Finlex →158/1999 — Valtioneuvoston päätös asuntojen korjausavustusten jakoperusteista

Valtion talousarviossa olevasta valtuudesta voidaan tässä päätöksessä määrättävillä perusteilla myöntää avustusta asuntojen korjausavustuksista annetun lain 2 §:n 1 momentissa mainittuihin käyttötarkoituksiin. Tässä päätöksessä säädetään tarkemmin avustusten käyttötarkoituksista, avustusten enimmäismääristä ja muista myöntämisperusteista.

Avustusta vanhusväestön ja vammaisten asuinrakennusten ja asuntojen korjaustoimintaan voidaan myöntää, jos asunnossa pysyvästi asuvasta ruokakunnasta vähintään yksi henkilö on 65-vuotias tai vanhempi taikka vammainen ja avustuksen myöntämistä voidaan pitää sosiaalisesti tarkoituksenmukaisena ja taloudellisesti tarpeellisena.

Tukea ei voida myöntää, jos hakijaruokakunnalla on varallisuutta siinä määrin, että se kykenee korjaamaan asuntonsa ilman avustusta. Varallisuutena otetaan tällöin huomioon hakijaruokakunnan yhteenlaskettu varallisuus, jollei sen arvo ole vähäinen tai jollei se ole välttämätön ruokakunnan jäsenille elinkeinon tai ammatin harjoittamista varten saatavan kohtuullisen toimeentulon hankkimiseksi. Varallisuutena otetaan huomioon myös sellainen merkittävä omaisuus, joka on hakemuksen jättämistä edeltävän kahden vuoden aikana luovutettu vastikkeetta. Ruokakunnan omassa asuinkäytössä olevaa asuntoa ei oteta huomioon varallisuutta arvioitaessa.

Korjattavassa asunnossa pysyvästi asuvan ruokakunnan tulee täyttää tuen myöntämisperusteet.

Jos avustus myönnetään useampiasuntoisen vuokratalon korjaamiseen, tukea voidaan myöntää, jos yli puolet talossa asuvista ruokakunnista täyttää tuen myöntämisperusteet. Sama koskee asunto-osakeyhtiön asuinrakennuksen korjaamista, jos rakennusta korjataan yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvalta osalta.

Avustusta myönnetään enintään 40 prosenttia hyväksytyistä korjauskustannuksista.

Avustusta voidaan kuitenkin myöntää enintään 70 prosenttia hyväksytyistä korjauskustannuksista, jos vanhuksen tai vammaisen pitkäaikaiseen laitoshoitoon sijoittamisen siirtäminen edellyttää asuinrakennuksen tai asunnon korjaamista.

Jos ruokakuntaan kuuluu rintamaveteraani, voidaan 1 momentissa mainitun avustuksen lisäksi myöntää veteraanilisää, jos se on ruokakunnan sosiaalinen ja taloudellinen asema huomioon ottaen erityisen tarpeellista. Veteraanilisää voidaan myöntää enintään 30 prosenttia hyväksytyistä korjauskustannuksista.

Avustusta voidaan myöntää hissin tai hissien rakentamiseksi olemassa olevaan kerrostaloon sekä hissin korjaukseen liikuntaesteen poistamiseksi.

Avustusta voidaan myöntää myös muuhun korjaustoimenpiteeseen, jolla tehdään mahdolliseksi liikuntaesteisen pääsy asuinrakennukseen, siinä oleviin asuntoihin tai muihin tiloihin.

Avustusta myönnetään enintään 40 prosenttia hyväksytystä hissin tai hissien rakentamis- ja asentamiskustannuksista tai muun korjaustoimenpiteen hyväksytyistä kustannuksista. Jos kyseessä on aravalainoitettu vuokratalo, avustusta voidaan kuitenkin myöntää enintään 50 prosenttia edellä mainituista kustannuksista.

Avustusta rakennuksen käyttötarkoituksen muuttamiseen voidaan myöntää silloin, kun sosiaali- ja terveydenhuollon laitosrakennus muutetaan soveltuvaksi sosiaali- ja terveydenhuollon avopalvelujen erityisessä tarpeessa olevien henkilöiden asunnoiksi.

Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että rakennuksen sijaintikunta puoltaa avustuksen myöntämistä ja että asuntojen ylläpito- ja asumiskustannukset muodostuvat kohtuullisiksi. Rakennuksen hankintakustannukset ja korjauskustannukset yhdessä eivät saa ylittää vastaavanlaisen uuden asuinrakennuksen rakennuskustannuksia.

Avustusta asuinrakennuksen tilojen käyttötarkoituksen muuttamiseen voidaan myöntää, jos käyttötarkoituksen muuttaminen on tarpeen asumisen tukipalvelujen järjestämiseksi tai tuki- tai palveluasumista palvelevien yhteis- tai yleistilojen riittäväksi toteuttamiseksi asuinrakennuksessa.

Avustusta käyttötarkoituksen muuttamiseen myönnetään enintään 20 prosenttia hyväksytyistä korjauskustannuksista.

Avustusta terveyshaitan tai kosteusvaurion poistamisen edellyttämiin korjaustoimenpiteisiin voidaan myöntää, jos avustaminen on tarpeellista korjaustoimenpiteiden laajuuden sekä hakijaruokakunnan vaikean taloudellisen tilanteen vuoksi.

Avustus voidaan myöntää vain erityisestä syystä, jos asuinrakennuksen tai asunnon saannosta on kulunut vähemmän kuin kolme vuotta.

Avustusta voidaan myöntää enintään 40 prosenttia terveyshaitan tai kosteusvaurion poistamisen edellyttämien korjaustoimenpiteiden hyväksytyistä kustannuksista.

