Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (6)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 761/2010 | muutt. 1 §:ää | 1 | |
| 1116/2000 | 2001-05-01 | muutt. 9 §:ää | 1 |
| 848/2001 | 2001-11-01 | muutt. 3 §:ää ja 11 § | 5 |
| 1027/2003 | 2004-01-01 | muutt. 12 §:ää | 1 |
| 464/2003 | 2004-01-01 | muutt. 7 §:ää | 1 |
| 1319/2006 | 2007-04-01 | muutt. 11 §:ää | 1 |
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §
Syyttäjän asema ja tehtävätSyyttäjän tehtävänä on huolehtia rikosoikeudellisen vastuun toteuttamisesta rikosasian käsittelyssä, syyteharkinnassa ja oikeudenkäynnissä asianosaisten oikeusturvan ja yleisen edun vaatimalla tavalla. Tehdessään tähän liittyvät oikeudelliset ratkaisut ja muut toimenpiteet syyttäjän on noudatettava tasapuolisuutta, joutuisuutta ja taloudellisuutta.
Syyttäjällä on itsenäinen syyteharkintavalta käsiteltävänään olevassa asiassa.
Syyttäjän tehtävänä on myös rangaistusmääräysten ja rikesakkomääräysten antaminen siten kuin siitä erikseen säädetään.
L:lla 761/2010 muutettu 3 momentti tulee voimaan lailla säädettävänä ajankohtana. Aiempi sanamuoto kuuluu:
Syyttäjän tehtävänä on myös rangaistusmääräysten antaminen siten kuin siitä erikseen säädetään.
2 §
Yleiset syyttäjätYleisiä syyttäjiä ovat:
valtakunnansyyttäjä ja apulaisvaltakunnansyyttäjä;
valtionsyyttäjä; sekä
kihlakunnansyyttäjä ja Ahvenanmaan maakunnansyyttäjä.
3 §
ValtakunnansyyttäjäYlimpänä syyttäjänä valtakunnansyyttäjä käyttää itsenäistä ja riippumatonta syyteharkintavaltaa, jollei muualla laissa toisin säädetä.
Valtakunnansyyttäjä voi antaa syyttäjäntoimintaa koskevia yleisiä määräyksiä ja ohjeita.
Valtakunnansyyttäjä voi antaa nimetylle henkilölle, joka täyttää kihlakunnansyyttäjän kelpoisuusvaatimukset, määräajaksi sellaiset syyttäjänvaltuudet, joita tämä määrätyssä tehtävässään tarvitsee. Syyttäjänvaltuuksia käyttäessään tähän henkilöön sovelletaan muutoin, mitä kihlakunnansyyttäjästä säädetään.
4 §
Valtakunnansyyttäjän tehtävätValtakunnansyyttäjän tehtävänä on:
syyttäjäntoiminnan yleinen johtaminen ja kehittäminen sekä syyttäjien valvonta;
syyttäjäntehtävät niissä asioissa, jotka hänelle lain mukaan kuuluvat tai jotka hän ottaa käsiteltävikseen;
rikoslain 1 luvussa tai muussa laissa tarkoitettujen syytemääräysten antaminen; sekä
syyttäjien edustaminen korkeimmassa oikeudessa.
5 §
ValtakunnansyyttäjänvirastoYleisten syyttäjien keskushallintoviranomaisena on valtakunnansyyttäjän johtama valtakunnansyyttäjänvirasto.
Valtakunnansyyttäjänvirastossa on yksiköitä, joista säädetään tarkemmin asetuksella.
Valtakunnansyyttäjänvirasto kuuluu oikeusministeriön hallinnonalaan.
6 §
ApulaisvaltakunnansyyttäjäValtakunnansyyttäjän sijaisena toimii apulaisvaltakunnansyyttäjä.
Valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttäjän välisestä tehtävien jaosta määrätään valtakunnansyyttäjänviraston työjärjestyksessä.
