Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (15)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 1295/1999 | 2000-01-01 | lis. 6 a § | |
| 1396/2001 | 2002-01-01 | lis. 5 a § | 2 |
| 804/2002 | 2002-10-01 | lis. 3 a § | |
| 1201/2005 | 2006-01-01 | muutt. 2 §:ää sekä 3 ja 5 § | |
| 1152/2008 | 2009-01-01 | muutt. 2 §:ää | |
| 1767/2009 | 2010-01-01 | kum. 6 a § | |
| 1073/2011 | 2012-01-01 | muutt. 2, 3, 5 ja 5 a §:ää, lis. 5 b § | 3 |
| 611/2015 | 2016-01-01 | muutt. 1–3, 3 a ja 4 §, lis. 1 a ja 6 a § | 25 |
| 200/2020 | 2020-04-09 | muutt. 1 ja 2 §:ää | |
| 364/2020 | 2020-05-14 | muutt. 1 ja 2 §:ää | |
| 614/2020 | 2020-09-01 | muutt. 1 ja 2 §:ää | |
| 311/2021 | 2021-05-01 | kum. 5 § | |
| 508/2021 | 2021-09-01 | muutt. 1 ja 2 §:ää | |
| 722/2022 | 2022-08-01 | lis. 3 b § | 2 |
| 8/2024 | 2024-01-15 | lis. 5 § | 3 |
Opetusministerin esittelystä säädetään vapaasta sivistystyöstä 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (632/1998) nojalla:
1 §
Kansanopiston ja valtakunnallisen liikunnan koulutuskeskuksen järjestämän koulutuksen vähimmäispituusKansanopiston ja valtakunnallisen liikunnan koulutuskeskuksen yhtenä opiskelujaksona järjestämän koulutuksen vähimmäispituus on 10 opetustuntia. Opiskelujakson opetus on jaettava vähintään kahdelle peräkkäiselle päivälle siten, että sitä annetaan keskimäärin vähintään viisi tuntia päivässä.
Kansanopiston ja valtakunnallisen liikunnan koulutuskeskuksen yhtenä opiskelujaksona järjestämän koulutuksen vähimmäispituus on 15 opetustuntia.
Kansanopiston ja valtakunnallisen liikunnan koulutuskeskuksen opetussuunnitelmaan perustuvaan etäopetukseen ja työssäoppimiseen tulee liittyä yksi tai useampi vähintään 10 opetustuntia kestävä lähiopetusjakso. Lähiopetusjaksoon sovelletaan, mitä 1 momentissa säädetään opiskelujaksosta. Lähiopetusjaksoa koskevasta vaatimuksesta voidaan poiketa kansanopiston järjestämässä etäopetuksessa tai työssäoppimisessa yksittäisen henkilön laitoksessa olon tai erityisen terveydellisen syyn vuoksi.
Valtakunnallisen liikunnan koulutuskeskuksen opetussuunnitelmaan perustuvaan etäopetukseen ja työssäoppimiseen tulee liittyä yksi tai useampi vähintään 10 opetustuntia kestävä lähiopetusjakso. Lähiopetusjaksoon sovelletaan, mitä 1 momentissa säädetään opiskelujaksosta. Lähiopetusjaksoa koskevasta vaatimuksesta voidaan poiketa työssäoppimisessa yksittäisen henkilön laitoksessa olon tai erityisen terveydellisen syyn vuoksi.
1 §
Kansanopiston ja valtakunnallisen liikunnan koulutuskeskuksen järjestämän koulutuksen vähimmäispituusKansanopiston ja valtakunnallisen liikunnan koulutuskeskuksen yhtenä opiskelujaksona järjestämän koulutuksen vähimmäispituus on 15 opetustuntia.
1 §
Kansanopiston ja valtakunnallisen liikunnan koulutuskeskuksen järjestämän koulutuksen vähimmäispituusKansanopiston ja valtakunnallisen liikunnan koulutuskeskuksen yhtenä opiskelujaksona järjestämän koulutuksen vähimmäispituus on 10 opetustuntia. Opiskelujakson opetus on jaettava vähintään kahdelle peräkkäiselle päivälle siten, että sitä annetaan keskimäärin vähintään viisi tuntia päivässä.
Kansanopiston ja valtakunnallisen liikunnan koulutuskeskuksen opetussuunnitelmaan perustuvaan etäopetukseen ja työssäoppimiseen tulee liittyä yksi tai useampi vähintään 10 opetustuntia kestävä lähiopetusjakso. Lähiopetusjaksoon sovelletaan, mitä 1 momentissa säädetään opiskelujaksosta. Lähiopetusjaksoa koskevasta vaatimuksesta voidaan poiketa kansanopiston järjestämässä etäopetuksessa tai työssäoppimisessa yksittäisen henkilön laitoksessa olon tai erityisen terveydellisen syyn vuoksi.
1 §
Kansanopiston ja valtakunnallisen liikunnan koulutuskeskuksen järjestämän koulutuksen vähimmäispituusKansanopiston ja valtakunnallisen liikunnan koulutuskeskuksen yhtenä opiskelujaksona järjestämän koulutuksen vähimmäispituus on 10 opetustuntia. Opiskelujakson opetus on jaettava vähintään kahdelle peräkkäiselle päivälle siten, että sitä annetaan keskimäärin vähintään viisi tuntia päivässä.
