Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (6)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 1469/2001 | 2002-01-01 | muutt. 2 §:ää ja 3 § | |
| 156/2002 | 2002-03-01 | 13 | |
| 372/2005 | 2005-06-10 | kum. 7 § | 1 |
| 280/2006 | 2006-05-01 | 26 | |
| 1392/2007 | 2008-01-01 | muutt. 8, 9 ja 10 §:ää | 2 |
| 1784/2009 | 2010-01-01 | muutt. 9 ja 11 § sekä 14 §:ää | 7 |
Työministerin esittelystä säädetään maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta 9 päivänä huhtikuuta 1999 annetun lain (493/1999) nojalla:
1 luku
Kotoutumista edistävän toimenpiteen rinnastaminen työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen
1 §
Toimenpiteen rinnastaminen työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen tai työmarkkinatoimenpiteeseenMaahanmuuttaja voidaan osoittaa muuhun kuin julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) perusteella työvoimaviranomaisen järjestämään tai hankkimaan toimenpiteeseen siten, että hänellä on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin hänellä olisi työvoimaviranomaisen järjestämässä ja hankkimassa työvoimapoliittisessa aikuiskoulutuksessa tai työmarkkinatoimenpiteessä.
Työvoima- ja elinkeinokeskus ja kunta sopivat kotouttamisohjelmassa tahoista, joiden toimenpiteitä voidaan rinnastaa työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin tai taholta ja toimenpiteiltä edellytettävistä vaatimuksista.
1 §
Rinnastamisen perusteista sopiminenTyövoima- ja elinkeinokeskus ja kunta sopivat kotouttamisohjelmassa tahoista, joiden toimenpiteitä voidaan rinnastaa työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin tai taholta ja toimenpiteiltä edellytettävistä vaatimuksista.
2 §
Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen tai työmarkkinatoimenpiteeseen rinnastettava toimenpideTyövoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen tai työmarkkinatoimenpiteeseen rinnastettava toimenpide voidaan koota eri osista, kuten opiskelusta, harjoittelusta, kansalaisjärjestö- tai muusta vapaaehtoistoiminnasta taikka muista niihin verrattavista kohtuullisiksi katsottavista kotoutumista edistävistä toimenpiteistä.
Kotoutumista edistävän rinnastettavan toimenpiteen työmäärän on vastattava keskimäärin vähintään 25 tuntia viikossa tai kolme opintoviikkoa kuukaudessa.
Jos rinnastettavan toimenpiteen kestosta vähintään puolet on opiskelua tai siihen liittyvien tehtävien suorittamista, toimenpide rinnastetaan julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 6 luvun 1 §:n 3 momentissa tarkoitettuun työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen.
Rinnastettava toimenpide voidaan koota eri osatoimenpiteistä kuten opiskelusta, harjoittelusta ja muista harjoittelua vastaavista tehtävistä kuten kansalaisjärjestöstä tai muusta vapaaehtoistoiminnasta tai muista niihin rinnastettavista kohtuullisiksi katsottavista kotoutumista edistävistä toimenpiteistä.
Muu kuin 2 momentissa tarkoitettu toimenpide rinnastetaan julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 8 luvussa tarkoitettuun työelämävalmennukseen tai työharjoitteluun.
Toimenpiteeseen on sisällytettävä tarpeen mukaan suomen tai ruotsin kielen oppimismahdollisuuksia ja sen tulee edistää ja parantaa maahanmuuttajan työmarkkinoille ja koulutukseen pääsyn edellytyksiä.
2 §
Rinnastettava toimenpideKotoutumista edistävän rinnastettavan toimenpiteen työmäärän on vastattava keskimäärin vähintään 25 tuntia viikossa tai kolme opintoviikkoa kuukaudessa.
Rinnastettava toimenpide voidaan koota eri osatoimenpiteistä kuten opiskelusta, harjoittelusta ja muista harjoittelua vastaavista tehtävistä kuten kansalaisjärjestöstä tai muusta vapaaehtoistoiminnasta tai muista niihin rinnastettavista kohtuullisiksi katsottavista kotoutumista edistävistä toimenpiteistä.
