Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (6)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 873/1999 | 2000-01-01 | 11 | |
| 1149/1999 | 2000-01-01 | ||
| 763/2000 | 2001-05-01 | muutt. 4 § | |
| 276/2001 | 2001-05-01 | muutt. 2 §:ää ja 4 § | 4 |
| 62/2014 | 2014-02-01 | 15 | |
| 488/2018 | 2018-08-01 | muutt. 6,8 ja 10 §:ää | 38 |
Maa- ja metsätalousministerin esittelystä säädetään 16 päivänä joulukuuta 1985 annetun kiinteistörekisterilain (392/1985) nojalla:
1 §
KiinteistötunnusKiinteistötunnus muodostuu neliosaisesta numerosarjasta.
Kiinteistötunnus muodostuu kunta-, sijaintialue-, ryhmä- ja yksikkönumerosta.
1 §
KiinteistötunnusKiinteistötunnus muodostuu kunta-, sijaintialue-, ryhmä- ja yksikkönumerosta.
Tässä asetuksessa tarkoitetaan:
sijaintialueella kylää, kaupunginosaa tai muuta niihin verrattavaa aluetta; ja
ryhmällä asemakaavan mukaista korttelia tai muuta siihen verrattavaa ryhmää ja tilojen osalta taloa.
2 §
Kuntanumero ja sijaintialuenumeroKuntanumerona käytetään väestötietoasetuksen (886/1993) 14 §:ssä tarkoitettua kuntanumeroa.
Sijaintialuenumerona käytetään kylän, kaupunginosan tai muun niihin verrattavan alueen numeroa. Jos rekisteriyksiköt ryhmitellään kaupunginosajaotuksesta poikkeavasti, kiinteistörekisterin pitäjän on annettava kullekin sijaintialueelle numero ja nimi.
Jos kunta-, kylä- tai kaupunginosajaotusta muutetaan, kiinteistörekisterin pitäjän on muutettava rekisteriyksiköiden ryhmittely vastaamaan uutta jaotusta.
3 §
Ryhmänumero ja yksikkönumeroTontin ryhmänumerona käytetään asemakaavan mukaisen korttelin numeroa ja yksikkönumerona tonttijaon mukaista tontin numeroa tai muuta tunnusta. Jos korttelin numeroksi on asemakaavaan merkitty kaupunginosan ja korttelin numerot käsittävä numerosarja, korttelin numeroksi katsotaan korttelia koskeva numerosarjan osa.
Yleisen alueen ryhmä- ja yksikkönumerona käytetään sille yleisen alueen mittauksessa annettua tunnusta.
Muille kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitetuille rekisteriyksiköille antaa ryhmä- ja yksikkönumeron kiinteistörekisterin pitäjä.
4 §
Kiinteistötunnuksen muuttuminenKiinteistötoimituksessa tai yhdistämällä muodostetuille kiinteistöille ja muille rekisteriyksiköille annetaan uusi kiinteistötunnus, jollei tämän pykälän 2–5 momentista muuta johdu.
Kiinteistötoimituksessa muodostetuille kiinteistöille ja muille rekisteriyksiköille annetaan uusi kiinteistötunnus. Jos lohkomisen emäkiinteistö on yhteinen alue tai muu kiinteistö kuin tila, emäkiinteistön tunnus annetaan kantakiinteistölle. Kun kiinteistön osuus yhteiseen alueeseen tai osa sanotusta osuudesta muodostetaan tilaksi tai siirretään toiseen kiinteistöön, luovuttavan ja vastaanottavan kiinteistön tunnusta ei muuteta.
Muussa kuin tontin tai yleisen alueen muodostamista tarkoittavassa lohkomisessa emäkiinteistön tunnus annetaan kantakiinteistölle. Kun määräala siirretään lohkomalla muuhun kiinteistöön kuin tilaan tai tonttiin, saajakiinteistön ja siihen siirretyn määräalan muodostamalle kiinteistölle annetaan saajakiinteistön tunnus.
Yhdistämällä muodostetulle kiinteistölle annetaan uusi kiinteistötunnus, jos yhdistettävät kiinteistöt ovat samaa laatua. Kun lunastus- tai pakkolunastusyksikköön, valtion metsämaahan tai suojelualueeseen yhdistetään muun laatuinen kiinteistö, muodostettavalle kiinteistölle annetaan vastaanottavan kiinteistön tunnus. Yhdistämällä muodostetulle yleiselle alueelle antaa kiinteistötunnuksen kiinteistörekisterin pitäjä.
Tontin tai yleisen alueen muodostamista tarkoittavassa lohkomisessa jäljelle jäävän muodostajakiinteistön tunnus säilyy muuttumattomana.
Kun kiinteistön osuus yhteiseen alueeseen tai osa sanotusta osuudesta muodostetaan tilaksi tai siirretään kiinteistöön, luovuttavan ja vastaanottavan kiinteistön tunnusta ei muuteta.
