Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (6)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 563/2003 | 2003-08-01 | kum. 7 §:n 2 mom. ja 8 § | |
| 1202/2005 | 2006-01-01 | 16 | |
| 1033/2011 | 2012-01-01 | lis. 8 § | |
| 800/2014 | 2015-08-01 | muutt. 6 ja 7 §, lis. 1 ja 6 a § | 17 |
| 330/2015 | 2015-08-01 | muutt. 7 §:ää ja 8 § | 7 |
| 371/2016 | 2016-08-01 | muutt. 2 §:ää ja 3 § | 6 |
Opetusministerin esittelystä säädetään ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (631/1998) nojalla:
1 §
KoulutusalatAmmatillista aikuiskoulutusta järjestetään ja rahoitetaan seuraavilla koulutusaloilla:
humanistinen ja kasvatusala;
tutkinnossa vaadittava ammattitaito;
humanistinen ja kasvatusala;
kulttuuriala;
osat, joista tutkinto muodostuu;
kulttuuriala;
yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala;
tavat, joilla ammattitaito voidaan osoittaa;
yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala;
luonnontieteiden ala;
tutkintosuoritusten arvioinnin perusteet ja suorituksista annettavien todistusten mallit; sekä
luonnontieteiden ala;
tekniikan ja liikenteen ala;
tutkintoon valmistavassa koulutuksessa noudatettavien henkilökohtaisten opiskeluohjelmien laatimisen perusteet.
tekniikan ja liikenteen ala;
luonnonvara- ja ympäristöala;
luonnonvara- ja ympäristöala;
sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala; sekä
sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala; sekä
matkailu-, ravitsemis- ja talousala.
matkailu-, ravitsemis- ja talousala.
Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/1998) 13 §:n 2 momentissa tarkoitettujen tutkintojen perusteista tulee käydä ilmi:
tutkinnossa vaadittava ammattitaito;
osat, joista tutkinto muodostuu;
tavat, joilla ammattitaito voidaan osoittaa;
tutkintosuoritusten arvioinnin perusteet ja suorituksista annettavien todistusten mallit; sekä
tutkintoon valmistavassa koulutuksessa noudatettavien henkilökohtaisten opiskeluohjelmien laatimisen perusteet.
Ammatillista aikuiskoulutusta järjestetään ja rahoitetaan seuraavilla koulutusaloilla:
humanistinen ja kasvatusala;
kulttuuriala;
yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala;
luonnontieteiden ala;
tekniikan ja liikenteen ala;
luonnonvara- ja ympäristöala;
sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala; sekä
matkailu-, ravitsemis- ja talousala.
1 §
Tutkintojen perusteetAmmatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/1998) 13 §:n 2 momentissa tarkoitettujen tutkintojen perusteista tulee käydä ilmi:
tutkinnossa vaadittava ammattitaito;
osat, joista tutkinto muodostuu;
tavat, joilla ammattitaito voidaan osoittaa;
tutkintosuoritusten arvioinnin perusteet ja suorituksista annettavien todistusten mallit; sekä
tutkintoon valmistavassa koulutuksessa noudatettavien henkilökohtaisten opiskeluohjelmien laatimisen perusteet.
Tutkinnon perusteet voivat sisältää tutkintoja järjestävää henkilöstöä sekä tutkinnossa käytettäviä tiloja ja laitteita koskevia suosituksia.
1 §
KoulutusalatAmmatillista aikuiskoulutusta järjestetään ja rahoitetaan seuraavilla koulutusaloilla:
humanistinen ja kasvatusala;
kulttuuriala;
yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala;
luonnontieteiden ala;
tekniikan ja liikenteen ala;
luonnonvara- ja ympäristöala;
sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala; sekä
matkailu-, ravitsemis- ja talousala.
2 §
Tutkintotoimikuntien asettaminen, kokoonpano ja päätöksentekoTutkintotoimikunnan jäsenten enemmistön tulee olla työnantajien, työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien edustajia. Työnantajien ja työntekijöiden edustajia tulee olla yhtä monta. Jos tutkintotoimikunnan jäsen eroaa kesken toimikauden, hänen tilalleen nimetään uusi jäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
Tutkintotoimikuntiin nimetään alan asiantuntijoista enintään yhdeksän jäsentä. Jäsenten enemmistön tulee olla työntekijöiden, työnantajien ja itsenäisten ammatinharjoittajien edustajia. Työntekijöiden ja työnantajien edustajia tulee olla yhtä monta.
Tutkintotoimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tutkintotoimikunnan toimikaudeksi.
Opetushallitus asettaa tutkintotoimikunnat enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
Tutkintotoimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä sihteerin tutkintotoimikunnan toimikaudeksi. Tutkintotoimikunnan esityksestä opetushallitus voi nimittää tutkintotoimikunnalle ulkopuolisen sihteerin. Tutkintotoimikuntaan voidaan tarvittaessa nimittää pysyviä asiantuntijoita.
Tutkintotoimikunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Tutkintotoimikunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on saapuvilla. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan tulee päätökseksi se mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut. Henkilövalinta ratkaistaan äänten mennessä tasan arvalla.
Tutkintotoimikunnan päätöksenteosta, arkistosta sekä palkkioista ja korvauksista on soveltuvin osin voimassa, mitä valtion komiteoista säädetään tai määrätään. Opetushallitus huolehtii tutkintotoimikuntien maksuliikkeestä, kirjanpidosta ja arkistosta.
2 §
TutkintotoimikunnatTutkintotoimikuntiin nimetään alan asiantuntijoista enintään yhdeksän jäsentä. Jäsenten enemmistön tulee olla työntekijöiden, työnantajien ja itsenäisten ammatinharjoittajien edustajia. Työntekijöiden ja työnantajien edustajia tulee olla yhtä monta.
Opetushallitus asettaa tutkintotoimikunnat enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
Tutkintotoimikunnan päätöksenteosta, arkistosta sekä palkkioista ja korvauksista on soveltuvin osin voimassa, mitä valtion komiteoista säädetään tai määrätään. Opetushallitus huolehtii tutkintotoimikuntien maksuliikkeestä, kirjanpidosta ja arkistosta.
Tutkintotoimikunnan tulee pyynnöstä toimittaa opetushallintoviranomaisille niiden määräämät tiedot tutkintojen järjestämissopimuksista, tutkintoihin osallistuneista ja annetuista tutkintotodistuksista.
2 §
Tutkintotoimikuntien asettaminen, kokoonpano ja päätöksentekoTutkintotoimikunnan jäsenten enemmistön tulee olla työnantajien, työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien edustajia. Työnantajien ja työntekijöiden edustajia tulee olla yhtä monta. Jos tutkintotoimikunnan jäsen eroaa kesken toimikauden, hänen tilalleen nimetään uusi jäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
Tutkintotoimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä sihteerin tutkintotoimikunnan toimikaudeksi. Tutkintotoimikunnan esityksestä opetushallitus voi nimittää tutkintotoimikunnalle ulkopuolisen sihteerin. Tutkintotoimikuntaan voidaan tarvittaessa nimittää pysyviä asiantuntijoita.
Tutkintotoimikunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Tutkintotoimikunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on saapuvilla. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan tulee päätökseksi se mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut. Henkilövalinta ratkaistaan äänten mennessä tasan arvalla.
3 §
Näyttötutkintosihteeristön kokoonpano ja tehtävätNäyttötutkintosihteeristöön kuuluu pääsihteeri, riittävä määrä asiantuntijoita sekä tarvittaessa muuta henkilöstöä.
Tutkintotoimikuntien tehtävänä on laissa mainittujen tehtävien lisäksi seurata näyttö-tutkintojärjestelmän toimivuutta sekä tehdä ehdotuksia ja aloitteita järjestelmän ja tutkintojen perusteiden kehittämiseksi.
Tutkintotoimikuntien tehtävänä on ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) mainittujen tehtävien lisäksi seurata näyttötutkintojärjestelmän toimivuutta omalla alallaan ja tarvittaessa tehdä järjestelmän kehittämistä koskevia aloitteita.