Toimenpiteeseen on sisällytettävä tarpeen mukaan suomen tai ruotsin kielen oppimismahdollisuuksia ja sen tulee edistää ja parantaa maahanmuuttajan työmarkkinoille ja koulutukseen pääsyn edellytyksiä.
3 §
Edellytykset opiskelun rinnastamiseksi työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseenMaahanmuuttajan kotoutumista ja työllistymistä edistävän opiskelun tulee tapahtua pääasiassa suomen tai ruotsin kielellä taikka sen on sisällettävä riittävästi suomen tai ruotsin kielen opetusta, jotta se voidaan rinnastaa työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen.
Kotoutumista edistävää rinnastettavaa toimenpidettä pidetään työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena, jos vähintään puolet sen vaatimasta ajasta on opiskelua tai siitä aiheutuvia tehtäviä. Muita työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin rinnastettavia toimenpiteitä pidetään työharjoitteluna. Rinnastettavan toimenpiteen on oltava luonteeltaan jatkuva.
Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen voidaan 1 momentissa säädettyjen edellytysten täyttyessä rinnastaa:
perusopetusta, jos maahanmuuttaja on sen tarpeessa;
ammatillista koulutusta ammatillisen tutkinnon suorittamiseksi tai ammattitaidon täydentämiseksi;
lukio-opintoja, jos puuttuva opintosuoritus tai aiempi opintomenestys on ilmeisesti esteenä jatko-opinnoille;
korkeakoulututkintoon johtavaa opetusta, jos maahanmuuttaja osoittaa korkeakoulun antamalla todistuksella suorittaneensa vähintään puolet tutkintoon tarvittavista opinnoista ulkomailla ennen Suomeen muuttoaan;
täydennyskoulutusta ja jatkokoulutusta, jos ne ovat tarpeen virkaan tai tehtävään tarvittavan kelpoisuuden hankkimiseksi tai ammatinharjoittamisluvan saamiseksi taikka maahanmuuttajan työllistymisen edistämiseksi.
Päätöksen toimenpidekohtaisesta rinnastamisesta tekee työvoimatoimisto osana maahanmuuttajan henkilökohtaista kotoutumissuunnitelmaa.
Maahanmuuttajan on haettava korkeakouluun ja osallistuttava mahdolliseen pääsykokeeseen samalla tavoin kuin muidenkin opiskelijoiksi pyrkivien.
3 §
Toimenpidekohtainen rinnastaminenKotoutumista edistävää rinnastettavaa toimenpidettä pidetään työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena, jos vähintään puolet sen vaatimasta ajasta on opiskelua tai siitä aiheutuvia tehtäviä. Muita työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin rinnastettavia toimenpiteitä pidetään työharjoitteluna. Rinnastettavan toimenpiteen on oltava luonteeltaan jatkuva.
Päätöksen toimenpidekohtaisesta rinnastamisesta tekee työvoimatoimisto osana maahanmuuttajan henkilökohtaista kotoutumissuunnitelmaa.
2 luku
Turvapaikanhakijoiden ja tilapäistä suojelua saavien vastaanoton järjestäminen (21.2.2002/156)
4 §
Toimintakyvyn tukeminenTurvapaikanhakijoiden ja tilapäistä suojelua saavien omatoimisuuden säilyttämiseksi ja edistämiseksi vastaanottokeskus järjestää hyödyllistä toimintaa ja osallistumismahdollisuuksia sekä henkilökohtaista neuvontaa ja ohjausta.
Turvapaikanhakijoiden omatoimisuuden säilyttämiseksi ja edistämiseksi vastaanottokeskus järjestää hyödyllistä toimintaa ja osallistumismahdollisuuksia. Turvapaikanhakijalle tulee järjestää mahdollisuus henkilökohtaiseen neuvontaan ja ohjaukseen.