Apulaisvaltakunnansyyttäjä ratkaisee samoin valtuuksin kuin valtakunnansyyttäjä hänen käsiteltäväkseen kuuluvat asiat.
7 §
ValtionsyyttäjätValtakunnansyyttäjänvirastossa on valtionsyyttäjiä, joilla on toimivalta syyttäjäntehtävissä koko maassa.
Valtionsyyttäjien on ensisijaisesti huolehdittava syyttäjäntehtävistä yhteiskunnan kannalta merkittävimmissä rikosasioissa. Valtionsyyttäjän tehtävänä on myös ajaa syytettä, jonka nostamisesta oikeuskansleri tai eduskunnan oikeusasiamies on päättänyt. Valtionsyyttäjä toimii syyttäjänä asioissa, jotka hovioikeus käsittelee ensimmäisenä oikeusasteena, jollei toisin säädetä tai määrätä.
Valtionsyyttäjien on ensisijaisesti huolehdittava syyttäjäntehtävistä yhteiskunnan kannalta merkittävimmissä rikosasioissa. Valtionsyyttäjän tehtävänä on myös ajaa syytettä, jonka nostamisesta eduskunta, oikeusministeriö, oikeuskansleri tai eduskunnan oikeusasiamies on päättänyt. Valtionsyyttäjä toimii syyttäjänä asioissa, jotka hovioikeus käsittelee ensimmäisenä oikeusasteena, jollei toisin säädetä tai määrätä.
Valtionsyyttäjien muista tehtävistä säädetään erikseen. Tehtävien jakamisesta valtionsyyttäjien kesken päättää valtakunnansyyttäjä.
8 §
PaikallissyyttäjätKihlakunnansyyttäjistä ja Ahvenanmaan maakunnansyyttäjästä sekä apulaissyyttäjistä (paikallissyyttäjät) säädetään erikseen.
9 §
ErityissyyttäjätSyyttäjästä sotilasoikeudenkäyntiasiassa ja muista erityissyyttäjistä säädetään erikseen.
Syytteen nostamisesta tuomaria vastaan virkarikoksesta päättää valtioneuvoston oikeuskansleri tai eduskunnan oikeusasiamies.
10 §
ToimivaltasuhteetValtakunnansyyttäjä on kaikkien yleisten syyttäjien esimies.
Valtakunnansyyttäjä voi ottaa itse ratkaistavakseen alaiselleen syyttäjälle kuuluvan asian tai määrätä alaisensa syyttäjän ajamaan syytettä, jonka nostamisesta hän on päättänyt. Valtakunnansyyttäjä voi myös määrätä asian alaisensa syyttäjän syyteharkintaan.
11 §
TiedonsaantioikeusYleisellä syyttäjällä on viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) tai muussa laissa säädetyn salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus maksutta saada viranomaiselta ja julkista tehtävää hoitamaan asetetulta yhteisöltä virkatehtävien suorittamista varten tarpeelliset tiedot ja asiakirjat, jollei sellaisen tiedon tai asiakirjan antamista syyttäjälle tai tietojen käyttämistä todisteena ole laissa kielletty tai rajoitettu.
Valtakunnansyyttäjällä on oikeus tehtävänsä hoitamista varten saada salassapitosäännösten estämättä tarpeellisia tietoja ja selvityksiä sekä alaisiltaan syyttäjiltä että esitutkintaa suorittavilta viranomaisilta.
Yleisellä syyttäjällä on oikeus saada virkatehtävien suorittamista varten tarpeelliset tiedot yhteisön jäsentä, tilintarkastajaa, hallituksen jäsentä tai työntekijää velvoittavan yritys-, pankki- tai vakuutussalaisuuden estämättä.
Yleisellä syyttäjällä ei kuitenkaan ole 1 momentissa tarkoitettua oikeutta saada tietoja, jotka viranomainen tai julkista tehtävää hoitamaan asetettu yhteisö on saanut luvan perusteella tieteellistä tutkimusta, tilastointia tai suunnittelu- ja selvitystehtäviä varten.
