Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (3)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 354/2001 | 2001-05-02 | 42 | |
| 368/2002 | 2002-05-22 | 18 | |
| 392/2003 | 2003-05-28 | muutt. 16, 22 ja 28 b §:ää, lis. 5 c § | 5 |
Maa- ja metsätalousministeriö on päättänyt Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta 8 päivänä joulukuuta 1994 annetun lain (1100/1994) 2, 3 ja 11 §:n nojalla:
1 luku
Yleiset säännökset
1 §
SoveltamisalaTämä päätös koskee tukijärjestelmästä tiettyjen peltokasvien viljelijöille annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1251/1999, jäljempänä peltokasviasetus, säädetyn peltokasvien tukijärjestelmän ja siihen liittyvän kesannoinnin soveltamista.
Tukijärjestelmästä on lisäksi säädetty tukijärjestelmästä tiettyjen peltokasvien viljelijöille annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1251/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 2316/1999, jäljempänä soveltamisasetus.
2 §
Myöntämisperusteita koskevat muut EY-säädöksetPeltokasvien pinta-alatuen ja siihen liittyvän kesantokorvauksen, jäljempänä peltokasvituki, myöntämisperusteista säädetään 1 §:ssä mainittujen asetusten lisäksi seuraavissa asetuksissa:
tiettyjä yhteisön tukijärjestelmiä koskevasta yhdennetystä hallinto- ja valvontajärjestelmästä annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 3508/92, jäljempänä hallintoasetus;
tiettyjä yhteisön tukijärjestelmiä koskevasta yhdennetystä hallinto- ja valvontajärjestelmästä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3508/92 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annettu komission asetus (EY) N:o 2419/2001; sekä
tiettyjä yhteisön tukijärjestelmiä koskevan yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annettu komission asetus (ETY) N:o 3887/92; sekä
yhteisen maatalouspolitiikan mukaisia suoran tuen järjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1259/1999, jäljempänä horisontaaliasetus.
Hallintoasetukseen perustuvista asioista säädetään peltokasvien tukijärjestelmän hallinnosta ja valvonnasta annetussa maaja metsätalousministeriön päätöksessä (155/2000). Horisontaaliasetukseen perustuvista asioista säädetään Euroopan yhteisön kokonaan rahoittamien peltoalaan ja eläimiin perustuvien suorien tukien horisontaaliehdoista annetussa maa- ja metsätalousministeriön päätöksessä(154/2000), jäljempänähorisontaalipäätös.
3 §
Tukeen oikeuttavat kasvitPeltokasvien tukijärjestelmän mukaista pinta-alaan perustuvaa tukea maksetaan peltokasviasetuksen 1 artiklan 2 ja 3 kohdassa sekä asetuksen liitteessä I määritellyille tukijärjestelmään kuuluville viljoille, öljykasveille, valkuaiskasveille, öljypellavalle, kuitupellavalle ja -hampulle sekä säilörehunurmelle. Lisäksi tukea maksetaan peltokasvien tukijärjestelmän mukaisesti kesannoidulle alalle.
Peltokasvien tukijärjestelmän mukaista pinta-alaan perustuvaa tukea maksetaan peltokasviasetuksen 1 artiklan 2 ja 3 kohdassa sekä asetuksen liitteessä I määritellyille tukijärjestelmään kuuluville viljoille, öljykasveille, valkuaiskasveille, öljypellavalle sekä säilörehunurmelle. Lisäksi tukea maksetaan peltokasvien tukijärjestelmän mukaisesti kesannoidulle alalle.
Tuen suuruus määräytyy soveltamisasetuksen 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti tuotantoalueen mukaan.
4 §
SatotasotPeltokasvituen määrittelevänä satotasona käytetään viljoille, valkuaiskasveille, öljypellavalle, säilörehunurmelle, öljykasveille, kuitupellavalle ja -hampulle sekä kesannolle A-tuotantoalueella 3,4 tonnia hehtaarilta, B–C1 -tuotantoalueella C1 -tuotantoalueen saaristoa lukuun ottamatta 2,8 tonnia hehtaarilta ja C1 -tuotantoalueen saaristossa sekä C2–C4 -tuotantoalueella 2,3 tonnia hehtaarilta.
Peltokasvituen määrittelevänä satotasona käytetään viljoille, valkuaiskasveille, öljypellavalle, säilörehunurmelle ja kesannolle A-tuotantoalueella 3,4 tonnia hehtaarilta, B―C1 -tuotantoalueella C1 -tuotantoalueen saaristoa lukuun ottamatta 2,8 tonnia hehtaarilta ja C1 -tuotantoalueen saaristossa sekä C2―C4 -tuotantoalueella 2,3 tonnia hehtaarilta.
Tämän päätöksen A–C4 -tuotantoalueilla tarkoitetaan vuodelta 2002 maksettavasta kasvinviljelyn kansallisesta tuesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (24/2002) määriteltyjä alueita sekä myöhemmissä vastaavissa asetuksissa määriteltyjä alueita.
Öljykasvien tuen perusteena käytetään koko maassa satotasoa 1,59 tonnia hehtaarilta kerrottuna 1,95:llä (3,1 tonnia hehtaarilta) vuonna 2000 ja 2001.
4 §
SatotasotPeltokasvituen määrittelevänä satotasona käytetään viljoille, valkuaiskasveille, öljypellavalle, säilörehunurmelle ja kesannolle A-tuotantoalueella 3,4 tonnia hehtaarilta, B―C1 -tuotantoalueella C1 -tuotantoalueen saaristoa lukuun ottamatta 2,8 tonnia hehtaarilta ja C1 -tuotantoalueen saaristossa sekä C2―C4 -tuotantoalueella 2,3 tonnia hehtaarilta.
Öljykasvien tuen perusteena käytetään koko maassa satotasoa 1,59 tonnia hehtaarilta kerrottuna 1,95:llä (3,1 tonnia hehtaarilta) vuonna 2000 ja 2001.
