Finlex →1256/1997 — Asetus aluksen miehityksestä, laivaväen pätevyydestä ja vahdinpidosta

Tätä asetusta sovelletaan konevoimalla kulkevaan suomalaiseen alukseen, jota käytetään merenkulkuun, sekä tällaisella aluksella työskentelevään laivaväkeen ja aluksen laivanisäntään.

Tätä asetusta ei kuitenkaan sovelleta:

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

Alus on miehitettävä siten, ettei alusta, laivaväkeä, matkustajia, lastia, muuta omaisuutta tai ympäristöä saateta tarpeettomasti vaaralle alttiiksi. Laivaväen tulee lukumäärältään ja pätevyydeltään olla sellainen, että kaikki vahti- ja turvallisuustehtävät aluksella voidaan hoitaa. Aluksella, jossa laivaväki asuu, tulee lisäksi olla tarpeellinen taloushenkilökunta.

Laivanisännän on huolehdittava siitä, että aluksella on merenkulkulaitoksen antama miehitystodistus ja että alus on miehitetty voimassa olevan miehitystodistuksen mukaisesti.

Ennen kuin laivaväkeen kuuluva ottaa vastaan toimen aluksella, laivanisännän on varmistettava, että:

Matkustaja-aluksen, ro-ro-matkustaja-aluksen ja säiliöaluksen miehitystodistukseen tulee miehitystä vahvistettaessa merkitä aluksen työkieli, jota laivaväen jokaisen jäsenen tulee ymmärtää riittävästi ja jolla annetaan turvallisuuteen liittyvät määräykset ja ohjeet. Jos työkieli ei ole suomi tai ruotsi, tulee kaikki turvallisuusohjeet kääntää työkielelle. Käytössä olevasta työkielestä on tehtävä merkintä laivapäiväkirjaan.

Aluksen komentosiltatyöskentelyssä tulee olla valmius käyttää englannin kieltä ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen (SopS 11/1981) V luvun 14 säännön 4 kappaleen määräysten mukaisesti.

Aluksen päällikön on huolehdittava siitä, että alus on miehitetty vallitsevat olosuhteet huomioon ottaen turvallisesti. Aluksessa tulee kuitenkin olla vähintään voimassa olevan miehitystodistuksen mukainen miehitys.

Päällikön on erityisesti huolehdittava, että aluksen laivaväen lukumäärä, kokoonpano ja käyttö jokaisella matkalla on sellainen, että seuraavat toiminnot voidaan hoitaa:

Päällikön tulee valvoa, että laivaväellä on riittävä kielitaito ymmärtää turvallisuuteen liittyvät määräykset, ohjeet ja muut suulliset viestit.

Jos päällikkö ammattipätevyytensä ja kokemuksensa nojalla katsoo, että alus ei täytä 6 §:ssä säädettyjä vaatimuksia, häntä ei saa estää vaatimasta tarvittavia korjauksia eikä häntä vastaan tästä syystä saa kohdistaa toimenpiteitä. Sama koskee konepäällikköä 6 §:n 2 momentin 2–4 kohdassa tarkoitetuissa koneistoa ja paloturvallisuutta koskevissa asioissa.

Miehitystä vahvistettaessa on otettava huomioon:

Ennen aluksen ottamista liikenteeseen suomalaisena aluksena alukselle on vahvistettava miehitys.

Aluksen nykyisen tai tulevan laivanisännän tulee hakea kirjallisesti miehityksen vahvistamista merenkulkulaitokselta hyvissä ajoin ennen aluksen ottamista liikenteeseen. Hakijan on toimitettava merenkulkulaitokselle kaikki miehityksen vahvistamista varten tarpeelliset tiedot ja esitys aluksen miehitykseksi.

Aluksen miehityksen vahvistaa merenkulkulaitos.

Aluksen tuleva laivanisäntä taikka asianomainen valtakunnallinen merenkulun työmarkkinajärjestö voi pyytää merenkulkulaitokselta ennakkolausunnon aluksen miehityksestä.