Kun yleiseen alueeseen, valtion metsämaahan, suojelualueeseen tai lunastusyksikköön yhdistetään kiinteistö, muodostettavalle kiinteistölle annetaan vastaanottavan kiinteistön tunnus.
4 §
Kiinteistötunnuksen muuttuminenKiinteistötoimituksessa muodostetuille kiinteistöille ja muille rekisteriyksiköille annetaan uusi kiinteistötunnus. Jos lohkomisen emäkiinteistö on yhteinen alue tai muu kiinteistö kuin tila, emäkiinteistön tunnus annetaan kantakiinteistölle. Kun kiinteistön osuus yhteiseen alueeseen tai osa sanotusta osuudesta muodostetaan tilaksi tai siirretään toiseen kiinteistöön, luovuttavan ja vastaanottavan kiinteistön tunnusta ei muuteta.
Yhdistämällä muodostetulle kiinteistölle annetaan uusi kiinteistötunnus, jos yhdistettävät kiinteistöt ovat samaa laatua. Kun lunastus- tai pakkolunastusyksikköön, valtion metsämaahan tai suojelualueeseen yhdistetään muun laatuinen kiinteistö, muodostettavalle kiinteistölle annetaan vastaanottavan kiinteistön tunnus. Yhdistämällä muodostetulle yleiselle alueelle antaa kiinteistötunnuksen kiinteistörekisterin pitäjä.
5 §
KuntajakoKiinteistöön tai muuhun rekisteriyksikköön saa kuulua vain yhden kunnan alueella sijaitsevia tiluksia. Yhteinen alue voi kuitenkin muodostua eri kuntiin kuuluvista rekisteriyksiköistä.
Kiinteistötoimituksessa tai yhdistämällä muodostetut kiinteistöt ja muut rekisteriyksiköt sekä lunastuksen perusteella muodostetut kiinteistöt on rekisteröitävä sellaiseen sijaintialueeseen ja ryhmään, johon ne sijaintinsa ja kiinteistöjärjestelmän selvyyden kannalta parhaiten sopivat.
Kun tila on muodostettu osuuksista sellaiseen yhteiseen alueeseen, joka kuuluu eri kunnissa oleville kiinteistöille, muodostettu tila on merkittävä siihen kuntaan, jossa yhteinen alue tai pääosa siitä on.
Kiinteistöön tai muuhun rekisteriyksikköön saa kuulua vain yhden kunnan alueella sijaitsevia tiluksia. Yhteinen alue voi kuitenkin muodostua eri kuntiin kuuluvista rekisteriyksiköistä.
5 §
Sijaintialue- ja kuntajakoKiinteistötoimituksessa tai yhdistämällä muodostetut kiinteistöt ja muut rekisteriyksiköt sekä lunastuksen perusteella muodostetut kiinteistöt on rekisteröitävä sellaiseen sijaintialueeseen ja ryhmään, johon ne sijaintinsa ja kiinteistöjärjestelmän selvyyden kannalta parhaiten sopivat.
Kiinteistöön tai muuhun rekisteriyksikköön saa kuulua vain yhden kunnan alueella sijaitsevia tiluksia. Yhteinen alue voi kuitenkin muodostua eri kuntiin kuuluvista rekisteriyksiköistä.
Kun tila on muodostettu osuuksista sellaiseen yhteiseen alueeseen, joka kuuluu eri kunnissa oleville kiinteistöille, muodostettu tila on rekisteröitävä siihen kuntaan, jossa yhteinen alue tai pääosa siitä on.
5 a §
Kiinteistörekisteristä huolehtiminen eräissä tapauksissaMaanmittauslaitos pitää kiinteistörekisteriä myös sellaisista rekisteriyksiköistä, joiden alueesta osa sijaitsee asemakaava-alueella, jolla kunta on kiinteistörekisterinpitäjänä.
Jos rekisteriyksikön alueesta vain vähäinen osa sijaitsee asemakaava-alueen ulkopuolella, Maanmittauslaitos ja kunta voivat sopia, että kunta pitää kiinteistörekisteriä myös tästä rekisteriyksiköstä.
