Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (12)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 1183/2000 | 2001-03-01 | muutt. 1, 7 ja 18 §:ää | |
| 442/2001 | 2001-09-01 | lis. 19 a § | 2 |
| 1544/2001 | 2002-03-01 | 1 | |
| 133/2003 | 2003-05-01 | 2 | |
| 1202/2003 | 2004-01-01 | 2 | |
| 630/2005 | 2005-09-01 | muutt. 12 §:ää | |
| 592/2009 | 2010-01-01 | muutt. 3 ja 12 §:ää | |
| 741/2010 | 2010-11-01 | muutt. 1 ja 21 §:ää, lis. 3 a luku | 13 |
| 614/2011 | 2011-07-01 | muutt. 10 § ja 16 §:ää sekä 18 ja 19 § | 11 |
| 121/2013 | 2013-09-01 | muutt. 1, 11 ja 18 §:ää | 2 |
| 567/2015 | 2015-10-01 | muutt. 1, 3, 7, 10–12 ja 14 § | 56 |
| 1392/2015 | 2016-01-01 | muutt. 11 §:ää | 1 |
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 luku
Yleiset säännökset
1 §
Lain soveltamisalaTätä lakia sovelletaan täytettäessä tuomarin virkaa ja nimitettäessä tuomaria määräajaksi.
Tässä laissa tarkoitettuja tuomarinvirkoja ovat:
korkeimman oikeuden presidentin ja jäsenen virat;
korkeimman oikeuden presidentin ja jäsenen virat;
korkeimman oikeuden presidentin ja jäsenen virat;
korkeimman hallinto-oikeuden presidentin ja jäsenen virat;
korkeimman hallinto-oikeuden presidentin ja jäsenen virat;
korkeimman hallinto-oikeuden presidentin ja jäsenen virat;
hovioikeuden presidentin ja hovioikeudenneuvoksen virat;
hovioikeuden presidentin, hovioikeudenlaamannin ja hovioikeudenneuvoksen virat;
hovioikeuden presidentin ja hovioikeudenneuvoksen virat;
käräjäoikeuden laamannin ja käräjätuomarin virat;
käräjäoikeuden laamannin ja käräjätuomarin virat;
käräjäoikeuden laamannin ja käräjätuomarin virat;
hallinto-oikeuden ylituomarin ja hallinto-oikeustuomarin virat;
hallinto-oikeuden ylituomarin ja hallinto-oikeustuomarin virat;
hallinto-oikeuden ylituomarin ja hallinto-oikeustuomarin virat;
vakuutusoikeuden ylituomarin ja vakuutusoikeustuomarin virat;
vakuutusoikeuden vakuutusylituomarin, vanhemman vakuutustuomarin ja nuoremman vakuutustuomarin virat;
vakuutusoikeuden ylituomarin ja vakuutusoikeustuomarin virat;
työtuomioistuimen presidentin ja työtuomioistuinneuvoksen virat;
työtuomioistuimen presidentin ja työtuomioistuinneuvoksen virat;
työtuomioistuimen presidentin ja työtuomioistuinneuvoksen virat;
markkinaoikeuden ylituomarin, markkinaoikeustuomarin ja markkinaoikeusinsinöörin virat;
markkinatuomioistuimen ylituomarin virka; sekä
markkinaoikeuden ylituomarin, markkinaoikeustuomarin ja markkinaoikeusinsinöörin virat;
maaoikeutena toimivan käräjäoikeuden maaoikeusinsinöörin virat.
maaoikeuden maaoikeustuomarin ja maaoikeusinsinöörin virat.
maaoikeutena toimivan käräjäoikeuden maaoikeusinsinöörin virat.
Tässä laissa tarkoitettuja tuomarinvirkoja ovat:
korkeimman oikeuden presidentin ja jäsenen virat;
korkeimman hallinto-oikeuden presidentin ja jäsenen virat;
hovioikeuden presidentin, hovioikeudenlaamannin ja hovioikeudenneuvoksen virat;
käräjäoikeuden laamannin ja käräjätuomarin virat;
hallinto-oikeuden ylituomarin ja hallinto-oikeustuomarin virat;
vakuutusoikeuden vakuutusylituomarin, vanhemman vakuutustuomarin ja nuoremman vakuutustuomarin virat;
työtuomioistuimen presidentin ja työtuomioistuinneuvoksen virat;
markkinatuomioistuimen ylituomarin virka; sekä
maaoikeuden maaoikeustuomarin ja maaoikeusinsinöörin virat.
