perustutkinnon tai poliisimiehistön virkatutkinnon lisäksi suoritettu korkeakoulututkinto; taikka
korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys poliisitoimeen;
suojelupoliisin ylietsivällä:
poliisialipäällystön erikoistumisopintojen suorittaminen, poliisialipäällystötutkinto, poliisipäällystön tutkinnon A-osan suorittaminen tai poliisialipäällystön virkatutkinto; taikka
korkeakoulututkinto ja tehtävän edellyttämä perehtyneisyys;
ylikonstaapelilla ja rikosylikonstaapelilla:
poliisialipäällystön erikoistumisopintojen suorittaminen, poliisialipäällystötutkinto, poliisipäällystön tutkinnon A-osan suorittaminen, poliisialipäällystön virkatutkinto;
poliisin perustutkinnon tai poliisimiehistön virkatutkinnon lisäksi suoritettu korkeakoulututkinto; taikka
korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys poliisitoimeen;
vanhemmalla rikoskonstaapelilla, vanhemmalla konstaapelilla ja etsivällä poliisin ammattikorkeakoulututkinto, poliisin perustutkinto tai poliisimiehistön virkatutkinto;
poliisilaitoksen ylivartijalla ja vartijalla soveltuva turvallisuusalan koulutus.
Poliisiammattikorkeakoulusta annetun lain 24 §:ssä tarkoitetussa koulutuksessa oleva opiskelija voidaan nimittää määräaikaiseen nuoremman konstaapelin virkasuhteeseen opintoihin kuuluvan harjoittelun ajaksi sekä harjoittelun jälkeen yhteensä enintään vuoden ajaksi. Poliisiammattikorkeakoulussa poliisialipäällystön erikoistumisopintoja suorittava opiskelija voidaan nimittää määräaikaiseen ylikonstaapelin, rikosylikonstaapelin tai ylietsivän virkasuhteeseen opintojen yhteydessä. Mainitussa pykälässä tarkoitetussa ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa oleva opiskelija voidaan nimittää määräaikaiseen komisarion, rikoskomisarion tai tarkastajan virkasuhteeseen opintojen yhteydessä.
16 a §
Kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista niiden virkojen osalta, joissa säädettynä kelpoisuusvaatimuksena on korkeakoulututkinto, säädetään julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:ssä.
Kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista niiden virkojen osalta, joissa säädettynä kelpoisuusvaatimuksena on korkeakoulututkinto, säädetään julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:ssä.
Kielitaitoa koskevana kelpoisuusvaatimuksena muussa kuin 1 momentissa tarkoitetussa poliisimiehen virassa on kaksikielisessä viranomaisessa viranomaisen virka-alueen väestön enemmistön kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito sekä toisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Yksikielisessä viranomaisessa edellytetään viranomaisen kielen hyvää suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa.
Kaksikielisen poliisilaitoksen alueellisessa yksikössä, jonka enemmistön kieli on toinen kuin poliisilaitoksen enemmistön kieli, kielitaitoa koskevana kelpoisuusvaatimuksena muussa kuin 1 momentissa tarkoitetussa poliisimiehen virassa on alueellisen yksikön toimialueen väestön enemmistön kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito sekä toisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito.
16 a §
Kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista niiden virkojen osalta, joissa säädettynä kelpoisuusvaatimuksena on korkeakoulututkinto, säädetään julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:ssä.
Kielitaitoa koskevana kelpoisuusvaatimuksena muussa kuin 1 momentissa tarkoitetussa poliisimiehen virassa on kaksikielisessä viranomaisessa viranomaisen virka-alueen väestön enemmistön kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito sekä toisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Yksikielisessä viranomaisessa edellytetään viranomaisen kielen hyvää suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa.
Kaksikielisen poliisilaitoksen alueellisessa yksikössä, jonka enemmistön kieli on toinen kuin poliisilaitoksen enemmistön kieli, kielitaitoa koskevana kelpoisuusvaatimuksena muussa kuin 1 momentissa tarkoitetussa poliisimiehen virassa on alueellisen yksikön toimialueen väestön enemmistön kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito sekä toisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito.