Näyttötutkintosihteeristön tehtävänä on neuvoa ja ohjata näyttötutkinnon järjestäjiä:
näyttötutkintojen järjestämistä koskevissa kysymyksissä;
tutkintotoimikuntien tehtäviin kuuluvien asioiden käsittelyä koskevissa menettelytapakysymyksissä.
3 §
Tutkintojärjestelmän kehittäminenTutkintotoimikuntien tehtävänä on laissa mainittujen tehtävien lisäksi seurata näyttö-tutkintojärjestelmän toimivuutta sekä tehdä ehdotuksia ja aloitteita järjestelmän ja tutkintojen perusteiden kehittämiseksi.
3 §
Tutkintojärjestelmän kehittäminenTutkintotoimikuntien tehtävänä on ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) mainittujen tehtävien lisäksi seurata näyttötutkintojärjestelmän toimivuutta omalla alallaan ja tarvittaessa tehdä järjestelmän kehittämistä koskevia aloitteita.
4 §
Tutkintojen järjestämissopimuksetTutkintotoimikunta sopii tutkintojen järjestämisestä tutkintojen järjestämistarpeen vaatimassa laajuudessa ammatillisen koulutuksen järjestäjien, oppilaitosten ja tarvittavan asiantuntemuksen omaavien, rekisteröityjen suomalaisten yhteisöjen tai säätiöiden ylläpitämien laitosten kanssa.
Opetushallituksen tulee avustaa tutkintotoimikuntia selviteltäessä 1 momentissa tarkoitettujen oppilaitosten ja muiden laitosten edellytyksiä tutkintojen järjestämiseen.
Tutkintotoimikuntien tulee järjestämissopimuksia solmiessaan huolehtia siitä, että tutkintoon osallistuville on olemassa riittävä määrä tutkintotilaisuuksia ja että tutkintoihin liittyvät maksut voidaan pitää kohtuullisina sekä tutkinnon suorittajille että tutkintoon valmistavaa koulutusta järjestäville oppilaitoksille. Opetushallitus voi antaa asiasta tarkempia määräyksiä.
5 §
Näyttötutkintojen järjestämissopimuksetNäyttötutkintojen järjestämissopimuksessa tulee sopia ainakin:
tutkinnoista, joita sopimus koskee;
tutkintosuorituksia arvioivista henkilöistä;
tutkinnoista, joita sopimus koskee;
tutkintokielistä;
toimenpiteistä, joilla tutkintosuorituksia arvioivien henkilöiden tähän tehtävään liittyvää ammattitaitoa pidetään yllä ja kehitetään;
tutkintokielistä;
tutkintotilaisuuksien järjestelyistä;
tutkinnon järjestelyistä silloin kun opiskelija suorittaa tutkinnon osana koulutusta;
tutkintotilaisuuksien järjestelyistä;
tutkintosuoritusten arvioijista;
tutkintojen järjestämisestä perittävien maksujen määräytymisperusteista; sekä
tutkintosuoritusten arvioijista;
mahdollisuudesta suorittaa näyttötutkinto ilman siihen valmistavaa koulutusta;
tutkintojen suorittamista ja näissä tutkinnoissa vaadittavan ammattitaidon hankkimista koskevan tiedotuksen ja neuvonnan järjestämisestä.
mahdollisuudesta suorittaa näyttötutkinto ilman siihen valmistavaa koulutusta;
ilman valmistavaa koulutusta järjestettäviin tutkintotilaisuuksiin osallistuvilta perittävistä maksuista;
ilman valmistavaa koulutusta järjestettäviin tutkintotilaisuuksiin osallistuvilta perittävistä maksuista;
tutkintojen suorittamista ja tutkintotilaisuuksista osallistujalle aiheutuvia kustannuksia koskevan tiedotuksen ja neuvonnan järjestämisestä;
tutkintojen suorittamista ja tutkintotilaisuuksista osallistujalle aiheutuvia kustannuksia koskevan tiedotuksen ja neuvonnan järjestämisestä;
menettelystä sopimusta koskevien erimielisyyksien ratkaisemiseksi; ja
menettelystä sopimusta koskevien erimielisyyksien ratkaisemiseksi; ja
sopimuksen voimassaolosta sekä sen purkamisesta ja irtisanomisesta.
sopimuksen voimassaolosta sekä sen purkamisesta ja irtisanomisesta.
