Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (5)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 846/1997 | 1997-09-10 | muutt. 7 §:ää | 1 |
| 157/1999 | 1999-03-01 | 12 | |
| 992/2000 | 2000-12-01 | kum. 12 § | 1 |
| 183/2001 | 2001-03-15 | muutt. 6 §:ää | |
| 284/2005 | 2005-05-15 | muutt. 6 §:ää | 3 |
Sisäasiainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä säädetään 10 päivänä tammikuuta 1997 annetun lääninhallituslain (22/1997) 5 ja 11 §:n nojalla:
1 §
TehtävätLääninhallituslain (22/1997) 2 §:ssä tarkoitettuja tehtäviään hoitaessaan lääninhallituksen tulee toteuttaa valtakunnallisia ja alueellisia tavoitteita läänin asukkaiden tarpeiden mukaisesti.
Lääninhallitus hoitaa eri ministeriöiden hallinnonaloille kuuluvia tehtäviä sen mukaan kuin erikseen säädetään.
Lääninhallitus ohjaa alaistaan valtion paikallishallintoa ja hoitaa ne muut tehtävät, jotka sille erikseen säädetään.
2 §
TulosohjausMinisteriö, jolle lääninhallituksen yleishallinnollinen johto ja valvonta kuuluvat, hyväksyy lääninhallituksen keskeiset yleishallinnolliset tulostavoitteet neuvoteltuaan lääninhallituksen kanssa samoin kuin vuosittain arvioi ja seuraa lääninhallitukselle kuuluvien ruotsinkielisten palvelujen asianmukaista järjestämistä.
Ministeriö tai muu keskushallinnon yksikkö, jonka hallinnonalan tehtäviä lääninhallituksessa hoidetaan, hyväksyy lääninhallituksen asianomaisen tulosalueen keskeiset tulostavoitteet neuvoteltuaan lääninhallituksen kanssa.
3 §
MaaherraMaaherra johtaa lääninhallituksen toimintaa ja vastaa lääninhallituksen tulostavoitteiden saavuttamisesta ja toiminnan tuloksellisuudesta.
4 §
OrganisaatioLääninhallituksessa on ainakin sosiaali- ja terveysosasto, sivistysosasto ja poliisiosasto. Lääninhallituksessa on lisäksi osastot tai yksiköt ainakin liikennehallintoa ja pelastushallintoa varten. Lääninhallituksen muista toimintayksiköistä samoin kuin alueellisista palveluyksiköistä määrätään valtioneuvoston päätöksellä tai työjärjestyksessä.
5 §
Lääninhallitusten yhteistyöryhmäLääninhallitusten tulosohjauksen yhteensovittamista ja lääninhallitusten kehittämistä yleisesti koskevia asioita varten on 2 §:n 1 momentissa tarkoitetun ministeriön yhteydessä lääninhallitusten yhteistyöryhmä, jossa on jäseniä ainakin 2 §:n 2 momentissa tarkoitetuista ministeriöistä ja lääninhallituksista sekä henkilöstön edustus.