1 §
Kansanopiston ja valtakunnallisen liikunnan koulutuskeskuksen järjestämän koulutuksen vähimmäispituusKansanopiston ja valtakunnallisen liikunnan koulutuskeskuksen yhtenä opiskelujaksona järjestämän koulutuksen vähimmäispituus on 10 opetustuntia. Opiskelujakson opetus on jaettava vähintään kahdelle peräkkäiselle päivälle siten, että sitä annetaan keskimäärin vähintään viisi tuntia päivässä.
1 §
Kansanopiston ja valtakunnallisen liikunnan koulutuskeskuksen järjestämän koulutuksenvähimmäispituusKansanopiston ja valtakunnallisen liikunnan koulutuskeskuksen yhtenä opiskelujaksona järjestämän koulutuksen vähimmäispituus on 10 opetustuntia. Opiskelujakson opetus on jaettava vähintään kahdelle peräkkäiselle päivälle siten, että sitä annetaan keskimäärin vähintään viisi tuntia päivässä.
1 a §
Sopimus käytännön työtehtävissä järjestettävästä työssäoppimisestaKansanopiston tai liikunnan koulutuskeskuksen ja työnantajan välisessä vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) 6 a §:n 1 momentissa tarkoitetussa sopimuksessa on sovittava:
osapuolten tehtävistä;
osapuolten tehtävistä;
opiskelijan ohjauksen sisällöstä, koulutuksen tavoitteista ja oppimisen järjestämisestä;
opiskelijan ohjauksen sisällöstä, koulutuksen tavoitteista ja oppimisen järjestämisestä;
työssäoppimisen kestosta ja ajoittumisesta sekä muista tarpeellisista koulutuksen järjestämiseen liittyvistä seikoista.
työssäoppimisen kestosta ja ajoittumisesta sekä muista tarpeellisista koulutuksen järjestämiseen liittyvistä seikoista.
Kansanopiston tai liikunnan koulutuskeskuksen ja työnantajan välisessä vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) 6 a §:n 1 momentissa tarkoitetussa sopimuksessa on sovittava:
osapuolten tehtävistä;
opiskelijan ohjauksen sisällöstä, koulutuksen tavoitteista ja oppimisen järjestämisestä;
työssäoppimisen kestosta ja ajoittumisesta sekä muista tarpeellisista koulutuksen järjestämiseen liittyvistä seikoista.
1 a §
Sopimus käytännön työtehtävissä järjestettävästä työssäoppimisestaKansanopiston tai liikunnan koulutuskeskuksen ja työnantajan välisessä vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) 6 a §:n 1 momentissa tarkoitetussa sopimuksessa on sovittava:
osapuolten tehtävistä;
opiskelijan ohjauksen sisällöstä, koulutuksen tavoitteista ja oppimisen järjestämisestä;
työssäoppimisen kestosta ja ajoittumisesta sekä muista tarpeellisista koulutuksen järjestämiseen liittyvistä seikoista.
2 §
Suoritteiden laskeminen kansanopistossa ja liikunnan koulutuskeskuksessaOpiskelijaviikoksi katsotaan kansanopistossa sellainen yhden opiskelijan viiden työpäivän pituinen opiskelujakso kansanopistossa, jona aikana hän on saanut ohjattua opetusta keskimäärin vähintään viisi tuntia päivässä. Tätä lyhyemmät ja pitemmät opiskelujaksot muutetaan opiskelijaviikoiksi jakamalla työpäivien lukumäärä viidellä. Lähiopetusta korvaavassa etäopetuksessa ja työssäoppimisessa opiskelijaviikoksi katsotaan opetussuunnitelman perusteella arvioitu opiskelijan 40 tunnin ohjattu työmäärä.
Opiskelijaviikolla tarkoitetaan yhden opiskelijan viiden työpäivän pituista opiskelujaksoa kansanopistossa, jona aikana hän on saanut ohjattua opetusta keskimäärin vähintään viisi tuntia päivässä. Tätä lyhyemmät ja pitemmät opiskelujaksot muutetaan opiskelijaviikoiksi jakamalla työpäivien lukumäärä viidellä. Opiskelijaviikoista, jotka syntyvät niiden opiskelijoiden opiskelusta, jotka asuvat opiston ulkopuolella, otetaan opiskelijaviikkoja laskettaessa huomioon 90 prosenttia.
Opiskelijaviikoksi katsotaan kansanopistossa sellainen yhden opiskelijan viiden työpäivän pituinen opiskelujakso kansanopistossa, jonka aikana hän on saanut ohjattua opetusta keskimäärin vähintään viisi tuntia päivässä. Tätä lyhyemmät ja pitemmät opiskelujaksot muutetaan opiskelijaviikoiksi jakamalla työpäivien lukumäärä viidellä. Lähiopetusta korvaavassa etäopetuksessa ja työssäoppimisessa opiskelijaviikoksi katsotaan opetussuunnitelman perusteella arvioitu opiskelijan 40 tunnin ohjattu työmäärä.