Tämän päätöksen A―C4 -tuotantoalueilla tarkoitetaan kasvinviljelyn kansallisesta tuesta vuodelta 2000 annetussa valtioneuvoston päätöksessä (27/2000) määriteltyjä alueita sekä myöhemmissä vastaavissa päätöksissä määriteltyjä alueita.
2 luku
Vuoden 1991 viljelyvaatimuksesta poikkeaminen
5 §
Tukikelvottoman peruslohkon hyväksyminen tukikelpoiseksi vuonna 2000Hakemus tukikelvottoman peruslohkon väliaikaisesta hyväksymisestä tukikelpoiseksi on toimitettava 7 §:ssä tarkoitetulle viranomaiselle viimeistään 10 päivänä huhtikuuta 2000. Hakemus on tehtävä maa- ja metsätalousministeriön lomakkeella numero 142 vuodelle 2000 tai maa- ja metsätalousministeriön vuodelle 2000 vahvistaman kaavan mukaisella atk-tulosteella.
Tukikelpoiseksi voidaan hakea peruslohkoa, joka on:
raivattu pellonraivausmaksusta annetun lain (602/1987) sekä pellonraivauksen määräaikaisesta rajoittamisesta annetun lain(1385/1991) mukaisen vuosina 1992–1994 annetun raivausluvan perusteella;
raivattu jakolain (604/1951) tai kiinteistönmuodostamislain(554/1995) mukaisen 1.1.1992–10.4.2000 laillistuneen uusjakotoimituksen raivauspäätöksen perusteella;
hallinnassa jakolain (604/1951) tai kiinteistönmuodostamislain(554/1995) mukaisen 1.1.1994–10.4.2000 laillistuneen uusjakotoimituksen jakosuunnitelman perusteella; tai
hakijan esittämän selvityksen mukaisesti raivattu vuosina 1992–1994 muulla kuin 1 tai 2 kohdassa mainituilla perusteilla.
Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarkemmat säännökset hyväksymisperusteista ottaen huomioon soveltamisasetuksen 2 artiklan 4 kohdan ensimmäisessä alakohdassa asetetun rajoituksen.
5 a §
Poikkeukset vuoden 1991 viljelyvaatimukseen vuonna 2001Vuoden 1991 viljelyvaatimuksesta poikkeamisesta vuonna 2001 on voimassa, mitä peltokasvien tuen vuoden 1991 viljelyvaatimuksesta poikkeamisesta vuonna 2001 annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa (204/2001) säädetään.
5 b §
Poikkeukset vuoden 1991 viljelyvaatimukseen vuonna 2002Vuoden 1991 viljelyvaatimuksesta poikkeamisesta vuonna 2002 on voimassa, mitä peltokasvien tuen vuoden 1991 viljelyvaatimuksesta poikkeamisesta vuonna 2002 annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa (201/2002) säädetään.
5 c §
Poikkeukset vuoden 1991 viljelyvaatimukseen vuonna 2003Vuoden 1991 viljelyvaatimuksesta poikkeamisesta vuonna 2003 on voimassa, mitä peltokasvien tuen vuoden 1991 viljelyvaatimuksesta poikkeamisesta vuonna 2003 annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa (215/2003) säädetään.
6 §
Tukikelpoisen ja tukikelvottoman peruslohkon vaihto vuonna 2000Hakemus tukikelpoisen ja tukikelvottoman peruslohkon välisestä vaihdosta on toimitettava 7 §:ssä tarkoitetulle viranomaiselle viimeistään 10 päivänä huhtikuuta 2000. Hakemus on tehtävä maa- ja metsätalousministeriön lomakkeella numero 142 vuodelle 2000 tai maa- ja metsätalousministeriön vuodelle 2000 vahvistaman kaavan mukaisella atk-tulosteella.
Perusteet vaihdon hyväksymiselle ovat viljelykierto, ympäristönsuojelu, kasvien terveys, viranomaisen määräys ja muu maatalouden harjoittamiseen liittyvä syy. Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarvittaessa tarkemmat säännökset vaihdon hyväksymisperusteista.
Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen on tehtävä erillinen päätös vaihtohakemuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä viimeistään 5 päivänä toukokuuta 2000.
7 §
Hakemusten toimittaminenEdellä 5 ja 6 §:ssä tarkoitettu hakemus on toimitettava sen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, jonka alueella maatilan talouskeskus sijaitsee. Jos tilalla ei ole talouskeskusta, hakemus toimitetaan maaseutuelinkeinoviranomaiselle siihen kuntaan, jonka alueella pääosa tilan pelloista sijaitsee.
Postitse toimitettu hakemus katsotaan oikeaan aikaan annetuksi, jos hakemuksen sisältävä postilähetys on viimeisenä hakupäivänä leimattu postissa toimivaltaiselle maaseutuelinkeinoviranomaiselle osoitettuna.
8 §
Lohkojaon yksinkertaistaminen vuonna 2000Lohkojaon yksinkertaistamiseksi voidaan vuonna 2000 hyväksyä:
lohkojaon yksinkertaistamiseen tähtäävä tukikelpoisen peruslohkon sisällä olevien useiden pienten lähekkäin sijaitsevien tukikelvottomien, tuen hakijan hallinnassa olevien peruslohkojen kokoaminen yhdeksi kokonaisuudeksi eli tukikelvottomaksi peruslohkoksi;
viimeistään 10 päivänä huhtikuuta 2000 maa- ja metsätalousministeriölle tehdystä hakemuksesta tukikelpoisen alan kokoaminen tarkoituksenmukaisiksi kokonaisuuksiksi uusjakotapauksissa.
Hyväksymisen edellytyksenä on se, että tukikelpoinen ala ei lisäänny 1 momentissa tarkoitettujen toimenpiteiden takia. Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuja tilanteita ovat kantokasojen alla olleiden pienten tukikelvottomien peruslohkojen kokoaminen yhdeksi tukikelvottomaksi peruslohkoksi.