16 b §
Kielitaitoa koskevana kelpoisuusvaatimuksena poliisilaitoksen vartijan ja ylivartijan virassa on kaksikielisessä viranomaisessa joko suomen tai ruotsin kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito. Yksikielisessä viranomaisessa edellytetään viranomaisen kielen hyvää suullista ja kirjallista taitoa. Kun kaksikielisessä viranomaisessa täytetään poliisilaitoksen vartijan tai ylivartijan virkaa, on kiinnitettävä huomiota siihen, että suomen ja ruotsin kielen käyttämistä edellyttävät virkatehtävät voidaan jakaa asianomaista kieltä taitavien henkilöiden suoritettaviksi.
16 b §
Kielitaitoa koskevana kelpoisuusvaatimuksena poliisilaitoksen vartijan ja ylivartijan virassa on kaksikielisessä viranomaisessa joko suomen tai ruotsin kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito. Yksikielisessä viranomaisessa edellytetään viranomaisen kielen hyvää suullista ja kirjallista taitoa. Kun kaksikielisessä viranomaisessa täytetään poliisilaitoksen vartijan tai ylivartijan virkaa, on kiinnitettävä huomiota siihen, että suomen ja ruotsin kielen käyttämistä edellyttävät virkatehtävät voidaan jakaa asianomaista kieltä taitavien henkilöiden suoritettaviksi.
16 c §
Edellä 16 §:n 1 momentin 23 kohdassa sekä 16 a §:n 2 ja 3 momentissa säädettyjä kelpoisuusvaatimuksia ei sovelleta nimitettäessä poliisin perustutkintoon kuuluvaa työharjoittelujaksoa tai kenttätyöjaksoa suorittava opiskelija nuoremman konstaapelin määräaikaiseen virkasuhteeseen.
16 c §
Edellä 16 §:n 1 momentin 23 kohdassa sekä 16 a §:n 2 ja 3 momentissa säädettyjä kelpoisuusvaatimuksia ei sovelleta nimitettäessä poliisin perustutkintoon kuuluvaa työharjoittelujaksoa tai kenttätyöjaksoa suorittava opiskelija nuoremman konstaapelin määräaikaiseen virkasuhteeseen.
17 §
Keskusrikospoliisin päällikön ja suojelupoliisin päällikön nimittää tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä virkaa haettavaksi julistamatta.
Sisäasiainministeriö nimittää poliisiopiston ja poliisikoulun johtajan sekä poliisin tekniikkakeskuksen päällikön samoin kuin lääninhallituksen esityksestä Helsingin poliisilaitoksen poliisipäällikön ja apulaispoliisipäällikön.
17 §
Poliisihallituksen poliisiylijohtajan, keskusrikospoliisin päällikön ja suojelupoliisin päällikön nimittää valtioneuvoston yleisistunto.
Sisäministeriö nimittää poliisilaitoksen päällikön kuultuaan poliisiylijohtajaa.
18 §
Muun kuin 17 §:n 2 momentissa tarkoitetun poliisipäällikön ja apulaispoliisipäällikön nimittää lääninhallitus.
19 §
Poliisihallitus, keskusrikospoliisi, suojelupoliisi ja poliisilaitos nimittää muut yksikkönsä virkamiehet kuin ne virkamiehet, joiden nimittämisestä säädetään erikseen sekä ottaa työsopimussuhteisen henkilökunnan.
Poliisilaitos, keskusrikospoliisi, suojelupoliisi, liikkuva poliisi, poliisiopisto, poliisikoulu ja poliisin tekniikkakeskus nimittää muut kuin 17 ja 18 §:ssä mainitut yksikkönsä virkamiehet sekä ottaa työsopimussuhteessa olevan henkilökunnan.
Poliisihallitus, poliisilaitos, keskusrikospoliisi ja suojelupoliisi nimittää muut kuin 17 §:ssä tarkoitetut yksikkönsä virkamiehet sekä ottaa työsopimussuhteisen henkilökunnan.
19 §
Poliisilaitos, keskusrikospoliisi, suojelupoliisi, liikkuva poliisi, poliisiopisto, poliisikoulu ja poliisin tekniikkakeskus nimittää muut kuin 17 ja 18 §:ssä mainitut yksikkönsä virkamiehet sekä ottaa työsopimussuhteessa olevan henkilökunnan.
19 §
Poliisihallitus, poliisilaitos, keskusrikospoliisi ja suojelupoliisi nimittää muut kuin 17 §:ssä tarkoitetut yksikkönsä virkamiehet sekä ottaa työsopimussuhteisen henkilökunnan.
