Finlex →157/2000 — Hätäkeskuslaki

Tämän lain tarkoituksena on turvata hätäkeskuspalvelujen tuottaminen, saatavuus ja laatu tasapuolisesti maan eri osissa sekä tehostaa viranomaisten yhteistoimintaa.

Tätä lakia sovelletaan pelastus-, poliisi- sekä sosiaali- ja terveystoimen hätäkeskustoiminnan järjestämiseen ja hätäkeskuksiin sekä hätätilanteita koskeviin ilmoituksiin, jollei ilmoitusten käsittelystä muualla laissa toisin säädetä.

Hätäkeskustoimintaa varten on valtion ylläpitämä hätäkeskuslaitos, johon kuuluvat hätäkeskusyksikkö ja sen alaiset hätäkeskukset.

Hätäkeskuslaitos on sisäasiainministeriön alainen. Sisäasiainministeriö johtaa laitosta yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa.

Kukin hätäkeskustoimintaan osallistuva viranomainen ohjaa hätäkeskuksia omaa toimialaansa koskevissa asioissa. Hätäkeskus suorittaa lisäksi ne toimialaansa kuuluvat tehtävät, jotka tehtäviä suorittavien viranomaisten yksiköt toimivaltuuksiensa rajoissa antavat tai määräävät tehtäväksi.

Hätäkeskuksen tehtävänä on vastaanottaa hätäilmoituksia, välittömiä poliisin toimenpiteitä edellyttäviä ilmoituksia ja muita ihmisten, omaisuuden ja ympäristön turvallisuuteen liittyviä välittömiä toimenpiteitä edellyttäviä ilmoituksia sekä välittää ne edelleen niille yksiköille, joille tehtävä voimassa olevan lainsäädännön mukaan kuuluu. Lisäksi hätäkeskus toimii pelastus-, poliisi- sekä sosiaali- ja terveystoimen viestikeskuksena, tukee ja avustaa näiden viranomaisten tehtäviä hoitavia yksiköitä sekä hoitaa sille muussa laissa säädetyt tehtävät.

Hätäkeskustoiminnan järjestämiseksi valtakunnan alue jaetaan hätäkeskusalueisiin, jotka määrää valtioneuvosto.

Hätäkeskusten sijainnin määrää sisäasiainministeriö kuultuaan niitä keskeisimpiä tahoja, joiden tehtäviä hätäkeskukset hoitavat.

Hätäkeskusten toiminta on järjestettävä ja keskukset on sijoitettava siten, että niiden toiminta on mahdollista myös poikkeusoloissa.

Hätäkeskustietojärjestelmä on pelastus-, poliisi- sekä sosiaali- ja terveysviranomaisten käyttöön tarkoitettu pysyvä automaattisen tietojenkäsittelyn avulla ylläpidettävä valtakunnallinen tietojärjestelmä. Hätäkeskuslaitos on hätäkeskustietojärjestelmän päävastuullinen rekisterinpitäjä. Poliisin osalta hätäkeskustietojärjestelmän rekisterinpitäjä on poliisin ylijohto. Rekisterin pitäjät vastaavat rekisteriin tallettamiensa tietojen virheettömyydestä sekä tietojen käsittelyn laillisuudesta omien tehtäviensä hoidossa. Myös muut hätäkeskustietojärjestelmän käyttäjät vastaavat osaltaan tietojen käsittelyn laillisuudesta omien tehtäviensä hoidossa. Rekisteriin saa kerätä ja tallettaa tämän lain 4 §:n 1 momentissa tarkoitettujen tehtävien kannalta tarpeellisia tietoja seuraavasti:

Rekisteriä pitävien ja käyttävien viranomaisten palveluksessa olevat henkilöt ovat oikeutettuja näkemään ja käsittelemään teknisen käyttöyhteyden avulla ainoastaan toimivaltuuksiensa rajoissa oman toimialansa tietoja ja tehtäviä päävastuullisen rekisterinpitäjän kanssa sovittavalla tavalla kuitenkin siten, että 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetut tiedot ovat kaikille yhteisessä kyselykäytössä.

Tieto tulee poistaa henkilörekisteristä, kun se ei ole enää rekisterin käyttötarkoituksen kannalta tarpeellinen, kuitenkin viimeistään viiden vuoden kuluttua ilmoituksen vastaanottamisesta. Henkilön omaan turvallisuuteen tai työturvallisuuteen liittyviä 1 momentin 6 kohdassa tarkoitettuja tietoja ei kuitenkaan poisteta, jos tietojen edelleen säilyttäminen on todettu tietojen käyttötarkoituksen kannalta tarpeelliseksi viiden vuoden kuluessa niiden tallentamisesta tai edellisestä tietojen tarpeellisuuden toteamisesta. Tietojen tarpeellisuuden toteamisesta on tehtävä merkintä.

Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöön kuuluvalla on hätäkeskukselle laissa säädettyjen tehtävien suorittamiseksi oikeus salassapitosäännösten estämättä saada tehtävän alkutoimenpiteiden tai työturvallisuuden varmistamiseksi taikka asianomaisen yksikön tukemiseksi tarpeellisia tietoja maksutta asianomaisen rekisterinpitäjän kanssa sovitulla tavalla. Tässä tarkoituksessa voidaan saada:

Oikeus saada tietoja 1 momentin 1–8 kohdassa tarkoitetuista rekistereistä on tietosisällön ja käyttötarkoituksen suhteen siten rajoitettu kuin poliisimiehen oikeudesta tietojen saamiseen ja käyttämiseen säädetään. Vastaavasti koskee oikeus saada tietoja pelastusviranomaisen tietojärjestelmistä vain pelastusyksikön hälyttämisessä ja avustamisessa tarpeellisia tietoja. Tiedot voidaan luovuttaa teknisen käyttöyhteyden avulla. Ennen teknisen käyttöyhteyden avaamista hätäkeskuslaitoksen on esitettävä tiedon luovuttajalle selvitys järjestelmästään erityisesti tietosuojan ja tietoturvallisuuden kannalta sekä varattava tietosuojavaltuutetulle tilaisuus tulla kuulluksi.

Edellä 7 ja 8 §:ssä tarkoitettuja tietoja voidaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetyn salassapitovelvollisuuden estämättä luovuttaa poliisi- tai pelastusyksikölle taikka muulle yksikölle, jonka hätäkeskus on hälyttänyt tai jota varten tieto on yksikön pyynnöstä hankittu. Tiedot voidaan luovuttaa myös poliisin hälytyskeskukselle ja kuntien ylläpitämälle hätäkeskukselle teknisen käyttöyhteyden välityksellä. Tiedot, jotka hätäkeskus on saanut 8 §:n 1 momentin 1–8 ja 12 kohdan nojalla, saadaan luovuttaa vain poliisin toimintayksikölle. Vastaavasti 8 §:n 1 momentin 9 kohdan nojalla vastaanotetut tiedot saadaan luovuttaa vain pelastustoimen yksikölle.

Hätäkeskuksen poliisitoimen toimintayksiköltä vastaanottama tieto hälytystehtävän suorittamisesta voidaan 1 momentissa tarkoitetun salassapitovelvollisuuden estämättä luovuttaa teknisen käyttöyhteyden avulla asianomaisen henkilörekisterin pitämisestä vastaavalle poliisiviranomaiselle. Samoin voidaan pelastustoimen toimintayksiköltä vastaanotettu tieto luovuttaa teknisen käyttöyhteyden avulla pelastusviranomaisen vastuulliselle rekisterinpitäjälle.

Edellä tarkoitetun salassapito- ja vaitiolovelvollisuuden estämättä voidaan luovuttaa tieto, jonka ilmaiseminen on yksittäistapauksessa tarpeen hengen tai terveyden suojaamiseksi tai huomattavan ympäristö- tai omaisuusvahingon välttämiseksi, jolloin tiedon saajan salassapito- ja vaitiolovelvollisuudesta on vastaavasti voimassa, mitä siitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 23 §:ssä säädetään.

Hätäkeskuksen henkilöstöltä voidaan vaatia tehtävään soveltuva tutkinto ja kokemusta siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Hätäkeskuksen palveluksessa olevien poliisimiesten kelpoisuusvaatimuksista on voimassa mitä poliisin osalta laissa tai lain nojalla erikseen säädetään.

Hätäkeskuksia koskevasta kokeilusta annetun lain (1257/1993) mukaiset valtion kokeiluhätäkeskukset muuttuvat tässä laissa tarkoitetuiksi valtion hätäkeskuksiksi 1 päivänä huhtikuuta 2001, jolloin niiden hätäkeskusalueena on edellä mainitun lain 2 §:ssä tarkoitettu toiminta-alue ja sijaintipaikkana nykyinen sijaintipaikka, kunnes hätäkeskusalueista tai hätäkeskusten sijainnista tämän lain 5 §:n perusteella toisin määrätään.

Hätäkeskustoiminta siirtyy muilla kuin 1 momentissa tarkoitetuilla hätäkeskusalueilla valtion ylläpidettäväksi vuoteen 2006 mennessä siten kuin sisäasiainministeriö asiasta tarkemmin määrää.

Kuntien velvollisuudesta pitää siirtymäaikana yllä kunnallisia hätäkeskuksia säädetään pelastustoimilaissa.

Rekisteröidyn oikeuksista 7 §:ssä tarkoitetun hätäkeskustietojärjestelmän poliisin pitämiin tietoihin on voimassa, mitä henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 43–45 §:ssä säädetään.