Aluksen miehitystä vahvistettaessa tulee ottaa huomioon turvallinen vahdinpito, aluksen koko ja tyyppi, aluksella kuljetettavat lastit, aluksen koneteho ja koneiston automaatioaste, aluksen yleinen varustelutaso, huolto ja kunnossapito, liikennealue, matkustajamäärä, ruokahuolto ja puhtaanapito sekä aluksella annettava koulutus.

Lisäksi aluksen miehitystä vahvistettaessa tulee erityisesti ottaa huomioon, että aluksella on riittävä miehitys käyttämään aluksen pelastusvälineistöä, palontorjuntalaitteistoa ja muuta turvallisuuslaitteistoa sekä hoitamaan aluksen hälytysluettelossa määrättyjä tehtäviä.

Miehitystä vahvistettaessa tulee ottaa huomioon myös sosiaalisten tekijöiden välillinen vaikutus turvallisuuteen.

Ennen aluksen miehityksen vahvistamista tai ennakkolausunnon antamista merenkulkulaitoksen tulee pyytää miehityshakemuksesta työsuojeluviranomaisen ja asianomaisten valtakunnallisten merenkulun työmarkkinajärjestöjen lausunto. Jos joku lausunnon antajista tekee perustellun kirjallisen esityksen, joka poikkeaa hakemuksessa esitetystä miehityksestä, tai muuten esittää perustellun neuvotteluvaatimuksen, merenkulkulaitoksen tulee neuvotella hakijan, asianomaisten valtakunnallisten merenkulun työmarkkinajärjestöjen ja työsuojeluviranomaisen kanssa alukselle vahvistettavasta miehityksestä. Ennen miehityksen vahvistamista merenkulkulaitoksen tulee mahdollisuuksien mukaan kuulla kyseisen aluksen laivaväkeä. Jos neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen, merenkulkulaitos vahvistaa aluksen miehityksen enintään kuuden kuukauden koeajaksi. Koeajan kuluttua merenkulkulaitos vahvistaa aluksen miehityksen koeajalla saatujen kokemusten perusteella.

Vahvistettuaan alukselle miehityksen merenkulkulaitos antaa alukselle miehitystodistuksen, josta ilmenee aluksen vähimmäismiehitys sekä laivaväen kokoonpano ja pätevyys eri liikennealueille.

Kun aluksen rakennetta, varustusta, käyttöä tai liikennealuetta muutetaan siinä määrin, että vahvistetun miehityksen perusteet muuttuvat, laivanisännän tulee ilmoittaa siitä välittömästi merenkulkulaitokselle. Merenkulkulaitos vahvistaa tarvittaessa aluksen uuden miehityksen 10 §:n säännösten mukaisesti.

Alukselle vahvistettuun miehitykseen tyytymätön aluksen laivanisäntä taikka valtakunnallinen merenkulun työmarkkinajärjestö voi muissa kuin 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa hakea merenkulkulaitokselta miehityksen muuttamista. Tämä voi tapahtua aikaisintaan kuuden kuukauden kuluttua miehityksen vahvistamisesta tai muuttamisesta tai, jos kyseessä on alus, jonka vuotuinen käyttöaika on tätä lyhyempi, täyden toimikauden jälkeen. Hakijan on esitettävä hakemuksessaan ne seikat, joiden perusteella hän katsoo, että aluksen miehitystä olisi muutettava. Ennen miehityksen muutoksen vahvistamista merenkulkulaitoksen tulee pyytää hakemuksesta työsuojeluviranomaisen, asianomaisten valtakunnallisten merenkulun työmarkkinajärjestöjen sekä aluksen laivanisännän lausunto.

Aluksella työskentelevällä tulee olla tässä asetuksessa määritelty pätevyys. Osoitetusta pätevyydestä annetaan pätevyyskirja.