19 §
Poliisihallitus, keskusrikospoliisi, suojelupoliisi ja poliisilaitos nimittää muut yksikkönsä virkamiehet kuin ne virkamiehet, joiden nimittämisestä säädetään erikseen sekä ottaa työsopimussuhteisen henkilökunnan.
20 §
Vanhemman konstaapelin, vanhemman rikoskonstaapelin ja nuoremman konstaapelin virka voidaan täyttää sitä haettavaksi julistamatta.
21 §
Virkavapauden myöntää nimittävä viranomainen 2 momentissa säädetyin poikkeuksin.
Virkavapauden myöntää nimittävä viranomainen 2 ja 3 momentissa säädetyin poikkeuksin.
Valtioneuvosto myöntää virkavapauden Poliisihallituksen poliisiylijohtajalle, keskusrikospoliisin päällikölle ja suojelupoliisin päällikölle. Sisäministeriö myöntää kuitenkin edellä mainituille virkamiehille virkavapauden, jonka saamiseen virkamiehellä on lain tai virkaehtosopimuksen nojalla oikeus, ja muun virkavapauden, joka kestää enintään vuoden.
Valtioneuvosto myöntää virkavapauden 17 §:n 1 momentissa mainitulle virkamiehelle. Sisäasiainministeriö myöntää kuitenkin 17 §:n 1 momentissa mainitulle virkamiehelle virkavapauden, jonka saamiseen virkamiehellä on lain tai virkaehtosopimuksen nojalla oikeus, ja muun virkavapauden, joka kestää enintään vuoden.
Valtioneuvosto myöntää virkavapauden 17 §:n 1 momentissa mainitulle virkamiehelle. Sisäasiainministeriö myöntää kuitenkin 17 §:n 1 momentissa mainitulle virkamiehelle virkavapauden, jonka saamiseen virkamiehellä on lain tai virkaehtosopimuksen nojalla oikeus, ja muun virkavapauden, joka kestää enintään vuoden.
Valtioneuvosto myöntää virkavapauden Poliisihallituksen poliisiylijohtajalle, keskusrikospoliisin päällikölle ja suojelupoliisin päällikölle. Sisäministeriö myöntää kuitenkin edellä mainituille virkamiehille ja Poliisihallitus poliisilaitoksen päällikölle virkavapauden, jonka saamiseen virkamiehellä on lain tai virkaehtosopimuksen nojalla oikeus, ja muun virkavapauden, joka kestää enintään vuoden.
21 §
Virkavapauden myöntää nimittävä viranomainen 2 ja 3 momentissa säädetyin poikkeuksin.
Valtioneuvosto myöntää virkavapauden 17 §:n 1 momentissa mainitulle virkamiehelle. Sisäasiainministeriö myöntää kuitenkin 17 §:n 1 momentissa mainitulle virkamiehelle virkavapauden, jonka saamiseen virkamiehellä on lain tai virkaehtosopimuksen nojalla oikeus, ja muun virkavapauden, joka kestää enintään vuoden.
Poliisilaitos myöntää virkavapauden myös sisäasiainministeriön tai lääninhallituksen nimittämälle alaiselleen virkamiehelle silloin, kun kyse on virkavapaudesta, jonka saamiseen virkamiehellä on lain tai virkaehtosopimuksen nojalla oikeus, ja muun virkavapauden, joka kestää enintään vuoden.
21 §
Virkavapauden myöntää nimittävä viranomainen 2 momentissa säädetyin poikkeuksin.
Valtioneuvosto myöntää virkavapauden 17 §:n 1 momentissa mainitulle virkamiehelle. Sisäasiainministeriö myöntää kuitenkin 17 §:n 1 momentissa mainitulle virkamiehelle virkavapauden, jonka saamiseen virkamiehellä on lain tai virkaehtosopimuksen nojalla oikeus, ja muun virkavapauden, joka kestää enintään vuoden.
22 §
Virkamieheksi nimittämisestä valtion virkamieslain (750/1994) 9 §:n 1 momentin nojalla päättää nimittävä viranomainen.
Virkamieheksi nimittämisestä valtion virkamieslain (750/94) 9 §:n 1 momentin nojalla päättää nimittävä viranomainen 2 momentissa säädetyin poikkeuksin.