Tässä laissa tarkoitettuja tuomarinvirkoja ovat:
korkeimman oikeuden presidentin ja jäsenen virat;
korkeimman hallinto-oikeuden presidentin ja jäsenen virat;
hovioikeuden presidentin ja hovioikeudenneuvoksen virat;
käräjäoikeuden laamannin ja käräjätuomarin virat;
hallinto-oikeuden ylituomarin ja hallinto-oikeustuomarin virat;
vakuutusoikeuden ylituomarin ja vakuutusoikeustuomarin virat;
työtuomioistuimen presidentin ja työtuomioistuinneuvoksen virat;
markkinaoikeuden ylituomarin, markkinaoikeustuomarin ja markkinaoikeusinsinöörin virat;
maaoikeutena toimivan käräjäoikeuden maaoikeusinsinöörin virat.
Valtakunnanoikeudesta säädetään perustuslaissa.
Valtakunnanoikeudesta säädetään Suomen perustuslaissa. Ahvenanmaan hallintotuomioistuimesta säädetään Ahvenanmaan hallintotuomioistuimesta annetussa laissa (547/1994).
Suomen kansallisten ehdokkaiden nimeämisestä kansainvälisten tuomioistuinten ja Euroopan unionin tuomioistuimen tuomarin ja jäsenen tehtäviin säädetään 3 a luvussa.
1 §
Lain soveltamisalaTätä lakia sovelletaan täytettäessä tuomarin virkaa ja nimitettäessä tuomaria määräajaksi.
Tässä laissa tarkoitettuja tuomarinvirkoja ovat:
korkeimman oikeuden presidentin ja jäsenen virat;
korkeimman hallinto-oikeuden presidentin ja jäsenen virat;
hovioikeuden presidentin, hovioikeudenlaamannin ja hovioikeudenneuvoksen virat;
käräjäoikeuden laamannin ja käräjätuomarin virat;
hallinto-oikeuden ylituomarin ja hallinto-oikeustuomarin virat;
vakuutusoikeuden vakuutusylituomarin, vanhemman vakuutustuomarin ja nuoremman vakuutustuomarin virat;
työtuomioistuimen presidentin ja työtuomioistuinneuvoksen virat;
markkinatuomioistuimen ylituomarin virka; sekä
maaoikeuden maaoikeustuomarin ja maaoikeusinsinöörin virat.
Valtakunnanoikeudesta säädetään Suomen perustuslaissa. Ahvenanmaan hallintotuomioistuimesta säädetään Ahvenanmaan hallintotuomioistuimesta annetussa laissa (547/1994).
1 §
Lain soveltamisalaTätä lakia sovelletaan täytettäessä tuomarin virkaa ja nimitettäessä tuomaria määräajaksi.
Tässä laissa tarkoitettuja tuomarinvirkoja ovat:
korkeimman oikeuden presidentin ja jäsenen virat;
korkeimman hallinto-oikeuden presidentin ja jäsenen virat;
hovioikeuden presidentin ja hovioikeudenneuvoksen virat;
käräjäoikeuden laamannin ja käräjätuomarin virat;
hallinto-oikeuden ylituomarin ja hallinto-oikeustuomarin virat;
vakuutusoikeuden ylituomarin ja vakuutusoikeustuomarin virat;
työtuomioistuimen presidentin ja työtuomioistuinneuvoksen virat;
markkinaoikeuden ylituomarin, markkinaoikeustuomarin ja markkinaoikeusinsinöörin virat;
maaoikeutena toimivan käräjäoikeuden maaoikeusinsinöörin virat.
Valtakunnanoikeudesta säädetään perustuslaissa.
Suomen kansallisten ehdokkaiden nimeämisestä kansainvälisten tuomioistuinten ja Euroopan unionin tuomioistuimen tuomarin ja jäsenen tehtäviin säädetään 3 a luvussa.
2 luku
Vakinaisen tuomarin nimittäminen
2 §
Nimittävä viranomainenVakinaisen tuomarin nimittää Suomen perustuslain mukaisesti tasavallan presidentti valtioneuvoston ratkaisuehdotuksesta.
2 §
Nimittävä viranomainenVakinaisen tuomarin nimittää Suomen perustuslain mukaisesti tasavallan presidentti valtioneuvoston ratkaisuehdotuksesta.