Asunto-osakeyhtiölle voidaan myöntää avustusta korjaustoimenpiteisiin edellyttäen, että asuinrakennus tai asuinrakennukset sijaitsevat Valtion asuntorahaston nimeämässä, erityisten kehittämistoimenpiteiden kohteena olevissa lähiöissä.

Avustusta voidaan myöntää seuraaviin toimenpiteisiin:

Avustusta asunto-osakeyhtiölle korjaustoimenpiteeseen voidaan myöntää enintään 10 prosenttia hyväksytyistä korjauskustannuksista.

Avustusta voidaan kuitenkin myöntää enintään 20 prosenttia hyväksytyistä korjauskustannuksista, jos

Asunto-osakeyhtiöllä tarkoitetaan tässä päätöksessä yhtiötä, johon sovelletaan asunto-osakeyhtiölakia (809/1991).

Avustus myönnetään asunto-osakeyhtiölle, jonka asuinrakennuksessa tai -rakennuksissa on vähintään kaksi asuinhuoneistoa.

Korjaustoimenpiteitä koskevassa urakkatarjouspyynnössä tulee edellyttää, että urakoitsija liittää urakkatarjoukseensa verojäämätodistuksen ja todistuksen työnantajaeläkemaksuvelvoitteiden täyttämisestä. Asunto-osakeyhtiön on ennen urakkasopimuksen solmimista varmistettava, että valitulla urakoitsijalla ei ole laiminlyöntejä verojäämätodistuksessa ja työeläkelaitoksen antamassa todistuksessa.

Asunto-osakeyhtiön on ennen avustuksen maksamista annettava vakuutus siitä, että se on toimittanut korjaustoimenpiteiden osalta maksetuista palkoista asianmukaisesti ennakonpidätykset ja lakisääteiset työnantajamaksunsa. Jos korjaustoimenpiteet teetetään urakkasopimuksen perusteella, asunto-osakeyhtiön on vaadittava mainittu vakuutus urakoitsijalta. Urakoitsijan tulee lisäksi ilmoittaa käyttämänsä aliurakoitsijat.

Valtion asuntorahasto antaa tarkempia ohjeita tämän pykälän soveltamisesta.

Avustusta asuinrakennukselle suoritettavan kuntoarvion kustannuksiin voidaan myöntää, jos kuntoarvio sisältää rakenteiden ja rakennusosien, lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmän, vesi- ja viemärilaitteiden, sähköjärjestelmän sekä piha-alueen kunnon arvioinnin tekniseltä ja energiataloudelliselta sekä tarvittaessa toiminnalliselta kannalta.

Avustettavan kuntoarvion tason on vastattava vähimmäistasoa, joka on määritelty Rakennustietosäätiön ohjetiedostossa Asuinkerrostalon peruskuntoarvio, suoritusohje (KH 90-00183).

Avustusta asuinrakennukselle suoritettavan kuntotutkimuksen kustannuksiin voidaan myöntää, kun kyseessä on betonijulkisivun, rapatun julkisivun, sisäilmaston, vesi- ja viemäriverkoston, sähköjärjestelmän tai kosteusvaurioituneen rakennuksen kuntotutkimus.

Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että asuinrakennukselle on tehty 19 §:n mukainen kuntoarvio.

Avustusta asuinrakennukselle laadittavan huoltokirjan kustannuksiin voidaan myöntää siltä osin, kuin kustannukset kohdistuvat huoltokirjan huolto-osaan.

Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että asuinrakennukselle on aiemmin tehty 19 §:n mukainen kuntoarvio tai että huoltokirjaan laaditaan sekä kuntoarviota vastaava kunnossapito-osa että huolto-osa. Lisäksi edellytetään, että huoltokirja koskee koko rakennusta ja että sen taso vastaa vähimmäistasoa, joka on määritelty Rakennustietosäätiön ohjetiedostossa Asuintalon huoltokirjan laadinta, käytössä oleva talo (KH 90-00267).

Avustusta perusparannustoimenpiteitten suunnitteluun voidaan myöntää, jos arvioidut perusparannuskustannukset ovat vähintään 300 markkaa huoneistoalan neliömetriä kohden tai jos kyseessä on hissin rakentamisen suunnittelu vanhaan kerrostaloon.

Avustusta kuntoarvion kustannuksiin voidaan myöntää enintään 3 markkaa asuinrakennuksen huoneistoalan neliömetriä kohden, kuitenkin enintään 50 prosenttia kuntoarvion hyväksytyistä kustannuksista.

Avustusta kuntotutkimuksen kustannuksiin voidaan myöntää enintään 8 markkaa asuinrakennuksen huoneistoalan neliömetriä kohden, kuitenkin enintään 30 prosenttia kuntotutkimuksen hyväksytyistä kustannuksista.

Avustusta perusparannustoimenpiteitten suunnitteluun voidaan myöntää enintään 25 markkaa asuinrakennuksen huoneistoalan neliömetriä kohden, kuitenkin enintään 50 prosenttia hyväksytyistä suunnittelukustannuksista.

Tämän päätöksen nojalla myönnettävän avustuksen sekä samaan tarkoitukseen valtion varoista myönnettyjen lainojen ja avustusten sekä lainojen, joiden koron maksuun valtion varoista myönnetään hyvitystä, yhteismäärä saa olla enintään 95 prosenttia korjauskustannuksista.

Valtion asuntorahasto antaa tarkempia ohjeita avustusten hakemisesta, myöntämisestä ja maksamisesta.

Tämä päätös tulee voimaan 15 päivänä helmikuuta 1999.