Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (3)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 1025/1999 | 2000-01-01 | muutt. 2 §:ää | 1 |
| 984/2004 | 2005-01-01 | muutt. 1 ja 2 §:ää sekä 9 § | 13 |
| 1308/2016 | 2017-01-01 | muutt. 8 § | 2 |
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §
Lain soveltamisalaEräissä vuosien 1939–1945 sotien aikana tai niiden jälkeen sotiin liittyneissä tehtävissä palvellut ja Neuvostoliiton partisaani-iskujen kohteeksi joutunut voi saada kuntoutusta siten kuin tässä laissa säädetään.
Eräissä vuosien 1939―1945 sotien aikana tai niiden jälkeen sotiin liittyneissä tehtävissä palvellut voi saada kuntoutusta siten kuin tässä laissa säädetään.
Kuntoutusta voi saada:
se, jolle olisi annettu rintamasotilastunnuksesta annetussa asetuksessa (772/1969) tarkoitettu rintamasotilastunnus, rintamapalvelustunnuksesta annetussa asetuksessa(554/1978) tarkoitettu rintamapalvelustunnus tai rintamatunnuksesta annetussa asetuksessa(256/1988) tarkoitettu rintamatunnus, jos hän olisi hakenut sitä mainitussa asetuksessa säädettynä määräaikana;
se, jolle olisi annettu rintamasotilastunnuksesta annetussa asetuksessa (772/1969) tarkoitettu rintamasotilastunnus, rintamapalvelustunnuksesta annetussa asetuksessa (554/1978) tarkoitettu rintamapalvelustunnus tai rintamatunnuksesta annetussa asetuksessa (256/1988) tarkoitettu rintamatunnus, jos hän olisi hakenut sitä mainitussa asetuksessa säädettynä määräaikana;
se, joka vuosien 1939–1945 sotien aikana on palvellut ulkomaalaisena vapaaehtoisena osallistuen varsinaisiin sotatoimiin Suomen puolustusvoimien joukoissa ja joka asuu Suomessa tai entisen Neuvostoliiton alueella;
se, joka vuosien 1939―1945 sotien aikana on palvellut ulkomaalaisena vapaaehtoisena osallistuen varsinaisiin sotatoimiin Suomen puolustusvoimien joukoissa ja joka asuu Suomessa tai entisen Neuvostoliiton alueella;
se, joka vuosina 1939–1945 puolustusvoimien alaisena on osallistunut merimiinojen raivaukseen tai raivausesteiden purkamiseen merivoimien alusyksikössä tai maamiinojen raivaukseen Pohjois-Suomessa;
se, joka vuosina 1945―1952 puolustusvoimien alaisena on osallistunut merimiinojen raivaukseen tai raivausesteiden purkamiseen merivoimien alusyksikössä tai maamiinojen raivaukseen Pohjois-Suomessa;
se, joka vuosien 1939–1945 sotien aikana on palvellut sairaanhoitotehtävissä puolustusvoimien hoitopaikassa;
se, joka vuosien 1939―1945 sotien aikana on palvellut sairaanhoitotehtävissä puolustusvoimien hoitopaikassa;
se, joka vuosien 1939–1945 sotien aikana on palvellut puolustusvoimien koulutuskeskuksessa asevelvollisuuslain (219/ 1932) nojalla määrättynä;
se, joka vuosien 1939―1945 sotien aikana on palvellut puolustusvoimien koulutuskeskuksessa asevelvollisuuslain (219/1932) nojalla määrättynä.
se, joka vuosien 1939–1945 sotien aikana on osallistunut karjan evakuointiin rintamapalvelustunnuksesta annetussa asetuksessa tarkoitetuissa tehtävissä eikä ole oikeutettu kuntoutukseen 1 kohdan perusteella;
se, joka on saanut valtion korvauksen valtion korvauksesta eräille Neuvostoliiton partisaani-iskujen kohteeksi joutuneille henkilöille annetun lain (697/2003) nojalla; ja
se, joka olisi ollut oikeutettu 7 kohdassa mainittuun korvaukseen, jos hän olisi hakenut korvausta mainitussa laissa säädettynä määräaikana.
Kuntoutusta voi saada:
se, jolle olisi annettu rintamasotilastunnuksesta annetussa asetuksessa (772/1969) tarkoitettu rintamasotilastunnus, rintamapalvelustunnuksesta annetussa asetuksessa (554/1978) tarkoitettu rintamapalvelustunnus tai rintamatunnuksesta annetussa asetuksessa (256/1988) tarkoitettu rintamatunnus, jos hän olisi hakenut sitä mainitussa asetuksessa säädettynä määräaikana;
se, joka vuosien 1939―1945 sotien aikana on palvellut ulkomaalaisena vapaaehtoisena osallistuen varsinaisiin sotatoimiin Suomen puolustusvoimien joukoissa ja joka asuu Suomessa tai entisen Neuvostoliiton alueella;
se, joka vuosina 1945―1952 puolustusvoimien alaisena on osallistunut merimiinojen raivaukseen tai raivausesteiden purkamiseen merivoimien alusyksikössä tai maamiinojen raivaukseen Pohjois-Suomessa;
se, joka vuosien 1939―1945 sotien aikana on palvellut sairaanhoitotehtävissä puolustusvoimien hoitopaikassa;
se, joka vuosien 1939―1945 sotien aikana on palvellut puolustusvoimien koulutuskeskuksessa asevelvollisuuslain (219/1932) nojalla määrättynä.
Kuntoutusta ei kuitenkaan voi saada se, jolla on oikeus saada kuntoutusta rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain (1184/1988), sotilasvammalain(404/1948), liikennevakuutuslain(279/1959), tapaturmavakuutuslain(608/1948) tai maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain(1026/1981) taikka näitä vastaavan aikaisemman lain nojalla.