3 §
Viran julistaminen haettavaksiVakinainen tuomarin virka on ennen sen täyttämistä julistettava tuomioistuimelta haettavaksi, jollei 4 §:stä muuta johdu.
Valtioneuvoston asetuksella säädetään, mikä tuomioistuin julistaa viran haettavaksi. Tämä tuomioistuin päättää myös viran julistamisesta uudelleen haettavaksi ja hakuajan jatkamisesta.
Asetuksessa säädetty tuomioistuin julistaa viran haettavaksi sekä päättää viran julistamisesta uudelleen haettavaksi ja hakuajan jatkamisesta.
Julistaessaan tuomarin viran haettavaksi tuomioistuimen on ilmoitettava, vaaditaanko virkaan nimitettävältä 12 §:n 2 momentissa tarkoitettu kielitaito.
3 §
Viran julistaminen haettavaksiVakinainen tuomarin virka on ennen sen täyttämistä julistettava tuomioistuimelta haettavaksi, jollei 4 §:stä muuta johdu.
Asetuksessa säädetty tuomioistuin julistaa viran haettavaksi sekä päättää viran julistamisesta uudelleen haettavaksi ja hakuajan jatkamisesta.
3 §
Viran julistaminen haettavaksiVakinainen tuomarin virka on ennen sen täyttämistä julistettava tuomioistuimelta haettavaksi, jollei 4 §:stä muuta johdu.
Valtioneuvoston asetuksella säädetään, mikä tuomioistuin julistaa viran haettavaksi. Tämä tuomioistuin päättää myös viran julistamisesta uudelleen haettavaksi ja hakuajan jatkamisesta.
Julistaessaan tuomarin viran haettavaksi tuomioistuimen on ilmoitettava, vaaditaanko virkaan nimitettävältä 12 §:n 2 momentissa tarkoitettu kielitaito.
4 §
IlmoittautumisviratSeuraavat virat täytetään ilman, että virka julistetaan haettavaksi:
korkeimman oikeuden presidentin ja jäsenen virat;
korkeimman oikeuden presidentin ja jäsenen virat;
korkeimman hallinto-oikeuden presidentin ja jäsenen virat.
korkeimman hallinto-oikeuden presidentin ja jäsenen virat.
Seuraavat virat täytetään ilman, että virka julistetaan haettavaksi:
korkeimman oikeuden presidentin ja jäsenen virat;
korkeimman hallinto-oikeuden presidentin ja jäsenen virat.
Korkein oikeus tai korkein hallinto-oikeus ilmoittaa 1 momentissa tarkoitettujen virkojen avoinna olemisesta samalla tavalla kuin menetellään silloin, kun virka julistetaan haettavaksi. Näihin virkoihin on ilmoittauduttava kirjallisesti korkeimmalle oikeudelle tai korkeimmalle hallinto-oikeudelle ennen asetetun määräajan päättymistä.
4 §
IlmoittautumisviratSeuraavat virat täytetään ilman, että virka julistetaan haettavaksi:
korkeimman oikeuden presidentin ja jäsenen virat;
korkeimman hallinto-oikeuden presidentin ja jäsenen virat.
Korkein oikeus tai korkein hallinto-oikeus ilmoittaa 1 momentissa tarkoitettujen virkojen avoinna olemisesta samalla tavalla kuin menetellään silloin, kun virka julistetaan haettavaksi. Näihin virkoihin on ilmoittauduttava kirjallisesti korkeimmalle oikeudelle tai korkeimmalle hallinto-oikeudelle ennen asetetun määräajan päättymistä.
5 §
Ilmoittautumisviran täyttäminenTasavallan presidentti nimittää korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden presidentit ilman tässä laissa tarkoitettua esitystä.
Korkein oikeus tekee korkeimman oikeuden jäsenen virkaan nimittämisestä ja korkein hallinto-oikeus korkeimman hallinto-oikeuden jäsenen virkaan nimittämisestä perustellun esityksen, joka toimitetaan valtioneuvostolle nimitysasian tasavallan presidentille esittelemistä varten.
5 §
Ilmoittautumisviran täyttäminenTasavallan presidentti nimittää korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden presidentit ilman tässä laissa tarkoitettua esitystä.
Korkein oikeus tekee korkeimman oikeuden jäsenen virkaan nimittämisestä ja korkein hallinto-oikeus korkeimman hallinto-oikeuden jäsenen virkaan nimittämisestä perustellun esityksen, joka toimitetaan valtioneuvostolle nimitysasian tasavallan presidentille esittelemistä varten.
