Finlex →444/1998 — Laki valtiontakuurahastosta

Kauppa- ja teollisuusministeriön yhteydessä on valtion talousarvion ulkopuolinen valtiontakuurahasto.

Rahastolla on johtokunta ja pääsihteeri. Rahaston hallinnosta säädetään tarkemmin asetuksella.

Rahaston tarkoituksena on turvata valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetussa laissa (443/1998) tarkoitetun yhtiön (erityisrahoitusyhtiö) antamien 4 §:ssä tarkoitettujen sitoumusten täyttäminen.

Rahaston varoista hoidetaan myös Valtiontakuukeskuksen ja sitä edeltäneen vientitakuulaitoksen ja Valtiontakauslaitoksen 11 §:ssä tarkoitetut vastuusitoumukset.

Rahasto saa varansa valtion talousarviossa rahastolle siirrettäväksi osoitettavasta määrärahasta, erityisrahoitusyhtiön rahastoon siirtämistä varoista ja rahastolainasta suoritettavista maksuista sekä 11 §:ssä tarkoitettuihin vastuusitoumuksiin liittyvistä takuumaksuista ja takaisinperintäsaatavista.

Valtio vastaa erityisrahoitusyhtiön antamista vientitakuulaissa (479/1962), laivanrakennus- tai laivanvarustamotoimintaa harjoittaville yrityksille myönnettävistä valtiontakauksista annetussa laissa (573/1972), ympäristönsuojelua edistäviin investointeihin myönnettävistä valtiontakauksista ja vientitakuista annetussa laissa (609/1973) ja valtion takuista perusraaka-ainehuollon turvaamiseksi annetussa laissa (651/1985) tarkoitetuista takuista ja takauksista, jos erityisrahoitusyhtiölle on lain mukaisessa menettelyssä vahvistettu näitä takuita tai takauksia koskeva maksuvelvollisuus, eikä yhtiö ole sitä täyttänyt.

Valtio vastaa erityisrahoitusyhtiön antamista valtion vientitakuista annetussa laissa (422/2001), valtion alustakauksista annetussa laissa (573/1972), ympäristönsuojelua edistäviin investointeihin myönnettävistä valtiontakauksista ja vientitakuista annetussa laissa (609/1973) ja valtion takuista perusraaka-ainehuollon turvaamiseksi annetussa laissa (651/1985) tarkoitetuista takuista ja takauksista.

Jos erityisrahoitusyhtiön tilinpäätöstä laadittaessa ilmenee, että yhtiön 4 §:ssä tarkoitetun toiminnan erillistulos on muodostunut tappiolliseksi, tappio katetaan ensisijaisesti yhtiön taseessa olevasta valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 4 §:n 4 momentissa säädetystä vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahastosta ja toissijaisesti, jos vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahasto ei riitä tappion kattamiseen, valtiontakuurahaston varoista. Valtiontakuurahaston johtokunta päättää tappion kattamiseksi tehtävästä maksusta (rahastomaksu) ennen yhtiön tilinpäätöksen vahvistamista. Valtiontakuurahaston johtokunta voi tehdä päätöksen rahastomaksusta jo tilikauden aikana yhtiön laatiman välitilinpäätöksen perusteella.

Jos erityisrahoitusyhtiön tilinpäätöstä laadittaessa ilmenee, että yhtiön 4 §:ssä tarkoitetun toiminnan erillistulos tilikaudelta on muodostunut voitolliseksi, voitto tai osa siitä voidaan ennen tilinpäätöksen vahvistamista siirtää valtiontakuurahastoon siltä osin kuin yhtiö on saanut 1 momentissa tarkoitettuja rahastomaksuja ja niitä on vielä takaisin maksamatta valtiontakuurahastoon (rahastopalautus). Rahastopalautuksesta päättää yhtiökokous valtiontakuurahaston johtokunnan esityksestä.

Kauppa- ja teollisuusministeriö päättää tarkemmin siitä, miten erityisrahoitusyhtiöön tehtyjen rahastomaksujen yhteismäärä vähennettynä yhtiöstä rahastoon tehdyillä rahastopalautuksilla esitetään yhtiön tilinpäätöksessä.

Jos erityisrahoitusyhtiön 4 §:ssä tarkoitetusta toiminnasta aiheutuu yhtiölle lyhytaikaista rahoitusvajetta, voidaan rahastosta antaa yhtiölle sen hakemuksesta vakuutta vaatimatta lainaa.

Jos erityisrahoitusyhtiön 4 §:ssä tarkoitetusta toiminnasta aiheutuu yhtiölle rahoitusvajetta, valtiontakuurahastosta voidaan antaa yhtiölle sen hakemuksesta vakuutta vaatimatta lainaa. Lainan ehdoista päättää valtiontakuurahaston johtokunta.

Rahaston valtion keskuskirjanpidossa olevan yhdystilin varojen määrä on pidettävä riittävänä 5 ja 6 §:ssä tarkoitettujen rahastomaksujen ja -lainojen maksamiseen. Rahaston varoista maksetaan myös rahaston hallintomenot.

Jos rahaston yhdystilin varojen määrä ei riitä rahaston menojen kattamiseen, tarvittava erotus siirretään rahastoon valtion talousarvioon tätä tarkoitusta varten otettavasta määrärahasta.

Jos rahaston yhdystilin varojen määrä ylittää 1 momentissa tarkoitetun määrän, valtioneuvosto voi määrätä erotuksen kokonaan tai osittain tuloutettavaksi valtiovarastoon.

Rahasto on osa valtion keskuskirjanpitoa. Kauppa- ja teollisuusministeriö huolehtii rahaston kirjanpidosta ja vahvistaa rahaston talousarvion erityisrahoitusyhtiön tilikautta vastaavalle ajanjaksolle. Valtioneuvosto vahvistaa rahaston tilinpäätöksen.

Rahastosta katettavista 2 §:ssä tarkoitetuista sitoumuksista peritään maksuja. Tällaisen maksun suuruus määrätään suoritteeseen liittyvän tappionvaaran ja suoritteen tuottamisesta erityisrahoitusyhtiölle aiheutuvien kustannuksien perusteella. Kauppa- ja teollisuusministeriö päättää 2 §:n 2 momentissa tarkoitettuja vastuusitoumuksia koskevan maksun suuruuden suoritteen tuottamisesta aiheutuvien kustannuksien perusteella.

Rahaston tilien ja hallinnon tarkastuksen suorittavat kauppa- ja teollisuusministeriön määräämät tilintarkastajat, joista yksi on määrättävä valtiontalouden tarkastusviraston esityksestä. Yhden tilintarkastajista tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja.

Rahaston tilien ja hallinnon tarkastuksen suorittavat työ- ja elinkeinoministeriön määräämät tilintarkastajat. Yhden tilintarkastajista tulee olla KHT-tilintarkastaja tai JHT-tilintarkastaja.

Valtiontakuukeskuksen tai sitä edeltäneen vientitakuulaitoksen ja Valtiontakauslaitoksen antamista takuista, takauksista ja muista vastuusitoumuksista aiheutuneet vastuut korvataan rahaston varoista.

Erityisrahoitusyhtiö hoitaa 1 momentissa tarkoitetut vastuusitoumukset valtion vastatessa niistä ensisijaisesti rahaston varoilla. Yhtiöllä on oikeus saada rahastosta hallinnointipalkkio tästä tehtävästä. Yhtiö siirtää rahastoon 1 momentissa tarkoitetuista vastuusitoumuksista tulevat takuumaksut ja takaisinperintäsaatavat.

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.