Finlex →487/1996 — Laki Kuntien takauskeskuksesta

Kuntien takauskeskus -nimisen julkisoikeudellisen laitoksen, jäljempänä takauskeskus, tarkoituksena on turvata kuntien yhteinen varainhankinta ja kehittää sitä.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi takauskeskus voi, siten kuin 1 a §:ssä säädetään, myöntää takauksia kuntien suoraan tai välillisesti omistamien tai kuntien määräämisvallassa olevien luottolaitosten sellaiselle varainhankinnalle, jota käytetään antolainaukseen kunnille ja kuntayhtymille sekä kuntien kokonaan omistamille tai niiden määräämisvallassa oleville yhteisöille.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi takauskeskus voi, siten kuin 1 a §:ssä säädetään, myöntää takauksia myös 2 momentissa tarkoitettujen luottolaitosten sellaiselle varainhankinnalle, jota käytetään antolainaukseen valtion viranomaisten nimeämille asuntojen vuokraamista tai tuottamista ja ylläpitoa sosiaalisin perustein harjoittaville yhteisöille tai niiden määräämisvallassa oleville yhteisöille.

Takaus voidaan myöntää 2 momentissa tarkoitettua luottolaitosta rahoittavan yhteisön saatavien vakuudeksi ja varainhankintaan välittömästi liittyvässä järjestelyssä myös luottolaitoksen saatavien vakuudeksi.

Takauskeskus voi myöntää takauksia 1 §:ssä tarkoitettujen luottolaitosten varainhankinnalle, jos luottolaitos käyttää hankkimiaan varoja:

Luottolaitos voi käyttää osan hankkimistaan varoista maksuvalmiutensa turvaamiseksi.

Sen estämättä, mitä 1 ja 1 a §:ssä säädetään, takauskeskuksen myöntämät takaukset voivat kohdistua 1 §:ssä tarkoitettujen luottolaitosten varainhankintaan, jota on käytetty luottolaitoksen myöntämiin sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (616/2021) 21, 26 ja 27 §:ssä tarkoitettuihin siirtyviin velkoihin ja muihin sitoumuksiin sekä niihin liittyviin koron- ja valuutanvaihtosopimuksiin sekä muihin vastaaviin suojausjärjestelyihin.

Takauskeskuksen jäsenyhteisöjä ovat kunnat. Kunta voi olla liittymättä jäsenyhteisöksi ilmoittamalla siitä kirjallisesti asianomaiselle ministeriölle kolmen kuukauden kuluessa lain voimaantulosta.

Takauskeskuksen jäsenyhteisöjä ovat kunnat, jotka ovat olleet takauskeskuksen jäsenyhteisöjä 1 päivänä tammikuuta 2007.

Muu kunta voi liittyä takauskeskukseen ilmoittamalla siitä kirjallisesti takauskeskuksen hallitukselle. Jäsenyyteen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet alkavat päivästä, jona hallitus on merkinnyt kunnan takauskeskuksen jäsenyhteisöksi.

Tämän lain ja sen nojalla annettujen määräysten noudattamista valvoo takauskeskustarkastaja. Asianomainen ministeriö määrää kalenterivuodeksi kerrallaan takauskeskustarkastajan takauskeskuksen hallituksen esityksestä.

Tämän lain ja sen nojalla annettujen määräysten noudattamista valvoo takauskeskustarkastaja. Valtiovarainministeriö määrää takauskeskustarkastajan takauskeskuksen hallituksen esityksestä enintään neljäksi kalenterivuodeksi kerrallaan.

Takauskeskus voi hankkia oikeuksia ja tehdä sitoumuksia sekä käyttää puhevaltaa tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa.

Takauskeskuksen päätösvaltaa käyttää valtuuskunta, jollei tässä laissa säädetä toisin tai päätösvalta takauskeskuksen johtosäännön mukaan kuulu muulle takauskeskuksen toimielimelle tai toimihenkilölle.

Valtuuskunnassa on vähintään 10 ja enintään 15 jäsentä sekä jokaisella heistä henkilökohtainen varajäsen. Asianomainen ministeriö määrää jäsenet ja varajäsenet kunnallisvaalien jälkeisen vuoden lokakuun 1 päivänä alkavaksi nelivuotiskaudeksi. Heidät määrätään kuntien keskusjärjestön ehdottamista henkilöistä. Jäseniä määrättäessä on otettava huomioon jäsenyhteisöissä vallitsevat poliittiset voimasuhteet sekä alueelliset ja muut tasapuolisuusnäkökohdat.

Valtuuskunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja enintään kaksi varapuheenjohtajaa.

Takauskeskuksella on hallitus, joka vastaa takauskeskuksen hallinnosta sekä valtuuskunnan päätösten valmistelusta ja täytäntöönpanosta. Hallitus käyttää takauskeskuksen puhevaltaa.

Takauskeskuksella on toimitusjohtaja. Toimitusjohtajan nimittää hallitus.

