Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (2)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 223/2000 | 2000-03-01 | muutt. 8 § | 4 |
| 782/2001 | 2001-10-01 | muutt. 6 §:ää | 3 |
Työministerin esittelystä säädetään valtioneuvostosta 30 päivänä maaliskuuta 1922 annetun lain (78/1922) 12 §:n 2 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 1120/1993:
1 §
Ministeriön tehtävätSen lisäksi, mitä valtioneuvoston ohjesäännössä (1522/1995) tai muutoin säädetään, työministeriön tehtävistä määrätään työjärjestyksessä.
2 §
TyöjärjestysMinisteriön työjärjestyksessä määrätään ministeriön johtamisesta, ministeriön sisäisestä organisaatiosta ja tehtävistä, virkamiesten asemasta ja tehtävistä sekä siitä, kenen virkamiehen ratkaistavaksi asia kuuluu.
Ministeriön työjärjestyksen vahvistaa ministeri.
3 §
Valtakunnansovittelijain toimistoMinisteriön yhteydessä on valtakunnansovittelijain toimisto.
4 §
Ministeriön alaiset virastot ja laitoksetMinisteriön alaisia ovat työvoimaopisto, merimiespalvelutoimisto sekä työneuvosto. Ministeriön yleishallinnollisessa ohjauksessa ovat työvoimatoimistot. Lisäksi ministeriö ohjaa ja valvoo hallinnonalaansa kuuluvien asioiden käsittelyä työvoima- ja elinkeinokeskuksissa.
5 §
Ministeriötä avustavat toimielimetTyöministeriön apuna toimii työasiainneuvosto sekä muita toimielimiä siten kuin erikseen säädetään.
6 §
TyöasiainneuvostoTyöasiainneuvoston tehtävänä on käsitellä työpolitiikan keskeisiä haasteita ja strategioita.
Työasiainneuvosto tekee esityksiä ja antaa lausuntoja ministeriölle työpolitiikkaan kuuluvista periaatteellisesti tärkeistä ja laajakantoisista kysymyksistä.
Neuvostossa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja enintään 14 muuta jäsentä joista kullakin on henkilökohtainen varajäsen. Puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja muut jäsenet sekä varajäsenet nimeää valtioneuvosto kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Jäseninä tulee olla tasapuolisesti eri työmarkkinaosapuolien nimeämiä henkilöitä. Nimettävien jäsenten ja varajäsenten tulee edustaa järjestönsä tai virastonsa ylintä johtoa.
Neuvostossa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja enintään 14 muuta jäsentä, joilla kaikilla on henkilökohtainen varajäsen. Puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja muut jäsenet ja varajäsenet nimeää valtioneuvosto kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Jäseninä ja heidän varajäseninään tulee olla tasapuolisesti eri työmarkkinaosapuolien nimeämiä henkilöitä.
Jos jäsen eroaa tai kuolee kesken toimikauden, työministeriö määrää saman viranomaisen tai järjestön ehdotuksesta hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi uuden jäsenen.
Jos jäsen tai varajäsen eroaa tai kuolee kesken toimikauden, työministeriö määrää saman viranomaisen tai järjestön ehdotuksesta hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi uuden jäsenen tai varajäsenen.
Neuvostolla on oikeus asettaa jaostoja ja käyttää apunaan pysyviä asiantuntijoita. Jaostoon voidaan ottaa jäseneksi neuvostoon kuulumattomia henkilöitä. Neuvostolla on pääsihteeri, jonka lisäksi neuvoston sihteeristönä toimivat ministeriön määräämät ministeriön virkamiehet.
Neuvostosta on muutoin voimassa, mitä komiteoista säädetään.
7 §
Virkojen kelpoisuusvaatimuksetKelpoisuusvaatimuksena on:
kansliapäälliköllä ja ylijohtajalla ylempi korkeakoulututkinto, hyvä perehtyneisyys hallinnonalan toimintaan ja työpolitiikan kysymyksiin sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
johtajalla ylempi korkeakoulututkinto, hyvä perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito;
hallitusneuvoksella ja virka-asemaltaan vastaavalla virkamiehellä ylempi korkeakoulututkinto, jonka on oltava hallitusneuvoksella oikeustieteen kandidaatin tutkinto, sekä perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito; sekä
hallitussihteerillä oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan.
8 §
Virkojen täyttäminenKansliapäällikön nimittää tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä. Ylijohtajan, johtajan, neuvottelevan virkamiehen, hallitusneuvoksen ja hallitussihteerin nimittää valtioneuvosto. Lainsäädäntöneuvoksen nimittämisestä säädetään valtioneuvoston ohjesäännössä.
Kansliapäällikön, ylijohtajan, johtajan, neuvottelevan virkamiehen, hallitusneuvoksen ja hallitussihteerin nimittää tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä. Lainsäädäntöneuvoksen nimittämisestä säädetään valtioneuvoston ohjesäännössä.
Muun kuin 1 momentissa tarkoitetun virkamiehen samoin kuin työsopimussuhteisen henkilöstön nimittää tai ottaa ministeriö.
Nimitysasiat, jotka tasavallan presidentti tai valtioneuvosto ratkaisee, esittelee valtioneuvostolle kansliapäällikkö tai muu henkilöstöasioita hoitava ministeriön virkamies.
Nimitysasiat, jotka tasavallan presidentti ratkaisee, esittelee valtioneuvostolle kansliapäällikkö tai muu henkilöstöasioita hoitava ministeriön virkamies.
8 §
Virkojen täyttäminenKansliapäällikön, ylijohtajan, johtajan, neuvottelevan virkamiehen, hallitusneuvoksen ja hallitussihteerin nimittää tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä. Lainsäädäntöneuvoksen nimittämisestä säädetään valtioneuvoston ohjesäännössä.
Muun kuin 1 momentissa tarkoitetun virkamiehen samoin kuin työsopimussuhteisen henkilöstön nimittää tai ottaa ministeriö.
Nimitysasiat, jotka tasavallan presidentti ratkaisee, esittelee valtioneuvostolle kansliapäällikkö tai muu henkilöstöasioita hoitava ministeriön virkamies.
9 §
Päätösvallan pidättäminenKansliapäällikkö, ylijohtaja ja tulosyksikön päällikkö voi yksittäistapauksessa pidättää itselleen päätösvallan asiassa, jonka ratkaiseminen kuuluu hänen alaiselleen virkamiehelle.
10 §
Erinäiset säännöksetYhteistoiminnassa ministeriön ja henkilöstön välillä noudatetaan, mitä yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetussa laissa (651/1988) säädetään ja sen nojalla tehdyissä sopimuksissa sovitaan.
11 §
ViittaussäännösJollei toisin säädetä, ministeriöstä on voimassa, mitä valtioneuvoston ohjesäännössä säädetään.
12 §
Voimaantulo- ja siirtymäsäännöksetTämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999.
Tällä asetuksella kumotaan työministeriöstä 25 päivänä maaliskuuta 1994 annettu asetus (234/1994) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Tämän asetuksen voimaan tullessa kulumassa olevaa toimikautta varten asetettu työasiainneuvoston toimikausi jatkuu 14 päivään joulukuuta 2001.
223/2000
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2000.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
782/2001
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2001.
Tämän asetuksen voimaan tullessa kulumassa olevaa toimikautta varten asetetun työasiainneuvoston toimikausi päättyy.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.