Konepäällystöön kuuluvalla tulee moottorialuksella olla moottorialukseen oikeuttava pätevyyskirja ja höyryaluksessa höyryalukseen oikeuttava pätevyyskirja.

Radioasemanhoitajan pätevyydestä säädetään erikseen.

Muuhun kuin ETA-valtion kansalaiseen, jolle on myönnetty ETA-valtion pätevyyskirja, sovelletaan mitä 2 momentissa säädetään.

Edellä 1–3 momenteissa tarkoitettuun pätevyyskirjan tunnustamiseen sovelletaan, mitä Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetussa laissa (1597/1992) säädetään, ja mitä Euroopan yhteisön säännösten mukaan on voimassa merenkulkijoiden vähimmäiskoulutustasosta.

Pätevyyskirjan tunnustamisen ehdoksi voidaan tarvittaessa asettaa 4 momentissa mainitun lain 5 ja 6 §:ssä tarkoitettuja lisävaatimuksia.

Edellä 1–2 momentissa tarkoitetut kelpoisuustodistukset on myönnettävä STCW-yleissopimuksen VI artiklan 2 kappaleen mukaisesti.

Merenkulkulaitoksen on ilmoitettava viipymättä Euroopan yhteisöjen komissiolle, jos se havaitsee, että muun kuin ETA-valtion toimivaltaisen viranomaisen antama pätevyyskirja ei ole enää STCW-yleissopimuksen vaatimusten mukainen.

Pätevyyskirjan tunnustaminen ja kelpoisuustodistus voidaan peruuttaa noudattaen merenkulkijoiden vähimmäiskoulutuksesta annetun direktiivin 2001/25/EY muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/103/EY 1 artiklan 4 kohdan mukaista menettelyä.

Pätevyyskirjat antaa merenkulkulaitos, joka myös vahvistaa pätevyyskirjojen kaavan.

Pätevyyskirjaa on haettava kirjallisesti. Hakemukseen on liitettävä selvitys koulutuksesta ja työkokemuksesta. Hakemukseen on lisäksi liitettävä ilmoitus aikaisemmin mahdollisesti myönnetystä pätevyyskirjasta sekä passivalokuva. Jos kysymyksessä on hakijan ensimmäinen pätevyyskirja, on hakijan todistettava luotettavasti henkilöllisyytensä. Hakijan on myös esitettävä selvitys siitä, että hänellä on merimiesten terveydentilasta annettujen säännösten ja määräysten mukainen terveys.

Annetusta pätevyyskirjasta tehdään merkintä merimiesrekisteriin ja pyynnöstä merimieskirjaan.

Kansi- ja konepäällystön pätevyyskirjat sekä 48 §:ssä mainitut säiliöaluksen laivaväen lisäpätevyyskirjat, lukuun ottamatta kotimaanliikenteeseen oikeuttavia pätevyyskirjoja, annetaan viideksi vuodeksi kerrallaan.

Pätevyyskirjaa tai lisäpätevyystodistusta uusittaessa pätevyyskirjan tai lisäpätevyystodistuksen haltijan on esitettävä selvitys siitä, että hän on säilyttänyt ammattipätevyytensä.

Pätevyyskirjan haltijan katsotaan säilyttäneen ammattipätevyytensä, jos:

Jäljempänä 48 §:ssä mainitun säiliöaluksen laivaväen lisäpätevyystodistuksen haltijan katsotaan säilyttäneen pätevyytensä, jos:

Henkilön on säilytettävä alkuperäinen pätevyyskirjansa ja kelpoisuustodistuksensa siinä aluksessa, jossa hän toimii ja näytettävä se asianomaisen viranomaisen vaatimuksesta sekä esitettävä ottokatselmuksessa.