Virkamieheksi nimittämisestä valtion virkamieslain (750/1994) 9 §:n 1 momentin nojalla päättää nimittävä viranomainen.
Poliisihallituksen poliisiylijohtajan, keskusrikospoliisin päällikön ja suojelupoliisin päällikön nimittää määräaikaiseen virkasuhteeseen enintään vuodeksi sisäministeriö ja yli vuodeksi valtioneuvoston yleisistunto.
Poliisilaitos päättää nimittämisestä apulaispoliisipäällikön määräaikaiseen virkasuhteeseen enintään vuodeksi.
Edellä 17 §:n 1 momentissa tarkoitetun virkamiehen nimittää määräaikaiseen virkasuhteeseen enintään vuodeksi sisäasiainministeriö ja yli vuodeksi valtioneuvoston yleisistunto.
Poliisihallituksen poliisiylijohtajan, keskusrikospoliisin päällikön ja suojelupoliisin päällikön nimittää määräaikaiseen virkasuhteeseen enintään vuodeksi sisäministeriö ja yli vuodeksi valtioneuvoston yleisistunto. Poliisilaitoksen päällikön nimittää määräaikaiseen virkasuhteeseen enintään vuodeksi Poliisihallitus ja yli vuodeksi sisäministeriö.
22 §
Virkamieheksi nimittämisestä valtion virkamieslain (750/94) 9 §:n 1 momentin nojalla päättää nimittävä viranomainen 2 momentissa säädetyin poikkeuksin.
Poliisilaitos päättää nimittämisestä apulaispoliisipäällikön määräaikaiseen virkasuhteeseen enintään vuodeksi.
Edellä 17 §:n 1 momentissa tarkoitetun virkamiehen nimittää määräaikaiseen virkasuhteeseen enintään vuodeksi sisäasiainministeriö ja yli vuodeksi valtioneuvosto.
22 §
Virkamieheksi nimittämisestä valtion virkamieslain (750/1994) 9 §:n 1 momentin nojalla päättää nimittävä viranomainen.
Edellä 17 §:n 1 momentissa tarkoitetun virkamiehen nimittää määräaikaiseen virkasuhteeseen enintään vuodeksi sisäasiainministeriö ja yli vuodeksi valtioneuvoston yleisistunto.
23 §
Sivutoimiluvan myöntää nimittävä viranomainen. Poliisihallituksen poliisiylijohtajalle, keskusrikospoliisin päällikölle ja suojelupoliisin päällikölle sivutoimiluvan myöntää kuitenkin sisäministeriö.
Sivutoimiluvan myöntää nimittävä viranomainen. Edellä 17 §:n 1 momentissa mainitulle virkamiehelle sivutoimiluvan myöntää kuitenkin sisäasiainministeriö.
Sivutoimiluvan myöntää nimittävä viranomainen. Edellä 17 §:n 1 momentissa mainitulle virkamiehelle sivutoimiluvan myöntää kuitenkin ministeriö.
Sivutoimiluvan myöntää nimittävä viranomainen. Poliisihallituksen poliisiylijohtajalle, keskusrikospoliisin päällikölle ja suojelupoliisin päällikölle sivutoimiluvan myöntää kuitenkin sisäministeriö ja poliisilaitoksen päällikölle Poliisihallitus.
Virkamiehen on viipymättä ilmoitettava valtion virkamieslain 18 §:n 3 momentissa tarkoitetusta sivutoimesta 1 momentissa tarkoitetulle viranomaiselle.
Virkamiehen on viipymättä ilmoitettava valtion virkamieslain 18 §:n 3 momentissa tarkoitetusta sivutoimesta 1 momentissa tarkoitetulle viranomaiselle.
23 §
Sivutoimiluvan myöntää nimittävä viranomainen. Edellä 17 §:n 1 momentissa mainitulle virkamiehelle sivutoimiluvan myöntää kuitenkin ministeriö.
Virkamiehen on viipymättä ilmoitettava valtion virkamieslain 18 §:n 3 momentissa tarkoitetusta sivutoimesta 1 momentissa tarkoitetulle viranomaiselle.
24 §
Alipäällystöön ja miehistöön kuuluva poliisimies on velvollinen eroamaan virastaan täyttäessään 60 vuotta.