Takauskeskuksen toimielinten kokoonpanosta ja toimikaudesta, tehtävistä ja muusta toiminnasta annetaan tarvittavat määräykset ohjesäännössä, jonka valtuuskunta hyväksyy ja asianomainen ministeriö vahvistaa.

Takauskeskuksen toimielimistä, niiden kokoonpanosta, tehtävistä ja toimikaudesta sekä muusta takauskeskuksen toiminnasta annetaan tarkemmat määräykset johtosäännössä, jonka valtuuskunta hyväksyy.

Takausten myöntämisestä päättää takauskeskuksen hallitus tai ohjesäännön nojalla toimitusjohtaja. Takauksia myönnettäessä on noudatettava terveitä ja varovaisia liikeperiaatteita.

Takauskeskus voi myöntää takauksia ainoastaan riittävää vakuutta vastaan. Erityisestä syystä takaus voidaan myöntää ilman vakuutta, jos asianomainen ministeriö antaa siihen luvan.

Takauksista peritään takausprovisio.

Takausten myöntämisestä päättää takauskeskuksen hallitus tai johtosäännön nojalla toimitusjohtaja. Takauksia myönnettäessä on noudatettava terveitä ja varovaisia liikeperiaatteita.

Varainhankintaan välittömästi liittyvässä järjestelyssä 1 §:ssä tarkoitetun luottolaitoksen saatavien vakuudeksi myönnettävät takaukset saavat takauksen myöntämisajankohtana olla yhteensä enintään neljä prosenttia takauskeskuksen takausvastuiden kokonaismäärästä.

Takauskeskus voi myöntää takauksia ainoastaan riittävää vakuutta vastaan. Edellä 1 §:ssä tarkoitetun luottolaitoksen maksuvalmiutensa turvaamiseksi ja riskeiltä suojautumiseksi tekemille järjestelyille takaus voidaan kuitenkin myöntää ilman erillistä vastavakuutta. Erityisestä syystä takaus voidaan myöntää ilman vakuutta muulloinkin, jos valtiovarainministeriö antaa siihen luvan.

Takauksista peritään takausprovisio.

Takauskeskuksen menot on pitkällä tähtäyksellä katettava toiminnan tuloilla. Takauskeskuksen maksuvalmiuden turvaamiseksi takauskeskuksella on rahasto, jonka kartuttamisesta ja käyttämisestä määrätään ohjesäännössä, sekä tarvittavat valmiusluottojärjestelyt.

Takauskeskuksen menot on pitkällä aikavälillä katettava toiminnan tuloilla. Takauskeskuksen maksuvalmiuden turvaamiseksi takauskeskuksella on rahasto ja tarvittavat valmiusluottojärjestelyt.

Valtuuskunta päättää vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä rahastoon siirrettävien varojen määrästä. Rahaston varoja tulee sijoittaa siten, että huolehditaan sijoitusten varmuudesta, tuotosta ja rahaksi muutettavuudesta.

Takauskeskuksen rahastoa ja valmiusluottojärjestelyitä saa käyttää takauksen perusteella syntyneen maksuvelvoitteen kattamiseen ja tilapäisen rahoituksen myöntämiseen 1 §:ssä tarkoitetulle luottolaitokselle tätä välittömästi uhkaavan maksuvelvoitteen syntymisen estämiseksi.

Jäsenyhteisöt vastaavat yhdessä takauskeskuksen sellaisten menojen ja sitoumusten rahoituksesta, joita ei muuten saada katetuiksi, väestötietolain (507/93) 18 §:ssä tarkoitetun edeltävän vuodenvaihteen asukaslukujen mukaisessa suhteessa.

Takauskeskuksen myöntämän takauksen perusteella syntynyt maksuvelvoite katetaan ensisijaisesti takauskeskuksen rahastosta. Jos rahaston varat eivät riitä velvoitteen kattamiseen, takauskeskuksella on oikeus kattaa velvoite jäsenyhteisöiltä kannettavilla maksuosuuksilla. Maksuosuudet, jotka määräytyvät 10 §:ssä säädetyllä tavalla, vahvistaa hallitus.

Jäsenyhteisölle, joka on suorittanut 1 momentissa tarkoitetun maksuosuuden, on mahdollisimman pian sen jälkeen, kun takauskeskuksella on siihen varoja, palautettava sen suorittama maksuosuus korkolain (633/82) 3 §:n 2 momentin ja 4 §:n mukaisine korkoineen. Palautuksen on tapahduttava viimeistään sen jälkeen, kun takauskeskuksen vahvistettu tilinpäätös osoittaa siihen olevan varoja.

Takauskeskuksen tilien ja hallinnon tarkastuksen suorittaa takauskeskuksen valtuuskunnan kalenterivuodeksi kerrallaan valitsema Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö tai julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuslautakunnan hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastuksessa noudatetaan soveltuvin osin tilintarkastuslain (936/94) säännöksiä.

