Finlex →829/1999 — Henkilökorttilaki

Poliisi antaa hakemuksesta todistuksen henkilöllisyydestä (henkilökortti) Suomen kansalaiselle ja kotikuntalain(201/1994) mukaisesti Suomessa vakinaisesti asuvalle ulkomaalaiselle, joka on merkitty väestötietojärjestelmään ja jonka henkilöllisyys on voitu luotettavasti todeta.

Henkilökorttiin merkitään henkilön sukunimi ja etunimet, tieto sukupuolesta, henkilötunnus, henkilökortin myöntämispäivä ja viimeinen voimassaolopäivä, tieto henkilökortin myöntäneestä viranomaisesta, kortin numero ja Suomen kansalaisten osalta tieto kansalaisuudesta. Henkilökortissa on lisäksi kortinhaltijan valokuva ja nimikirjoitus.

Alaikäiselle ilman huoltajien suostumusta annettavaan henkilökorttiin merkitään lisäksi tieto siitä, että asiakirjaa ei voida käyttää matkustusasiakirjana.

Henkilökorttiin merkitään myös tieto sähköisessä asioinnissa käytettävän varmenteen myöntäjästä. Tämä ei koske alaikäiselle ilman huoltajien suostumusta annettavaa henkilökorttia ja väliaikaista henkilökorttia.

Henkilökorttiin voidaan kortinhaltijan pyynnöstä tallettaa ja merkitä sairausvakuutusta koskevia sekä sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisessä asioinnissa tarvittavia tietoja.

Kansaneläkelaitos päättää hakemuksesta sairausvakuutusta koskevien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisessä asioinnissa tarvittavien tietojen tallettamisesta ja merkitsemisestä henkilökortille. Siitä, onko henkilö vakuutettu Suomessa sairauden varalta, on voimassa, mitä sairausvakuutuslaissa (364/1963) on säädetty.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuja henkilökorttiin talletettavia ja merkittäviä tietoja ovat tieto siitä, onko henkilöllä oikeus sairausvakuutuslain 9 §:ssä tarkoitettuihin erityiskorvattaviin lääkkeisiin tai merkittävien ja kalliiden lääkkeiden peruskorvaukseen, sekä kuuluuko hän työpaikkakassaan samoin kuin sairausvakuutuksen voimassaoloaika määräaikaisesti vakuutetulle. Henkilökorttiin talletetaan ja merkitään lisäksi tieto näiden tietojen tallettamisesta ja merkitsemisestä päättäneestä viranomaisesta.

Jos henkilökorttiin talletetaan ja merkitään 3 momentissa tarkoitettuja tietoja, kortin tekniseen osaan talletetaan tieto kortinhaltijan käyttämästä kielestä. Henkilökortin tekniseen osaan voidaan kortinhaltijan pyynnöstä tallettaa lisäksi sosiaali- ja terveydenhuoltoon taikka muuhun sosiaaliturvaan liittyviä tietoja ja teknisiä sovelluksia.

Tässä pykälässä tarkoitetut tiedot sisältävää henkilökorttia voidaan käyttää sairausvakuutusasetuksen (473/1963) 13 §:ssä tarkoitetun sairausvakuutuskortin sekä sosiaali- ja terveydenhuollon saumattoman palveluketjun ja sosiaaliturvakortin kokeilusta annetun lain(811/2000) 4 luvussa tarkoitetun sosiaaliturvakortin sijasta.

Mitä edellä tässä pykälässä säädetään, ei koske alaikäiselle ilman huoltajien suostumusta annettavaa henkilökorttia ja väliaikaista henkilökorttia.

Henkilökortti peruutetaan, jos henkilö, jolle kortti on annettu, sitä pyytää. Alaikäiselle annettu henkilökortti, jonka myöntämisen edellytyksenä on huoltajien suostumus, peruutetaan myös silloin, jos huoltaja peruuttaa suostumuksensa.