Opiskelijaviikoksi katsotaan kansanopistossa sellainen yhden opiskelijan viiden työpäivän pituinen opiskelujakso kansanopistossa, jonka aikana hän on saanut ohjattua opetusta keskimäärin vähintään viisi tuntia päivässä. Tätä lyhyemmät ja pitemmät opiskelujaksot muutetaan opiskelijaviikoiksi jakamalla työpäivien lukumäärä viidellä. Lähiopetusta korvaavassa etäopetuksessa ja työssäoppimisessa opiskelijaviikoksi katsotaan opetussuunnitelman perusteella arvioitu opiskelijan 40 tunnin ohjattu työmäärä.
Opiskelijavuorokaudeksi katsotaan valtakunnallisessa liikunnan koulutuskeskuksessa sellainen yhden opiskelijan vuorokauden pituinen opiskelujakso, jona aikana hän on saanut ohjattua opetusta keskimäärin vähintään viisi tuntia päivässä.
Kansanopistossa, jolle ylläpitämisluvassa on määrätty koulutustehtäväksi kirjeopetuksen antaminen, kirjeopetuksena suoritetut opinnot lasketaan mukaan opiston opiskelijaviikoiksi siten, että suoritettujen opintokirjeiden lukumäärä jaetaan luvulla kaksi.
Opiskelijavuorokaudeksi katsotaan valtakunnallisessa liikunnan koulutuskeskuksessa sellainen yhden opiskelijan vuorokauden pituinen opiskelujakso, jonka aikana hän on saanut ohjattua opetusta keskimäärin vähintään viisi tuntia päivässä.
Opiskelijavuorokaudeksi katsotaan valtakunnallisessa liikunnan koulutuskeskuksessa sellainen yhden opiskelijan vuorokauden pituinen opiskelujakso, jonka aikana hän on saanut ohjattua opetusta keskimäärin vähintään viisi tuntia päivässä.
Jos etäopetuksen antaminen ei ole kansanopiston tai valtakunnallisen liikunnan koulutuskeskuksen ylläpitämisluvassa mainittu koulutustehtävä, oppilaitoksen valtionosuuden perusteena käytettäviä opiskelijaviikkoja tai opiskelijavuorokausia laskettaessa etäopetuksen ja työssäoppimisen opiskelijaviikkojen tai opiskelijavuorokausien määrästä otetaan huomioon yhteensä enintään 20 prosenttia oppilaitoksen toteutuneiden lähiopetuksen opiskelijaviikkojen tai opiskelijavuorokausien määrästä. Työssäoppimisen opiskelijaviikoista tai opiskelijavuorokausista otetaan kuitenkin huomioon enintään 20 prosenttia oppilaitoksen toteutuneiden lähiopetuksen opiskelijaviikkojen tai opiskelijavuorokausien määrästä.
Opiskelijavuorokaudella tarkoitetaan valtakunnallisessa liikunnan koulutuskeskuksessa yhden opiskelijan vuorokauden pituista opiskelujaksoa, jona aikana hän on saanut ohjattua opetusta keskimäärin vähintään viisi tuntia päivässä.
Työssäoppimisen opiskelijaviikoista tai opiskelijavuorokausista otetaan huomioon enintään 20 prosenttia oppilaitoksen toteutuneiden lähiopetuksen opiskelijaviikkojen tai opiskelijavuorokausien määrästä.
Työssäoppimisen opiskelijaviikoista tai opiskelijavuorokausista otetaan huomioon enintään 20 prosenttia oppilaitoksen toteutuneiden lähiopetuksen opiskelijaviikkojen tai opiskelijavuorokausien määrästä.
Työssäoppimisen opiskelijaviikoista tai opiskelijavuorokausista otetaan huomioon enintään 20 prosenttia oppilaitoksen toteutuneiden lähiopetuksen opiskelijaviikkojen tai opiskelijavuorokausien määrästä.
Jos etäopetuksen antaminen ei ole valtakunnallisen liikunnan koulutuskeskuksen ylläpitämisluvassa mainittu koulutustehtävä, oppilaitoksen valtionosuuden perusteena käytettäviä opiskelijavuorokausia laskettaessa etäopetuksen ja työssäoppimisen opiskelijavuorokausien määrästä otetaan huomioon yhteensä enintään 20 prosenttia oppilaitoksen toteutuneiden lähiopetuksen opiskelijavuorokausien määrästä. Työssäoppimisen opiskelijaviikoista tai opiskelijavuorokausista otetaan kuitenkin huomioon enintään 20 prosenttia oppilaitoksen toteutuneiden lähiopetuksen opiskelijaviikkojen tai opiskelijavuorokausien määrästä.
Opiskelijapäiväksi katsotaan yhden opiskelijan vähintään neljä tuntia kestävä opiskelujakso alueellisessa liikunnan koulutuskeskuksessa.
Opiskelijapäivällä tarkoitetaan yhden opiskelijan vähintään neljä tuntia kestävää opiskelujaksoa alueellisessa liikunnan koulutuskeskuksessa.
2 §
Suoritteiden laskeminen kansanopistossa ja liikunnan koulutuskeskuksessaOpiskelijaviikolla tarkoitetaan yhden opiskelijan viiden työpäivän pituista opiskelujaksoa kansanopistossa, jona aikana hän on saanut ohjattua opetusta keskimäärin vähintään viisi tuntia päivässä. Tätä lyhyemmät ja pitemmät opiskelujaksot muutetaan opiskelijaviikoiksi jakamalla työpäivien lukumäärä viidellä. Opiskelijaviikoista, jotka syntyvät niiden opiskelijoiden opiskelusta, jotka asuvat opiston ulkopuolella, otetaan opiskelijaviikkoja laskettaessa huomioon 90 prosenttia.