6 §
Kiinteistörekisteriin merkittävät tiedotKiinteistörekisterilain (392/1985) 7 §:ssä tarkoitettujen tietojen lisäksi kiinteistörekisteriin merkitään kiinteistönmuodostamisviranomaisten ja kuntien tielautakuntien tuottamina kutakin rekisteriyksikköä koskevina tietoina:
entinen kiinteistötunnus tai niiden rekisteriyksiköiden kiinteistötunnukset, joista kiinteistö on muodostettu;
entinen kiinteistötunnus tai niiden rekisteriyksiköiden kiinteistötunnukset, joista kiinteistö on muodostettu;
niiden määräalojen tunnukset, joista rekisteriyksikkö on kokonaan tai osaksi muodostunut;
niiden määräalojen tunnukset, joista rekisteriyksikkö on kokonaan tai osaksi muodostunut;
niiden yhteisalueosuuksien määräalatunnukset, joista tila on muodostunut tai jotka on kiinteistöön siirretty;
niiden yhteisalueosuuksien määräalatunnukset, joista tila on muodostunut tai jotka on kiinteistöön siirretty;
rekisteriyksiköstä luovutetut tai muulla saannolla saadut määräalat ja yhteisalue-osuudet;
rekisteriyksiköstä luovutetut tai muulla saannolla saadut määräalat ja yhteisalueosuudet;
rekisteriyksikön muodostamista tai muuttamista tarkoittava taikka muu vastaava yksikköä koskeva toimenpide;
rekisteriyksikön muodostamista tai muuttamista tarkoittava taikka muu vastaava yksikköä koskeva toimenpide;
rekisteriyksikön toimitusmerkki, jos yksiköllä on kiinteistötoimituksessa ollut yksikkötunnuksesta poikkeava toimitusmerkki;
rekisteriyksikön toimitusmerkki, jos yksiköllä on kiinteistötoimituksessa ollut yksikkötunnuksesta poikkeava toimitusmerkki;
kiinteistönmuodostamislain (554/1995) 21 §:n 2 momentissa tarkoitettu merkintä kantakiinteistöstä;
kiinteistönmuodostamislain (554/1995) 21 §:n 2 momentissa tai 226 §:n 1 momentissa tarkoitettu merkintä kantakiinteistöstä;
erityiset etuudet sekä osuudet yhteisiin erityisiin etuuksiin;
erityiset etuudet sekä osuudet yhteisiin erityisiin etuuksiin;
niiden yhteisten alueiden kiinteistötunnukset, joihin kiinteistöllä on osuus, samoin kuin osuuden suuruus, jos osuus ja sen suuruus on kiinteistötoimituksessa lainvoimaisesti ratkaistu;
niiden yhteisten alueiden kiinteistötunnukset, joihin kiinteistöllä on osuus, samoin kuin osuuden suuruus, jos osuus ja sen suuruus on kiinteistötoimituksessa lainvoimaisesti ratkaistu;
yhteisen alueen osakaskiinteistöt ja niiden osuuksien suuruudet, jos asia on kiinteistötoimituksessa lainvoimaisesti ratkaistu tai jos osuuksien rekisteröinti on tarpeen väliaikaisen osakasluettelon ylläpitämisen vuoksi;
yhteisen alueen osakaskiinteistöt ja niiden osuuksien suuruudet, jos asia on kiinteistötoimituksessa lainvoimaisesti ratkaistu tai jos osuuksien rekisteröinti on tarpeen väliaikaisen osakasluettelon ylläpitämisen vuoksi;
rekisteriyksikön kokonaispinta-ala lukuun ottamatta kolmiulotteista kiinteistöä, jonka osalta merkitään maanpintaan projisoitu pinta-ala, sekä tonttia, yleistä aluetta ja kolmiulotteista kiinteistöä lukuun ottamatta yksikön maa- ja vesipinta-alat erikseen;
rekisteriyksikön kokonaispinta-ala sekä lisäksi tonttia ja yleistä aluetta lukuun ottamatta myös yksikön maa- ja vesipinta-alat erikseen;
rasitteisiin rinnastettavat kiinteistötoimitukseen verrattavassa toimituksessa perustetut käyttöoikeudet ja -rajoitukset;
rasitteisiin rinnastettavat kiinteistötoimitukseen verrattavassa toimituksessa perustetut käyttöoikeudet ja -rajoitukset;
rasitteiden sekä 12 kohdassa tarkoitettujen oikeuksien ja rajoitusten voimassaoloaika, jolleivät ne ole pysyviä, sekä tarpeen mukaan muita tietoja rasitteista, oikeuksista ja rajoituksista;
rasitteiden sekä 12 kohdassa tarkoitettujen oikeuksien ja rajoitusten voimassaoloaika, jollei se ole pysyvä, sekä tarpeen mukaan muita tietoja rasitteista, oikeuksista ja rajoituksista;
alueet, joiden rajat on kalastuslain (379/2015) 69 tai 126 §:n mukaisesti määrätty;
alueet, joiden rajat on kalastusasetuksen (1116/1982) 11 §:n tai 51 §:n 2 momentin mukaisesti määrätty;
kolmiulotteisen kiinteistön asema suhteessa kiinteistöön, josta se on muodostettu (peruskiinteistö), ylin ja alin korkeusasema valtakunnallisessa N2000-korkeusjärjestelmässä sekä välittömästi ylä- ja alapuolella olevat rekisteriyksiköt;
kalastuslain (286/1982) 124 §:ssä tarkoitetussa toimituksessa määrätty ulkosaariston raja; sekä
muita kuin 1–15 kohdassa tarkoitettuja kiinteistönmuodostamisviranomaisen tuottamia tietoja sen mukaan kuin muualla lainsäädännössä säädetään.
muita kiinteistönmuodostamisviranomaisen tuottamia tietoja sen mukaan kuin muualla lainsäädännössä merkittäväksi säädesäädetään tai määrätään.