Järjestämissopimuksessa tulee sopia ainakin:
tutkintosuorituksia arvioivista henkilöistä;
toimenpiteistä, joilla tutkintosuorituksia arvioivien henkilöiden tähän tehtävään liittyvää ammattitaitoa pidetään yllä ja kehitetään;
tutkinnon järjestelyistä silloin kun opiskelija suorittaa tutkinnon osana koulutusta;
tutkintojen järjestämisestä perittävien maksujen määräytymisperusteista; sekä
tutkintojen suorittamista ja näissä tutkinnoissa vaadittavan ammattitaidon hankkimista koskevan tiedotuksen ja neuvonnan järjestämisestä.
Näyttötutkintojen järjestämissopimuksessa tulee sopia ainakin:
tutkinnoista, joita sopimus koskee;
tutkintokielistä;
tutkintotilaisuuksien järjestelyistä;
tutkintosuoritusten arvioijista;
mahdollisuudesta suorittaa näyttötutkinto ilman siihen valmistavaa koulutusta;
ilman valmistavaa koulutusta järjestettäviin tutkintotilaisuuksiin osallistuvilta perittävistä maksuista;
tutkintojen suorittamista ja tutkintotilaisuuksista osallistujalle aiheutuvia kustannuksia koskevan tiedotuksen ja neuvonnan järjestämisestä;
menettelystä sopimusta koskevien erimielisyyksien ratkaisemiseksi; ja
sopimuksen voimassaolosta sekä sen purkamisesta ja irtisanomisesta.
Opetushallituksen tulee avustaa tutkintotoimikuntia selvitettäessä oppilaitosten edellytyksiä tutkintojen järjestämiseen.
Tutkintojen järjestämissopimuksissa on oltava määräys sopimuksen päättymisestä tai sopimuksen irtisanomismenettelystä. Opetushallitus voi antaa sopimusten sisällöstä tarkempia määräyksiä.
5 §
Järjestämissopimusten sisältöJärjestämissopimuksessa tulee sopia ainakin:
tutkintosuorituksia arvioivista henkilöistä;
toimenpiteistä, joilla tutkintosuorituksia arvioivien henkilöiden tähän tehtävään liittyvää ammattitaitoa pidetään yllä ja kehitetään;
tutkinnon järjestelyistä silloin kun opiskelija suorittaa tutkinnon osana koulutusta;
tutkintojen järjestämisestä perittävien maksujen määräytymisperusteista; sekä
tutkintojen suorittamista ja näissä tutkinnoissa vaadittavan ammattitaidon hankkimista koskevan tiedotuksen ja neuvonnan järjestämisestä.
Tutkintojen järjestämissopimuksissa on oltava määräys sopimuksen päättymisestä tai sopimuksen irtisanomismenettelystä. Opetushallitus voi antaa sopimusten sisällöstä tarkempia määräyksiä.
Tutkintojen järjestämissopimuksen tehneen oppilaitoksen ja muun laitoksen on toimitettava tutkintotoimikunnalle ja opetushallintoviranomaisille niiden tarvitsemat tiedot tutkintojen järjestämisestä aiheutuneista kustannuksista.
5 §
Näyttötutkintojen järjestämissopimuksetNäyttötutkintojen järjestämissopimuksessa tulee sopia ainakin:
tutkinnoista, joita sopimus koskee;
tutkintokielistä;
tutkintotilaisuuksien järjestelyistä;
tutkintosuoritusten arvioijista;
mahdollisuudesta suorittaa näyttötutkinto ilman siihen valmistavaa koulutusta;
ilman valmistavaa koulutusta järjestettäviin tutkintotilaisuuksiin osallistuvilta perittävistä maksuista;
tutkintojen suorittamista ja tutkintotilaisuuksista osallistujalle aiheutuvia kustannuksia koskevan tiedotuksen ja neuvonnan järjestämisestä;
menettelystä sopimusta koskevien erimielisyyksien ratkaisemiseksi; ja
sopimuksen voimassaolosta sekä sen purkamisesta ja irtisanomisesta.