Kuntoutukseen hyväksytyn laitoskuntoutusjakso voidaan jakaa aviopuolison kanssa.
2 §
Todistus perusteesta (19.11.2004/984)Kuntoutuksen saamiseksi 1 §:n 2 momentin 1 tai 3–5 kohdassa tarkoitetun henkilön tulee osoittaa, että hän on osallistunut asianomaiseen palvelukseen. Palvelus osoitetaan todistuksella, jonka antaa hakemuksesta Sota-arkisto.
Hakemus todistuksen saamiseksi on toimitettava Sota-arkistolle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2004.
Hakemus todistuksen saamiseksi on toimitettava Sota-arkistolle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 1999.
Kuntoutuksen saamiseksi 1 §:n 2 momentin 6 kohdassa tarkoitetun henkilön tulee luotettavalla tavalla selvittää, että hän on osallistunut asianomaiseen tehtävään. Kuntoutuksen saamiseksi 1 §:n 2 momentin 8 kohdan perusteella osoitettavasta selvityksestä säädetään laissa valtion korvauksesta eräille Neuvostoliiton partisaani-iskujen kohteeksi joutuneille henkilöille. Kuntoutuksen saamiseksi tässä momentissa tarkoitettu selvitys on toimitettava Valtiokonttoriin viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2006.
3 §
Kuntoutuksen tavoite ja valintaperusteetKuntoutuksen tarkoituksena on kuntoutettavan toimintakyvyn edistäminen ja säilyttäminen niin, että hän mahdollisimman pitkään selviytyy itsenäisesti jokapäiväisistä toiminnoistaan.
Kuntoutukseen voidaan valita sellainen 2 §:ssä tarkoitetun todistuksen saanut tai 1 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettu henkilö, jolle kuntoutuksen antaminen toimintakyvyn edistämiseksi, säilyttämiseksi tai muusta syystä on tarpeellista.
Kuntoutukseen hyväksyttäviä valittaessa tulee ottaa huomioon kuntoutuksen tarve ja kiireellisyys. Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että sillä, jonka vamma tai sairaus aiheuttaa toimintakyvyn häiriötä, on mahdollisuus päästä kuntoutukseen.
4 §
Kuntoutuspalvelut ja palvelujen tuottajatTämän lain nojalla annettavista kuntoutuspalveluista on voimassa, mitä rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetussa laissa ja sen nojalla säädetään kuntoutuksen antamistavoista, sisällöstä ja määrästä.
Kuntoutusta voivat antaa rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain 4 §:ssä tarkoitetut palvelujen tuottajat. Ulkomaalaisen kuntoutus voidaan kuitenkin järjestää myös kuntoutettavan kotimaassa sijaitsevassa Valtiokonttorin hyväksymässä kuntoutusyksikössä.
5 §
AsiakasmaksutTämän lain nojalla järjestettävästä kuntoutuksesta ja siihen liittyvästä ylläpidosta ei peritä maksua tai korvausta kuntoutukseen oikeutetulta.
6 §
Matkakustannusten korvaaminen kuntoutettavalleTämän lain nojalla ei korvata kuntoutukseen liittyvistä matkoista Suomessa asuvalle kuntoutettavalle aiheutuneita kustannuksia. Valtiokonttori voi päättää, että ulkomailla vakinaisesti asuvalle Suomessa annettavaan kuntoutukseen liittyvistä matkoista aiheutuneet välttämättömät matkakustannukset korvataan osittain tai kokonaan, jos korvaamiseen on erityistä syytä.
7 §
Kuntoutuksen järjestämiseen liittyvä hallintoKuntoutukseen otettavat hyväksyy Valtiokonttori. Valtiokonttori vastaa muutenkin tässä laissa tarkoitetun kuntoutuksen järjestämiseen liittyvistä hallinnollisista tehtävistä.
8 §
RahoitusKuntoutuksesta ja siihen liittyvästä ylläpidosta sekä 6 §:ssä tarkoitetuista korvattavista matkakustannuksista aiheutuvat menot korvataan arpajaislain (1047/2001) 17 §:ssä tarkoitetusta rahapeliyhtiön tuotosta valtion vuotuiseen talousarvioon tarkoitusta varten varatun määrärahan rajoissa.
Kuntoutuksesta ja siihen liittyvästä ylläpidosta sekä 6 §:ssä tarkoitetuista matkakustannuksista aiheutuvat menot korvataan Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta valtion vuotuiseen talousarvioon tarkoitusta varten varatun määrärahan rajoissa.
8 §
RahoitusKuntoutuksesta ja siihen liittyvästä ylläpidosta sekä 6 §:ssä tarkoitetuista matkakustannuksista aiheutuvat menot korvataan Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta valtion vuotuiseen talousarvioon tarkoitusta varten varatun määrärahan rajoissa.
9 §
MuutoksenhakuSota-arkiston 2 §:n nojalla tekemästä päätöksestä saa valittaa hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valtiokonttorin 2, 6 tai 7 §:n nojalla tekemästä päätöksestä saa valittaa vakuutusoikeuteen.
Sota-arkiston 2 §:n ja Valtiokonttorin 6 tai 7 §:n nojalla tekemästä päätöksestä saa valittaa lääninoikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.
9 §
MuutoksenhakuSota-arkiston 2 §:n ja Valtiokonttorin 6 tai 7 §:n nojalla tekemästä päätöksestä saa valittaa lääninoikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.
10 §
VoimaantuloTämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1998.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
1025/1999
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2000.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
HE 65/1999, StVM 8/1999, EV 27/1999
984/2004
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
HE 161/2004, StVM 21/2004, EV 130/2004
1308/2016
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.
HE 132/2016, HaVM 25/2016, EV 240/2016