3 luku
Peltokasvit ja säilörehunurmi
9 §
Paikkakunnan tavanomainen viljelytapaPeltokasvit ja säilörehunurmi, joille tukea haetaan, on kylvettävä ja säilytettävä paikkakunnan tavanomaisen viljelytavan mukaisesti, siten kuin soveltamisasetuksen 3 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa säädetään. Kylvämättömien päisteiden jättäminen ei kuulu peltokasvitukeen oikeuttavien peltokasvien ja säilörehunurmen tavanomaiseen viljelytapaan. Viljelyn tarkoituksena tulee olla korjuu- ja markkinakelpoisen sadon tuottaminen.
Peltokasvit ja säilörehunurmi, joille tukea haetaan, on kylvettävä soveltamisasetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaan paikkakunnalla käytettävän tavanomaisen viljelytavan mukaisesti. Viljelyn tarkoituksena tulee olla korjuu- ja markkinakelpoisen sadon tuottaminen.
Paikkakunnan tavanomaiseen viljelytapaan kuuluu:
tarkoituksenmukainen pellon muokkaus ja lannoitus;
tarkoituksenmukainen pellon muokkaus;
tasaisen itämisen mahdollistava kylvö;
tasaisen itämisen mahdollistava kylvö;
alueelle soveltuvan kasvilajin ja -lajikkeen käyttö;
alueelle soveltuvien kasvilajien ja -lajikkeiden käyttö; sekä
alueelle soveltuvan, määrältään ja laadultaan riittävän siemenmäärän käyttö; sekä
alueelle soveltuvan ja siemenkoon huomioon ottavan siemenmäärän käyttö.
tarkoituksenmukainen kasvinsuojelu.
Paikkakunnan tavanomaiseen viljelytapaan kuuluu:
tarkoituksenmukainen pellon muokkaus;
tasaisen itämisen mahdollistava kylvö;
alueelle soveltuvien kasvilajien ja -lajikkeiden käyttö; sekä
alueelle soveltuvan ja siemenkoon huomioon ottavan siemenmäärän käyttö.
Peltokasvitukeen oikeuttavien viljojen, öljykasvien ja valkuaiskasvien tavanomaiseen viljelytapaan kuuluvaksi voidaan hyväksyä kylvön yhteydessä aluskasvien eli yksi- tai monivuotisten nurmiheinäkasvien, apilan, virnan, sinimailasen taikka vuohenherneen kylvö seuraavasti:
viljelyn pääasiallisena tarkoituksena on peltokasvin sadon tuottaminen eikä nurmen perustaminen tai tukikelvottoman kasvin viljely;
tukikelpoisen peltokasvin siemenmäärä ja viljelytiheys ovat sellaiset, että kasvustosta voitaisiin saada paikkakunnan tavanomaisen viljelytavan mukainen, puhtaana viljellyn peltokasvin jyväsato;
peltokasvitukeen oikeuttamattoman kasvin siemenmäärä on niin alhainen, että tukikelvoton kasvi ei kasva peltokasvikasvuston läpi (esimerkiksi vilja olisi voitava korjata puimalla niin, että tukikelvotonta kasvia ei korjata);
peltokasvitukeen oikeuttamattoman kasvin satoa ei korjata peltokasvin korjuun yhteydessä.
Virnaa, sinimailasta ja vuohenhernettä voidaan kylvää vain luonnonmukaisesti viljellyille lohkoille typensidontatarkoituksessa, jos tila kuuluu luonnonmukaisesti tuotettujen maataloustuotteiden, elintarvikkeiden ja alkoholijuomien valvonnan järjestämisestä annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa (346/2000) tarkoitettuun luonnonmukaisen tuotannon valvontajärjestelmään.
9 §
Paikkakunnan tavanomainen viljelytapaPeltokasvit ja säilörehunurmi, joille tukea haetaan, on kylvettävä soveltamisasetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaan paikkakunnalla käytettävän tavanomaisen viljelytavan mukaisesti. Viljelyn tarkoituksena tulee olla korjuu- ja markkinakelpoisen sadon tuottaminen.
Paikkakunnan tavanomaiseen viljelytapaan kuuluu:
tarkoituksenmukainen pellon muokkaus;
tasaisen itämisen mahdollistava kylvö;
alueelle soveltuvien kasvilajien ja -lajikkeiden käyttö; sekä
alueelle soveltuvan ja siemenkoon huomioon ottavan siemenmäärän käyttö.
10 §
Kasvulohkon kuntoPeltokasvitukeen oikeuttavan kasvulohkon on oltava kasvukunnoltaan sellainen, että kasvulohkolla on mahdollista tuottaa paikkakunnan tavanomaisen viljelytavan mukaisesti korjuu- ja markkinakelpoinen sato. Kasvukunnon arviointiin ei vaikuta mahdollinen lohkon aikaisempi hyväksyminen.
Tukeen oikeuttamattomia ovat esimerkiksi sellaiset kasvulohkot, jotka:
ovat hukkakauran niin saastuttamia, ettei korjuu- ja markkinakelpoisen sadon tuottaminen ole mahdollista; tai
ovat vesoittuneet.
11 §
Öljykasvien ja öljypellavan hyväksytty siemenTukeen oikeuttavista rypsin ja rapsin kylvöaloista säädetään soveltamisasetuksen 4 artiklan 1 ja 4 kohdissa. Lisäksi tukeen oikeuttavia ovat rypsin ja rapsin kylvöalat, jotka on kylvetty soveltamisasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a, b, c tai e alakohdassa tarkoitetuilla siemenillä. Viljelijän velvollisuuksista säädetään soveltamisasetuksen 4 artiklan 2 kohdan mainituissa alakohdissa.
Tukeen oikeuttavista rypsin ja rapsin kylvöaloista säädetään soveltamisasetuksen 4 artiklan 1 ja 4 kohdassa. Lisäksi tukeen oikeuttavia ovat rypsin ja rapsin kylvöalat, jotka on kylvetty soveltamisasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a, c tai e alakohdassa tarkoitetuilla siemenillä. Viljelijän velvollisuuksista säädetään soveltamisasetuksen 4 artiklan 2 kohdan mainituissa alakohdissa.