Kansanopistossa, jolle ylläpitämisluvassa on määrätty koulutustehtäväksi kirjeopetuksen antaminen, kirjeopetuksena suoritetut opinnot lasketaan mukaan opiston opiskelijaviikoiksi siten, että suoritettujen opintokirjeiden lukumäärä jaetaan luvulla kaksi.
Opiskelijavuorokaudella tarkoitetaan valtakunnallisessa liikunnan koulutuskeskuksessa yhden opiskelijan vuorokauden pituista opiskelujaksoa, jona aikana hän on saanut ohjattua opetusta keskimäärin vähintään viisi tuntia päivässä.
Opiskelijapäivällä tarkoitetaan yhden opiskelijan vähintään neljä tuntia kestävää opiskelujaksoa alueellisessa liikunnan koulutuskeskuksessa.
2 §
Suoritteiden laskeminen kansanopistossa ja liikunnan koulutuskeskuksessaOpiskelijaviikoksi katsotaan kansanopistossa sellainen yhden opiskelijan viiden työpäivän pituinen opiskelujakso kansanopistossa, jona aikana hän on saanut ohjattua opetusta keskimäärin vähintään viisi tuntia päivässä. Tätä lyhyemmät ja pitemmät opiskelujaksot muutetaan opiskelijaviikoiksi jakamalla työpäivien lukumäärä viidellä. Lähiopetusta korvaavassa etäopetuksessa ja työssäoppimisessa opiskelijaviikoksi katsotaan opetussuunnitelman perusteella arvioitu opiskelijan 40 tunnin ohjattu työmäärä.
Opiskelijavuorokaudeksi katsotaan valtakunnallisessa liikunnan koulutuskeskuksessa sellainen yhden opiskelijan vuorokauden pituinen opiskelujakso, jona aikana hän on saanut ohjattua opetusta keskimäärin vähintään viisi tuntia päivässä.
Jos etäopetuksen antaminen ei ole kansanopiston tai valtakunnallisen liikunnan koulutuskeskuksen ylläpitämisluvassa mainittu koulutustehtävä, oppilaitoksen valtionosuuden perusteena käytettäviä opiskelijaviikkoja tai opiskelijavuorokausia laskettaessa etäopetuksen ja työssäoppimisen opiskelijaviikkojen tai opiskelijavuorokausien määrästä otetaan huomioon yhteensä enintään 20 prosenttia oppilaitoksen toteutuneiden lähiopetuksen opiskelijaviikkojen tai opiskelijavuorokausien määrästä. Työssäoppimisen opiskelijaviikoista tai opiskelijavuorokausista otetaan kuitenkin huomioon enintään 20 prosenttia oppilaitoksen toteutuneiden lähiopetuksen opiskelijaviikkojen tai opiskelijavuorokausien määrästä.
Opiskelijapäiväksi katsotaan yhden opiskelijan vähintään neljä tuntia kestävä opiskelujakso alueellisessa liikunnan koulutuskeskuksessa.
2 §
Suoritteiden laskeminen kansanopistossa ja liikunnan koulutuskeskuksessaOpiskelijaviikoksi katsotaan kansanopistossa sellainen yhden opiskelijan viiden työpäivän pituinen opiskelujakso kansanopistossa, jona aikana hän on saanut ohjattua opetusta keskimäärin vähintään viisi tuntia päivässä. Tätä lyhyemmät ja pitemmät opiskelujaksot muutetaan opiskelijaviikoiksi jakamalla työpäivien lukumäärä viidellä. Lähiopetusta korvaavassa etäopetuksessa ja työssäoppimisessa opiskelijaviikoksi katsotaan opetussuunnitelman perusteella arvioitu opiskelijan 40 tunnin ohjattu työmäärä.
Opiskelijavuorokaudeksi katsotaan valtakunnallisessa liikunnan koulutuskeskuksessa sellainen yhden opiskelijan vuorokauden pituinen opiskelujakso, jona aikana hän on saanut ohjattua opetusta keskimäärin vähintään viisi tuntia päivässä.
Työssäoppimisen opiskelijaviikoista tai opiskelijavuorokausista otetaan huomioon enintään 20 prosenttia oppilaitoksen toteutuneiden lähiopetuksen opiskelijaviikkojen tai opiskelijavuorokausien määrästä.
Opiskelijapäiväksi katsotaan yhden opiskelijan vähintään neljä tuntia kestävä opiskelujakso alueellisessa liikunnan koulutuskeskuksessa.
2 §
Suoritteiden laskeminen kansanopistossa ja liikunnan koulutuskeskuksessaOpiskelijaviikoksi katsotaan kansanopistossa sellainen yhden opiskelijan viiden työpäivän pituinen opiskelujakso kansanopistossa, jonka aikana hän on saanut ohjattua opetusta keskimäärin vähintään viisi tuntia päivässä. Tätä lyhyemmät ja pitemmät opiskelujaksot muutetaan opiskelijaviikoiksi jakamalla työpäivien lukumäärä viidellä. Lähiopetusta korvaavassa etäopetuksessa ja työssäoppimisessa opiskelijaviikoksi katsotaan opetussuunnitelman perusteella arvioitu opiskelijan 40 tunnin ohjattu työmäärä.