6 §
TuomarinvalintalautakuntaMuiden kuin 4 §:ssä tarkoitettujen tuomarin virkojen täyttämistä varten on riippumaton tuomarinvalintalautakunta, jonka tehtävänä on valmistella viran täyttämistä ja tehdä perusteltu esitys tuomarin virkaan nimittämisestä, joka toimitetaan valtioneuvostolle nimitysasian tasavallan presidentille esittelemistä varten.
Tuomarinvalintalautakunta voi esityksen tekevän tuomioistuimen pyynnöstä antaa lausunnon korkeimman oikeuden tai korkeimman hallinto-oikeuden jäsenen nimittämistä koskevassa asiassa.
6 §
TuomarinvalintalautakuntaMuiden kuin 4 §:ssä tarkoitettujen tuomarin virkojen täyttämistä varten on riippumaton tuomarinvalintalautakunta, jonka tehtävänä on valmistella viran täyttämistä ja tehdä perusteltu esitys tuomarin virkaan nimittämisestä, joka toimitetaan valtioneuvostolle nimitysasian tasavallan presidentille esittelemistä varten.
Tuomarinvalintalautakunta voi esityksen tekevän tuomioistuimen pyynnöstä antaa lausunnon korkeimman oikeuden tai korkeimman hallinto-oikeuden jäsenen nimittämistä koskevassa asiassa.
7 §
Tuomarinvalintalautakunnan asettaminen ja kokoonpanoTuomarinvalintalautakunta asetetaan viideksi vuodeksi kerrallaan.
Tuomarinvalintalautakunnassa on puheenjohtajana korkeimman oikeuden valitsema jäsen ja varapuheenjohtajana korkeimman hallinto-oikeuden valitsema jäsen. Muina jäseninä on yksi hovioikeuden presidentti, yksi hallinto-oikeuden ylituomari, yksi käräjäoikeuden laamanni, yksi hovioikeudenneuvos, yksi käräjätuomari, yksi hallinto-oikeustuomari ja yksi hallinto-oikeustuomari tai 1 §:n 2 momentin 6–8 kohdassa mainitun erityistuomioistuimen tuomari, yksi asianajaja, yksi syyttäjä ja yksi oikeustieteellistä tutkimusta ja opetusta edustava jäsen. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen.
Tuomarinvalintalautakunnassa on puheenjohtajana korkeimman oikeuden valitsema jäsen ja varapuheenjohtajana korkeimman hallinto-oikeuden valitsema jäsen. Muina jäseninä on yksi hovioikeuden presidentti, yksi hallinto-oikeuden ylituomari, yksi käräjäoikeuden laamanni, yksi hovioikeudenlaamanni tai hovioikeudenneuvos, yksi käräjätuomari, yksi hallinto-oikeustuomari ja yksi hallinto-oikeustuomari tai 1 §:n 2 momentin 6―9 kohdassa mainitun erityistuomioistuimen tuomari, yksi asianajaja, yksi yleinen syyttäjä ja yksi oikeustieteellistä tutkimusta ja opetusta edustava jäsen. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen.