Syötäväksi tarkoitettujen auringonkukansiementen tukeen oikeuttamattomuudesta säädetään peltokasviasetuksen 10 artiklan 9 kohdassa ja soveltamisasetuksen 4 artiklan 5 kohdassa. Vastaavasti öljypellavan tukeen oikeuttamattomista kuitupellavalajikkeista säädetään peltokasviasetuksen liitteessä I.
Sen osoittamiseksi, että öljykasvin ja öljypellavan siemen kuuluu tukeen oikeuttavaan, hyväksyttyyn siemenlajikkeeseen ja -laatuun on vakuustodistus sekä ostokuitti säilytettävä hakuvuoden ja kolmen seuraavan kalenterivuoden ajan. Auringonkukan, öljypellavan ja öljykasvin osalta on sallittua käyttää omalla tilalla viljeltyä hyväksytyn lajikkeen siementä. Siemenen alkuperä on pystyttävä osoittamaan.
Sen osoittamiseksi, että öljykasvin ja öljypellavan siemen kuuluu tukeen oikeuttavaan, hyväksyttyyn siemenlajikkeeseen ja -laatuun on vakuustodistus sekä ostokuitti säilytettävä hakuvuoden ja kolmen seuraavan kalenterivuoden ajan. Auringonkukan ja öljypellavan osalta on sallittua käyttää omalla tilalla viljeltyä hyväksytyn lajikkeen siementä. Siemenen alkuperä on pystyttävä osoittamaan.
11 §
Öljykasvien ja öljypellavan hyväksytty siemenTukeen oikeuttavista rypsin ja rapsin kylvöaloista säädetään soveltamisasetuksen 4 artiklan 1 ja 4 kohdassa. Lisäksi tukeen oikeuttavia ovat rypsin ja rapsin kylvöalat, jotka on kylvetty soveltamisasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a, c tai e alakohdassa tarkoitetuilla siemenillä. Viljelijän velvollisuuksista säädetään soveltamisasetuksen 4 artiklan 2 kohdan mainituissa alakohdissa.
Syötäväksi tarkoitettujen auringonkukansiementen tukeen oikeuttamattomuudesta säädetään peltokasviasetuksen 10 artiklan 9 kohdassa ja soveltamisasetuksen 4 artiklan 5 kohdassa. Vastaavasti öljypellavan tukeen oikeuttamattomista kuitupellavalajikkeista säädetään peltokasviasetuksen liitteessä I.
Sen osoittamiseksi, että öljykasvin ja öljypellavan siemen kuuluu tukeen oikeuttavaan, hyväksyttyyn siemenlajikkeeseen ja -laatuun on vakuustodistus sekä ostokuitti säilytettävä hakuvuoden ja kolmen seuraavan kalenterivuoden ajan. Auringonkukan ja öljypellavan osalta on sallittua käyttää omalla tilalla viljeltyä hyväksytyn lajikkeen siementä. Siemenen alkuperä on pystyttävä osoittamaan.
12 §
Makean lupiinin hyväksytty siemenTukeen oikeuttavan makean lupiinin lajikkeista säädetään soveltamisasetuksen 5 artiklassa. Sen osoittamiseksi, että makean lupiinin siemen kuuluu tukeen oikeuttavaan, hyväksyttyyn siemenlajikkeeseen ja -laatuun on vakuustodistus sekä ostokuitti tai todistus soveltamisasetuksen 5 artiklan mukaisesta karvaiden siementen pitoisuutta osoittavasta kokeesta säilytettävä hakuvuoden ja kolmen seuraavan kalenterivuoden ajan.
Makean lupiinin osalta on sallittua käyttää omalla tilalla viljeltyä hyväksytyn lajikkeen siementä. Siemenen alkuperä on pystyttävä osoittamaan.
12 a §
Kuituhampun ja -pellavan hyväksytty siemenTukeen oikeuttavista kuitupellavan ja -hampun lajikkeista säädetään soveltamisasetuksen 7 a artiklan 1 kohdassa. Kuituhampun lajiketta osoittavat asiakirjat on toimitettava peltokasvitukihakemuksen liitteenä tai viimeistään soveltamisasetuksen 7 a artiklan 2 kohdassa säädettynä ajankohtana ja säädetyn mukaisena asiakirjana toimivaltaisen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle.
Jos kuituhampun vakuustodistus kohdentuu usealle hakijalle eli saman siemensäkin siemeniä on käytetty usean tukea hakevan viljelijän kylvöissä, yhden viljelijän on toimitettava alkuperäinen vakuustodistus. Liitteenä on oltava selvitys, josta ilmenee muiden kuituhampun tukea hakeneiden viljelijöiden nimet ja tilatunnukset. Muiden kuituhampun tukea hakeneiden viljelijöiden on toimitettava allekirjoitettu valokopio alkuperäisestä vakuustodistuksesta.
Kuitupellavan osalta hyväksytään soveltamisasetuksen 7 a artiklan 2 kohdassa tarkoitetuksi jäsenvaltion tunnustamaksi asiakirjaksi alkuperäisen vakuustodistuksen ohella hakijan allekirjoittama valokopio varmennetun siemenen ostokuitista ja vakuustodistuksesta tai omaa siementä käytettäessä hakijan allekirjoittama kopio aiempana vuonna käytetyn varmennetun siemenen ostokuitista ja vakuustodistuksesta. Nämä asiakirjat on toimitettava peltokasvitukihakemuksen liitteenä tai viimeistään soveltamisasetuksen 7 a artiklan 2 kohdassa säädettynä ajankohtana toimivaltaisen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle.
Kuituhampun ja -pellavan alkuperäiset ostokuitit ja vakuustodistukset on säilytettävä hakuvuoden ja kolmen seuraavan kalenterivuoden ajan.
12 b §
Kuituhampun vähimmäiskylvömääräSoveltamisasetuksen 7 a artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettu kuituhampun vähimmäiskylvömäärä on 30 kiloa hehtaarilta.