Opiskelijavuorokaudeksi katsotaan valtakunnallisessa liikunnan koulutuskeskuksessa sellainen yhden opiskelijan vuorokauden pituinen opiskelujakso, jonka aikana hän on saanut ohjattua opetusta keskimäärin vähintään viisi tuntia päivässä.
Työssäoppimisen opiskelijaviikoista tai opiskelijavuorokausista otetaan huomioon enintään 20 prosenttia oppilaitoksen toteutuneiden lähiopetuksen opiskelijaviikkojen tai opiskelijavuorokausien määrästä.
Opiskelijapäiväksi katsotaan yhden opiskelijan vähintään neljä tuntia kestävä opiskelujakso alueellisessa liikunnan koulutuskeskuksessa.
2 §
Suoritteiden laskeminen kansanopistossa ja liikunnan koulutuskeskuksessaOpiskelijaviikoksi katsotaan kansanopistossa sellainen yhden opiskelijan viiden työpäivän pituinen opiskelujakso kansanopistossa, jonka aikana hän on saanut ohjattua opetusta keskimäärin vähintään viisi tuntia päivässä. Tätä lyhyemmät ja pitemmät opiskelujaksot muutetaan opiskelijaviikoiksi jakamalla työpäivien lukumäärä viidellä. Lähiopetusta korvaavassa etäopetuksessa ja työssäoppimisessa opiskelijaviikoksi katsotaan opetussuunnitelman perusteella arvioitu opiskelijan 40 tunnin ohjattu työmäärä.
Opiskelijavuorokaudeksi katsotaan valtakunnallisessa liikunnan koulutuskeskuksessa sellainen yhden opiskelijan vuorokauden pituinen opiskelujakso, jonka aikana hän on saanut ohjattua opetusta keskimäärin vähintään viisi tuntia päivässä.
Työssäoppimisen opiskelijaviikoista tai opiskelijavuorokausista otetaan huomioon enintään 20 prosenttia oppilaitoksen toteutuneiden lähiopetuksen opiskelijaviikkojen tai opiskelijavuorokausien määrästä.
Opiskelijapäiväksi katsotaan yhden opiskelijan vähintään neljä tuntia kestävä opiskelujakso alueellisessa liikunnan koulutuskeskuksessa.
3 §
Kansanopiston opiskelijaviikon yksikköhintaKansanopiston opiskelijaviikon yksikköhintaa korotetaan opistossa asuvien opiskelijoiden opiskelijaviikkojen osalta 30 prosentilla.
Kansanopiston opiskelijaviikon yksikköhinta on opistossa, jonka pääasiallisen koulutustehtävän muodostaa vaikeasti vammaisille järjestettävä koulutus, 75 prosenttia korkeampi kuin muu kuin tässä pykälässä tarkoitettu yksikköhinta sekä opistossa, jonka koulutustehtävään kuuluu osana vaikeasti vammaisille järjestettävä koulutus, tämän koulutuksen opiskelijaviikkojen osalta 20 prosenttia korkeampi kuin muu kuin tässä pykälässä tarkoitettu yksikköhinta.
Jos osa kansanopiston koulutustehtävää on vaikeasti vammaisille järjestettävä koulutus, yksikköhintaa korotetaan tämän koulutuksen opiskelijaviikkojen osalta 32 prosentilla ja 97 prosentilla jos mainittu koulutustehtävä on pääasiallinen.
Opiskelijaviikon yksikköhinta on opistossa, jonka erityisen koulutustehtävän muodostaa enintään kymmenen päivän pituisten kurssien järjestäminen, 20 prosenttia korkeampi kuin muu kuin tässä pykälässä tarkoitettu yksikköhinta. Opiston erityisen koulutustehtävän määräämisessä otetaan huomioon vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisen koulutuksen lisäksi saman koulutuksen järjestäjän järjestämä perusopetus, lukiokoulutus sekä ammatillinen peruskoulutus.
Jos osa kansanopiston koulutustehtävää on työelämän aktiiviseen kansalaisuuteen ja työolojen kehittämiseen tarkoitettu koulutus tai ylläpitämisluvassa erityisestä syystä määrättävä muu erityinen koulutustehtävä, opiskelijaviikon yksikköhintaa korotetaan tämän koulutuksen osalta 26 prosentilla.
3 §
Kansanopiston opiskelijaviikon yksikköhintaKansanopiston opiskelijaviikon yksikköhinta on opistossa, jonka pääasiallisen koulutustehtävän muodostaa vaikeasti vammaisille järjestettävä koulutus, 75 prosenttia korkeampi kuin muu kuin tässä pykälässä tarkoitettu yksikköhinta sekä opistossa, jonka koulutustehtävään kuuluu osana vaikeasti vammaisille järjestettävä koulutus, tämän koulutuksen opiskelijaviikkojen osalta 20 prosenttia korkeampi kuin muu kuin tässä pykälässä tarkoitettu yksikköhinta.