Kansipäällystön pätevyyskirjoja ovat:

Kuljettajankirjan saamiseksi vaaditaan:

Kotimaanliikenteen laivurinkirjan saamiseksi vaaditaan:

Merenkulkulaitos voi hyväksyä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun meripalvelun sijasta harkintansa mukaan soveltuvan koulutuksen suorittaneelta kahdeksan kuukautta meripalvelua kotimaanliikenteessä tai sitä laajemmassa liikenteessä, mihin saa sisältyä enintään neljä kuukautta konepalvelua vastaavan liikenteen aluksessa.

Vahtiperämiehenkirjan saamiseksi vaaditaan:

Edellä 1 momentin 3 kohdan a-c alakohdissa tarkoitettuihin meripalveluihin tulee sisältyä vähintään kuusi kuukautta vahdinpitoon liittyviä kansipäällystön valvonnassa suoritettavia tehtäviä komentosillalla.

Kotimaanliikenteeseen oikeuttavan vahtiperämiehenkirjan osalta ei vaadita meripalvelua kotimaanliikennettä laajemmassa liikenteessä.

Yliperämiehenkirjan saamiseksi vaaditaan:

Merikapteeninkirjan saamiseksi vaaditaan:

Edellä 1 momentin 3 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettu meripalvelu tulee olla palvelua lähi- tai sitä laajemman liikenteen aluksella, jonka bruttovetoisuus on vähintään 500.

Konepäällystön pätevyyskirjoja ovat:

Konepäällystön pätevyyskirjat sähkömestarinkirjaa lukuun ottamatta annetaan joko moottori- tai höyryaluksia varten.

Koneenhoitajankirjan saamiseksi vaaditaan:

Merenkulkulaitos voi harkintansa mukaan hyväksyä konepajapalvelun sijaan soveltuvaa koulutusta.

Henkilöltä, jolla on höyrykoneenhoitajankirja, vaaditaan moottorikoneenhoitajankirjan saamiseksi konepalvelua neljä kuukautta moottorialuksella. Vastaavasti vaaditaan moottorikoneenhoitajankirjan haltijalta höyrykoneenhoitajankirjan saamiseksi konepalvelua neljä kuukautta höyryaluksella tai neljä kuukautta palvelua höyrykattilan käyttäjänä moottorialuksella, jonka höyrykattiloiden teholuku on vähintään 7, tai kuusi kuukautta höyrykattilan käyttäjänä maavoimalaitoksessa, jonka höyrykattiloiden teholuku on vähintään 80.

Se, joka on 15 päivän helmikuuta 1993 ja 15 päivän helmikuuta 2000 välisenä aikana työskennellyt konemestarina tai koneenhoitajana vähintään kolme vuotta kalastusaluksella ja jolla on aikaisempien määräysten mukainen kalastusaluksen koneenhoitajankirja A, on myös oikeutettu hakemuksesta saamaan koneenhoitajankirjan vielä viimeistään 15 päivänä helmikuuta 2004.

Vahtikonemestarinkirjan saamiseksi vaaditaan:

Edellä 1 momentin 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetusta 24 kuukauden ajasta on oltava

Merenkulkulaitos voi harkintansa mukaan hyväksyä 2 momentin 2 kohdassa mainitun palvelun sijaan hyväksyttyä koulutusta.

Henkilöltä, jolla on höyryaluksen vahtikonemestarinkirja, vaaditaan moottorialuksen vahtikonemestarinkirjan saamiseksi konepalvelua kuusi kuukautta moottorialuksella. Vastaavasti vaaditaan moottorialuksen vahtikonemestarinkirjan haltijalta höyryaluksen vahtikonemestarinkirjan saamiseksi konepalvelua kuusi kuukautta höyryaluksella taikka kuusi kuukautta palvelua höyrykattilan käyttäjänä joko moottorialuksella, jonka höyrykattiloiden teholuku on vähintään 80, tai maavoimalaitoksessa, jonka höyrykattiloiden teholuku on vähintään 400.