Keskusrikospoliisin, suojelupoliisin, liikkuvan poliisin, poliisiopiston ja poliisikoulun päällystöön kuuluva poliisimies sekä paikallispoliisin päällystöön kuuluva poliisimies, nimismiestä, poliisipäällikköä ja apulaispoliisipäällikköä lukuun ottamatta, on velvollinen eroamaan virastaan täyttäessään 63 vuotta.
25 §
Poliisipäällikön vuosiloman vahvistaa Poliisihallitus. Poliisin muun henkilöstön vuosiloman vahvistamisesta on voimassa, mitä yksikön ohjesäännössä tai työjärjestyksessä määrätään.
Nimismiehen ja poliisipäällikön vuosiloman vahvistaa poliisin lääninjohto. Poliisin muun henkilöstön vuosiloman vahvistamisesta on voimassa, mitä yksikön ohjesäännössä määrätään.
25 §
Nimismiehen ja poliisipäällikön vuosiloman vahvistaa poliisin lääninjohto. Poliisin muun henkilöstön vuosiloman vahvistamisesta on voimassa, mitä yksikön ohjesäännössä määrätään.
25 §
Poliisipäällikön vuosiloman vahvistaa Poliisihallitus. Poliisin muun henkilöstön vuosiloman vahvistamisesta on voimassa, mitä yksikön ohjesäännössä tai työjärjestyksessä määrätään.
26 §
Virkamiehen irtisanoo valtion virkamieslain 25 tai 26 §:n nojalla nimittävä viranomainen. Nimittävä viranomainen myös purkaa virkasuhteen.
Virkamiehen irtisanoo valtion virkamieslain 25 tai 26 §:n nojalla nimittävä viranomainen. Nimittävä viranomainen myös purkaa virkasuhteen.
Valtion virkamieslain 27 §:n nojalla virkamiehen irtisanoo asianomainen virasto. Poliisihallituksen poliisiylijohtajan, keskusrikospoliisin päällikön ja suojelupoliisin päällikön irtisanoo kuitenkin sisäministeriö ja poliisilaitoksen päällikön Poliisihallitus.
Valtion virkamieslain 27 §:n nojalla virkamiehen irtisanoo asianomainen virasto. Edellä 17 §:n 1 momentissa mainitun virkamiehen irtisanoo kuitenkin sisäasiainministeriö. Nimismiehen ja poliisipäällikön sekä 17 §:n 2 momentissa mainitun viraston päällikön irtisanoo nimittävä viranomainen.
Valtion virkamieslain 27 §:n nojalla virkamiehen irtisanoo asianomainen virasto. Edellä 17 §:n 1 momentissa mainitun virkamiehen irtisanoo kuitenkin sisäasiainministeriö. Poliisipäällikön sekä 17 §:n 2 momentissa mainitun viraston päällikön irtisanoo nimittävä viranomainen.
Valtion virkamieslain 27 §:n nojalla virkamiehen irtisanoo asianomainen virasto. Poliisihallituksen poliisiylijohtajan, keskusrikospoliisin päällikön, suojelupoliisin päällikön ja poliisilaitoksen päällikön irtisanoo kuitenkin sisäministeriö.
26 §
Virkamiehen irtisanoo valtion virkamieslain 25 tai 26 §:n nojalla nimittävä viranomainen. Nimittävä viranomainen myös purkaa virkasuhteen.
Valtion virkamieslain 27 §:n nojalla virkamiehen irtisanoo asianomainen virasto. Edellä 17 §:n 1 momentissa mainitun virkamiehen irtisanoo kuitenkin sisäasiainministeriö. Poliisipäällikön sekä 17 §:n 2 momentissa mainitun viraston päällikön irtisanoo nimittävä viranomainen.
27 §
Virkamiehelle annettavasta varoituksesta, lomauttamisesta ja virkasuhteen muuttamisesta osa-aikaiseksi päättää nimittävä viranomainen. Poliisihallituksen poliisiylijohtajan, keskusrikospoliisin päällikön ja suojelupoliisin päällikön osalta päätöksen tekee kuitenkin sisäministeriö.
Virkamiehelle annettavasta varoituksesta, lomauttamisesta ja virkasuhteen muuttamisesta osa-aikaiseksi päättää nimittävä viranomainen. Edellä 17 §:n 1 momentissa tarkoitetun virkamiehen osalta päätöksen tekee kuitenkin sisäasiainministeriö.