Opetushallituksen tulee avustaa tutkintotoimikuntia selvitettäessä oppilaitosten edellytyksiä tutkintojen järjestämiseen.
6 §
TutkintotodistuksetAmmatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 7 a §:ssä tarkoitettu tutkintotodistus ja todistus suoritetuista tutkinnon osista sisältävät suoritetut tutkinnon osat ja niiden arvosanat. Todistukset allekirjoittaa tutkintotoimikunnan ja näyttötutkinnon järjestäjän edustaja.
Tutkintotodistukset antaa tutkintotoimikunta. Todistuksen allekirjoittavat tutkintotoimikunnan edustaja sekä tutkinnon järjestäneen oppilaitoksen tai muun 4 §:ssä tarkoitetun laitoksen virallinen edustaja.
Opetushallituksen hyväksymään ammattikirjaan tehty merkintä tutkinnosta on tutkintotodistukseen rinnastettava todistus tutkinnon suorittamisesta.
Tutkintotodistus annetaan sen jälkeen, kun henkilö on suorittanut kaikki osat, joista tutkinto muodostuu. Tutkinnon osan suorittamisesta annetaan todistus silloin, kun osallistuja sitä pyytää.
6 §
TutkintotodistuksetTutkintotodistukset antaa tutkintotoimikunta. Todistuksen allekirjoittavat tutkintotoimikunnan edustaja sekä tutkinnon järjestäneen oppilaitoksen tai muun 4 §:ssä tarkoitetun laitoksen virallinen edustaja.
Tutkintotodistus annetaan sen jälkeen, kun henkilö on suorittanut kaikki osat, joista tutkinto muodostuu. Tutkinnon osan suorittamisesta annetaan todistus silloin, kun osallistuja sitä pyytää.
Opetushallituksen hyväksymään ammattikirjaan tehty merkintä tutkinnosta on tutkintotodistukseen rinnastettava todistus tutkinnon suorittamisesta.
6 §
TutkintotodistuksetAmmatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 7 a §:ssä tarkoitettu tutkintotodistus ja todistus suoritetuista tutkinnon osista sisältävät suoritetut tutkinnon osat ja niiden arvosanat. Todistukset allekirjoittaa tutkintotoimikunnan ja näyttötutkinnon järjestäjän edustaja.
Opetushallituksen hyväksymään ammattikirjaan tehty merkintä tutkinnosta on tutkintotodistukseen rinnastettava todistus tutkinnon suorittamisesta.
6 a §
Todistus valmistavasta ja muusta koulutuksestaAmmatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 9 a §:ssä tarkoitettu todistus valmistavaan koulutukseen ja muuhun koulutukseen osallistumisesta sisältää tiedot koulutuksen sisällöstä ja koulutuksen kestosta. Todistuksen allekirjoittaa koulutuksen järjestäjä.
6 a §
Todistus valmistavasta ja muusta koulutuksestaAmmatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 9 a §:ssä tarkoitettu todistus valmistavaan koulutukseen ja muuhun koulutukseen osallistumisesta sisältää tiedot koulutuksen sisällöstä ja koulutuksen kestosta. Todistuksen allekirjoittaa koulutuksen järjestäjä.
7 §
Tutkintosuoritusten arviointiAmmatillisissa perustutkinnoissa hyväksytty osaaminen arvioidaan käyttäen asteikkoa kiitettävä (3), hyvä (2) ja tyydyttävä (1). Ammatillisen perustutkinnon valinnaisiin ammatillisiin tutkinnon osiin sisältyvässä ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon tutkinnon osassa osaaminen arvioidaan kuitenkin asteikolla hyväksytty/hylätty.
Näyttötutkintoina suoritettavien ammatillisten perustutkintojen arvioinnissa noudatetaan ammatillisen peruskoulutuksen arviointiasteikkoa. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty.
Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa osaaminen arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty.
Tutkintosuoritusten arvioinnin oikaisussa noudatetaan soveltuvin osin, mitä ammatillisesta koulutuksesta annetussa asetuksessa (811/1998) säädetään opiskelijaa koskevan arvioinnin oikaisusta.