Valtioneuvosto asettaa tuomarinvalintalautakunnan sen jälkeen, kun:
korkein oikeus on nimennyt keskuudestaan tulevan jäsenen ja varajäsenen;
korkein oikeus on nimennyt keskuudestaan tulevan jäsenen ja varajäsenen;
korkein oikeus on nimennyt keskuudestaan tulevan jäsenen ja varajäsenen;
korkein hallinto-oikeus on nimennyt keskuudestaan tulevan jäsenen ja varajäsenen;
korkein hallinto-oikeus on nimennyt keskuudestaan tulevan jäsenen ja varajäsenen;
korkein hallinto-oikeus on nimennyt keskuudestaan tulevan jäsenen ja varajäsenen;
hovioikeuksien presidentit ovat nimenneet keskuudestaan tulevan jäsenen ja varajäsenen;
hovioikeuksien presidentit ovat nimenneet keskuudestaan tulevan jäsenen ja varajäsenen;
hovioikeuksien presidentit ovat nimenneet keskuudestaan tulevan jäsenen ja varajäsenen;
hallinto-oikeuksien ylituomarit ovat nimenneet keskuudestaan tulevan jäsenen ja varajäsenen;
hallinto-oikeuksien ylituomarit ovat nimenneet keskuudestaan tulevan jäsenen ja varajäsenen;
hallinto-oikeuksien ylituomarit ovat nimenneet keskuudestaan tulevan jäsenen ja varajäsenen;
korkein oikeus on nimennyt käräjäoikeuden laamannien, hovioikeudenneuvosten ja käräjätuomareiden keskuudesta tulevat jäsenet ja varajäsenet ilmoittautumisten perusteella;
korkein oikeus on nimennyt käräjäoikeuden laamannien, hovioikeudenlaamannien tai hovioikeudenneuvosten ja käräjätuomareiden keskuudesta tulevat jäsenet ja varajäsenet ilmoittautumisten perusteella;
korkein oikeus on nimennyt käräjäoikeuden laamannien, hovioikeudenneuvosten ja käräjätuomareiden keskuudesta tulevat jäsenet ja varajäsenet ilmoittautumisten perusteella;
korkein hallinto-oikeus on nimennyt hallinto-oikeustuomareiden tai erityistuomioistuinten tuomareiden keskuudesta tulevat jäsenet ja varajäsenet ilmoittautumisten perusteella;
korkein hallinto-oikeus on nimennyt hallinto-oikeustuomareiden tai erityistuomioistuinten tuomareiden keskuudesta tulevat jäsenet ja varajäsenet ilmoittautumisten perusteella;
korkein hallinto-oikeus on nimennyt hallinto-oikeustuomareiden tai erityistuomioistuinten tuomareiden keskuudesta tulevat jäsenet ja varajäsenet ilmoittautumisten perusteella;
Suomen asianajajaliitto on nimennyt jäsentensä keskuudesta asianajajakuntaa edustavan jäsenen ja varajäsenen;
Suomen asianajajaliitto on nimennyt jäsentensä keskuudesta asianajajakuntaa edustavan jäsenen ja varajäsenen;
Suomen asianajajaliitto on nimennyt jäsentensä keskuudesta asianajajakuntaa edustavan jäsenen ja varajäsenen;
valtakunnansyyttäjä on nimennyt syyttäjiä edustavan jäsenen ja varajäsenen;
valtakunnansyyttäjä on nimennyt yleisiä syyttäjiä edustavan jäsenen ja varajäsenen; sekä
valtakunnansyyttäjä on nimennyt syyttäjiä edustavan jäsenen ja varajäsenen;
oikeusministeriö on nimennyt oikeustieteellistä tutkimusta ja opetusta edustavan jäsenen ja varajäsenen.
oikeusministeriö on nimennyt oikeustieteellistä tutkimusta ja opetusta edustavan jäsenen ja varajäsenen.
oikeusministeriö on nimennyt oikeustieteellistä tutkimusta ja opetusta edustavan jäsenen ja varajäsenen.
Valtioneuvosto asettaa tuomarinvalintalautakunnan sen jälkeen, kun
korkein oikeus on nimennyt keskuudestaan tulevan jäsenen ja varajäsenen;
korkein hallinto-oikeus on nimennyt keskuudestaan tulevan jäsenen ja varajäsenen;
hovioikeuksien presidentit ovat nimenneet keskuudestaan tulevan jäsenen ja varajäsenen;
hallinto-oikeuksien ylituomarit ovat nimenneet keskuudestaan tulevan jäsenen ja varajäsenen;
korkein oikeus on nimennyt käräjäoikeuden laamannien, hovioikeudenlaamannien tai hovioikeudenneuvosten ja käräjätuomareiden keskuudesta tulevat jäsenet ja varajäsenet ilmoittautumisten perusteella;
korkein hallinto-oikeus on nimennyt hallinto-oikeustuomareiden tai erityistuomioistuinten tuomareiden keskuudesta tulevat jäsenet ja varajäsenet ilmoittautumisten perusteella;
Suomen asianajajaliitto on nimennyt jäsentensä keskuudesta asianajajakuntaa edustavan jäsenen ja varajäsenen;
valtakunnansyyttäjä on nimennyt yleisiä syyttäjiä edustavan jäsenen ja varajäsenen; sekä
oikeusministeriö on nimennyt oikeustieteellistä tutkimusta ja opetusta edustavan jäsenen ja varajäsenen.