Virkamiehelle annettavasta varoituksesta, lomauttamisesta ja virkasuhteen muuttamisesta osa-aikaiseksi päättää nimittävä viranomainen. Edellä 17 §:n 1 momentissa tarkoitetun virkamiehen osalta päätöksen tekee kuitenkin ministeriö.
27 §
Virkamiehelle annettavasta varoituksesta, lomauttamisesta ja virkasuhteen muuttamisesta osa-aikaiseksi päättää nimittävä viranomainen. Edellä 17 §:n 1 momentissa tarkoitetun virkamiehen osalta päätöksen tekee kuitenkin sisäasiainministeriö.
27 §
Virkamiehelle annettavasta varoituksesta, lomauttamisesta ja virkasuhteen muuttamisesta osa-aikaiseksi päättää nimittävä viranomainen. Edellä 17 §:n 1 momentissa tarkoitetun virkamiehen osalta päätöksen tekee kuitenkin ministeriö.
27 §
Virkamiehelle annettavasta varoituksesta, lomauttamisesta ja virkasuhteen muuttamisesta osa-aikaiseksi päättää nimittävä viranomainen. Poliisihallituksen poliisiylijohtajan, keskusrikospoliisin päällikön ja suojelupoliisin päällikön osalta päätöksen tekee kuitenkin sisäministeriö.
28 §
Poliisihallituksella tulee olla työjärjestys, jonka poliisiylijohtaja vahvistaa. Keskusrikospoliisilla, suojelupoliisilla ja poliisilaitoksella tulee olla ohjesääntö, jonka yksikkö vahvistaa.
Keskusrikospoliisilla, suojelupoliisilla, liikkuvalla poliisilla, poliisiopistolla, poliisikoululla, poliisin tekniikkakeskuksella ja poliisilaitoksella tulee olla ohjesääntö, jonka yksikkö vahvistaa.
Yhteistoiminta-alueen ohjesäännön vahvistaa Poliisihallitus.
Yhteistoiminta-alueen ohjesäännön vahvistaa poliisin lääninjohto. Poliisin hallinnosta annetun lain 8 §:n 3 momentissa tarkoitetussa tapauksessa ohjesäännön vahvistaa sisäasiainministeriö.
Työjärjestyksessä tai ohjesäännössä voidaan antaa asetuksella yksikön päällikön ratkaistaviksi säädettyjä asioita yksikön muun virkamiehen ratkaistaviksi.
Ohjesäännössä voidaan antaa asetuksella yksikön päällikön ratkaistaviksi säädettyjä asioita yksikön muun virkamiehen ratkaistaviksi.
28 §
Keskusrikospoliisilla, suojelupoliisilla, liikkuvalla poliisilla, poliisiopistolla, poliisikoululla, poliisin tekniikkakeskuksella ja poliisilaitoksella tulee olla ohjesääntö, jonka yksikkö vahvistaa.
Yhteistoiminta-alueen ohjesäännön vahvistaa poliisin lääninjohto. Poliisin hallinnosta annetun lain 8 §:n 3 momentissa tarkoitetussa tapauksessa ohjesäännön vahvistaa sisäasiainministeriö.
Ohjesäännössä voidaan antaa asetuksella yksikön päällikön ratkaistaviksi säädettyjä asioita yksikön muun virkamiehen ratkaistaviksi.
28 §
Poliisihallituksella tulee olla työjärjestys, jonka poliisiylijohtaja vahvistaa. Keskusrikospoliisilla, suojelupoliisilla ja poliisilaitoksella tulee olla ohjesääntö, jonka yksikkö vahvistaa.
Yhteistoiminta-alueen ohjesäännön vahvistaa Poliisihallitus.
Työjärjestyksessä tai ohjesäännössä voidaan antaa asetuksella yksikön päällikön ratkaistaviksi säädettyjä asioita yksikön muun virkamiehen ratkaistaviksi.
29 §
Liikkuvan poliisin alipäällystön ja miehistön lääkärintarkastus suoritetaan kerran vuodessa valtion kustannuksella.
30 §
Helsingin poliisilaitoksen poliisipäälliköllä on poliisikomentajan arvonimi. Keskusrikospoliisin ja suojelupoliisin päälliköllä on poliisineuvoksen arvonimi. Keskusrikospoliisin laboratorionjohtajalla on professorin arvonimi, jos hänellä on dosentin pätevyys.