Kiinteistörekisterilain (392/1985) 7 §:ssä mainittujen tietojen lisäksi kiinteistörekisteriin merkitään kiinteistönmuodostamisviranomaisten tuottamina kutakin rekisteriyksikköä koskevina tietoina:
entinen kiinteistötunnus tai niiden rekisteriyksiköiden kiinteistötunnukset, joista kiinteistö on muodostettu;
niiden määräalojen tunnukset, joista rekisteriyksikkö on kokonaan tai osaksi muodostunut;
niiden yhteisalueosuuksien määräalatunnukset, joista tila on muodostunut tai jotka on kiinteistöön siirretty;
rekisteriyksiköstä luovutetut tai muulla saannolla saadut määräalat ja yhteisalueosuudet;
rekisteriyksikön muodostamista tai muuttamista tarkoittava taikka muu vastaava yksikköä koskeva toimenpide;
rekisteriyksikön toimitusmerkki, jos yksiköllä on kiinteistötoimituksessa ollut yksikkötunnuksesta poikkeava toimitusmerkki;
kiinteistönmuodostamislain (554/1995) 21 §:n 2 momentissa tai 226 §:n 1 momentissa tarkoitettu merkintä kantakiinteistöstä;
erityiset etuudet sekä osuudet yhteisiin erityisiin etuuksiin;
niiden yhteisten alueiden kiinteistötunnukset, joihin kiinteistöllä on osuus, samoin kuin osuuden suuruus, jos osuus ja sen suuruus on kiinteistötoimituksessa lainvoimaisesti ratkaistu;
yhteisen alueen osakaskiinteistöt ja niiden osuuksien suuruudet, jos asia on kiinteistötoimituksessa lainvoimaisesti ratkaistu tai jos osuuksien rekisteröinti on tarpeen väliaikaisen osakasluettelon ylläpitämisen vuoksi;
rekisteriyksikön kokonaispinta-ala sekä lisäksi tonttia ja yleistä aluetta lukuun ottamatta myös yksikön maa- ja vesipinta-alat erikseen;
rasitteisiin rinnastettavat kiinteistötoimitukseen verrattavassa toimituksessa perustetut käyttöoikeudet ja -rajoitukset;
rasitteiden sekä 12 kohdassa tarkoitettujen oikeuksien ja rajoitusten voimassaoloaika, jollei se ole pysyvä, sekä tarpeen mukaan muita tietoja rasitteista, oikeuksista ja rajoituksista;
alueet, joiden rajat on kalastusasetuksen (1116/1982) 11 §:n tai 51 §:n 2 momentin mukaisesti määrätty;
kalastuslain (286/1982) 124 §:ssä tarkoitetussa toimituksessa määrätty ulkosaariston raja; sekä
muita kiinteistönmuodostamisviranomaisen tuottamia tietoja sen mukaan kuin muualla lainsäädännössä merkittäväksi säädesäädetään tai määrätään.
Jos 1 momentin 9 kohdassa tarkoitetun osuuden suuruutta ei ole lainvoimaisesti ratkaistu, kiinteistörekisteriin merkitään, kuinka suuri osuus kiinteistöllä on sen emäkiinteistön tai muodostajakiinteistön osuuteen yhteisestä alueesta.
Yksityiset tiet, joiden asioiden hoitamista varten on perustettu tiekunta, merkitään kiinteistötietojärjestelmään käyttöoikeusyksikköinä. Muut rasitealueet ja 1 momentin 12 kohdassa tarkoitetut käyttöoikeuden alaiset alueet voidaan merkitä kiinteistörekisteriin käyttöoikeusyksikköinä.
Rasitealueet ja 1 momentin 12 kohdassa tarkoitetut käyttöoikeuden alaiset alueet voidaan merkitä kiinteistörekisteriin käyttöoikeusyksikköinä.