Henkilökortti, joka sisältää edellä 3 a §:ssä tarkoitettuja tietoja, voidaan peruuttaa, jos henkilö ei enää ole vakuutettu Suomessa sairauden varalta tai jos hän ei enää ole oikeutettu 3 a §:ssä tarkoitettuihin korvauksiin taikka jos siinä tarkoitettuja tietoja on oikeudettomasti muutettu.

Henkilökortin peruuttavan viranomaisen on selvitettävä kortinhaltijalle peruuttamisen vaikutukset.

Henkilökortin peruuttamista koskevan pyynnön voi tehdä 7 §:n 3 momentissa mainitussa tapauksessa myös Kansaneläkelaitos. Henkilökortin peruuttavan viranomaisen on ilmoitettava Kansaneläkelaitokselle kortin peruuttamisesta, jos kortti sisältää 3 a §:ssä tarkoitettuja tietoja. Henkilökortilla olevia 3 a §:ssä tarkoitettuja tietoja ja sovelluksia ei voida käyttää peruuttamisen jälkeen.

Henkilökortti otetaan poliisin haltuun, kun päätös henkilökortin peruuttamisesta on tehty.

Henkilökortti voidaan ottaa pois väliaikaisesti ennen peruuttamispäätöksen tekemistä, jos henkilökortin peruuttamiseen on 7 §:n 2 momentin 1, 3 tai 4 kohdassa tarkoitettu edellytys.

Henkilökortin ottaa pois sen peruuttanut viranomainen taikka tämän pyynnöstä poliisi tai passintarkastaja.

Henkilökortin saa 9 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa ottaa pois pidättämiseen oikeutettu virkamies. Henkilökortin voi ottaa haltuunsa myös muu kuin pidättämiseen oikeutettu poliisimies tai passintarkastaja sen luovuttamiseksi pidättämiseen oikeutetulle virkamiehelle. Poisotettu henkilökortti on viipymättä toimitettava henkilökortin antaneelle viranomaiselle.

Henkilökortin poisottamiseksi voidaan tehdä henkilöntarkastus.

Jollei henkilökorttia ole noudettu vuoden kuluessa sen myöntämisestä, se voidaan hävittää. Tällöin henkilökortin antamispäätös raukeaa.

Poliisin on hävitettävä 8 §:n nojalla peruutettu henkilökortti.

Henkilökortista peritään valtion maksuperustelaissa (150/1992) säädettyjen perusteiden mukainen maksu.

Kansaneläkelaitos vastaa ainoastaan henkilökortille talletetuista ja merkityistä 3 a §:ssä tarkoitetuista tiedoista.

Poliisi pitää rekisteriä henkilökorteista (henkilökorttirekisteri).

Henkilökorttirekisteristä säädetään tarkemmin poliisin henkilörekistereistä annetussa laissa (509/1995).

Väestörekisterikeskus pitää rekisteriä sähköisen asioinnin varmenteista väestötietolain 22 §:n mukaisesti.

Kansaneläkelaitos pitää rekisteriä niistä henkilökortin hakijoista, joiden henkilökorttiin talletetaan ja merkitään 3 a §:ssä tarkoitettuja tietoja. Rekisteriin merkitään henkilön sukunimi ja etunimet, henkilötunnus, tieto kortin myöntämisen ajankohdasta, kortin voimassaoloaika sekä tiedot kortin peruuttamisesta. Rekisteriin voidaan lisäksi merkitä muut tarpeelliset tiedot hakemuksesta ja Kansaneläkelaitoksen 3 a §:n nojalla tekemästä päätöksestä.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1999.

Henkilökorttiasetuksen (867/1990) nojalla ennen 1 päivää maaliskuuta 1999 myönnetyt henkilökortit ovat voimassa 31 päivään joulukuuta 2002 saakka ja 1 päivänä maaliskuuta 1999 ja sen jälkeen myönnetyt henkilökortit henkilökorttiin merkityn määräajan.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.