Valtioneuvosto asettaa tuomarinvalintalautakunnan sen jälkeen, kun:
korkein oikeus on nimennyt keskuudestaan tulevan jäsenen ja varajäsenen;
korkein hallinto-oikeus on nimennyt keskuudestaan tulevan jäsenen ja varajäsenen;
hovioikeuksien presidentit ovat nimenneet keskuudestaan tulevan jäsenen ja varajäsenen;
hallinto-oikeuksien ylituomarit ovat nimenneet keskuudestaan tulevan jäsenen ja varajäsenen;
korkein oikeus on nimennyt käräjäoikeuden laamannien, hovioikeudenneuvosten ja käräjätuomareiden keskuudesta tulevat jäsenet ja varajäsenet ilmoittautumisten perusteella;
korkein hallinto-oikeus on nimennyt hallinto-oikeustuomareiden tai erityistuomioistuinten tuomareiden keskuudesta tulevat jäsenet ja varajäsenet ilmoittautumisten perusteella;
Suomen asianajajaliitto on nimennyt jäsentensä keskuudesta asianajajakuntaa edustavan jäsenen ja varajäsenen;
valtakunnansyyttäjä on nimennyt syyttäjiä edustavan jäsenen ja varajäsenen;
oikeusministeriö on nimennyt oikeustieteellistä tutkimusta ja opetusta edustavan jäsenen ja varajäsenen.
Nimettäessä 3 momentin 5–9 kohdassa tarkoitettuja jäseniä ja varajäseniä nimetään ehdokkaita kaksi kertaa niin monta kuin asetettavia jäseniä ja varajäseniä on. Ennen 3 momentin 9 kohdassa tarkoitettua nimeämistä oikeusministeriön on kuultava oikeustieteellistä tutkimusta ja opetusta edustavia tahoja.
Nimettäessä 3 momentin 5―9 kohdassa tarkoitettuja jäseniä ja varajäseniä nimetään ehdokkaita kaksi kertaa niin monta kuin on asetettavia jäseniä ja varajäseniä. Ennen 3 momentin 9 kohdassa tarkoitettua nimeämistä oikeusministeriön on kuultava oikeustieteellistä tutkimusta ja opetusta edustavia tahoja.
Eron lautakunnan jäsenelle ja varajäsenelle myöntää valtioneuvosto, joka samalla noudattaen lautakunnan asettamisesta säädettyä menettelyä nimittää hänelle seuraajan jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
Eron lautakunnan jäsenelle ja varajäsenelle myöntää valtioneuvosto, joka samalla, noudattaen lautakunnan asettamisesta säädettyä menettelyä, nimittää hänelle seuraajan jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
7 §
Tuomarinvalintalautakunnan asettaminen ja kokoonpanoTuomarinvalintalautakunta asetetaan viideksi vuodeksi kerrallaan.
Tuomarinvalintalautakunnassa on puheenjohtajana korkeimman oikeuden valitsema jäsen ja varapuheenjohtajana korkeimman hallinto-oikeuden valitsema jäsen. Muina jäseninä on yksi hovioikeuden presidentti, yksi hallinto-oikeuden ylituomari, yksi käräjäoikeuden laamanni, yksi hovioikeudenlaamanni tai hovioikeudenneuvos, yksi käräjätuomari, yksi hallinto-oikeustuomari ja yksi hallinto-oikeustuomari tai 1 §:n 2 momentin 6―9 kohdassa mainitun erityistuomioistuimen tuomari, yksi asianajaja, yksi yleinen syyttäjä ja yksi oikeustieteellistä tutkimusta ja opetusta edustava jäsen. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen.
Valtioneuvosto asettaa tuomarinvalintalautakunnan sen jälkeen, kun
korkein oikeus on nimennyt keskuudestaan tulevan jäsenen ja varajäsenen;
korkein hallinto-oikeus on nimennyt keskuudestaan tulevan jäsenen ja varajäsenen;
hovioikeuksien presidentit ovat nimenneet keskuudestaan tulevan jäsenen ja varajäsenen;
hallinto-oikeuksien ylituomarit ovat nimenneet keskuudestaan tulevan jäsenen ja varajäsenen;
korkein oikeus on nimennyt käräjäoikeuden laamannien, hovioikeudenlaamannien tai hovioikeudenneuvosten ja käräjätuomareiden keskuudesta tulevat jäsenet ja varajäsenet ilmoittautumisten perusteella;
korkein hallinto-oikeus on nimennyt hallinto-oikeustuomareiden tai erityistuomioistuinten tuomareiden keskuudesta tulevat jäsenet ja varajäsenet ilmoittautumisten perusteella;
Suomen asianajajaliitto on nimennyt jäsentensä keskuudesta asianajajakuntaa edustavan jäsenen ja varajäsenen;
valtakunnansyyttäjä on nimennyt yleisiä syyttäjiä edustavan jäsenen ja varajäsenen; sekä
oikeusministeriö on nimennyt oikeustieteellistä tutkimusta ja opetusta edustavan jäsenen ja varajäsenen.
