Finlex →154/2000 — Maa- ja metsätalousministeriön päätös Euroopan yhteisön kokonaan rahoittamien peltoalaan ja eläimiin perustuvien suorien tukien horisontaaliehdoista

Tämä päätös koskee yhteisen maatalouspolitiikan mukaisia suoran tuen järjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1259/1999, jäljempänä horisontaaliasetus, säädettyjen edellytysten soveltamista seuraavissa tukijärjestelmissä ja markkinajärjestelyissä, jäljempänätukijärjestelmä, sekä niiden alaisissa tuissa ja palkkioissa:

Tässä päätöksessä vesistöllä tarkoitetaan vesilain (264/1961) 1 luvun 1 ja 2 §:ssä tarkoitettua vesistöä.

Edellä 1 §:ssä mainittujen peltoalaan perustuvien tukien ja tärkkelysperunan tasausmaksun saamiseksi on 1 §:n 1―3 kohdassa tarkoitettuihin tukijärjestelmiin kuuluvien kasvien viljelyssä ja kesannoinnissa noudatettava 4―9 §:ssä tarkoitettuja ympäristöehtoja.

Jos kasvulohkolla käytetään lannoitteita, niitä on käytettävä siten, että valmistajan antamia käyttösuosituksia ei ylitetä, noudatetaan huolellisuutta ja valmistekohtaisia mahdollisia käyttörajoituksia.

Jos kasvulohkolla käytetään kasvinsuojeluaineita, niitä on käytettävä siten, että myyntipäällysmerkintöjen käyttömääriä ei ylitetä, noudatetaan huolellisuutta ja valmistekohtaisia mahdollisia käyttörajoituksia.

Kesantolohkon rikkakasvien kemiallinen torjunta on mahdollista aikaisintaan kesäkuun 15 päivänä.

Jos kasvulohkolla esiintyy hukkakauraa, kasvusto on niitettävä hyvissä ajoin ennen hukkakauran röyhylle tuloa tai hukkakaurayksilöt on kerättävä tai hukkakaura on torjuttava muutoin hukkakauran torjunnasta annetussa laissa (178/1976) säädetyllä tavalla.

Kasvulohkon vesistöön tai valtaojaan rajoittuvalla osalla on oltava noin 60 senttimetrin levyinen muokkaamaton piennar, jolle ei levitetä lannoitteita eikä kasvinsuojeluaineita.

Rikkakasvien ja hukkakauran pesäketorjunta on mahdollista maatalouden ympäristötuen ehtojen mukaisesti.

Kesantolohkon vesistöön rajoittuvalla osalla on oltava vähintään kolmen metrin leveydeltä kasvipeitteistä kesantoa, ellei muutoin ole olemassa tämän levyistä rantakasvustoa.

Tärkeillä vedenhankintaan varatuilla alueilla, I- ja II- luokan pohjavesialueilla sekä vedenottamon suoja-alueilla kesannointi on toteutettava pääsääntöisesti kasvipeitteisenä kesantona.

Kesannon ylittäessä 30 prosenttia tilan perusalasta 30 prosentin ylittävä osuus kesannoinnista on toteutettava kasvipeitteisenä viher-, riistalaidun- tai maisemakesantona taikka non food -kesantona. Perusalalla tarkoitetaan peltokasviasetuksessa tarkoitettujen peltokasvien ja säilörehunurmen sekä peltokasvien tukijärjestelmään liittyvän kesannon yhteisalaa.

Viimeistään 30 päivänä kesäkuuta perustettavan kasvipeitteisen kesannon siemenseoksen painosta enintään 40 prosenttia voi olla typensitojakasvien siementä. Typensitojakasveilla tarkoitetaan apiloita, virnoja, sinimailasta ja vuohenhernettä.

Jos kasvipeitteisenä kesantona on aiemmin perustettu nurmilohko, edellytetään vuonna 1998 ja sen jälkeen perustettujen kasvustojen osalta, että niiden perustamisessa on käytetty siemenseosta, jonka painosta enintään 40 prosenttia on ollut typensitojakasvien siementä.

Kesantolohkon viljelyolojen säilyttämiseksi kasvipeitteisen kesantolohkon, lukuun ottamatta riistalaidun- ja maisemakasveilla perustettuja kesantolohkoja sekä non food -kesantoja, kasvusto on niitettävä kolmantena kesantovuonna ja tämän jälkeen kaikkina vuosina, jolloin lohko on edelleen kesantona.