6 §
Kiinteistörekisteriin merkittävät tiedotKiinteistörekisterilain (392/1985) 7 §:ssä mainittujen tietojen lisäksi kiinteistörekisteriin merkitään kiinteistönmuodostamisviranomaisten tuottamina kutakin rekisteriyksikköä koskevina tietoina:
entinen kiinteistötunnus tai niiden rekisteriyksiköiden kiinteistötunnukset, joista kiinteistö on muodostettu;
niiden määräalojen tunnukset, joista rekisteriyksikkö on kokonaan tai osaksi muodostunut;
niiden yhteisalueosuuksien määräalatunnukset, joista tila on muodostunut tai jotka on kiinteistöön siirretty;
rekisteriyksiköstä luovutetut tai muulla saannolla saadut määräalat ja yhteisalueosuudet;
rekisteriyksikön muodostamista tai muuttamista tarkoittava taikka muu vastaava yksikköä koskeva toimenpide;
rekisteriyksikön toimitusmerkki, jos yksiköllä on kiinteistötoimituksessa ollut yksikkötunnuksesta poikkeava toimitusmerkki;
kiinteistönmuodostamislain (554/1995) 21 §:n 2 momentissa tai 226 §:n 1 momentissa tarkoitettu merkintä kantakiinteistöstä;
erityiset etuudet sekä osuudet yhteisiin erityisiin etuuksiin;
niiden yhteisten alueiden kiinteistötunnukset, joihin kiinteistöllä on osuus, samoin kuin osuuden suuruus, jos osuus ja sen suuruus on kiinteistötoimituksessa lainvoimaisesti ratkaistu;
yhteisen alueen osakaskiinteistöt ja niiden osuuksien suuruudet, jos asia on kiinteistötoimituksessa lainvoimaisesti ratkaistu tai jos osuuksien rekisteröinti on tarpeen väliaikaisen osakasluettelon ylläpitämisen vuoksi;
rekisteriyksikön kokonaispinta-ala sekä lisäksi tonttia ja yleistä aluetta lukuun ottamatta myös yksikön maa- ja vesipinta-alat erikseen;
rasitteisiin rinnastettavat kiinteistötoimitukseen verrattavassa toimituksessa perustetut käyttöoikeudet ja -rajoitukset;
rasitteiden sekä 12 kohdassa tarkoitettujen oikeuksien ja rajoitusten voimassaoloaika, jollei se ole pysyvä, sekä tarpeen mukaan muita tietoja rasitteista, oikeuksista ja rajoituksista;
alueet, joiden rajat on kalastusasetuksen (1116/1982) 11 §:n tai 51 §:n 2 momentin mukaisesti määrätty;
kalastuslain (286/1982) 124 §:ssä tarkoitetussa toimituksessa määrätty ulkosaariston raja; sekä
muita kiinteistönmuodostamisviranomaisen tuottamia tietoja sen mukaan kuin muualla lainsäädännössä merkittäväksi säädesäädetään tai määrätään.
Jos 1 momentin 9 kohdassa tarkoitetun osuuden suuruutta ei ole lainvoimaisesti ratkaistu, kiinteistörekisteriin merkitään, kuinka suuri osuus kiinteistöllä on sen emäkiinteistön tai muodostajakiinteistön osuuteen yhteisestä alueesta.
Rasitealueet ja 1 momentin 12 kohdassa tarkoitetut käyttöoikeuden alaiset alueet voidaan merkitä kiinteistörekisteriin käyttöoikeusyksikköinä.
Jos kiinteistönmuodostamislain 34, 35 tai 36 §:ssä tarkoitetulla alueella suoritetussa lohkomisessa tai halkomisessa ei ole selvitetty, voidaanko kiinteistöksi muodostettua määräalaa tai halkomalla muodostettua kiinteistöä käyttää rakennuspaikkana, tehdään tästä merkintä kiinteistörekisteriin.
7 §
Muut kiinteistörekisteriin merkittävät tiedotKiinteistörekisteriin merkitään 6 §:ssä mainittujen tietojen lisäksi rekisteriyksikköä koskevina tietoina:
yksikön tai sen osan sijaitseminen voimassa olevan oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella;
yksikön tai sen osan sijaitseminen voimassa olevan vahvistetun yleiskaavan alueella;
yksikön tai sen osan sijaitseminen voimassa olevan asemakaavan alueella;
yksikön tai sen osan sijaitseminen voimassa olevan asema-, rakennus- tai rantakaavan alueella;
tontin ja yleisen alueen osalta asemakaavan mukainen käyttötarkoitus;
asemakaavan mukaisen yksikön osalta sen kaavassa määrätty käyttötarkoitus;
asemakaavan mukaisen muun kuin 3 kohdassa mainitun kiinteistön osalta sen kaavassa määrätty käyttötarkoitus kiinteistön muodostamisajankohtana;
rakennus- ja rantakaavan mukaisen yksikön osalta sen kaavassa määrätty käyttötarkoitus kiinteistön muodostamisajankohtana;
yksikön tai sen osan sijaitseminen alueella, jolla on maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n mukainen rakennuskielto;
yksikön tai sen osan sijaitseminen alueella, jolla on rakennuslain 42 §:n 2 momentin 3 tai 5 kohdan tai 100 §:n 2 momentin 1 tai 3 kohdan mukainen rakennuskielto taikka rakennuslain 123 b §:n 3 momentin mukainen päätös rantakaavan tarpeellisuudesta;
tonttia koskeva erillinen tonttijako; sekä
tontteja koskevat hyväksytyt tonttijaot; sekä
muita tietoja sen mukaan kuin muualla laissa tai sen nojalla merkittäväksi säädetään.
muita tietoja sen mukaan kuin muualla lainsäädännössä merkittäväksi säädetään tai määrätään.