Helsingin poliisilaitoksen poliisipäälliköllä on poliisikomentajan arvonimi. Keskusrikospoliisin ja suojelupoliisin päälliköllä sekäpoliisiopiston johtajalla on poliisineuvoksen arvonimi.
Marraskuun 30 päivänä 1996 taikka joulukuun 31 päivänä 2008 nimismiehen, apulaisnimismiehen tai poliisipäällikön vakinaisessa virassa ollut virkamies voi käyttää nimismiehen arvonimeä sekä mainittuina ajankohtina tai joulukuun 31 päivänä 2013 poliisimestarin, poliisipäällikön tai apulaispoliisipäällikön vakinaisessa virassa ollut virkamies poliisimestarin arvonimeä niin kauan, kuin hän on poliisipäällikön, apulaispoliisipäällikön, johtavan kihlakunnanvoudin, kihlakunnanvoudin, johtavan kihlakunnansyyttäjän, kihlakunnansyyttäjän, poliisilakimiehen tai rikosylitarkastajan virassa sekä näistä viroista eläkkeelle jäätyään.
Elokuun 31 päivänä 1997 lääninpoliisineuvoksen vakinaisessa virassa ollut virkamies voi käyttää lääninpoliisineuvoksen arvonimeä niin kauan kuin hän on lääninpoliisijohtajan tai lääninhallituksen poliisiylitarkastajan taikka lääninpoliisiylitarkastajan virassa sekä näistä viroista eläkkeelle jäätyään.
30 §
Helsingin poliisilaitoksen poliisipäälliköllä on poliisikomentajan arvonimi. Keskusrikospoliisin ja suojelupoliisin päälliköllä sekäpoliisiopiston johtajalla on poliisineuvoksen arvonimi.
30 §
Helsingin poliisilaitoksen poliisipäälliköllä on poliisikomentajan arvonimi. Keskusrikospoliisin ja suojelupoliisin päälliköllä on poliisineuvoksen arvonimi. Keskusrikospoliisin laboratorionjohtajalla on professorin arvonimi, jos hänellä on dosentin pätevyys.
Marraskuun 30 päivänä 1996 taikka joulukuun 31 päivänä 2008 nimismiehen, apulaisnimismiehen tai poliisipäällikön vakinaisessa virassa ollut virkamies voi käyttää nimismiehen arvonimeä sekä mainittuina ajankohtina tai joulukuun 31 päivänä 2013 poliisimestarin, poliisipäällikön tai apulaispoliisipäällikön vakinaisessa virassa ollut virkamies poliisimestarin arvonimeä niin kauan, kuin hän on poliisipäällikön, apulaispoliisipäällikön, johtavan kihlakunnanvoudin, kihlakunnanvoudin, johtavan kihlakunnansyyttäjän, kihlakunnansyyttäjän, poliisilakimiehen tai rikosylitarkastajan virassa sekä näistä viroista eläkkeelle jäätyään.
Elokuun 31 päivänä 1997 lääninpoliisineuvoksen vakinaisessa virassa ollut virkamies voi käyttää lääninpoliisineuvoksen arvonimeä niin kauan kuin hän on lääninpoliisijohtajan tai lääninhallituksen poliisiylitarkastajan taikka lääninpoliisiylitarkastajan virassa sekä näistä viroista eläkkeelle jäätyään.
31 §
Poliisin museoita ovat Poliisiammattikorkeakoulun yhteydessä toimiva Poliisimuseo ja keskusrikospoliisin ylläpitämä Rikosmuseo. Poliisilaitosten yhteydessä voi olla poliisilaitosten museokokoelmia.
Suojelupoliisin päällikköä, keskusrikospoliisin päällikköä ja nimismiestä sekä poliisipäällikköä syytetään virkarikoksesta hovioikeudessa.
31 §
Suojelupoliisin päällikköä, keskusrikospoliisin päällikköä ja nimismiestä sekä poliisipäällikköä syytetään virkarikoksesta hovioikeudessa.
31 §
Poliisin museoita ovat Poliisiammattikorkeakoulun yhteydessä toimiva Poliisimuseo ja keskusrikospoliisin ylläpitämä Rikosmuseo. Poliisilaitosten yhteydessä voi olla poliisilaitosten museokokoelmia.