7 §
Tutkintosuoritusten arviointiNäyttötutkintoina suoritettavien ammatillisten perustutkintojen arvioinnissa noudatetaan ammatillisen peruskoulutuksen arviointiasteikkoa. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty.
Tutkintosuoritusten arvioinnin oikaisussa noudatetaan soveltuvin osin, mitä ammatillisesta koulutuksesta annetussa asetuksessa (811/1998) säädetään opiskelijaa koskevan arvioinnin oikaisusta.
7 §
Tutkintosuoritusten arviointiAmmatillisissa perustutkinnoissa hyväksytty osaaminen arvioidaan käyttäen asteikkoa kiitettävä (3), hyvä (2) ja tyydyttävä (1). Ammatillisen perustutkinnon valinnaisiin ammatillisiin tutkinnon osiin sisältyvässä ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon tutkinnon osassa osaaminen arvioidaan kuitenkin asteikolla hyväksytty/hylätty.
Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa osaaminen arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty.
8 §
Opiskeluoikeuden peruuttaminenOpiskeluoikeuden peruuttamista koskevaa ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 11 §:n 9 kohtaa sovelletaan seuraaviin ammatti- tai erikoisammattitutkintoihin valmistaviin opintoihin:
humanistisella ja kasvatusalalla koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto sekä lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto;
humanistisella ja kasvatusalalla koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto sekä lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto;
tekniikan ja liikenteen alalla ajoneuvonosturinkuljettajan ammattitutkinto, linja-autonkuljettajan ammattitutkinto, puutavaran autokuljetuksen ammattitutkinto, vartijan ammattitutkinto, yhdistelmäajoneuvonkuljettajan ammattitutkinto, ympäristöhuollon ammattitutkinnon jätteiden ja vaarallisten aineiden kuljettamisen osaamisala, liikenneopettajan erikoisammattitutkinto, maarakennusalan ammattitutkinto sekä turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinto;
tekniikan ja liikenteen alalla ajoneuvonosturinkuljettajan ammattitutkinto, linja-autonkuljettajan ammattitutkinto, puutavaran autokuljetuksen ammattitutkinto, vartijan ammattitutkinto, yhdistelmäajoneuvonkuljettajan ammattitutkinto, ympäristöhuollon ammattitutkinnon jätteiden ja vaarallisten aineiden kuljettamisen osaamisala, liikenneopettajan erikoisammattitutkinto, maarakennusalan ammattitutkinto sekä turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinto;
luonnonvara- ja ympäristöalalla metsäkoneenkuljettajan ammattitutkinto;
luonnonvara- ja ympäristöalalla metsäkoneenkuljettajan ammattitutkinto;
sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla perhepäivähoitajan ammattitutkinto, jalkojenhoidon ammattitutkinto, kipsausalan ammattitutkinto, obduktiopreparaattorin ammattitutkinto, kipsimestarin erikoisammattitutkinto, psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkinto, kehitysvamma-alan ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto, päihdetyön ammattitutkinto, näkövammaistaitojen ohjaajan erikoisammattitutkinto, puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinto, työvalmennuksen erikoisammattitutkinto, vanhustyön erikoisammattitutkinto, hierojan ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto, liikunnan ammattitutkinto sekä valmentajan ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto.
sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla perhepäivähoitajan ammattitutkinto, jalkojenhoidon ammattitutkinto, kipsausalan ammattitutkinto, obduktiopreparaattorin ammattitutkinto, kipsimestarin erikoisammattitutkinto, psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkinto, kehitysvamma-alan ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto, päihdetyön ammattitutkinto, näkövammaistaitojen ohjaajan erikoisammattitutkinto, puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinto, työvalmennuksen erikoisammattitutkinto, vanhustyön erikoisammattitutkinto, hierojan ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto, liikunnan ammattitutkinto sekä valmentajan ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto.
Opiskelijan kurinpitoa koskevaan menettelyyn sovelletaan, mitä ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen 17―18 §:ssä säädetään.
