Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (5)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 762/2010 | muutt. 8 §:ää | 1 | |
| 200/1997 | 1997-12-01 | muutt. 1 §:ää ja 4 § | 3 |
| 468/2001 | 2001-06-15 | muutt. 8 §:ää | 1 |
| 1317/2006 | 2007-04-01 | 10 | |
| 1403/2009 | 2010-01-01 | muutt. 5 § | 4 |
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §
Paikallinen syyttäjäviranomainenPaikallisena syyttäjäviranomaisena on kihlakunnansyyttäjä.
Kihlakunnansyyttäjä on syyttäjäntehtävissään valtakunnansyyttäjän määräysvallan alainen siten kuin yleisistä syyttäjistä annetussa laissa (199/1997) säädetään.
Kihlakunnansyyttäjä on syyttäjäntehtävissään oikeuskanslerin ja lääninsyyttäjän määräysvallan alainen.
Syyttäjäviranomaisesta Ahvenanmaan maakunnassa säädetään erikseen.
2 §
SyyttäjänvirastoKihlakunnansyyttäjä toimii syyttäjänvirastossa. Virasto kuuluu oikeusministeriön hallinnonalaan. Viraston päällikkönä on johtava kihlakunnansyyttäjä.
Kihlakunnansyyttäjä toimii kihlakunnan syyttäjänvirastossa tai kihlakunnanviraston syyttäjäosastossa. Virasto ja osasto kuuluvat oikeusministeriön hallinnonalaan.
2 §
Syyttäjänvirasto ja syyttäjäosastoKihlakunnansyyttäjä toimii kihlakunnan syyttäjänvirastossa tai kihlakunnanviraston syyttäjäosastossa. Virasto ja osasto kuuluvat oikeusministeriön hallinnonalaan.
Kihlakunnan syyttäjänviraston päällikkönä ja kihlakunnanviraston syyttäjäosaston päällikkönä on johtava kihlakunnansyyttäjä. Jos syyttäjäosastossa on vain yksi syyttäjä, osaston päällikkönä on kuitenkin kihlakunnansyyttäjä.
Jos valtioneuvoston yleisistunto on päättänyt, että kihlakunnanvirastoon perustetaan poliisin hallinnosta annetun lain 6 a §:ssä (156/96) tarkoitettu nimismiehen virka, voi nimismies toimia myös kihlakunnansyyttäjänä.
3 §
KelpoisuusvaatimuksetJohtavan kihlakunnansyyttäjän ja kihlakunnansyyttäjän on oltava oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittaneita, ja heillä on oltava tehtävän hoitamiseen tarvittava taito.
4 §
NimittäminenJohtavan kihlakunnansyyttäjän ja kihlakunnansyyttäjän nimittää valtakunnansyyttäjä.
Johtavan kihlakunnansyyttäjän ja kihlakunnansyyttäjän nimittää oikeuskansleri.
4 §
NimittäminenJohtavan kihlakunnansyyttäjän ja kihlakunnansyyttäjän nimittää oikeuskansleri.
5 §
Syyttäjäntoimen järjestäminenPaikallinen syyttäjäntoimi järjestetään kihlakunnittain siten, että syyttäjänvirasto voi koostua yhdestä tai useammasta kihlakunnasta. Virastolla voi olla palvelutoimistoja.
Paikallinen syyttäjäntoimi järjestetään kihlakunnittain.
Oikeusministeriö voi paikallisen syyttäjäntoimen tarkoituksenmukaiseksi järjestämiseksi määrätä syyttäjänvirastot hoitamaan syyttäjäntehtäviä yhteistoiminnassa tai aluehallintovirastoa kuultuaan määrätä syyttäjänviraston hoitamaan syyttäjäntehtäviä myös toisen syyttäjänviraston toimialueella.