Kylvömäärä on ilmoitettava peltokasvitukihakemuksessa ja tätä myöhemmistä kylvöistä kylvöalailmoituksessa.
12 c §
Kuituhampun korjuulupaKuituhampun korjuu on mahdollista sitten, kun soveltamisasetuksen 3 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädetty tarkastusvelvollisuus on täytetty.
Maa- ja metsätalousministeriö ilmoittaa tarkastusvelvollisuuden täyttymisestä ja korjuuluvan antamisesta aikaisintaan kunkin vuoden syyskuussa maa- ja metsätalousministeriön tukipolitiikkayksikön Internet-sivuilla osoitteessa http://www.mmm.fi/maa-talous/tukijarjestelmat/tukipolitiikkayksikko/.
4 luku
Kesannot
13 §
Kesannoksi hyväksyttävät lohkotPeltokasvien tukijärjestelmään kuuluvaksi kesannoksi hyväksytään kesantolohkot, jotka on poistettu viljelykäytöstä soveltamisasetuksen 18 artiklan mukaisesti.
Peltokasvien tukijärjestelmän mukaiseksi kesannoksi ei kuitenkaan hyväksytä kasvulohkoa tai sen osaa, joka on kasvukunnoltaan niin huono, että sitä ei voitaisi käyttää peltokasvien viljelyyn. Kasvukunnon arviointiin ei vaikuta kasvulohkon mahdollinen hyväksyminen kesannoksi aiempina vuosina. Tukeen oikeuttamattomia ovat esimerkiksi sellaiset lohkot, jotka:
ovat hukkakauran niin saastuttamia, ettei korjuu- ja markkinakelpoisen sadon tuottaminen olisi mahdollista; tai
ovat vesoittuneet.
Peltokasvitukeen liittyvää kesantokorvausta maksetaan lisäksi kesannolle, jolla viljellään raaka-aineita muuhun kuin ravinto- ja rehutarkoitukseen, jäljempänä non food -kesannot. Maksamisen edellytyksistä säädetään komission asetuksessa (EY) N:o 2461/1999. Asetuksen nimi on komission asetus (EY) N:o 2461/1999 neuvoston asetuksen (EY) N:o 1251/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä siltä osin, kuin on kyse kesannoidun maan käytöstä sellaisten raaka- aineiden tuottamiseen, joita käytetään yhteisössä muuhun kuin välittömästi ihmisten tai eläinten ravinnoksi tarkoitettujen tuotteiden valmistukseen, jäljempänäraaka-aineasetus.
14 §
Kesannon vähimmäismääräTilalla, jolla kesannoidaan peltokasvien tukijärjestelmän mukaisesti, on kesantoa oltava yhteensä vähintään 0,30 hehtaaria.
15 §
Kesantolohkon kokoPeltokasvitukeen oikeuttavien kesantolohkojen on oltava soveltamisasetuksen 19 artiklan 1 kohdan mukaan vähintään 0,30 hehtaaria. Leveyden on oltava vähintään 20 metriä yli puolella lohkon pituudesta. Tätä pienemmät lohkot hyväksytään ainoastaan, jos ne kauttaaltaan rajoittuvat kiinteisiin rajoihin eli muodostavat oman peruslohkon. Lohkon on kuitenkin aina täytettävä tukikelpoisen kasvulohkon minimikokovaatimus 0,05 hehtaaria.
16 §
Kesantolohkojen hoitoMuuta muokkausta kuin 17 §:ssä tarkoitetun kasvipeitteisen kesannon perustamiseen sekä 25 §:ssä tarkoitettuun kylvöön liittyvää kesannon muokkausta on vältettävä. Kesantoa voidaan lannoittaa vain 17 §:ssä tarkoitetun kasvipeitteisen kesannon perustamisen ja 25 §:ssä tarkoitetun kylvön yhteydessä.
Muuta muokkausta ja lannoitusta kuin 17 §:ssä tarkoitetun kasvipeitteisen kesannon perustamiseen sekä 25 §:ssä tarkoitettuun kylvöön liittyvää kesannon muokkausta ja lannoitusta on vältettävä.
Kesantolohkojen hoidosta säädetään muilta osin horisontaalipäätöksessä.
17 §
Kesantolohkojen kasvipeitteisyysKesannolle saa kylvää viimeistään kesäkuun 30 päivänä 18–21 §:ssä tarkoitettuja viherkesanto-, riistalaidun- ja maisemakasveja sekä viimeistään kesäkuun 15 päivänä non food -kasveja ja luomutilojen soveltamisasetuksen 23 a artiklassa säädettyjä luomukesantokasveja, jäljempänä luomukesanto. Tällaiset kesannot täyttävät horisontaalipäätöksessä säädetyn kasvipeitteisyysvaatimuksen.
Kesannolle saa kylvää viimeistään kesäkuun 30 päivänä 18―21 §:ssä tarkoitettuja viherkesanto-, riistalaidun- ja maisemakasveja sekä viimeistään kesäkuun 15 päivänä non food -kasveja. Tällaiset kesannot täyttävät horisontaalipäätöksessä säädetyn kasvipeitteisyysvaatimuksen.
Soveltamisasetuksen 19 artiklan 3 kohdan mukaisesti kesantolohkon satoa ei saa korjata tai kuljettaa pois eikä sadosta saa olla taloudellista hyötyä hakijalle, non food -kesantoja ja luomukesantoja lukuun ottamatta.
Soveltamisasetuksen 19 artiklan 3 kohdan mukaisesti kesantolohkon satoa ei saa korjata, kuljettaa pois eikä sadosta saa olla taloudellista hyötyä hakijalle, non food -kesantoja lukuun ottamatta.
17 §
Kesantolohkojen kasvipeitteisyysKesannolle saa kylvää viimeistään kesäkuun 30 päivänä 18―21 §:ssä tarkoitettuja viherkesanto-, riistalaidun- ja maisemakasveja sekä viimeistään kesäkuun 15 päivänä non food -kasveja. Tällaiset kesannot täyttävät horisontaalipäätöksessä säädetyn kasvipeitteisyysvaatimuksen.