Opiskelijaviikon yksikköhinta on opistossa, jonka erityisen koulutustehtävän muodostaa enintään kymmenen päivän pituisten kurssien järjestäminen, 20 prosenttia korkeampi kuin muu kuin tässä pykälässä tarkoitettu yksikköhinta. Opiston erityisen koulutustehtävän määräämisessä otetaan huomioon vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisen koulutuksen lisäksi saman koulutuksen järjestäjän järjestämä perusopetus, lukiokoulutus sekä ammatillinen peruskoulutus.
3 §
Kansanopiston opiskelijaviikon yksikköhintaKansanopiston opiskelijaviikon yksikköhintaa korotetaan opistossa asuvien opiskelijoiden opiskelijaviikkojen osalta 30 prosentilla.
Jos osa kansanopiston koulutustehtävää on vaikeasti vammaisille järjestettävä koulutus, yksikköhintaa korotetaan tämän koulutuksen opiskelijaviikkojen osalta 32 prosentilla ja 97 prosentilla jos mainittu koulutustehtävä on pääasiallinen.
Jos osa kansanopiston koulutustehtävää on työelämän aktiiviseen kansalaisuuteen ja työolojen kehittämiseen tarkoitettu koulutus tai ylläpitämisluvassa erityisestä syystä määrättävä muu erityinen koulutustehtävä, opiskelijaviikon yksikköhintaa korotetaan tämän koulutuksen osalta 26 prosentilla.
3 a §
Snellman-korkeakoulun opiskelijaviikon yksikköhintaOpiskelijaviikoksi katsotaan Snellman-korkeakoulu-nimisessä oppilaitoksessa sellainen yhden opiskelijan viiden työpäivän pituinen opiskelujakso, jona aikana hän on saanut ohjattua opetusta keskimäärin vähintään viisi tuntia päivässä. Tätä lyhyemmät ja pitemmät opiskelujaksot muutetaan opiskelijaviikoiksi jakamalla työpäivien lukumäärä viidellä.
Jos 1 momentissa tarkoitetun oppilaitoksen koulutustehtävään kuuluu erityisenä koulutustehtävänä steinerpedagoginen opettajankoulutus, yksikköhintaa korotetaan tämän koulutuksen opiskelijaviikkojen osalta 20 prosentilla.
3 a §
Snellman-korkeakoulun opiskelijaviikon yksikköhintaOpiskelijaviikoksi katsotaan Snellman-korkeakoulu-nimisessä oppilaitoksessa sellainen yhden opiskelijan viiden työpäivän pituinen opiskelujakso, jona aikana hän on saanut ohjattua opetusta keskimäärin vähintään viisi tuntia päivässä. Tätä lyhyemmät ja pitemmät opiskelujaksot muutetaan opiskelijaviikoiksi jakamalla työpäivien lukumäärä viidellä.
Jos 1 momentissa tarkoitetun oppilaitoksen koulutustehtävään kuuluu erityisenä koulutustehtävänä steinerpedagoginen opettajankoulutus, yksikköhintaa korotetaan tämän koulutuksen opiskelijaviikkojen osalta 20 prosentilla.
3 b §
Oppivelvollisille suunnatun koulutuksen oppimateriaalilisäVapaasta sivistystyöstä annetun lain 7 a luvussa tarkoitetun oppivelvollisille suunnatun koulutuksen oppimateriaalilisä on 6,90 euroa opiskelijaviikkoa kohti.
3 b §
Oppivelvollisille suunnatun koulutuksen oppimateriaalilisäVapaasta sivistystyöstä annetun lain 7 a luvussa tarkoitetun oppivelvollisille suunnatun koulutuksen oppimateriaalilisä on 6,90 euroa opiskelijaviikkoa kohti.
4 §
Opintokeskuksen opintokerhoOpintokerholla tarkoitetaan vähintään viiden 15 vuotta täyttäneen henkilön muodostamaa itsenäisesti opiskelevaa ryhmää, joka työskentelee vähintään 10 opintokerhotunnin verran ja joka on ilmoittautunut opintokeskukseen sen antamien ohjeiden mukaisesti. Opintokerho valitsee keskuudestaan ohjaajan.
Opintokerhotunteja ei oteta huomioon opintokeskuksen valtionosuuden laskemisen perusteena käytettävinä opetustunteina.
4 §
Opintokeskuksen opintokerhoOpintokerholla tarkoitetaan vähintään viiden 15 vuotta täyttäneen henkilön muodostamaa itsenäisesti opiskelevaa ryhmää, joka työskentelee vähintään 10 opintokerhotunnin verran ja joka on ilmoittautunut opintokeskukseen sen antamien ohjeiden mukaisesti. Opintokerho valitsee keskuudestaan ohjaajan.
4 §
Opintokeskuksen opintokerhoOpintokerholla tarkoitetaan vähintään viiden 15 vuotta täyttäneen henkilön muodostamaa itsenäisesti opiskelevaa ryhmää, joka työskentelee vähintään 10 opintokerhotunnin verran ja joka on ilmoittautunut opintokeskukseen sen antamien ohjeiden mukaisesti. Opintokerho valitsee keskuudestaan ohjaajan.
Opintokerhotunteja ei oteta huomioon opintokeskuksen valtionosuuden laskemisen perusteena käytettävinä opetustunteina.