Edellä 1 momentissa tarkoitettua koulutusta ja siihen liittyvää harjoittelua tulee olla yhteensä vähintään 30 kuukautta, johon sisältyy vähintään kuusi kuukautta meripalvelua. Lisäksi koulutus on järjestettävä siten, että se tuottaa tiedollisen pätevyyden sekä höyry- että moottorialuksen vahtikonemestarinkirjaa varten.

Konemestarinkirjan saamiseksi vaaditaan:

Henkilöllä, jolla on höyryaluksen konemestarinkirja, vaaditaan moottorialuksen konemestarinkirjan saamiseksi moottorialuksen vahtikonemestarinkirja sekä sen saamisen jälkeen hankittua työkokemusta kuusi kuukautta konemestarina moottorialuksessa, jonka koneteho on vähintään 750 kW.

Vastaavasti vaaditaan moottorialuksen konemestarinkirjan haltijalta höyryaluksen konemestarinkirjan saamiseksi höyryaluksen vahtikonemestarinkirja sekä sen saamisen jälkeen kuusi kuukautta konepalvelua konemestarina höyry- tai moottorialuksessa, jossa höyrykattiloiden teholuku on vähintään 400, tai maavoimalaitoksessa, jonka teholuku on vähintään 1 300.

Ylikonemestarinkirjan saamiseksi vaaditaan:

Henkilöltä, jolla on höyryaluksen ylikonemestarinkirja, vaaditaan moottorialuksen ylikonemestarinkirjan saamiseksi moottorialuksen konemestarinkirja sekä sen saamisen jälkeen hankittua työkokemusta kuusi kuukautta konemestarina moottorialuksessa, jonka koneteho on vähintään 1 500 kW. Vastaavasti vaaditaan moottorialuksen ylikonemestarinkirjan haltijalta höyryaluksen ylikonemestarinkirjan saamiseksi höyryaluksen konemestarinkirja sekä sen saamisen jälkeen hankittua konepalvelua kuusi kuukautta höyry- tai moottorialuksessa, jonka höyrykattiloiden teholuku on vähintään 1 300, tai maavoimalaitoksessa, jonka teholuku on vähintään 1 600.

Sähkömestarinkirjan saamiseksi vaaditaan:

Edellä 27–29 §:ssä tarkoitettu meripalvelu koneosastossa ja palvelu konepäällystötehtävässä aluksessa, jossa on tämän asetuksen mukainen konepäällystö, voidaan merenkulkulaitoksen harkinnan mukaan korvata konepalvelulla muussakin aluksessa, jos sen koneteho on vähintään:

Miehistön pätevyyskirjoja ovat:

Kansimiehen pätevyyskirjan saamiseksi vaaditaan:

Vahtimiehen pätevyyskirjan saamiseksi vaaditaan:

Laivasähkömiehen pätevyyskirjan saamiseksi vaaditaan:

Talousosaston pätevyyskirjoja ovat:

Talousapulaisen pätevyyskirjan saamiseksi vaaditaan:

Laivakokin pätevyyskirjan saamiseksi vaaditaan:

Kokkistuertin pätevyyskirjan saamiseksi vaaditaan vähintään 18 vuoden ikä sekä:

Talousesimiehen pätevyyskirjan saamiseksi vaaditaan:

Pätevyyden toimia yleistoimihenkilönä kansi- ja koneosaston vahtipäällystötehtävissä saa vähintään vahtiperämiehen pätevyyden omaava henkilö, joka on suorittanut vahtikonemestarin koulutuksen sekä laivakoneiden käyttöön ja huoltoon perehdyttävän vähintään kuuden kuukauden ohjatun harjoitteluohjelman. Vastaavasti pätevyyden vahtipäällystötehtäviin saa myös vähintään vahtikonemestarin pätevyyden omaava henkilö, joka on suorittanut vahtiperämiehen koulutuksen ja jolla on vähintään kuusi kuukautta harjoitusohjelman mukaista meripalvelua komentosillan merivahdinpitoon liittyvissä tehtävissä.