Soveltamisasetuksen 19 artiklan 3 kohdan mukaisesti kesantolohkon satoa ei saa korjata, kuljettaa pois eikä sadosta saa olla taloudellista hyötyä hakijalle, non food -kesantoja lukuun ottamatta.
18 §
ViherkesantokasvitKasvipeitteiseksi kesannoksi hyväksytään aikaisemmin perustettu viljelty nurmi tai viherkesanto. Viherkesannon perustamiseen voidaan käyttää yksi- tai monivuotista nurmisiementä tai vastaavaa nurmisiemenseosta, kun otetaan huomioon 2 momentissa tarkoitetut rajoitukset.
Perustettavalle viherkesannolle voidaan kylvää yksilajisena nurmisiemenenä vain sellaista siementä, josta saatavaa satoa ei ole sallittua myydä siementarkoitukseen. Siementuotantokielto koskee myös luomukesantoja, vaikka niiden kasvusto olisikin siementarkoitukseen kelpaava. Perustettavan viherkesannon tai vuonna 1998 tai sen jälkeen perustetun kasvuston typensitojakasvien osuudesta säädetään horisontaalipäätöksessä, luomukesantoja lukuun ottamatta.
Perustettavalle viherkesannolle voidaan kylvää yksilajisena nurmisiemenenä vain sellaista siementä, josta saatavaa satoa ei ole sallittua myydä siementarkoitukseen. Perustettavan viherkesannon tai vuonna 1998 tai sen jälkeen perustetun kasvuston typensitojakasvien osuudesta säädetään horisontaalipäätöksessä.
19 §
Kasvipeitteinen riistalaidunKasvipeitteistä kesantoa voidaan käyttää riistaeläinten laitumena kesantokautena sekä kesantoa seuraavan syksyn ja talven aikana. Tähän tarkoitukseen ei kesantoa voida kuitenkaan perustaa pelkästään viljan tai viljan ja palkokasvien tai viljan ja öljykasvien siemenseoksella tai millään muulla sellaisella siemenellä tai siemenseoksella, jonka sato voidaan korjata leikkuupuimurilla ja jolla tuotettua satoa voidaan käyttää muihin tarkoituksiin kuin riistanhoitoon. Mikään peltokasvi ei saa muodostaa yli kahta kolmasosaa kasvustosta. Riistalaidunta ei saa käyttää muihin tarkoituksiin kuin riistaeläinten laitumena.
Riistaeläinten ruokintaa varten perustettua kesantoa ei saa niittää siten, että sato kuljetetaan pois. Lumen alle jäämisen estämiseksi sato voidaan niittää karhelle. Kasvuston seivästäminen syksyllä sadon syöttämiseksi riistaeläimille paikan päällä suoraan seipäiltä on sallittua.
20 §
Kasvipeitteinen maisemakesantoKasvipeitteinen kesanto voidaan perustaa maisemaa monipuolistavilla kasveilla. Maisemaa monipuolistavilla kasveilla tarkoitetaan esimerkiksi hunajakukkaa, ruiskukkaa ja silkkiunikkoa. Tähän tarkoitukseen ei kesantoa voida perustaa peltokasvien tukeen oikeuttavilla kasveilla, kuten auringonkukalla tai makealla lupiinilla. Maisemakesantoa ei saa käyttää muuhun kuin maiseman monipuolisuutta edistävään tarkoitukseen.
21 §
Kasvipeitteiset non food -kesannotNon food -kesantojen hoidossa noudatetaan, mitä raaka-aineasetuksessa säädetään.
Suomessa ei sovelleta peltokasviasetuksen 6 artiklan 3 kohdan toista alakohtaa, joka mahdollistaa kansallisen lisätuen perustettaessa biomassan tuottamiseen tarkoitettujen monivuotisten kasvien viljelmiä. Myöskään raaka-aineasetuksen 3 artiklan 4 kohtaa eli hakijan mahdollisuutta polttaa sellaisenaan lämmitystarkoituksessa tai jalostaa tilallaan non food -kesannon raaka-aine biokaasuksi ei sovelleta.
Suomessa ei sovelleta peltokasviasetuksen 6 artiklan 3 kohdan toista alakohtaa, joka mahdollistaa kansallisen lisätuen perustettaessa biomassan tuottamiseen tarkoitettujen monivuotisten kasvien viljelmiä. Myöskään raaka-aineasetuksen 3 artiklan 4 kohtaa eli hakijan mahdollisuutta jalostaa tilallaan non food -kesannon raaka-aine biokaasuksi ei sovelleta.
Non food -tarkoitukseen tuotetun hampun korjuu on mahdollista sitten, kun raaka-aineasetuksen 21 a artiklassa säädetty tarkastusvelvollisuus on täytetty. Maa- ja metsätalousministeriö ilmoittaa tarkastusvelvollisuuden täyttymisestä ja korjuuluvan antamisesta aikaisintaan kunkin vuoden syyskuussa maa- ja metsätalousministeriön tukipolitiikkayksikön Internet-sivuilla osoitteessa http://www.mmm.fi/maatalous/tukijarjestel-mat/tukipolitiikkayksikko/.
21 §
Kasvipeitteiset non food -kesannotNon food -kesantojen hoidossa noudatetaan, mitä raaka-aineasetuksessa säädetään.
Suomessa ei sovelleta peltokasviasetuksen 6 artiklan 3 kohdan toista alakohtaa, joka mahdollistaa kansallisen lisätuen perustettaessa biomassan tuottamiseen tarkoitettujen monivuotisten kasvien viljelmiä. Myöskään raaka-aineasetuksen 3 artiklan 4 kohtaa eli hakijan mahdollisuutta jalostaa tilallaan non food -kesannon raaka-aine biokaasuksi ei sovelleta.