5 §
Koulutus- ja opintokerhotuen maksaminen ja kirjanpitoOpintokeskuksen on annettava vapaasta sivistystyöstä annetun lain 13 b §:ssä tarkoitetusta koulutus- tai opintokerhotuen maksamisesta järjestölle ja itsenäiselle opintokerholle tosite, josta ilmenee, että tuki on peräisin opintokeskuksen saamasta valtionosuudesta valtion talousarvion momentilta. Tositteesta on lisäksi ilmettävä tuen saaja, käyttötarkoitus, määrä, mille varainhoitovuodelle tuki kohdentuu, sekä maksupäivä.
Laskettaessa vapaasta sivistystyöstä annetun lain 11 §:n 5 momentin mukaisia kansalaisopistojen yksikköhintoja jaetaan kunnat asukastiheytensä perusteella viiteen asutusrakenneryhmään seuraavasti:
Kansalaisopiston yksikköhintoja laskettaessa yksikköhinta määrätään muita kansalaisopistoja 15 prosenttia korkeammaksi niissä kansalaisopistoissa, joiden sijaintikunnan asukastiheys on yli sata.
Puoluerahoitusvalvonnan piiriin kuuluvan järjestön tulee voida osoittaa kirjanpidostaan erikseen sellaisen opintotoiminnan, johon on saatu koulutus- tai opintokerhotukea opintokeskukselta, menot ja tulot sekä muun toimintansa menot ja tulot.
Edellä 1 momentista poiketen kunnat, jotka valtioneuvosto on saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) 9 §:n nojalla määrännyt saaristokunniksi, kuuluvat ensimmäiseen asutusrakenneryhmään.
Kansalaisopiston yksikköhintaa laskettaessa kunnan asukastiheydellä tarkoitetaan asukastiheyttä maaneliökilometriä kohden varainhoitovuotta edeltävän vuoden alussa.
5 §
AsutusrakenneryhmitysLaskettaessa vapaasta sivistystyöstä annetun lain 11 §:n 5 momentin mukaisia kansalaisopistojen yksikköhintoja jaetaan kunnat asukastiheytensä perusteella viiteen asutusrakenneryhmään seuraavasti:
Edellä 1 momentista poiketen kunnat, jotka valtioneuvosto on saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) 9 §:n nojalla määrännyt saaristokunniksi, kuuluvat ensimmäiseen asutusrakenneryhmään.
5 §
Kansalaisopiston opetustunnin yksikköhintaKansalaisopiston yksikköhintoja laskettaessa yksikköhinta määrätään muita kansalaisopistoja 15 prosenttia korkeammaksi niissä kansalaisopistoissa, joiden sijaintikunnan asukastiheys on yli sata.
Kansalaisopiston yksikköhintaa laskettaessa kunnan asukastiheydellä tarkoitetaan asukastiheyttä maaneliökilometriä kohden varainhoitovuotta edeltävän vuoden alussa.
5 a §
PerustamishankeLiikunnan koulutuskeskuksen perustamishankkeena pidetään sellaista opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 36 §:n 1 momentissa tarkoitettua toimenpidettä, jonka arvioidut kokonaiskustannukset ovat vähintään 32 000 euroa.
Liikunnan koulutuskeskuksen perustamishankkeena pidetään sellaista opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 36 §:n 1 momentissa tarkoitettua toimenpidettä, jonka arvioidut kokonaiskustannukset ovat vähintään 32 000 euroa.
Tässä pykälässä perustamishankkeen määrittelemiseksi säädettyinä kokonaiskustannuksina pidetään hankkeiden arvonlisäverottomia kustannuksia.
5 a §
PerustamishankeLiikunnan koulutuskeskuksen perustamishankkeena pidetään sellaista opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 36 §:n 1 momentissa tarkoitettua toimenpidettä, jonka arvioidut kokonaiskustannukset ovat vähintään 32 000 euroa.
Tässä pykälässä perustamishankkeen määrittelemiseksi säädettyinä kokonaiskustannuksina pidetään hankkeiden arvonlisäverottomia kustannuksia.
5 b §
Kansanopistojen, kansalaisopistojen, kesäyliopistojen ja opintokeskusten poistot ja arvonlisäveroLaskettaessa vapaasta sivistystyöstä annetun lain 11 §:n 2 ja 4–6 momentissa tarkoitettuja yksikköhintoja yksityisten oppilaitosten ylläpitäjien kirjanpidon mukaisista poistoista vähennetään niihin sisältyvänä arvonlisäverojen suhteellisena osuutena näiden yksityisten ylläpitäjien investointeihin edellä mainituissa säännöksissä tarkoitettuna vuonna sisältynyt arvonlisäveron suhteellinen osuus. Arvonlisäverojen osuus otetaan huomioon laskettaessa vapaasta sivistystyöstä annetun lain 13 a §:ssä tarkoitettuja arvonlisäverojen osuuksia yksityisten oppilaitosten ylläpitäjien arvonlisäverottomista kustannuksista.