Edellä 2 §:n 1 momentissa tarkoitettu ministeriö asettaa yhteistyöryhmän kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
6 §
KelpoisuusvaatimuksetKelpoisuusvaatimuksena on:
maaherralla ylempi korkeakoulututkinto, käytännössä osoitettu johtamistaito, johtamiskokemus sekä tehtävien edellyttämä perehtyneisyys hallintoon;
maaherralla ylempi korkeakoulututkinto, käytännössä osoitettu johtamistaito ja -kokemus sekä tehtävien edellyttämä perehtyneisyys hallintoon;
hallinto-osaston osastopäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto, käytännössä osoitettu johtamistaito, johtamiskokemus sekä tehtävien edellyttämä perehtyneisyys hallintoon;
läänin sosiaali- ja terveysneuvoksella ylempi korkeakoulututkinto, käytännössä osoitettu johtamistaito ja -kokemus sekä tehtävien edellyttämä perehtyneisyys sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja hallintoon;
sosiaali- ja terveysosaston osastopäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto, käytännössä osoitettu johtamistaito, johtamiskokemus sekä tehtävien edellyttämä perehtyneisyys sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja hallintoon;
lääninsivistysneuvoksella ja apulaissivistysneuvoksella ylempi korkeakoulututkinto, käytännössä osoitettu johtamistaito ja -kokemus sekä tehtävien edellyttämä perehtyneisyys sivistysosaston toimialaan ja hallintoon;
sivistysosaston osastopäälliköllä ja sivistysneuvoksella ylempi korkeakoulututkinto, käytännössä osoitettu johtamistaito, johtamiskokemus sekä tehtävien edellyttämä perehtyneisyys sivistysosaston toimialaan ja hallintoon;
lääninpoliisineuvoksella oikeustieteen kandidaatin tutkinto, käytännössä osoitettu johtamistaito ja -kokemus sekä tehtävien edellyttämä perehtyneisyys poliisitoimeen ja hallintoon;
poliisiosaston osastopäälliköllä oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai poliisipäällystön tutkinnon lisäksi poliisin hallinnosta annetun asetuksen (158/1996) 16 §:n 5 momentissa tarkoitettu ylempi korkeakoulututkinto, käytännössä osoitettu johtamistaito, johtamiskokemus sekä tehtävien edellyttämä perehtyneisyys poliisitoimeen ja hallintoon;
poliisitarkastajalla oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja perehtyneisyys poliisitoimeen ja hallintoon;
lääninpoliisiylitarkastajalla oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai poliisipäällystön tutkinnon lisäksi poliisin hallinnosta annetun asetuksen 16 §:n 5 momentissa tarkoitettu ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys poliisitoimeen;
lääninylikomisariolla ja lääninkomisariolla poliisipäällystön virkatutkinto tai soveltuva korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys tehtäväalueeseen;
lääninylikomisariolla poliisin hallinnosta annetun asetuksen 16 §:n 1 momentin 22 kohdassa ja 16 a §:ssä sekä lääninkomisariolla poliisin hallinnosta annetun asetuksen 16 §:n 1 momentin 21 kohdassa ja 16 a §:ssä säädetty kelpoisuus;
liikennehallintopäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto, käytännössä osoitettu johtamistaito ja perehtyneisyys tehtäväalueeseen; sekä
kilpailu- ja kuluttajaosaston, liikenneosaston ja pelastusosaston osastopäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto, käytännössä osoitettu johtamistaito ja perehtyneisyys tehtäväalueeseen.
lääninvalmiusjohtajalla ylempi korkeakoulututkinto, käytännössä osoitettu johtamistaito ja perehtyneisyys tehtäväalueeseen.
Kelpoisuusvaatimuksena on:
maaherralla ylempi korkeakoulututkinto, käytännössä osoitettu johtamistaito ja -kokemus sekä tehtävien edellyttämä perehtyneisyys hallintoon;
läänin sosiaali- ja terveysneuvoksella ylempi korkeakoulututkinto, käytännössä osoitettu johtamistaito ja -kokemus sekä tehtävien edellyttämä perehtyneisyys sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja hallintoon;
lääninsivistysneuvoksella ja apulaissivistysneuvoksella ylempi korkeakoulututkinto, käytännössä osoitettu johtamistaito ja -kokemus sekä tehtävien edellyttämä perehtyneisyys sivistysosaston toimialaan ja hallintoon;
lääninpoliisineuvoksella oikeustieteen kandidaatin tutkinto, käytännössä osoitettu johtamistaito ja -kokemus sekä tehtävien edellyttämä perehtyneisyys poliisitoimeen ja hallintoon;
poliisitarkastajalla oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja perehtyneisyys poliisitoimeen ja hallintoon;
lääninylikomisariolla ja lääninkomisariolla poliisipäällystön virkatutkinto tai soveltuva korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys tehtäväalueeseen;
liikennehallintopäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto, käytännössä osoitettu johtamistaito ja perehtyneisyys tehtäväalueeseen; sekä
lääninvalmiusjohtajalla ylempi korkeakoulututkinto, käytännössä osoitettu johtamistaito ja perehtyneisyys tehtäväalueeseen.