Takauskeskus laatii tilinpäätöksen kalenterivuosittain. Tilinpäätöksen laadinnassa noudatetaan soveltuvin osin kirjanpitolakia (655/73). Takauskeskuksen valtuuskunta hyväksyy takauskeskuksen tilinpäätöksen.

Valtuuskunta valitsee enintään toimikauttaan vastaavien vuosien tilien ja hallinnon tarkastamista varten tilintarkastusyhteisön. Tilintarkastusyhteisön ilmoittaman päävastuullisen tilintarkastajan tulee olla KHT- tai JHT-tilintarkastaja. Tilintarkastuksessa noudatetaan soveltuvin osin tilintarkastuslakia (1141/2015).

Takauskeskus laatii tilinpäätöksen kalenterivuosittain. Tilinpäätöksen laadinnassa noudatetaan soveltuvin osin kirjanpitolakia (1336/1997). Valtuuskunta hyväksyy takauskeskuksen tilinpäätöksen.

Takauskeskustarkastajaksi määrätään tilintarkastusyhteisö. Takauskeskustarkastajan tehtäviä tilintarkastusyhteisössä hoitavan luonnollisen henkilön tulee olla KHT-tilintarkastaja tai JHT-tilintarkastaja. Takauskeskuksen tilintarkastustehtäviä 12 §:n mukaisesti suorittamaan valittu tilintarkastusyhteisö ei voi toimia samanaikaisesti takauskeskustarkastajana.

Takauskeskustarkastajan on kultakin tilikaudelta annettava valtiovarainministeriölle ja takauskeskuksen hallitukselle kertomus takauskeskuksen toiminnasta ja taloudesta. Tarkastajan on viipymättä ilmoitettava niille takauskeskusta koskevasta seikasta tai päätöksestä, jonka hän on saanut tietoonsa tehtäväänsä suorittaessaan ja jonka voidaan katsoa:

Takauskeskuksen on toimitettava takauskeskustarkastajalle jäljennökset tilinpäätösasiakirjoista ja tilintarkastajien kertomuksesta sekä muut tarkastajan pyytämät valvonnan kannalta tarpeelliset tiedot. Tarkastajalla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa valtuuskunnan kokouksissa. Erityisestä syystä tarkastajalla on lisäksi oikeus suorittaa tarkastus takauskeskuksen toimitiloissa.

Takauskeskuksen myöntämistä takauksista perittävät takausprovisiot ja jäsenyhteisöjen maksuosuudet saadaan ulosottaa ilman tuomiota ja päätöstä siinä järjestyksessä kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa laissa (367/61) säädetään.

Takauskeskuksen myöntämistä takauksista perittävät takausprovisiot ja jäsenyhteisöjen maksuosuudet saadaan ulosottaa ilman tuomiota ja päätöstä siinä järjestyksessä kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa laissa (367/1961) säädetään. Oikaisuvaatimuksesta ja muutoksenhausta jäsenyhteisön maksuosuutta koskevan päätökseen on kuitenkin voimassa, mitä 15 §:ssä säädetään.

Jäsenyhteisö voi tehdä valtuuskunnalle oikaisuvaatimuksen jäsenyhteisön maksuosuutta koskevasta hallituksen päätöksestä. Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa maksuosuutta koskevan päätöksen tiedoksisaamisesta.

Jäsenyhteisö voi tehdä valtuuskunnalle oikaisuvaatimuksen jäsenyhteisön maksuosuutta koskevasta hallituksen päätöksestä. Oikaisuvaatimus on tehtävä 30 päivän kuluessa maksuosuutta koskevan päätöksen tiedoksisaamisesta.

Maksuosuuden oikaisua koskevaan valtuuskunnan päätökseen jäsenyhteisö saa hakea muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta. Valtuuskunnan päätös voidaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta. Muutoksenhaun johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla myös Kuntien takauskeskus. Muutoksenhakuun sovelletaan muilta osin hallintolainkäyttölakia (586/1996).

Takauskeskuksen luottamushenkilön ja toimihenkilön esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolaissa (434/2003) säädetään virkamiehen esteellisyydestä.

Takauskeskuksen luottamushenkilöt ja toimihenkilöt ovat tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä hoitaessaan virkavastuun alaisia.

Takauskeskuksen luottamushenkilö ja toimihenkilö ei saa luvattomasti ilmaista takauskeskukselle kuuluvia asioita käsiteltäessä saatua tietoa yksityisen henkilön taikka yksityisen tai julkisen yhteisön taloudellisesta asemasta tahi liike- tai ammattisalaisuudesta.

Takauskeskuksen toimihenkilöiden palvelussuhteesta ja eläketurvasta on soveltuvin osin voimassa, mitä kunnallisten viranhaltijoiden ja työntekijöiden palvelussuhteesta ja eläketurvasta säädetään.

Takauskeskukseen ei sovelleta luottolaitostoiminnasta annettua lakia (1607/93).

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1996.

Valtuuskunta määrätään ensimmäisellä kerralla 30 päivänä syyskuuta 1997 päättyväksi toimikaudeksi. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.