5 b §
Kansanopistojen, kansalaisopistojen, kesäyliopistojen ja opintokeskusten poistot ja arvonlisäveroLaskettaessa vapaasta sivistystyöstä annetun lain 11 §:n 2 ja 4–6 momentissa tarkoitettuja yksikköhintoja yksityisten oppilaitosten ylläpitäjien kirjanpidon mukaisista poistoista vähennetään niihin sisältyvänä arvonlisäverojen suhteellisena osuutena näiden yksityisten ylläpitäjien investointeihin edellä mainituissa säännöksissä tarkoitettuna vuonna sisältynyt arvonlisäveron suhteellinen osuus. Arvonlisäverojen osuus otetaan huomioon laskettaessa vapaasta sivistystyöstä annetun lain 13 a §:ssä tarkoitettuja arvonlisäverojen osuuksia yksityisten oppilaitosten ylläpitäjien arvonlisäverottomista kustannuksista.
6 §
Ylläpitämisluvan hakeminenVapaan sivistystyön oppilaitoksen ylläpitämislupaa tulee hakea viimeistään vuotta ennen oppilaitoksen toiminnan aloittamista. Asianomainen ministeriö voi ottaa käsiteltäväkseen myös myöhemmin tehdyn hakemuksen.
Lupahakemuksessa tulee esittää selvitys sivistystarpeesta sekä muiden luvan myöntämisedellytysten täyttymisestä.
6 §
Ylläpitämisluvan hakeminenVapaan sivistystyön oppilaitoksen ylläpitämislupaa tulee hakea viimeistään vuotta ennen oppilaitoksen toiminnan aloittamista. Asianomainen ministeriö voi ottaa käsiteltäväkseen myös myöhemmin tehdyn hakemuksen.
Lupahakemuksessa tulee esittää selvitys sivistystarpeesta sekä muiden luvan myöntämisedellytysten täyttymisestä.
6 a §
Tietojen toimittaminenOppilaitoksen ylläpitäjän on vapaasta sivistystyöstä annetun lain 21 §:n 1 momentissa tarkoitettuina rahoituksen määräämiseksi tarvittavina ja toiminnan laajuutta koskevina tietoina toimitettava opetus- ja kulttuuriministeriölle oppilaitoksen kalenterivuoden tuloja, kustannuksia ja suoritteita koskevat tiedot seuraavan kalenterivuoden aikana Opetushallituksen ja Tilastokeskuksen lomakkeilla.
6 a §
Tietojen toimittaminenOppilaitoksen ylläpitäjän on vapaasta sivistystyöstä annetun lain 21 §:n 1 momentissa tarkoitettuina rahoituksen määräämiseksi tarvittavina ja toiminnan laajuutta koskevina tietoina toimitettava opetus- ja kulttuuriministeriölle oppilaitoksen kalenterivuoden tuloja, kustannuksia ja suoritteita koskevat tiedot seuraavan kalenterivuoden aikana Opetushallituksen ja Tilastokeskuksen lomakkeilla.
7 §
VoimaantuloTämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
7 §
VoimaantuloTämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
1295/1999
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2000.
1396/2001
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002
804/2002
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2002.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
1201/2005
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2006. Asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran määrättäessä keskimääräisiä yksikköhintoja ja yksikköhintoja vuodelle 2006.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa myönnettyyn rahoitukseen sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
1152/2008
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
1767/2009
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
1073/2011
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2012.
Asetuksen 3 ja 5 b §:ää sovelletaan kuitenkin jo laskettaessa ja määrättäessä yksikköhintoja ja myönnettäessä valtionosuus vuodelle 2012.
Kumotun 2 §:n 2 momentin säännöstä kirjeopetuksen opintokirjeiden laskemisesta kansanopiston opiskelijaviikoiksi sovelletaan vuosien 2012 ja 2013 valtionosuuksia myönnettäessä ottamalla suoritettujen opintokirjeiden lukumäärästä huomioon 60 prosenttia.
Tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä kansanopiston kirjeopetuksen laskemisesta opiskelijaviikoiksi sekä yksikköhinnan porrastamisesta alle kymmenen päivää kestävien kurssien perusteella sovelletaan tämän asetuksen voimaantuloa edeltävien vuosien rahoitukseen.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
611/2015
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.
Mitä tämän asetuksen 2 §:n 1 momentissa säädetään etäopetuksen ja työssäoppimisen opiskelijaviikosta sovelletaan ensimmäisen kerran laskettaessa kalenterivuonna 2016 toteutuneita opiskelijaviikkoja.
Mitä asetuksen 2 §:n 3 momentissa säädetään valtionosuuden perusteena käytettäviä opiskelijaviikkoja tai opiskelijavuorokausia laskettaessa huomioon otettavista etäopetuksen opiskelijaviikoista ja opiskelijavuorokausista sovelletaan ensimmäisen kerran myönnettäessä ja maksettaessa valtionosuutta varainhoitovuodelle 2016.
Mitä asetuksen 3 ja 3 a §:ssä säädetään yksikköhinnasta, sovelletaan ensimmäisen kerran määrättäessä yksikköhintoja varainhoitovuodelle 2016.
200/2020
Tämä asetus tulee voimaan päivänä 9 huhtikuuta 2020 ja on voimassa 13 päivään toukokuuta 2020.
364/2020
Tämä asetus tulee voimaan 14 päivänä toukokuuta 2020 ja on voimassa 31 päivään elokuuta 2020.
614/2020
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2020 ja on voimassa 31 päivään elokuuta 2021.
311/2021
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2021.
508/2021
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2021 ja on voimassa 31 päivään elokuuta 2022.
722/2022
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2022.
8/2024
Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä tammikuuta 2024.