Kiinteistörekisteriin merkitään 6 §:ssä mainittujen tietojen lisäksi rekisteriyksikköä koskevina tietoina:
yksikön tai sen osan sijaitseminen voimassa olevan vahvistetun yleiskaavan alueella;
yksikön tai sen osan sijaitseminen voimassa olevan asema-, rakennus- tai rantakaavan alueella;
asemakaavan mukaisen yksikön osalta sen kaavassa määrätty käyttötarkoitus;
rakennus- ja rantakaavan mukaisen yksikön osalta sen kaavassa määrätty käyttötarkoitus kiinteistön muodostamisajankohtana;
yksikön tai sen osan sijaitseminen alueella, jolla on rakennuslain 42 §:n 2 momentin 3 tai 5 kohdan tai 100 §:n 2 momentin 1 tai 3 kohdan mukainen rakennuskielto taikka rakennuslain 123 b §:n 3 momentin mukainen päätös rantakaavan tarpeellisuudesta;
tontteja koskevat hyväksytyt tonttijaot; sekä
muita tietoja sen mukaan kuin muualla lainsäädännössä merkittäväksi säädetään tai määrätään.
7 §
Muut kiinteistörekisteriin merkittävät tiedotKiinteistörekisteriin merkitään 6 §:ssä mainittujen tietojen lisäksi rekisteriyksikköä koskevina tietoina:
yksikön tai sen osan sijaitseminen voimassa olevan vahvistetun yleiskaavan alueella;
yksikön tai sen osan sijaitseminen voimassa olevan asema-, rakennus- tai rantakaavan alueella;
asemakaavan mukaisen yksikön osalta sen kaavassa määrätty käyttötarkoitus;
rakennus- ja rantakaavan mukaisen yksikön osalta sen kaavassa määrätty käyttötarkoitus kiinteistön muodostamisajankohtana;
yksikön tai sen osan sijaitseminen alueella, jolla on rakennuslain 42 §:n 2 momentin 3 tai 5 kohdan tai 100 §:n 2 momentin 1 tai 3 kohdan mukainen rakennuskielto taikka rakennuslain 123 b §:n 3 momentin mukainen päätös rantakaavan tarpeellisuudesta;
tontteja koskevat hyväksytyt tonttijaot; sekä
muita tietoja sen mukaan kuin muualla lainsäädännössä merkittäväksi säädetään tai määrätään.
8 §
Määräalan, yhteisalueosuuden ja käyttöoikeusyksikön rekisteröintiKiinteistörekisterin pitäjä antaa kullekin määräalalle tai kiinteistöstä luovutetulle yhteisalueosuudelle taikka luovutetulle yhteiselle alueelle määräalatunnuksen. Jos samalla saannolla on saatu määräaloja useasta rekisteriyksiköstä, annetaan kullekin oma tunnus. Milloin luovutettua määräalaa seuraa osuus yhteisiin alueisiin, vain määräalalle annetaan tunnus.
Kiinteistörekisterin pitäjä antaa kullekin määräalalle tai kiinteistöstä luovutetulle yhteisalueosuudelle määräalatunnuksen. Jos samalla saannolla on saatu määräaloja useasta rekisteriyksiköstä, annetaan kullekin oma tunnus. Milloin luovutettua määräalaa seuraa osuus yhteisiin alueisiin, vain määräalalle annetaan tunnus.
Määräalatunnus muodostuu rekisteröintiajankohdan mukaan sen rekisteriyksikön kiinteistötunnuksesta, johon määräala tai yhteisalueosuus kuuluu, lisättynä tyyppikirjaimella M ja yksilöivällä numerolla. Jos sen rekisteriyksikön, johon määräala kuuluu tai josta yhteisalueosuus on luovutettu, kiinteistötunnus muuttuu, määräalatunnusta ei muuteta.
Määräalaa koskevina tietoina kiinteistörekisteriin merkitään:
määräalatunnus;
määräalatunnus;
määräalan rekisteröintipäivä;
määräalan rekisteröintipäivä;
sen rekisteriyksikön tai määräalan, josta määräala on ensimmäisen kerran luovutettu, luovutuksen aikaisen omistajan nimi ja henkilötunnus tai liike- ja yhteisötunnus;
sen rekisteriyksikön tai määräalan, josta määräala on ensimmäisen kerran luovutettu, luovutuksen aikaisen omistajan nimi ja henkilötunnus tai liike- ja yhteisötunnus;
määräalan ensimmäisen omistajan nimi ja henkilötunnus tai liike- ja yhteisötunnus;
määräalan ensimmäisen omistajan nimi ja henkilötunnus tai liike- ja yhteisötunnus;
saannon päivämäärä;
saannon päivämäärä;
määräalan lakkaaminen ja sen peruste sekä lakkaamispäivämäärä;
määräalan lakkaaminen ja sen peruste sekä lakkaamispäivämäärä;
määräalasta muodostettujen rekisteriyksiköiden ja edelleen luovutettujen määräalojen tunnukset;
määräalasta muodostettujen rekisteriyksiköiden ja edelleen luovutettujen määräalojen tunnukset; sekä
sen rekisteriyksikön tunnus, jolla määräala sijaitsee;
sen rekisteriyksikön tunnus, jolla määräala sijaitsee.
kolmiulotteisen määräalan asema suhteessa peruskiinteistöön.