Nimettäessä 3 momentin 5―9 kohdassa tarkoitettuja jäseniä ja varajäseniä nimetään ehdokkaita kaksi kertaa niin monta kuin on asetettavia jäseniä ja varajäseniä. Ennen 3 momentin 9 kohdassa tarkoitettua nimeämistä oikeusministeriön on kuultava oikeustieteellistä tutkimusta ja opetusta edustavia tahoja.
Eron lautakunnan jäsenelle ja varajäsenelle myöntää valtioneuvosto, joka samalla, noudattaen lautakunnan asettamisesta säädettyä menettelyä, nimittää hänelle seuraajan jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
7 §
Tuomarinvalintalautakunnan asettaminen ja kokoonpanoTuomarinvalintalautakunta asetetaan viideksi vuodeksi kerrallaan.
Tuomarinvalintalautakunnassa on puheenjohtajana korkeimman oikeuden valitsema jäsen ja varapuheenjohtajana korkeimman hallinto-oikeuden valitsema jäsen. Muina jäseninä on yksi hovioikeuden presidentti, yksi hallinto-oikeuden ylituomari, yksi käräjäoikeuden laamanni, yksi hovioikeudenneuvos, yksi käräjätuomari, yksi hallinto-oikeustuomari ja yksi hallinto-oikeustuomari tai 1 §:n 2 momentin 6–8 kohdassa mainitun erityistuomioistuimen tuomari, yksi asianajaja, yksi syyttäjä ja yksi oikeustieteellistä tutkimusta ja opetusta edustava jäsen. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen.
Valtioneuvosto asettaa tuomarinvalintalautakunnan sen jälkeen, kun:
korkein oikeus on nimennyt keskuudestaan tulevan jäsenen ja varajäsenen;
korkein hallinto-oikeus on nimennyt keskuudestaan tulevan jäsenen ja varajäsenen;
hovioikeuksien presidentit ovat nimenneet keskuudestaan tulevan jäsenen ja varajäsenen;
hallinto-oikeuksien ylituomarit ovat nimenneet keskuudestaan tulevan jäsenen ja varajäsenen;
korkein oikeus on nimennyt käräjäoikeuden laamannien, hovioikeudenneuvosten ja käräjätuomareiden keskuudesta tulevat jäsenet ja varajäsenet ilmoittautumisten perusteella;
korkein hallinto-oikeus on nimennyt hallinto-oikeustuomareiden tai erityistuomioistuinten tuomareiden keskuudesta tulevat jäsenet ja varajäsenet ilmoittautumisten perusteella;
Suomen asianajajaliitto on nimennyt jäsentensä keskuudesta asianajajakuntaa edustavan jäsenen ja varajäsenen;
valtakunnansyyttäjä on nimennyt syyttäjiä edustavan jäsenen ja varajäsenen;
oikeusministeriö on nimennyt oikeustieteellistä tutkimusta ja opetusta edustavan jäsenen ja varajäsenen.
Nimettäessä 3 momentin 5–9 kohdassa tarkoitettuja jäseniä ja varajäseniä nimetään ehdokkaita kaksi kertaa niin monta kuin asetettavia jäseniä ja varajäseniä on. Ennen 3 momentin 9 kohdassa tarkoitettua nimeämistä oikeusministeriön on kuultava oikeustieteellistä tutkimusta ja opetusta edustavia tahoja.
Eron lautakunnan jäsenelle ja varajäsenelle myöntää valtioneuvosto, joka samalla noudattaen lautakunnan asettamisesta säädettyä menettelyä nimittää hänelle seuraajan jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
8 §
PäätösvaltaisuusTuomarinvalintalautakunta on päätösvaltainen, kun läsnä on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään kahdeksan jäsentä tai varajäsentä.
8 §
PäätösvaltaisuusTuomarinvalintalautakunta on päätösvaltainen, kun läsnä on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään kahdeksan jäsentä tai varajäsentä.