4 §
Turvapaikanhakijoiden toimintakyvyn tukeminenTurvapaikanhakijoiden omatoimisuuden säilyttämiseksi ja edistämiseksi vastaanottokeskus järjestää hyödyllistä toimintaa ja osallistumismahdollisuuksia. Turvapaikanhakijalle tulee järjestää mahdollisuus henkilökohtaiseen neuvontaan ja ohjaukseen.
5 §
Toimeentulotuesta maksettavat korvauksetTurvapaikanhakijan toimeentulotuen perusosan suuruudesta vähennetään viisi prosenttia vastaanottokeskuksessa järjestettävän majoituksen korvauksena.
Lisäksi toimeentulotuen perusosan suuruudesta vähennetään aikuisen osalta kymmenen prosenttia ja lasten osalta viisitoista prosenttia vastaanottokeskuksessa järjestettävien palvelujen korvauksena.
Myös vastaanottokeskukseen majoittumattoman turvapaikanhakijan toimeentulotuen perusosasta vähennetään viisitoista prosenttia aikuisen osalta ja kaksikymmentä prosenttia lapsen osalta korvauksena siitä mahdollisuudesta, joka hänellä on maksuttomaan majoitukseen ja siihen liittyviin palveluihin vastaanottokeskuksessa.
6 §
PaluumatkakustannuksetTurvapaikkaa Suomesta hakeneelle henkilölle voidaan myöntää toimeentulotukena matkakustannukset hänen lähtömaahansa tai kotimaahansa palaamista varten, jollei hänelle ole myönnetty oleskelulupaa ja hän vapaaehtoisesti poistuu maasta.
Erittäin painavasta syystä voidaan 1 momentissa tarkoitetut kustannukset myöntää myös turvapaikkahakemuksensa peruuttaneelle henkilölle.
Matkakustannukset maksetaan halvimman matkustustavan mukaan.
6 a §
PaluumuuttoavustusMaahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetun lain (493/1999) 8 a §:ssä tarkoitettuna paluumuuttoavustuksena voidaan myöntää kohtuulliset matkakustannukset ja muuttokustannukset sekä avustusta kotimaahansa tai entiseen asuinmaahan asettumista varten. Avustus asettumista varten on yksin muuttavalle henkilölle enintään toimeentulotuen perusosan määrä kahdelta kuukaudelta ja perheelle enintään edellä tarkoitettu määrä kaksinkertaisena.
7 §
Vastaanottokeskusten ryhmäkoditVastaanottokeskusten ryhmäkotien toimintaan sovelletaan lastensuojeluasetuksen (1010/1983) 8 §:ää yhdessä asuinyksikössä enintään hoidettavien lasten ja nuorten lukumäärästä, samaan rakennusryhmään sijoitettavien lasten enimmäismäärästä sekä hoito- ja kasvatustehtävissä työskentelevien henkilöiden vähimmäismäärästä.
3 luku
Kotouttamisen ja turvapaikanhakijoiden vastaanoton neuvottelukunta
8 §
Neuvottelukunnan tarkoitusSisäasiainministeriön yhteydessä toimii kotouttamisen ja turvapaikanhakijoiden vastaanoton neuvottelukunta. Neuvottelukunnan tarkoituksena on avustaa ministeriöitä maahanmuuttajien kotouttamisen ja turvapaikanhakijoiden vastaanoton sekä tilapäistä suojelua saavien vastaanoton kehittämisessä, suunnittelussa, toimeenpanossa, seurannassa ja yhteensovittamisessa.
Turvapaikanhakijoiden vastaanoton yleistä kehittämistä ja suunnittelua varten työministeriön apuna toimii turvapaikanhakijoiden vastaanoton neuvottelukunta. Neuvottelukunnan toimikausi on kolme vuotta.