22 §
Vapaaehtoisen kesannon enimmäismääräTuottajalle voidaan myöntää kesantokorvausta vapaaehtoisesta kesannosta, jota voi olla enintään:
40 prosenttia peltokasvien tukijärjestelmän mukaisen peltokasvien ja säilörehunurmen sekä kesannon alan yhteismäärästä tuottajilla, joiden tukihakemuksessa ilmoitettu peltokasvien ja säilörehunurmen viljelyala ylittää 92 viljatonnin tuottamiseen tarvittavan laskennallisen viljelyalan;
50 prosenttia peltokasvien tukijärjestelmän mukaisen peltokasvien ja säilörehunurmen sekä kesannon alan yhteismäärästä tuottajilla, joiden tukihakemuksessa ilmoitettu peltokasvien ja säilörehunurmen viljelyala on enintään 92 viljatonnin tuottamista vastaava laskennallinen viljelyala.
Satotasot, joita käytetään laskettaessa 92 viljatonnin laskennallista satoa on määritelty 4 §:ssä.
23 §
Kesannon kielletty käyttöSoveltamisasetuksen 19 artiklan 3 kohdan tarkoittamaksi kielletyksi maatalouskäytöksi katsotaan eläinten laiduntaminen kesannolla. Vielä vuonna 2000 myös muu monivuotinen kasvi kuin nurmikasvi voidaan hyväksyä kesantokasviksi, jos sen satoa ei ole mahdollista korjata kesantovuonna.
24 §
SitoumuskesannotSoveltamisasetuksen 20 artiklan tarkoittamaa mahdollisuutta myöntää tukea kesannoiduille maille enintään viisi markkinointivuotta kestäväksi monivuotiskaudeksi ei sovelleta.
5 luku
Kesannoinnin erityistilanteet
25 §
Kylvö kesantolohkolle heinäkuun 15 päivästä alkaenKesantolohkolle, lukuun ottamatta 2 momentissa tarkoitettuja kesantoja, voidaan kylvää heinäkuun 15 päivästä alkaen sellaisten kasvien siemeniä, joiden sato voidaan korjata seuraavana vuonna. Lisäksi avo- tai sänkikesanto voidaan päättää kylvämällä kesannolle heinäkuun 15 päivästä alkaen ympäristönsuojelusyistä yksi- tai monivuotista nurmiheinäkasvia, jota ei korjata kylvövuonna ja joka muokataan maahan mahdollisimman myöhään syksyllä tai seuraavana keväänä. Kylvämistä edeltävät toimenpiteet, kuten muokkaus ja lannoitus, voidaan aloittaa ennen heinäkuun 15 päivää kylvettäessä seuraavan vuoden sadonkorjuuta varten.
Kesantolohkolle voidaan kylvää heinäkuun 15 päivästä alkaen sellaisten kasvien siemeniä, joiden sato voidaan korjata seuraavana vuonna. Kylvämistä edeltävät toimenpiteet, kuten rikkakasvien torjunta, kalkitus, muokkaus ja lannoitus voidaan aloittaa aikaisintaan kesäkuun 16 päivänä.
Jos kesantolohkolle on perustettu 19 §:ssä tarkoitettu kasvipeitteinen riistalaidun tai horisontaalipäätöksen 7 §:ssä tarkoitettu kasvipeitteinen kesanto, kesantolohko on säilytettävä soveltamisasetuksen 19 artiklan 2 kohdassa säädetyn kesantokauden loppuun saakka kasvipeitteisenä.
Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarvittaessa tarkemmat säännökset kylvämisen edellytyksistä ja kylvämistä edeltävien toimenpiteiden aloittamisesta.
25 §
Kylvö kesantolohkolle heinäkuun 15 päivästä alkaenKesantolohkolle voidaan kylvää heinäkuun 15 päivästä alkaen sellaisten kasvien siemeniä, joiden sato voidaan korjata seuraavana vuonna. Kylvämistä edeltävät toimenpiteet, kuten rikkakasvien torjunta, kalkitus, muokkaus ja lannoitus voidaan aloittaa aikaisintaan kesäkuun 16 päivänä.
Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarvittaessa tarkemmat säännökset kylvämisen edellytyksistä ja kylvämistä edeltävien toimenpiteiden aloittamisesta.
26 §
Kesantovelvoitteen siirtoKesannoivan tilan on täytettävä kesantovelvoite jokaisella tuotantoalueella, jollei kesantovelvoitetta siirretä viereiselle tuotantoalueelle.
Kesantovelvoitteen siirrossa on soveltamisasetuksen 23 artiklan 5 kohdan mukaan otettava huomioon laskennallisista keskisadon eroista aiheutuva kesantovelvoitteen muutos siten, ettei siirto johda velvoitekesannon hehtaarimäärän alittumiseen.
27 §
Velvoitekesannon toteuttaminen erityisalueillaMaatalouden ympäristötuen 20-vuotisia erityisympäristötukisopimusaloja tai Euroopan yhteisön pellonmetsitysohjelman mukaisesti metsitettyjä aloja voidaan ilmoittaa kesannoksi enintään tilan kesantovelvoitteen verran, siten kuin peltokasviasetuksen 6 artiklan 8 kohdassa säädetään.
Maatalouden ympäristötuen 20-vuotisia erityisympäristötukisopimusaloja tai Euroopan yhteisön pellonmetsitysohjelman mukaisesti metsitettyjä aloja voidaan ilmoittaa kesannoksi enintään tilan kesantovelvoitteen verran.
27 §
Velvoitekesannon toteuttaminen erityisalueillaMaatalouden ympäristötuen 20-vuotisia erityisympäristötukisopimusaloja tai Euroopan yhteisön pellonmetsitysohjelman mukaisesti metsitettyjä aloja voidaan ilmoittaa kesannoksi enintään tilan kesantovelvoitteen verran.
6 luku
Erinäiset säännökset
28 §
Viimeinen kylvöpäiväSoveltamisasetuksen 24 artiklan tarkoittama viimeinen kylvöpäivä koskee koko maata. Mainitun artiklan mukaan viimeinen kylvöpäivä on kesäkuun 15 päivä, jollei komissio myönnä erityisestä syystä poikkeusta viimeiseen kylvöpäivään.