Hätäkeskusten virat, lukuun ottamatta hätäkeskusten päällikön virkaa, voidaan hätäkeskuksen toiminnan alkaessa täyttää lakkautettavien kunnallisten hätäkeskusten ja poliisin henkilöstöllä virkoja haettavaksi julistamatta. Kunnallisista hätäkeskuksista siirtyvä henkilöstö voidaan nimittää tällöin säädettyjen kelpoisuusvaatimusten estämättä.

Hätäkeskuskokeilusta annetun lain mukaisten kokeiluhätäkeskusten henkilöstö, kokeiluhätäkeskusten päälliköt mukaan lukien, nimitetään virkoja haettavaksi julistamatta kokeiluhätäkeskusten toimintaa jatkavien hätäkeskusten virkoihin.

Tämän lain perusteella kunnallisesta palvelussuhteesta tai kokeiluhätäkeskuksen palveluksesta hätäkeskuksen palvelukseen siirtyvä, kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain (202/1964) 16 a §:n mukaisen ilmoituksen tehnyt viranhaltija ja työntekijä säilyttää pykälässä mainitun oikeutensa alempaan eläkeikään edellyttäen, että hänen palvelussuhteensa valtioon jatkuu yhdenjaksoisesti eläketapahtumaan saakka. Ilmoituksen tehnyt viranhaltija tai työntekijä ei kuulu 1 päivänä heinäkuuta 1989 voimaan tulleen varhaiseläkejärjestelmän piiriin.

Tämän lain mukaiseen palvelukseen siirtyvä poliisimies, jolla on ollut valtion eläkelain muuttamisesta annetun lain (103/1989) voimaantulosäännöksessä tarkoitettu oikeus eläkeiän valintaan viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 1999 ennen 1 päivää heinäkuuta 1989 voimassa olleiden säännösten mukaan ja joka on tehnyt tätä koskevan valintailmoituksen, säilyttää oikeutensa mainittuun eläkeikään edellyttäen, että hänen valtion eläkejärjestelmän piiriin kuuluva palveluksensa jatkuu yhdenjaksoisesti eläketapahtumaan saakka.

Valtion eläkelain (280/1966) mukaisen vanhuuseläkkeen saamisen edellytyksenä edellä 1 momentissa tarkoitetun ammatillisen eläkeikäjärjestelmän mukaisessa eläkeiässä olevaan edellytykseen, jonka mukaan työntekijällä on oltava palvelusta alempaan eläkeikään oikeuttavassa tehtävässä vähintään kuusi kuukautta välittömästi ennen kyseisen eläkeiän saavuttamista ja että hänellä palveluksen päättymistä välittömästi edeltäneiden viiden viimeisen vuoden aikana on eläkeaikaa kyseisessä alemman eläkeiän tehtävässä yhteensä vähintään kolme vuotta, otetaan huomioon tämän lain mukainen palvelus sekä palvelus hätäkeskuksia koskevasta kokeilusta annetussa laissa tarkoitetussa valtion kokeiluhätäkeskuksessa.

Hätäkeskuksen palveluksessa olevan poliisimiehen eroamisiästä on voimassa, mitä poliisimiehen eroamisiästä säädetään poliisin hallinnosta annetussa asetuksessa (158/1996).

Valtion virkaan 13 §:n 1 momentin nojalla nimitetyn henkilön palvelussuhteen ehtojen määräytymisessä otetaan kunnassa hyväksi luettu palveluaika huomioon valtion palvelua vastaavalla tavalla. Henkilö säilyttää kunnan palveluksessa ansaitsemansa lomaoikeuden siirtyessään valtion palvelukseen. Siirtymisvuoden ja sitä seuraavan vuoden vuosiloman pituus on vähintään sama kuin se olisi kunnan viranhaltijoita tai työntekijöitä koskevien, siirtohetkellä voimassa olleiden perusteiden mukaan.

Asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä:

Sisäasiainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella voidaan antaa tätä lakia täsmentäviä hätäkeskustoimintaa koskevia säännöksiä:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2001.

Tämän lain 15 §:n 2 momenttia sovelletaan vanhuuseläkkeeseen, jonka eläketapahtuma sattuu 1 päivänä huhtikuuta 2001 tai sen jälkeen.

Tämän lain 6 §:ää sovelletaan lain 11 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin hätäkeskuksiin viimeistään vuoden 2008 alusta lukien.

Lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin voidaan ryhtyä ennen lain voimaantuloa. Ennen lain voimaantuloa voidaan lisäksi tehdä päätös lain 5 §:n 1 momentin mukaisesta hätäkeskusaluejaosta ja määrätä lain 5 §:n 2 momentin mukaisesti hätäkeskusten sijainti.