Pätevyyden toimia yleistoimihenkilönä yliperämiehen tai konemestarin tehtävissä saa henkilö, jolla on yliperämiehenkirja, vahtikonemestarinkirja ja 12 kuukautta meripalvelua vahtikonemestarina tai konemestarinkirja, vahtiperämiehenkirja ja 12 kuukautta meripalvelua vahtiperämiehenä komentosiltavahdissa.

Tätä pykälää sovellettaessa on otettava huomioon, mitä 24 §:ssä säädetään aluksen päällikön pätevyydestä ja 31 §:ssä konepäällikön pätevyydestä.

Laivaväkeen kuuluvalta henkilöltä, jolla on aluksen hälytysluetteloon kuuluvia tehtäviä, vaaditaan hänelle määrättyjen tehtävien mukainen peruskoulutus hätätilanteiden varalta.

Laivaväeltä vaaditaan tehtävien mukainen palokoulutus.

Henkilöltä, joka on vastuussa ensiavun antamisesta, vaaditaan ensiapukoulutus.

Henkilöltä, joka on vastuussa lääkintähuollosta, vaaditaan laivaväen terveydenhuoltokoulutus. Kyseinen koulutus on uusittava viiden vuoden välein.

Niiden laivaväkeen kuuluvien henkilöiden, joilla ei ole aluksen hälytysluettelon mukaisia tehtäviä, tulee olla aluskohtaisesti perehdytetty hätätilanteisiin.

Matkustaja-aluksen laivaväellä, joka on määrätty auttamaan matkustajia hätätilanteessa, tulee olla riittävä kielitaito, jotta hätätilanneohjeiden antaminen ja matkustajien opastaminen Suomen ja ulkomaiden välisessä liikenteessä voi tapahtua suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi sekä mahdollisuuksien mukaan määrämaan kielellä.

Turvallisuustehtävissä matkustaja-aluksilla työskentelevien tulee työssäoloaikana pukeutua niin, että matkustajat voivat helposti tunnistaa heidät laivaväkeen kuuluviksi.

Pelastuslautta- ja pelastusvenemiehen pätevyyskirjan saamiseksi vaaditaan:

Nopean valmiusveneen kuljettajankirjan saamiseksi vaaditaan pelastuslautta- ja pelastusvenemiehenkirja ja nopean valmiusveneen käsittelykoulutus.

Laivaväeltä, joka on vastuussa säiliöaluksella lastin käsittelystä, vaaditaan sen pätevyyskirjan lisäksi, mikä toimeen muuten vaaditaan:

Öljysäiliöaluksen, kemikaalisäiliöaluksen ja nestemäistä kaasua kuljettavan säiliöaluksen päälliköltä, yliperämieheltä, konepäälliköltä, 1. konemestarilta ja muulta henkilöltä, joka on välittömässä vastuussa lastin käsittelystä, vaaditaan sen pätevyyskirjan lisäksi, mikä toimeen muuten vaaditaan:

Edellä 2 momentin 2 kohdassa mainittu kuuden kuukauden meripalvelu voidaan lukea pätevyyskirjan saamiseksi vaadittavaan meripalveluun.

Jos henkilöllä on jokin 2 momentin mukainen pätevyystodistus, hän saa toisen alustyypin lastin käsittelyyn oikeuttavan pätevyystodistuksen suoritettuaan 2 momentissa tarkoitetun erikoiskoulutuksen ja hankittuaan kolmen kuukauden meripalvelun kyseisen tyyppisellä säiliöaluksella.

Aluksen konepäällikön on tarvittaessa nimettävä aluksen laivaväestä paineastialle yksi tai useampi käyttäjä ja hänet on perehdytettävä aluksen paineastian käyttöön.

Paineastian käyttäjän tehtävänä on hoitaa paineastiaa käytönvalvojan antamien määräysten ja ohjeiden mukaan.