28 a §
Maaseutuelinkeinoviranomaiselle toimitettavia ilmoituksiaToimivaltaisen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle on toimitettava kirjallisesti, muualla säädettyjen ilmoitusten lisäksi, tarvittaessa seuraavat ilmoitukset:
seoskasvustoina perustettujen viherkesantojen ja säilörehunurmen, lukuun ottamatta puhtaita nurmiheinäkasvien seoksia, siemenmäärät sekä kasvuston perustamisvuosi peltokasvitukihakemuksen jättämisen yhteydessä ja tätä myöhemmistä kylvöistä kylvöalailmoituksen jättämisen yhteydessä;
ilmoitus tukiehtojen täyttymättömyydestä, siten kuin yhteisön säädöksissä edellytetään;
lupahakemus kesannon sallitusta kesantoaikaisesta muusta kuin maataloudellisesta käytöstä ennen suunnitellun käytön aloittamista.
28 b §
Poikkeukselliset sääolosuhteetJos viljelijä vetoaa soveltamisasetuksen 3 artiklan 1 a kohdassa tarkoitettuun poikkeukselliseen sääolosuhteeseen, viljelijän on ilmoitettava asiasta kirjallisesti kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle välittömästi kun poikkeuksellisten sääolosuhteiden vaikutukset kasvustoon on havaittu. Ilmoitus voidaan tehdä esimerkiksi maa- ja metsätalousministeriön lomakkeella numero 166.
Edellä 9 §:ssä tarkoitetun paikkakunnan tavanomaisen viljelytavan mukaisesti viljellylle alalle talvehtimisesta aiheutunut tuho voidaan hyväksyä poikkeuksellisten sääolosuhteiden aiheuttamaksi silloin kun pääosalla kasvulohkon pinta-alasta on sellainen kasvusto, jolla on mahdollista tuottaa korjuu- ja markkinakelpoinen sato. Talvehtimistuhoista on ilmoitettava kirjallisesti kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle esimerkiksi maa- ja metsätalousministeriön lomakkeella numero 166 viimeistään 15 päivänä kesäkuuta vuodesta 2003 alkaen.
Soveltamisasetuksen 3 artiklan 1 a kohdan mukaisesti kasvusto on säilytettävä kylvämättä uutta kasvustoa tilalle. Säilytystä on jatkettava elokuun 15 päivään saakka. Luomutila voi, jos se on rikkaruohon torjunnan kannalta välttämätöntä ja asianomainen työvoima- ja elinkeinokeskus on tarkastanut tuhoutuneen alan, muokata alaa ennen edellä mainittua määräaikaa.
29 §
MuutoksenhakuKunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen tekemään päätökseen peltokasvitukea koskevassa asiassa saa hakea muutosta siinä järjestyksessä kuin maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä annetussa laissa (1336/1992) säädetään.
30 §
Tarkemmat säännöksetMaa- ja metsätalousministeriö antaa tarvittaessa tarkempia säännöksiä tämän päätöksen täytäntöönpanosta.
31 §
VoimaantuloTämä päätös tulee voimaan 29 päivänä helmikuuta 2000.
Ennen päätöksen voimaantuloa voidaan ryhtyä päätöksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Neuvoston asetus (EY) N:o 1251/1999; EYVL N:o L 160, 26.6.1999, s. 1
Neuvoston asetus (EY) N:o 2704/1999; EYVL N:o L 327, 21.12.1999, s. 12
Komission asetus (EY) N:o 2316/1999; EYVL N:o L 280, 30.10.1999, s. 43
Neuvoston asetus (ETY) N:o 3508/92; EYVL N:o L 355, 5.12.1992, s. 1
Neuvoston asetus (EY) N:o 165/94; EYVL N:o L 24, 29.1.1994, s. 6
Neuvoston asetus (EY) N:o 3233/94; EYVL N:o L 338, 28.12.1994, s. 13
Neuvoston asetus (EY) N:o 3235/94; EYVL N:o L 338, 28.12.1994, s. 16
Neuvoston asetus (EY) N:o 2466/96; EYVL N:o L 335, 24.12.1996, s. 1
Neuvoston asetus (EY) N:o 820/97; EYVL N:o L 117, 7.5.1997, s. 1
Neuvoston asetus (EY) N:o 1036/1999; EYVL N:o L 127, 21.5.1999, s. 4
Komission asetus (EY) N:o 2714/1999; EYVL N:o L 327, 21.12.1999, s. 33
Komission asetus (ETY) N:o 3887/92; EYVL N:o L 391, 31.12.1992, s. 36
Komission asetus (EY) N:o 229/95; EYVL N:o L 27, 4.2.1995, s. 3
Komission asetus (EY) N:o 1648/95; EYVL N:o L 156, 7.7.1995, s. 27
Komission asetus (EY) N:o 2015/95; EYVL N:o L 197, 22.8.1995, s. 2
Komission asetus (EY) N:o 1678/98; EYVL N:o L 212, 30.7.1998, s. 23
Komission asetus (EY) N:o 2801/1999; EYVL N:o L 340, 31.12.1999, s. 29
Neuvoston asetus (EY) N:o 1259/1999; EYVL N:o L 160, 26.6.1999, s. 113
Komission asetus (EY) N:o 2461/1999, EYVL N:o L 299, 20.11.1999, s. 16
354/2001
Tämä asetus tulee voimaan 2 päivänä toukokuuta 2001.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
368/2002
Tämä asetus tulee voimaan 22 päivänä toukokuuta 2002.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Komission asetus (EY) N:o 2419/2001; EYVL N:o L 327, 12.12.01, s. 11, Komission asetus (EY) N:o 327/2002; EYVL N:o L 51, 22.2.02, s. 14
392/2003
Tämä asetus tulee voimaan 28 päivänä toukokuuta 2003.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.