Neuvottelukunnan tehtävänä on:
seurata, suunnitella, kehittää ja yhteensovittaa maahanmuuttajien kotouttamista eri ministeriöiden hallinnonaloilla;
tehdä ehdotuksia ja antaa lausuntoja vastaanoton kehittämiseksi;
seurata, suunnitella, kehittää ja yhteensovittaa turvapaikanhakijoiden ja tilapäistä suojelua saavien vastaanottoa;
seurata turvapaikanhakijoiden olosuhteita ja tehdä tarvittaessa parannusehdotuksia;
tehdä ehdotuksia ja antaa lausuntoja maahanmuuttajien kotouttamisen edistämiseksi ja turvapaikanhakijoiden vastaanoton ja tilapäistä suojelua saavien vastaanoton kehittämiseksi;
kehittää ja seurata toimintaan osallistuvien tahojen yhteistyötä sekä alan koulutusta ja tutkimusta; ja
tehdä ehdotuksia maahanmuuttajien tarpeiden huomioon ottamiseksi kaikille tarkoitettuja yhteiskunnan palveluja ja toimenpiteitä suunniteltaessa ja järjestettäessä; sekä
seurata turvapaikanhakijoiden vastaanoton kansainvälistä kehittymistä ja antaa lausuntoja sen vaikutuksesta Suomen vastaanottopolitiikkaan.
seurata maahanmuuttajien kotouttamisen ja turvapaikanhakijoiden vastaanoton sekä tilapäistä suojelua saavien vastaanoton kansainvälistä kehitystä ja ottaa huomioon sen vaikutukset Suomen kotouttamispolitiikkaan ja vastaanottopolitiikkaan.
Neuvottelukunnan tehtävänä on:
tehdä ehdotuksia ja antaa lausuntoja vastaanoton kehittämiseksi;
seurata turvapaikanhakijoiden olosuhteita ja tehdä tarvittaessa parannusehdotuksia;
kehittää ja seurata toimintaan osallistuvien tahojen yhteistyötä sekä alan koulutusta ja tutkimusta; ja
seurata turvapaikanhakijoiden vastaanoton kansainvälistä kehittymistä ja antaa lausuntoja sen vaikutuksesta Suomen vastaanottopolitiikkaan.
8 §
Turvapaikanhakijoiden vastaanoton neuvottelukuntaTurvapaikanhakijoiden vastaanoton yleistä kehittämistä ja suunnittelua varten työministeriön apuna toimii turvapaikanhakijoiden vastaanoton neuvottelukunta. Neuvottelukunnan toimikausi on kolme vuotta.
Neuvottelukunnan tehtävänä on:
tehdä ehdotuksia ja antaa lausuntoja vastaanoton kehittämiseksi;
seurata turvapaikanhakijoiden olosuhteita ja tehdä tarvittaessa parannusehdotuksia;
kehittää ja seurata toimintaan osallistuvien tahojen yhteistyötä sekä alan koulutusta ja tutkimusta; ja
seurata turvapaikanhakijoiden vastaanoton kansainvälistä kehittymistä ja antaa lausuntoja sen vaikutuksesta Suomen vastaanottopolitiikkaan.
9 §
Neuvottelukunnan kokoonpanoValtioneuvosto asettaa neuvottelukunnan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Neuvottelukunnassa on puheenjohtajan lisäksi enintään 16 muuta jäsentä ja heillä henkilökohtaiset varajäsenet. Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii sisäasiainministeriön virkamies. Varapuheenjohtajan neuvottelukunta valitsee keskuudestaan.
Neuvottelukunnassa on puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi enintään kaksitoista jäsentä, joilla on henkilökohtaiset varajäsenet. Valtioneuvosto määrää jäsenet ja varajäsenet enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
Varsinaisten jäsenten ja heidän varajäsentensä tulee edustaa sisäasiainministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, opetusministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonaloja, Suomen Kuntaliitto ry:tä, työntekijä- ja työnantajajärjestöjä, aluehallintovirastoja, elinkeino, liikenne- ja ympäristökeskuksia, kahta kuntaa, turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksia ja kahta kansalaisjärjestöä.
Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii työministeriön virkamies.
Jos neuvottelukunnan jäsen tai varajäsen eroaa tai kuolee kesken toimikauden, sisäasiainministeriö määrää hänen tilalleen uuden jäsenen tai varajäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
Neuvottelukunnan jäsenten ja varajäsenten tulee edustaa ainakin työministeriön, sisäasiainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön ja opetusministeriön hallinnonaloja, ulkomaalaisvirastoa, Suomen Kuntaliittoa, Suomen Punaista Ristiä, Pakolaisneuvonta ry:tä, vastaanottokeskuksia ja maahanmuuttajien järjestöä.
9 §
Neuvottelukunnan kokoonpanoNeuvottelukunnassa on puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi enintään kaksitoista jäsentä, joilla on henkilökohtaiset varajäsenet. Valtioneuvosto määrää jäsenet ja varajäsenet enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii työministeriön virkamies.
Neuvottelukunnan jäsenten ja varajäsenten tulee edustaa ainakin työministeriön, sisäasiainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön ja opetusministeriön hallinnonaloja, ulkomaalaisvirastoa, Suomen Kuntaliittoa, Suomen Punaista Ristiä, Pakolaisneuvonta ry:tä, vastaanottokeskuksia ja maahanmuuttajien järjestöä.
Jos neuvottelukunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai muu jäsen taikka varajäsen eroaa tai kuolee kesken toimikauden, työministeriö määrää hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi samaa viranomaista tai järjestöä edustavan uuden jäsenen tai varajäsenen.
10 §
Neuvottelukunnan työskentelyNeuvottelukunnalla voi olla sivutoiminen sihteeri, joka on palvelusuhteessa sisäasiainministeriöön. Neuvottelukunnalla voi olla muitakin sivutoimisia sihteereitä.
Neuvottelukunnalla on sivutoiminen sihteeri, joka on palvelussuhteessa työministeriöön. Neuvottelukunnalla voi olla muitakin sivutoimisia sihteereitä.
Neuvottelukunta kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Neuvottelukunta voi asettaa työnsä tueksi ajankohtaisia tarpeita varten selvitys- ja työryhmiä.
Neuvottelukunta kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa.
10 §
Neuvottelukunnan työskentelyNeuvottelukunnalla on sivutoiminen sihteeri, joka on palvelussuhteessa työministeriöön. Neuvottelukunnalla voi olla muitakin sivutoimisia sihteereitä.
Neuvottelukunta kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa.
Neuvottelukunta voi asettaa työnsä tueksi ajankohtaisia tarpeita varten selvitys- ja työryhmiä.
Neuvottelukunnasta on muutoin voimassa, mitä valtion komiteoista säädetään.
4 luku
Valtion vastaanottokeskukset ja järjestelykeskukset (21.2.2002/156)
11 §
Valtion vastaanottokeskus ja järjestelykeskusValtion vastaanottokeskus ja järjestelykeskus toimivat Maahanmuuttoviraston alaisina.
Valtion vastaanottokeskus toimii työvoima- ja elinkeinokeskuksen työvoimaosaston alaisena.
11 §
Valtion vastaanottokeskusValtion vastaanottokeskus toimii työvoima- ja elinkeinokeskuksen työvoimaosaston alaisena.
12 §
Vastaanottokeskuksen ja järjestelykeskuksen henkilöstöSekä valtion vastaanottokeskuksen että järjestelykeskuksen päällikkönä on johtaja. Keskuksissa on lisäksi muuta toiminnan edellyttämää virka- ja työsopimussuhteessa olevaa henkilöstöä.
Vastaanottokeskuksen päällikkönä on johtaja. Vastaanottokeskuksessa on lisäksi muuta toiminnan edellyttämää virka- ja työsopimussuhteessa olevaa henkilöstöä.
Päällikön on johdettava vastaanottokeskuksen ja järjestelykeskuksen toimintaa siten, että tehtävät hoidetaan tehokkaasti, taloudellisesti ja tuloksellisesti.