6 §
KelpoisuusvaatimuksetKelpoisuusvaatimuksena on:
maaherralla ylempi korkeakoulututkinto, käytännössä osoitettu johtamistaito ja -kokemus sekä tehtävien edellyttämä perehtyneisyys hallintoon;
läänin sosiaali- ja terveysneuvoksella ylempi korkeakoulututkinto, käytännössä osoitettu johtamistaito ja -kokemus sekä tehtävien edellyttämä perehtyneisyys sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja hallintoon;
lääninsivistysneuvoksella ja apulaissivistysneuvoksella ylempi korkeakoulututkinto, käytännössä osoitettu johtamistaito ja -kokemus sekä tehtävien edellyttämä perehtyneisyys sivistysosaston toimialaan ja hallintoon;
lääninpoliisineuvoksella oikeustieteen kandidaatin tutkinto, käytännössä osoitettu johtamistaito ja -kokemus sekä tehtävien edellyttämä perehtyneisyys poliisitoimeen ja hallintoon;
poliisitarkastajalla oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja perehtyneisyys poliisitoimeen ja hallintoon;
lääninylikomisariolla ja lääninkomisariolla poliisipäällystön virkatutkinto tai soveltuva korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys tehtäväalueeseen;
liikennehallintopäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto, käytännössä osoitettu johtamistaito ja perehtyneisyys tehtäväalueeseen; sekä
lääninvalmiusjohtajalla ylempi korkeakoulututkinto, käytännössä osoitettu johtamistaito ja perehtyneisyys tehtäväalueeseen.
7 §
Virkojen täyttäminenMaaherran nimittämisestä on voimassa, mitä siitä erikseen säädetään.
Maaherran nimittämisestä on voimassa, mitä siitä erikseen säädetään. Virka täytetään haettavaksi julistamatta.
Edellä 2 §:n 2 momentissa tarkoitettu ministeriö nimittää lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosaston, sivistysosaston, poliisiosaston ja pelastusosaston osastopäällikön sekä sivistysneuvoksen.
Edellä 2 §:n 2 momentissa tarkoitettu ministeriö nimittää läänin sosiaali- ja terveysneuvoksen, lääninsivistysneuvoksen, apulaissivistysneuvoksen, lääninpoliisineuvoksen ja lääninvalmiusjohtajan.
Muut virkamiehet nimittää ja työsopimussuhteisen henkilökunnan ottaa lääninhallitus, jollei erikseen toisin säädetä.
8 §
Henkilöstön tehtävätOsastopäälliköt johtavat toimialaansa ja vastaavat sille asetettujen tulostavoitteiden saavuttamisesta.
Läänin sosiaali- ja terveysneuvos, lääninsivistysneuvos, lääninpoliisineuvos, liikennehallintopäällikkö ja lääninvalmiusjohtaja johtavat toimialaansa ja vastaavat sille asetettujen tulostavoitteiden saavuttamisesta.
Osastopäällikköjen ohella myös muut esimiesasemassa olevat virkamiehet vastaavat siitä, että heidän johdettavakseen kuuluvalle toiminnalle asetetut tavoitteet saavutetaan tehokkaasti ja taloudellisesti.
Lääninhallituksissa on lisäksi lääninlääkäreitä, oikeuslääkäreitä, läänineläinlääkäreitä ja oikeushallintopäälliköitä sen mukaan kuin erikseen säädetään.
8 §
Henkilöstön tehtävätLäänin sosiaali- ja terveysneuvos, lääninsivistysneuvos, lääninpoliisineuvos, liikennehallintopäällikkö ja lääninvalmiusjohtaja johtavat toimialaansa ja vastaavat sille asetettujen tulostavoitteiden saavuttamisesta.
Lääninhallituksissa on lisäksi lääninlääkäreitä, oikeuslääkäreitä, läänineläinlääkäreitä ja oikeushallintopäälliköitä sen mukaan kuin erikseen säädetään.
Edellä 1 ja 2 momentissa mainittujen virkamiesten ohella myös muut esimiesasemassa olevat virkamiehet vastaavat siitä, että heidän johdettavakseen kuuluvalle toiminnalle asetetut tavoitteet saavutetaan tehokkaasti ja taloudellisesti.