Paineastian käyttäjän on oltava tehtävään kykenevä 18 vuotta täyttänyt henkilö. Jos kyseessä on höyrykattila, vaaditaan paineastian käyttäjältä 12 kuukautta konepalvelua aluksessa, jossa on höyrykattila, tai 12 kuukauden palvelu lämmittäjänä maavoimalaitoksessa.

Moottorialuksessa olevien paineastioiden käytönvalvojana toimii aluksen konepäällikkö.

Moottorialuksessa, jossa on höyrykattiloita, vaaditaan yhdeltä aluksen konepäällystöön kuuluvalta pätevyyskirja höyrykattilan käyttöön seuraavasti:

Lepo- ja työajoista säädetään merityöaikalaissa, työajasta kotimaanliikenteen aluksilla annetussa laissa sekä merimiesten vuosilomalaissa.

Aluksen vahtijärjestelyt on järjestettävä siten, ettei väsymys heikennä vahtihenkilöstön suorituskykyä. Laivaväen tehtävät on järjestettävä siten, että matkan aloittava vahti samoin kuin seuraavatkin vahdit ovat vahtiin tullessaan tarpeeksi levänneitä ja muutenkin tehtävänsä edellyttämässä kunnossa.

Aluksen päällikön on huolehdittava siitä, että vahtijärjestelyt ovat riittävät turvallisen vahdin tai turvallisten vahtien toteuttamiseksi, ottaen huomioon vallitseva tilanne ja olosuhteet. Lisäksi aluksen päällikön tulee valvoa, että seuraavat seikat toteutuvat:

Jollei siinä satamassa, jossa alus on, ole saatavissa pätevää laivaväkeä ilman kohtuutonta viivytystä tai kustannusta, merenkulkuhallitus voi määrätyksi ajaksi tai määrätylle matkalle myöntää alukselle oikeuden poiketa vahvistetusta miehityksestä edellyttäen, ettei turvallisuutta vaaranneta miehityksen vähentämisellä.

Miehitys on täydennettävä niin pian kuin se käytännössä on mahdollista.

Pakottavissa olosuhteissa voi merenkulkulaitos, milloin se katsoo, että menettely ei aiheuta vaaraa ihmishengelle, omaisuudelle eikä ympäristölle, ja kuultuaan asianomaista alan valtakunnallista järjestöä, myöntää kirjallisesta hakemuksesta yksittäistapauksessa henkilölle erivapauden toimia määrätyssä aluksessa määräajan, joka ei kuitenkaan saa ylittää kuutta kuukautta kerrallaan, toimessa, johon oikeuttavaa pätevyyskirjaa hänellä ei ole, edellyttäen että erivapauden saajalla on riittävä pätevyys toimen turvalliseksi hoitamiseksi. Kotimaanliikenteessä voidaan erivapaus myöntää pakottavien olosuhteiden lisäksi myös, milloin 2 luvun säännösten noudattaminen johtaisi ilmeiseen kohtuuttomuuteen.

Muualla kuin kotimaanliikenteessä voidaan erivapaus päällikön ja konepäällikön toimiin myöntää kuitenkin vain erityisen pakottavissa olosuhteissa ja silloinkin vain niin lyhyeksi aikaa kuin mahdollista.

Erivapaus voidaan myöntää vain seuraavan ylemmän pätevyyskirjan edellyttämään tehtävään. Milloin henkilöllä ei ole mitään pätevyyskirjaa, voidaan hänelle myöntää erivapaus alimman pätevyyskirjan edellyttämään tehtävään, jos hän koulutuksensa ja kokemuksensa nojalla selvästi kykenee hoitamaan täytettävän toimen.

Jos suomalainen alus on rahdattu ulkomaalaiselle käytettäväksi kolmansien maiden välisessä liikenteessä ehdoin, että ulkomaalainen rahtaaja voi määrätä aluksen käytöstä merenkulkuun, tulee päälliköllä olla tämän asetuksen mukainen pätevyyskirja tai kelpoisuustodistus ja muulla laivaväellä heidän tehtäviensä edellyttämä pätevyyskirja tai kelpoisuustodistus.