Päällikön on johdettava vastaanottokeskuksen toimintaa siten, että tehtävät hoidetaan tehokkaasti, taloudellisesti ja tuloksellisesti.
12 §
Vastaanottokeskuksen henkilöstöVastaanottokeskuksen päällikkönä on johtaja. Vastaanottokeskuksessa on lisäksi muuta toiminnan edellyttämää virka- ja työsopimussuhteessa olevaa henkilöstöä.
Päällikön on johdettava vastaanottokeskuksen toimintaa siten, että tehtävät hoidetaan tehokkaasti, taloudellisesti ja tuloksellisesti.
13 §
Henkilöstön kelpoisuusvaatimuksetValtion vastaanottokeskuksen ja järjestelykeskuksen johtajalta vaaditaan tehtävään soveltuva tutkinto, tehtävän edellyttämää käytännössä osoitettua johtamistaitoa sekä tehtävän edellyttämä vieraan kielen taito.
Vastaanottokeskuksen johtajalta vaaditaan virkaan tai tehtävään soveltuva tutkinto, tehtävän edellyttämää käytännössä osoitettua johtamistaitoa sekä tehtävän edellyttämä vieraan kielen taito.
13 §
Henkilöstön kelpoisuusvaatimuksetVastaanottokeskuksen johtajalta vaaditaan virkaan tai tehtävään soveltuva tutkinto, tehtävän edellyttämää käytännössä osoitettua johtamistaitoa sekä tehtävän edellyttämä vieraan kielen taito.
14 §
Virkojen ja tehtävien täyttäminen sekä virkavapausJohtajan nimittää tai ottaa Maahanmuuttovirasto.
Johtajan nimittää tai ottaa työvoima- ja elinkeinokeskuksen työvoimaosasto.
Muut virkamiehet nimittää ja työsopimussuhteisen henkilökunnan ottaa vastaanottokeskus ja järjestelykeskus.
Muut vakinaiset virkamiehet nimittää ja tilapäiset virkamiehet ja työsopimussuhteisen henkilökunnan ottaa vastaanottokeskus.
Virkavapaudesta, avoinna olevan viran väliaikaisen hoitajan ottamisesta ja viran hoitamisesta virkavapauden aikana päättää nimittävä viranomainen tai virkamies.
Mitä edellä säädetään virasta tai virkamiehestä, noudatetaan soveltuvin osin myös työsopimussuhteiseen henkilöstöön.
15 §
TyöjärjestysTarkemmat määräykset valtion vastaanottokeskuksen ja järjestelykeskuksen sisäisestä työnjaosta, asioiden käsittelystä ja toiminnan muusta järjestelystä annetaan niiden työjärjestyksissä. Valtion vastaanottokeskuksen ja järjestelykeskuksen työjärjestyksen hyväksyy asianomaisen keskuksen päällikkö.
Tarkemmat määräykset valtion vastaanottokeskusten sisäisestä työnjaosta, asioiden käsittelystä ja toiminnan muusta järjestelystä annetaan työjärjestyksessä. Työjärjestyksen hyväksyy vastaanottokeskuksen päällikkö.
15 §
TyöjärjestysTarkemmat määräykset valtion vastaanottokeskusten sisäisestä työnjaosta, asioiden käsittelystä ja toiminnan muusta järjestelystä annetaan työjärjestyksessä. Työjärjestyksen hyväksyy vastaanottokeskuksen päällikkö.
5 luku
Voimaantulo
16 §
VoimaantuloTämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1999.
1469/2001
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.
Tätä asetusta sovelletaan kotoutumista edistäviin rinnastettaviin toimenpiteisiin, jotka kohdistuvat asetuksen voimaantulon jälkeiseen aikaan.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
156/2002
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2002.
372/2005
Tämä asetus tulee voimaan 10 päivänä kesäkuuta 2005.
280/2006
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2006.
1392/2007
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin
1784/2009
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.