Kesantolohkon viljelyolojen säilyttämiseksi muun kuin kasvipeitteisen kesantolohkon kasvusto ja kasvipeitteisen riistalaidun- ja maisemakasveilla perustetun kesantolohkon kasvusto on niitettävä aina, kun niitto on rikkaruohojen tai vesakontorjunnan kannalta tarpeellista.

Niitto on suoritettava viimeistään kyseisen vuoden elokuun 31 päivänä. Niitto on tehtävä niin, ettei lintujen pesimistä häiritä.

Kotieläintuotannossa on 1 §:n 4 ja 5 kohdassa mainittujen eläinpalkkioiden saamiseksi noudatettava seuraavia rehulohkon laidunnusta ja hoitoa koskevia ympäristöehtoja:

Pientareilla rikkakasvien ja hukkakauran pesäketorjunta on mahdollista maatalouden ympäristötuen ehtojen mukaisesti.

Tilan nautaeläinten ja palkkiohakemuksen kohteena olevien uuhien perusteella laskettava kalenterivuoden keskimääräinen eläintiheys voi olla enintään 2,3 eläinyksikköä tilan tukihakemuksessa ilmoitettua maatalouskäytössä olevaa hehtaaria ja mahdollista lannanlevitykseen käytettävissä olevaa sopimusalaa kohti.

Tilan hallinnassa olevat metsälaitumet ja muut vastaavat laiduntamiseen soveltuvat alat voidaan lisätä tilan maatalouskäytössä olevaan alaan.

Eläinyksiköt lasketaan naudanliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1254/1999 käytettyjen muuntolukujen mukaan. Eläinyksilöt lasketaan samalla tavalla kuin laajaperäistämispalkkiossa.

Jos tuottaja ei noudata kasvinviljelylle ja kesannoinnille asetettuja ympäristöehtoja jonkun lohkon osalta, 1 §:n 1―3 kohdassa tarkoitettujen tukijärjestelmien perusteella maksettavia tukia alennetaan tämän kasvulohkon osalta 500 markkaa hehtaarilta. Tasaustuki maksetaan alennetun tukimäärän perusteella. Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarvittaessa tarkemmat säännökset tukien alentamisesta.

Jos 7 §:n 3 momentissa tarkoitettu kasvipeitteisyysvaatimus ei toteudu, tukea alennetaan summalla, joka saadaan kertomalla se kesantoala, joka ei täytä kasvipeitteisyysvaatimusta 500 markalla hehtaarilta.

Jos tuottaja järjestelmällisesti jättää noudattamatta asetettuja ympäristöehtoja tai ympäristöehtojen rikkominen on törkeää, 1 §:n 1―3 ja 6 kohdassa tarkoitettujen tukijärjestelmien perusteella suoritettavia tukia ei makseta kyseiseltä kasvulohkolta.

Kotieläintuotannolle 11 §:ssä asetetun eläintiheysrajoituksen noudattamatta jättäminen alentaa 1 §:n 4 ja 5 kohdassa tarkoitettujen tukijärjestelmien perusteella maksettavia palkkioita 10 prosentilla. Tasaustuki maksetaan alennetun tukimäärän perusteella. Jos eläintiheyden ylitys ei ole merkittävä tai pitkäaikainen, ylityksestä annetaan vuonna 2000 vain huomautus.

Jos tuottaja ei noudata rehulohkolle asetettuja ympäristöehtoja jonkun lohkon osalta, alennetaan niitä palkkioita, joiden perusteena kyseinen rehulohko on, yhteensä 500 markalla hehtaarilta. Tasaustuki maksetaan alennetun tukimäärän perusteella. Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarvittaessa tarkemmat säännökset palkkioiden alentamisesta.

Jos tuottaja järjestelmällisesti jättää noudattamatta asetettuja ympäristöehtoja tai ympäristöehtojen rikkominen on törkeää, 1 §:n 4―6 kohdassa tarkoitettujen tukijärjestelmien perusteella suoritettavia palkkioita ei makseta tuottajalle.

Horisontaaliasetuksen 7 artiklan tarkoittamat perusteet tässä päätöksessä tarkoitettujen tukien ja palkkioiden maksamatta jättämiselle ovat seuraavat:

Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarvittaessa tarkemmat säännökset tuen epäämisestä.

Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen tekemään päätökseen suoraa tukea koskevassa asiassa saa hakea muutosta siinä järjestyksessä kuin maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä annetussa laissa (1336/1992) säädetään.

Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarvittaessa tarkempia säännöksiä tämän päätöksen täytäntöönpanosta.