Oikeusministeriö voi paikallisen syyttäjäntoimen tarkoituksenmukaiseksi järjestämiseksi määrätä eri kihlakuntien syyttäjänvirastot tai kihlakunnanvirastojen syyttäjäosastot hoitamaan syyttäjäntehtäviä yhteistoiminnassa taikka lääninhallitusta kuultuaan määrätä kihlakunnan syyttäjänviraston tai kihlakunnanviraston syyttäjäosaston hoitamaan syyttäjäntehtäviä myös toisen kihlakunnan alueella.
Syyttäjänviraston toimialueista ja päätoimipaikoista säädetään valtioneuvoston asetuksella. Syyttäjänviraston palvelutoimistojen perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä syyttäjänviraston osallistumisesta kihlakunnanviraston palvelutoimiston toimintaan säädetään oikeusministeriön asetuksella.
5 §
KihlakuntaPaikallinen syyttäjäntoimi järjestetään kihlakunnittain.
Oikeusministeriö voi paikallisen syyttäjäntoimen tarkoituksenmukaiseksi järjestämiseksi määrätä eri kihlakuntien syyttäjänvirastot tai kihlakunnanvirastojen syyttäjäosastot hoitamaan syyttäjäntehtäviä yhteistoiminnassa taikka lääninhallitusta kuultuaan määrätä kihlakunnan syyttäjänviraston tai kihlakunnanviraston syyttäjäosaston hoitamaan syyttäjäntehtäviä myös toisen kihlakunnan alueella.
6 §
Kihlakunnansyyttäjän toimivaltaKihlakunnansyyttäjät ovat toimivaltaisia hoitamaan syyttäjäntehtäviä asioissa, joissa syyttäjänviraston alueella toimivat käräjäoikeudet ovat toimivaltaisia.
Käräjäoikeuden tuomiopiirissä toimivat kihlakunnansyyttäjät ovat toimivaltaisia hoitamaan syyttäjäntehtäviä asioissa, joissa käräjäoikeus on toimivaltainen.
6 §
Kihlakunnansyyttäjän toimivaltaKäräjäoikeuden tuomiopiirissä toimivat kihlakunnansyyttäjät ovat toimivaltaisia hoitamaan syyttäjäntehtäviä asioissa, joissa käräjäoikeus on toimivaltainen.
7 §
ApulaissyyttäjäSyyttäjänvirastossa voi olla määräajaksi nimitettyjä oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittaneita apulaissyyttäjiä.
Kihlakunnan syyttäjänvirastossa tai kihlakunnanviraston syyttäjäosastossa voi olla määräajaksi nimitettyjä oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittaneita apulaissyyttä-jiä.
Apulaissyyttäjän syyttäjänvirastoon nimittää johtava kihlakunnansyyttäjä.
Apulaissyyttäjän nimittää syyttäjänvirastoon viraston päällikkö ja syyttäjäosastoon osaston päällikkö.
7 §
ApulaissyyttäjäKihlakunnan syyttäjänvirastossa tai kihlakunnanviraston syyttäjäosastossa voi olla määräajaksi nimitettyjä oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittaneita apulaissyyttä-jiä.
Apulaissyyttäjän nimittää syyttäjänvirastoon viraston päällikkö ja syyttäjäosastoon osaston päällikkö.
8 §
Apulaissyyttäjän toimivaltaApulaissyyttäjän käsiteltäväksi voidaan antaa rangaistusmääräysasioita ja rikesakkoasioita sekä yhden tuomarin kokoonpanossa käsiteltäviä rikosasioita.
L:lla 762/2010 muutettu 1 momentti tulee voimaan lailla säädettävänä ajankohtana. Aiempi sanamuoto kuuluu:
Apulaissyyttäjän käsiteltäväksi voidaan antaa rangaistusmääräysasioita ja yhden tuomarin kokoonpanossa käsiteltäviä rikosasioita.
Apulaissyyttäjä, joka on toiminut tässä tehtävässä neljä kuukautta, voi käsitellä yksittäistä rikosasiaa, jossa mistään syytteessä tarkoitetusta yksittäisestä rikoksesta ei syytteessä mainittujen seikkojen vallitessa ole säädetty muuta tai ankarampaa rangaistusta kuin sakkoa tai kaksi vuotta vankeutta. Apulaissyyttäjä ei kuitenkaan saa käsitellä rikosasiaa, jota on pidettävä tulkinnanvaraisena tai epäselvänä tai muuten vaikeana ratkaista taikka jossa syytetty on vangittu.