Määräalaa koskevina tietoina kiinteistörekisteriin merkitään:
määräalatunnus;
määräalan rekisteröintipäivä;
sen rekisteriyksikön tai määräalan, josta määräala on ensimmäisen kerran luovutettu, luovutuksen aikaisen omistajan nimi ja henkilötunnus tai liike- ja yhteisötunnus;
määräalan ensimmäisen omistajan nimi ja henkilötunnus tai liike- ja yhteisötunnus;
saannon päivämäärä;
määräalan lakkaaminen ja sen peruste sekä lakkaamispäivämäärä;
määräalasta muodostettujen rekisteriyksiköiden ja edelleen luovutettujen määräalojen tunnukset; sekä
sen rekisteriyksikön tunnus, jolla määräala sijaitsee.
Kiinteistöstä luovutettua yhteisalueosuutta koskevina tietoina kiinteistörekisteriin merkitään 3 momentissa tarkoitetut tiedot.
Kiinteistöstä luovutettua yhteisalueosuutta koskevina tietoina kiinteistörekisteriin merkitään soveltuvin osin edellä 3 momentissa tarkoitetut tiedot.
Kiinteistörekisterin pitäjä antaa käyttöoikeusyksikölle neliosaisen käyttöoikeusyksikkötunnuksen. Tunnus muodostuu kolminumeroisesta Maanmittauslaitoksen antamasta ryhmänumerosta, nelinumeroisesta tunnuksen antamisen vuosiluvusta, tyyppikirjaimesta K ja enintään kuusinumeroisesta käyttöoikeusyksikön numerosta.
8 §
Määräalan ja yhteisalueosuuden rekisteröintiKiinteistörekisterin pitäjä antaa kullekin määräalalle tai kiinteistöstä luovutetulle yhteisalueosuudelle määräalatunnuksen. Jos samalla saannolla on saatu määräaloja useasta rekisteriyksiköstä, annetaan kullekin oma tunnus. Milloin luovutettua määräalaa seuraa osuus yhteisiin alueisiin, vain määräalalle annetaan tunnus.
Määräalatunnus muodostuu rekisteröintiajankohdan mukaan sen rekisteriyksikön kiinteistötunnuksesta, johon määräala tai yhteisalueosuus kuuluu, lisättynä tyyppikirjaimella M ja yksilöivällä numerolla. Jos sen rekisteriyksikön, johon määräala kuuluu tai josta yhteisalueosuus on luovutettu, kiinteistötunnus muuttuu, määräalatunnusta ei muuteta.
Määräalaa koskevina tietoina kiinteistörekisteriin merkitään:
määräalatunnus;
määräalan rekisteröintipäivä;
sen rekisteriyksikön tai määräalan, josta määräala on ensimmäisen kerran luovutettu, luovutuksen aikaisen omistajan nimi ja henkilötunnus tai liike- ja yhteisötunnus;
määräalan ensimmäisen omistajan nimi ja henkilötunnus tai liike- ja yhteisötunnus;
saannon päivämäärä;
määräalan lakkaaminen ja sen peruste sekä lakkaamispäivämäärä;
määräalasta muodostettujen rekisteriyksiköiden ja edelleen luovutettujen määräalojen tunnukset; sekä
sen rekisteriyksikön tunnus, jolla määräala sijaitsee.
Kiinteistöstä luovutettua yhteisalueosuutta koskevina tietoina kiinteistörekisteriin merkitään soveltuvin osin edellä 3 momentissa tarkoitetut tiedot.
9 §
Lakanneen rekisteriyksikön tiedotLakanneesta rekisteriyksiköstä on kiinteistörekisterissä säilytettävä sitä koskevat kiinteistörekisterilain 7 §:n 1 momentissa mainitut tiedot ja yksikön rekisteröimisajankohta, laatu, osuus yhteiseen alueeseen ja edellä 6 §:n 1 momentin 1–13 kohdassa sekä 7 §:n 7 kohdassa ja 8 §:ssä mainitut tiedot.
Lakanneen rekisteriyksikön kohdalle on tehtävä merkintä lakkaamisen perusteesta ja ajankohdasta.
10 §
Kiinteistörekisterikarttaan merkittävät tiedotKiinteistörekisterilain 14 §:ssä tarkoitettuun kiinteistörekisterikarttaan on merkittävä voimassa olevien rekisteriyksiköiden rajat ja yksiköiden tunnistamiseksi tarvittavat tiedot. Karttaan merkitään myös kiinteistörekisteriin merkityn määräalan määräalatunnus ja sijainti saantokirjan mukaan. Lisäksi karttaan merkitään kiinteistörekisteriin merkityt rasitteet sekä käyttöoikeudet ja -rajoitukset samoin kuin tämän asetuksen 7 §:n 1, 2 ja 5 kohdassa tarkoitettujen alueiden rajat.