9 §
Erityiset tehtävätEdellä 2 §:n 2 momentissa tarkoitettu ministeriö voi määrätä lääninhallituksen virkamiehen hoitamaan jotakin tehtävää myös toisessa läänissä tai koko maassa lukuun ottamatta Ahvenanmaan maakuntaa.
10 §
Asioiden ratkaiseminenJollei toisin säädetä, asiat ratkaisee maaherra tai muu virkamies, jolle on työjärjestyksessä annettu ratkaisuvalta.
11 §
Valtion edun valvontaKun lääninhallituksen on valvottava valtion etua ja oikeutta tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa taikka jossakin toimituksessa, lääninhallitus määrää asiamiehen käyttämään valtion puhevaltaa.
Kun valtion edun ja oikeuden valvominen kuuluu muulle viranomaiselle, lääninhallitus määrää asiamiehen asianomaisen viranomaisen pyynnöstä.
Lääninhallituksella tai sen alaisella hallinnon virkamiehellä ei ole oikeutta kieltäytyä asiamiehen tehtävistä.
12 §
VirkasyyteMaaherraa, lääninpoliisineuvosta ja poliisitarkastajaa syytetään virkarikoksesta hovioikeudessa.
13 §
Ruotsinkielinen opetustoimiEtelä-Suomen lääninhallituksen ja Länsi-Suomen lääninhallituksen sivistysosastossa on erillinen ruotsinkielinen opetustoimen yksikkö, johon kuuluvat ne oppilaitokset, joiden opetuskieli on ruotsi.
Ruotsinkielisen yksikön päällikkönä toimivan sivistysneuvoksen tulee säädetyn suomen kielen taidon lisäksi hallita täydellisesti ruotsin kieltä.
Ruotsinkielisen yksikön päällikkönä toimivan apulaissivistysneuvoksen tulee säädetyn suomen kielen taidon lisäksi hallita täydellisesti ruotsin kieltä.
14 §
Ahvenanmaan lääninhallitusTämän asetuksen säännökset koskevat soveltuvin osin Ahvenanmaan lääninhallitusta.
Ahvenanmaan lääninhallinnosta ja maaherran tehtävistä on muutoin voimassa, mitä niistä erikseen säädetään.
15 §
TyöjärjestysTyöjärjestyksen vahvistaa maaherra.
Työjärjestyksessä määrätään 4 ja 10 §:ssä säädetyn lisäksi lääninhallituksen yhteydessä toimivista neuvottelukunnista ja vastaavista toimielimistä.
16 §
VoimaantuloTämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1997.
Toimenpiteisiin tämän asetuksen täytäntöön panemiseksi voidaan ryhtyä jo ennen sen voimaantuloa.
17 §
SiirtymäsäännösEdellä 2 §:n 2 momentissa tarkoitettu ministeriö määrää tarvittaessa, kuka lakkaavan lääninhallituksen osaston tai muun yksikön päällikkönä toimivista virkamiehistä toimii asianomaisen lääninhallituksen 4 §:ssä tarkoitetun osaston tai yksikön päällikkönä. Edellä 2 §:n 1 momentissa tarkoitettu ministeriö määrää tarvittaessa vastaavasti, kuka kansliapäällikön viran haltijoista toimii asianomaisen lääninhallituksen kansliapäällikkönä, sekä päättää kansliapäällikön viran muuttamisesta.
Sen estämättä mitä valtion virkamiesasetuksen 4 §:ssä säädetään, voidaan lääninhallituslain 14 §:n nojalla asianomaiseen lääninhallitukseen siirtyvän virkamiehen viran nimi muuttaa.
Virkamies, jolla on tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukainen kelpoisuus virkaansa, säilyttää kelpoisuutensa tähän tai sitä vastaavaan lääninhallituksen virkaan myös tämän asetuksen voimaan tultua.
Tämän asetuksen tultua voimaan virkaan nimitetyllä lääninhallituksen kansliapäälliköllä on lääninneuvoksen arvonimi.
846/1997
Tämä asetus tulee voimaan 10 päivänä syyskuuta 1997.
157/1999
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1999.
992/2000
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2000.
183/2001
Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä maaliskuuta 2001
284/2005
Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä toukokuuta 2005.