Apulaissyyttäjä, joka on toiminut tässä tehtävässä neljä kuukautta, voi käsitellä yksittäistä rikosasiaa, josta asiassa ilmenevien seikkojen vallitessa ei voi seurata muuta tai ankarampaa rangaistusta kuin sakkoa tai kaksi vuotta vankeutta. Apulaissyyttäjä ei kuitenkaan saa käsitellä rikosasiaa, jota on pidettävä tulkinnanvaraisena tai epäselvänä tai muuten vaikeana ratkaista taikka jossa syytetty on vangittu.
9 §
Virkasyytteen oikeuspaikkaJohtavaa kihlakunnansyyttäjää, kihlakunnansyyttäjää ja apulaissyyttäjää syytetään virkavirheestä hovioikeudessa.
10 §
TyöjärjestysSyyttäjänviraston päällikkö vahvistaa syyttäjänviraston työjärjestyksen.
Kihlakunnan syyttäjänviraston päällikkö vahvistaa kihlakunnan syyttäjänviraston työ- järjestyksen ja kihlakunnanviraston syyttäjäosaston päällikkö kihlakunnanviraston syyttäjäosaston työjärjestyksen.
10 §
TyöjärjestysKihlakunnan syyttäjänviraston päällikkö vahvistaa kihlakunnan syyttäjänviraston työ- järjestyksen ja kihlakunnanviraston syyttäjäosaston päällikkö kihlakunnanviraston syyttäjäosaston työjärjestyksen.
11 §
Tarkemmat säännöksetTarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.
12 §
VoimaantuloTämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1996.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
13 §
SiirtymäsäännösTämän lain voimaan tullessa syyttäjäntehtäviä hoitava kaupunginviskaali, nimismies tai apulaisnimismies voidaan nimittää kihlakunnansyyttäjän virkaan, vaikka hän ei täytä 3 §:ssä säädettyjä kelpoisuusvaatimuksia.
200/1997
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1997.
HE 131/1996, LaVM 20/1996, EV 237/1996
468/2001
Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä kesäkuuta 2001.
HE 68/2001, LaVM 9/2001, EV 54/2001
1317/2006
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2007.
Valtioneuvoston asetuksella perustettavien syyttäjänvirastojen johtavan kihlakunnansyyttäjän ja hallintosihteerin virat voidaan ensimmäisellä kerralla täyttää niitä haettaviksi julistamatta, jos virkaan nimitetään syyttäjälaitoksen palveluksessa oleva virkamies.
Tämän lain tullessa voimaan kihlakunnan syyttäjänviraston ja kihlakunnanviraston syyttäjäosaston johtavan kihlakunnansyyttäjän virat lakkaavat ja virkasuhteet päättyvät ilman irtisanomista. Tämä ei kuitenkaan koske Helsingin johtavan kihlakunnansyyttäjän virkaa. Johtava kihlakunnansyyttäjä siirtyy kihlakunnansyyttäjän virkaan siihen valtioneuvoston asetuksella perustettavaan syyttäjänvirastoon, jonka toimialueeseen hänen virkapaikkansa on lain tullessa voimaan kuulunut. Muu henkilöstö siirtyy ja muut virat siirretään niin ikään lain voimaantuloajankohdan mukaisten toimipaikkojensa syyttäjänvirastoihin.
Viran siirtäminen virkamiehen työttömyysturvalain (1290/2002) 1 luvun 9 §:ssä tarkoitetulla työssäkäyntialueella ei edellytä virkamiehen suostumusta.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
HE 84/2006, LaVM 19/2006, HaVL 38/2006, EV 199/2006
1403/2009
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
HE 161/2009, HaVM 18/2009, EV 205/2009
762/2010
Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.
HE 94/2009, LaVM 9/2010, EV 84/2010