Opiskeluoikeuden peruuttamista koskevaa ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 11 §:n 9 kohtaa sovelletaan seuraaviin ammatti- tai erikoisammattitutkintoihin valmistaviin opintoihin:
humanistisella ja kasvatusalalla koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto sekä lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto;
tekniikan ja liikenteen alalla ajoneuvonosturinkuljettajan ammattitutkinto, linja-autonkuljettajan ammattitutkinto, puutavaran autokuljetuksen ammattitutkinto, vartijan ammattitutkinto, yhdistelmäajoneuvonkuljettajan ammattitutkinto, ympäristöhuollon ammattitutkinnon jätteiden ja vaarallisten aineiden kuljettamisen osaamisala, liikenneopettajan erikoisammattitutkinto, maarakennusalan ammattitutkinto sekä turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinto;
luonnonvara- ja ympäristöalalla metsäkoneenkuljettajan ammattitutkinto;
sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla perhepäivähoitajan ammattitutkinto, jalkojenhoidon ammattitutkinto, kipsausalan ammattitutkinto, obduktiopreparaattorin ammattitutkinto, kipsimestarin erikoisammattitutkinto, psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkinto, kehitysvamma-alan ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto, päihdetyön ammattitutkinto, näkövammaistaitojen ohjaajan erikoisammattitutkinto, puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinto, työvalmennuksen erikoisammattitutkinto, vanhustyön erikoisammattitutkinto, hierojan ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto, liikunnan ammattitutkinto sekä valmentajan ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto.
8 §
KurinpitoOpiskelijan kurinpitoa koskevaan menettelyyn sovelletaan, mitä ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen 17―18 §:ssä säädetään.
8 §
Opiskeluoikeuden peruuttaminenOpiskeluoikeuden peruuttamista koskevaa ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 11 §:n 9 kohtaa sovelletaan seuraaviin ammatti- tai erikoisammattitutkintoihin valmistaviin opintoihin:
humanistisella ja kasvatusalalla koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto sekä lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto;
tekniikan ja liikenteen alalla ajoneuvonosturinkuljettajan ammattitutkinto, linja-autonkuljettajan ammattitutkinto, puutavaran autokuljetuksen ammattitutkinto, vartijan ammattitutkinto, yhdistelmäajoneuvonkuljettajan ammattitutkinto, ympäristöhuollon ammattitutkinnon jätteiden ja vaarallisten aineiden kuljettamisen osaamisala, liikenneopettajan erikoisammattitutkinto, maarakennusalan ammattitutkinto sekä turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinto;
luonnonvara- ja ympäristöalalla metsäkoneenkuljettajan ammattitutkinto;
sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla perhepäivähoitajan ammattitutkinto, jalkojenhoidon ammattitutkinto, kipsausalan ammattitutkinto, obduktiopreparaattorin ammattitutkinto, kipsimestarin erikoisammattitutkinto, psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkinto, kehitysvamma-alan ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto, päihdetyön ammattitutkinto, näkövammaistaitojen ohjaajan erikoisammattitutkinto, puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinto, työvalmennuksen erikoisammattitutkinto, vanhustyön erikoisammattitutkinto, hierojan ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto, liikunnan ammattitutkinto sekä valmentajan ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto.
9 §
OppisopimuskoulutusOppisopimuskoulutuksesta on voimassa, mitä asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta säädetään.
9 §
OppisopimuskoulutusOppisopimuskoulutuksesta on voimassa, mitä asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta säädetään.
10 §
VoimaantuloTämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttä-miin toimenpiteisiin.
10 §
VoimaantuloTämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
563/2003
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2003.
1202/2005
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2006.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa tehtyyn järjestämissopimukseen sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
1033/2011
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2012.
800/2014
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2015.
330/2015
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2015. Sen 8 § tulee kuitenkin voimaan vasta 1 päivänä tammikuuta 2016.
Asetuksen 8 §:ää sovelletaan opiskelijoihin, jotka ovat aloittaneet vartijan ammattitutkintoon, turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkintoon tai ympäristöhuollon ammattitutkintoon jätteiden ja vaarallisten aineiden kuljettamisen osaamisalalla valmistavat opinnot 1 päivänä tammikuuta 2016 tai sen jälkeen.
371/2016
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2016.