Milloin alus liikennöi rajoitetulla alueella ulkomailla, merenkulkulaitos voi kirjallisesta hakemuksesta, kuultuaan työsuojeluviranomaista ja asianomaisia valtakunnallisia merenkulun työmarkkinajärjestöjä sekä ottaen huomioon liikenteen laadun, yksittäistapauksessa määrätä, että tällainen liikenne on aluksen laivaväen lukumäärän ja pätevyyden puolesta rinnastettava suppeampaan, siihen verrattavaan liikenteeseen.

Vuokraveneen miehityksestä säädetään erikseen.

Kalastusaluksen miehityksestä säädetään erikseen.

Aluksen päällikkönä toimivan on oltava 20 vuotta täyttänyt. Kotimaanliikenteen aluksessa, jonka päälliköltä vaaditaan kuljettajankirja tai kotimaanliikenteen laivurinkirja, on päällikön kuitenkin oltava 18 vuotta täyttänyt.

Liikenneministeriö voi tarvittaessa antaa tarkempia säännöksiä ja ohjeita tämän asetuksen täytäntöönpanosta.

Tämän asetuksen sekä sen nojalla annettujen säännösten noudattamista valvoo merenkulkulaitos

Joka rikkoo tämän asetuksen tai sen nojalla annettuja säännöksiä, on tuomittava niin kuin merilaissa (674/1994) säädetään.

Merenkulkulaitos voi peruuttaa antamansa pätevyyskirjan tai myöntämänsä kelpoisuustodistuksen määräajaksi tai kokonaan henkilöltä, joka:

Merenkulkulaitoksen päätös pätevyyskirjan tai kelpoisuustodistuksen peruuttamisesta tulee voimaan heti. Pätevyyskirja tai kelpoisuustodistus on tällöin välittömästi palautettava merenkulkulaitokselle.

Ennen 1 momentissa tarkoitetun päätöksen tekemistä merenkulkulaitoksen on annettava henkilölle, jonka pätevyyskirjan tai kelpoisuustodistuksen peruuttamista merenkulkulaitos harkitsee, tilaisuus tulla kuulluksi.

Merenkulkulaitoksen päätös pätevyyskirjan peruuttamisesta on annettava tiedoksi asianosaiselle siten kuin tiedoksiannosta hallintoasioissa erikseen säädetään.

Muutoksen hakemisesta tässä asetuksessa tarkoitettuun päätökseen säädetään hallintolainkäyttölaissa (586/1996).

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1998.

Asetuksen 44 § ja 45 §:n 4 momentti tulevat kuitenkin voimaan 1 päivänä elokuuta 1998.

Sen estämättä mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, koulutuksen ja pätevyyskirjojen osalta voidaan edellä mainittuja säännöksiä noudattaa aiemminkin, jos kyseisten säännösten vaatimukset täyttyvät.

Tällä asetuksella kumotaan seuraavat asetukset niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen:

Aluksen miehityksestä ja laivahenkilökunnan pätevyydestä annetun asetuksen 27 § sekä 7–9 luku jäävät kuitenkin voimaan 1 päivään helmikuuta 2002.

Aikaisempien säännösten mukaiset pätevyyskirjat ja -todistukset ovat voimassa 1 päivään helmikuuta 2002.

Aiemmin myönnetyn pätevyyskirjan tai -todistuksen nimi rinnastetaan seuraavasti:

Tämän asetuksen mukaisen pätevyyskirjan saamiseksi hakijan tulee osoittaa, että hän täyttää koulutuksen ja työkokemuksen osalta tämän asetuksen vaatimukset.

Alukselle, jolle on ennen tämän asetuksen voimaantuloa vahvistettu miehitys, voidaan miehitystodistuksen voimassaoloajan päätyttyä vahvistaa aiemman miehitystodistuksen mukainen miehitys, jos 12 §:stä ei muuta johdu.