Kiinteistörekisterilain 14 §:ssä mainittuun kiinteistörekisterikarttaan on merkittävä voimassa olevien rekisteriyksiköiden rajat ja yksiköiden tunnistamiseksi tarvittavat tiedot. Karttaan merkitään myös kiinteistörekisteriin merkityn määräalan määräalatunnus ja sijainti saantokirjan mukaan. Lisäksi karttaan merkitään kiinteistörekisteriin merkityt rasitteet sekä käyttöoikeudet ja -rajoitukset samoin kuin 6 §:n 1 momentin 15 kohdassa tarkoitettu raja ja 7 §:n 1―3 kohdassa tarkoitettujen alueiden rajat.
Kolmiulotteisesta kiinteistöstä kiinteistörekisterikarttaan merkitään rekisteriyksikön tunnus ja maanpintaan projisoitu alue sekä lisätään kolmiulotteisen mallin kiinteistöstä sisältävä liitetiedosto. Kolmiulotteisten määräalojen osalta kiinteistörekisterikarttaan merkitään määräalan tunnus.
10 §
Kiinteistörekisterikarttaan merkittävät tiedotKiinteistörekisterilain 14 §:ssä mainittuun kiinteistörekisterikarttaan on merkittävä voimassa olevien rekisteriyksiköiden rajat ja yksiköiden tunnistamiseksi tarvittavat tiedot. Karttaan merkitään myös kiinteistörekisteriin merkityn määräalan määräalatunnus ja sijainti saantokirjan mukaan. Lisäksi karttaan merkitään kiinteistörekisteriin merkityt rasitteet sekä käyttöoikeudet ja -rajoitukset samoin kuin 6 §:n 1 momentin 15 kohdassa tarkoitettu raja ja 7 §:n 1―3 kohdassa tarkoitettujen alueiden rajat.
11 §
Kylää koskevasta päätöksestä tiedottaminenMaanmittaustoimiston päätös, joka koskee kyläjaotuksen tai kylän nimen muuttamista, on lähetettävä hakijan lisäksi asianomaiselle kunnalle tiedoksi.
11 a §
Kiinteistörekisterin pitoon liittyvät ilmoituksetJos kunta tekee kiinteistörekisterin pitämistä koskevan päätöksen, kunnan on ilmoitettava siitä Maanmittauslaitokselle ja kunnan kiinteistörekisterin pitäjälle.
Viranomaisen päätöksestä, joka saa aikaan muutoksen kiinteistörekisteriin merkittävään tietoon, viranomaisen on ilmoitettava asianomaiselle kiinteistörekisterin pitäjälle.
12 §
Otteiden antaminenKiinteistörekisterin pitäjien lisäksi kunnat, käräjäoikeudet ja maistraatit saavat antaa otteita kiinteistörekisteristä.
13 §
VoimaantulosäännösTämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.
Tällä asetuksella kumotaan 14 päivänä kesäkuuta 1985 annettu kiinteistörekisteriasetus (481/1985) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
14 §
SiirtymäsäännöksetTämän asetuksen 10 §:n säännöstä rasitteista sovelletaan asetuksen voimaantulon jälkeen kiinteistörekisteriin merkittyihin rasitteisiin.
Kiinteistörekisterissä tulee säilyttää asetuksen voimaan tullessa olleet tiedot osaluvusta ja manttaalista. Lisäksi kiinteistörekisteriin merkitään asetuksen voimaantulon jälkeen rekisteröidyn tilan osaluku ja manttaali, jos ne on kiinteistötoimituksessa ennen asetuksen voimaantuloa määrätty.
Tietoa siitä, että tila on tämän asetuksen voimaan tullessa ollut kruunuluontoinen, ei saa poistaa kiinteistörekisteristä.
Muut kuin 2 ja 3 momentissa tarkoitetut aikaisemmin voimassa olleen lainsäädännön perusteella kiinteistörekisteriin merkityt tiedot, joita tämän asetuksen voimaantulon jälkeen ei merkitä kiinteistörekisteriin, voidaan poistaa kiinteistörekisteristä sen mukaan kuin maanmittauslaitoksen keskushallinto määrää. Lisäksi kiinteistörekisteristä voidaan poistaa tiedot, jotka koskevat ennen tämän asetuksen voimaantuloa lakanneita määräaloja sekä tällaisista määräaloista muodostettujen kiinteistöjen osalta tieto siitä, mistä määräalasta kiinteistö on muodostettu.
873/1999
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2000.
1149/1999
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2000.
763/2000
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2001.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa lopetettuihin toimituksiin sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita kiinteistötunnusta koskevia säännöksiä.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
276/2001
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2001.
62/2014
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 2014.
488/2018
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2018.