32 §
Poliisille kuuluvien erityistä ammattitaitoa vaativien tehtävien suorittamista varten voi Poliisihallitus muodostaa poliisin henkilöstöstä erityisryhmiä.
Poliisille kuuluvien erityistä ammattitaitoa vaativien tehtävien suorittamista varten voi poliisin ylijohto ja poliisin lääninjohto poliisin ylijohdon antamien ohjeiden mukaan muodostaa poliisin henkilöstöstä erityisryhmiä.
32 §
Poliisille kuuluvien erityistä ammattitaitoa vaativien tehtävien suorittamista varten voi poliisin ylijohto ja poliisin lääninjohto poliisin ylijohdon antamien ohjeiden mukaan muodostaa poliisin henkilöstöstä erityisryhmiä.
32 §
Poliisille kuuluvien erityistä ammattitaitoa vaativien tehtävien suorittamista varten voi Poliisihallitus muodostaa poliisin henkilöstöstä erityisryhmiä.
33 §
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1996. Asetuksen 16–18 §:ää sovelletaan kuitenkin jo 1 päivästä huhtikuuta 1996.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä jou- lukuuta 1996. Asetuksen 16―18 §:ää sovelletaan kuitenkin jo 1 päivästä huhtikuuta 1996.
Tällä asetuksella kumotaan poliisin hallinnosta 24 päivänä huhtikuuta 1992 annettu asetus (359/92) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Tällä asetuksella kumotaan poliisin hallinnosta 24 päivänä huhtikuuta 1992 annettu asetus (359/92) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
33 §
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1996. Asetuksen 16–18 §:ää sovelletaan kuitenkin jo 1 päivästä huhtikuuta 1996.
Tällä asetuksella kumotaan poliisin hallinnosta 24 päivänä huhtikuuta 1992 annettu asetus (359/92) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
34 §
Virkamiehellä, joka on marraskuun 30 päivänä 1996 poliisimestarin tai apulaispoliisimestarin virassa, eroamisikä on edellä 24 §:ssä säädetystä poiketen 63 vuotta.
487/1997
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1997.
1273/1997
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1998.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
183/1998
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1998.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
355/1999
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1999.
139/2000
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2000.
989/2000
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2000.
182/2001
Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä maaliskuuta 2001.
706/2002
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2002.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
224/2003
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2003.
286/2004
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2004.
Virkamies, joka on nimitetty poliisihallinnon virkaan ennen tämän asetuksen voimaantuloa, on asetuksen voimaan tultua edelleen kielitaidon osalta kelpoinen virkaan.
Mitä 16 a §:n 2 momentissa säädetään, ei sovelleta nimitettäessä poliisin perustutkinnon 1.5.2004–10.11.2006 välisenä aikana suorittanut henkilö poliisin perustutkinnon suorittamisen jälkeen poliisimiehen virkaan tai määräaikaiseen virkasuhteeseen eikä tämän henkilön siirtyessä toiseen kielitaitoa koskevien kelpoisuusvaatimusten osalta vastaavaan poliisimiehen virkaan tai määräaikaiseen virkasuhteeseen. (28.4.2005/267)
266/2005
Tämä asetus tulee voimaan 6 päivänä toukokuuta 2005.
282/2005
Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä toukokuuta 2005.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
1032/2007
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen voimaantulon edellyttämiin toimenpiteisiin.
74/2008
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2008.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
516/2009
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
1010/2009
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
257/2010
Tämä asetus tulee voimaan 20 päivänä huhtikuuta 2010.
1029/2011
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2011.
69/2013
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 2013.
59/2014
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 2014.
590/2015
Tämä asetus tulee voimaan 18 päivänä toukokuuta 2015.
1405/2015
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.
358/2016
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2016.
105/2017
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2017.
Tämän asetuksen voimaan tullessa 16 §:ssä tarkoitettuun virkaan tai määräaikaiseen virkasuhteeseen nimitettynä oleva säilyttää kelpoisuutensa siihen virkaan tai määräaikaiseen virkasuhteeseen, johon hänet on nimitetty.
Tämän asetuksen voimaan tullessa avoinna oleviksi ilmoitettuina olevat virat ja määräaikaiset virkasuhteet täytetään noudattaen tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
640/2020
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2020.
454/2026
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2027.