11 §
TiedonsaantioikeusValtakunnansyyttäjällä on oikeus tehtävänsä hoitamista varten saada salassapitosäännösten estämättä tarpeellisia tietoja ja selvityksiä sekä alaisiltaan syyttäjiltä että esitutkintaa suorittavilta viranomaisilta.
12 §
EsteellisyysSyyttäjä on esteellinen, jos:
hän tai hänen lähisukulaisensa on asianosainen;
asiassa on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen lähisukulaiselleen;
hän tai hänen lähisukulaisensa avustaa tai edustaa asianosaista taikka sitä, jolle asiassa on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;
hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen taikka siihen, jolle asiassa on odotettavissa hyötyä tai vahinkoa;
hän on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen tai hallintoneuvoston jäsenenä tai toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä tai julkisoikeudellisessa laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asiassa on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa; tai
muu kuin 1–5 kohdassa tarkoitettu seikka on omiaan antamaan perustellun aiheen epäillä hänen puolueettomuuttaan asiassa.
Syyttäjän lähisukulaisella tarkoitetaan hallintolain (434/2003) 28 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettuja henkilöitä.
Syyttäjän lähisukulaisella tarkoitetaan hallintomenettelylain (598/82) 10 §:n 2 momentissa tarkoitettuja henkilöitä.
Syyttäjä saa esteellisenäkin ryhtyä toimeen, joka ei siedä viivytystä. Syyttäjän on ilmoitettava esteellisyydestään sille, joka määrää hänelle sijaisen.
13 §
KelpoisuusvaatimuksetValtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttäjän on oltava oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut henkilö, joka on hyvin perehtynyt syyttäjän- tai tuomarintoimeen ja hallintotehtäviin.
Valtionsyyttäjän on oltava oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut henkilö, jolla on tehtävän hoitamiseen tarvittava taito.
14 §
NimittäminenValtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttäjän nimittää tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä.
Valtionsyyttäjän nimittää valtioneuvosto valtakunnansyyttäjän esityksestä. Valtakunnansyyttäjänviraston muiden virkamiesten nimittämisestä säädetään asetuksella.
15 §
Virkasyytteen oikeuspaikkaValtakunnansyyttäjää ja apulaisvaltakunnansyyttäjää syytetään virkarikoksesta korkeimmassa oikeudessa. Syyttäjänä on joko oikeuskansleri tai eduskunnan oikeusasiamies.
Valtionsyyttäjää syytetään virkarikoksesta hovioikeudessa.
16 §
Tarkemmat säännöksetTarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan asetuksella.
Työskentelyn järjestämisestä valtakunnansyyttäjänvirastossa määrätään viraston työjärjestyksessä, jonka valtakunnansyyttäjä eri henkilöstöryhmiä kuultuaan vahvistaa.
17 §
VoimaantuloTämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1997.
Tällä lailla kumotaan:
Korkeimmasta oikeudesta 22 päivänä heinäkuuta 1918 annetun lain 9 ja 12 §; ja
Korkeimmasta hallinto-oikeudesta samana päivänä annetun lain 10 §.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Oikeuskanslerinvirastossa ja lääninhallituksissa syyttäjälaitosta koskevia tehtäviä hoitavat henkilöt voidaan tämän lain voimaan tullessa siirtää virkaa haettavaksi julistamatta valtakunnansyyttäjänvirastoon vastaaviin tehtäviin. Siirtojen toteuttamisesta päättää oikeusministeriö.
1116/2000
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2001.
HE 100/2000, LaVM 8/2000, EV 139/2000
848/2001
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 2001.
HE 90/2001, LaVM 18/2001, EV 100/2001
464/2003
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004.
HE 54/2002, PeVM 14/2002, EV 288/2002
1027/2003
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004.
HE 79/2003, HaVM 6/2003, EV 61/2003
1319/2006
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2007.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
HE 84/2006, LaVM 19/2006, HaVL 38/2006, EV 199/2006
761/2010
Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.
HE 94/2009, LaVM 9/2010, EV 84/2010