9 §
Asian käsittely tuomarinvalintalautakunnassaTuomarinvalintalautakunta pyytää ennen nimitysesityksen tekemistä lausunnon hakijoista siltä tuomioistuimelta, joka on julistanut viran haettavaksi, ja käräjätuomarin viran hakijoista lisäksi siltä käräjäoikeudelta, jossa virka on haettavana. Lautakunta voi hankkia muitakin lausuntoja ja selvityksiä sekä kuulla hakijoita ja asiantuntijoita.
Viran hakijalle on varattava ennen nimitysesityksen tekemistä tilaisuus lausua nimitysasian valmistelussa hankittujen lausuntojen ja selvitysten johdosta.
Tuomarinvalintalautakunta noudattaa soveltuvin osin tässä pykälässä säädettyä menettelyä myös antaessaan 6 §:n 2 momentissa tarkoitetun lausunnon.
9 §
Asian käsittely tuomarinvalintalautakunnassaTuomarinvalintalautakunta pyytää ennen nimitysesityksen tekemistä lausunnon hakijoista siltä tuomioistuimelta, joka on julistanut viran haettavaksi, ja käräjätuomarin viran hakijoista lisäksi siltä käräjäoikeudelta, jossa virka on haettavana. Lautakunta voi hankkia muitakin lausuntoja ja selvityksiä sekä kuulla hakijoita ja asiantuntijoita.
Viran hakijalle on varattava ennen nimitysesityksen tekemistä tilaisuus lausua nimitysasian valmistelussa hankittujen lausuntojen ja selvitysten johdosta.
Tuomarinvalintalautakunta noudattaa soveltuvin osin tässä pykälässä säädettyä menettelyä myös antaessaan 6 §:n 2 momentissa tarkoitetun lausunnon.
10 §
Tuomioistuimen lausunnon antaminenTuomioistuimen lausunnon tuomarin viran täyttämistä koskevassa asiassa antaa:
hovioikeus kokoonpanossa, johon kuuluvat presidentti ja osaston johtajat sekä osaston johtajan estyneenä ollessa hänen sijaisenaan toimiva hovioikeudenneuvos;
hovioikeus kokoonpanossa, johon kuuluvat presidentti, hovioikeudenlaamannit ja kaksi täysistunnon vuodeksi kerrallaan valitsemaa jäsentä;
hovioikeus kokoonpanossa, johon kuuluvat presidentti ja osaston johtajat sekä osaston johtajan estyneenä ollessa hänen sijaisenaan toimiva hovioikeudenneuvos;
hallinto-oikeus kokoonpanossa, johon kuuluvat ylituomari sekä jaostojen puheenjohtajat tai, jos hallinto-oikeus ei ole jakaantunut jaostoihin, ylituomari vakinaisia hallinto-oikeustuomareita kuultuaan;
hallinto-oikeudessa johtoryhmä;
hallinto-oikeus kokoonpanossa, johon kuuluvat ylituomari sekä jaostojen puheenjohtajat tai, jos hallinto-oikeus ei ole jakaantunut jaostoihin, ylituomari vakinaisia hallinto-oikeustuomareita kuultuaan;
vakuutusoikeus kokoonpanossa, johon kuuluvat ylituomari ja osaston johtajat sekä osaston johtajan estyneenä ollessa hänen sijaisenaan toimiva vakuutusoikeustuomari;
vakuutusoikeus vakuutusoikeudesta annetun lain (14/1958) 5 §:n 4 momentissa tarkoitetussa kokoonpanossa;
vakuutusoikeus kokoonpanossa, johon kuuluvat ylituomari ja osaston johtajat sekä osaston johtajan estyneenä ollessa hänen sijaisenaan toimiva vakuutusoikeustuomari;
käräjäoikeudessa laamanni johtoryhmää tai, jos käräjäoikeudessa ei ole johtoryhmää, vakinaisia käräjätuomareita kuultuaan;
käräjäoikeudessa laamanni käräjäoikeuden käräjätuomareita tai johtoryhmää kuultuaan; ja
käräjäoikeudessa laamanni johtoryhmää tai, jos käräjäoikeudessa ei ole johtoryhmää, vakinaisia käräjätuomareita kuultuaan;
työtuomioistuimessa presidentti;
työtuomioistuimessa presidentti.
työtuomioistuimessa presidentti;
markkinaoikeudessa ylituomari vakinaisia markkinaoikeustuomareita kuultuaan.
markkinaoikeudessa ylituomari vakinaisia markkinaoikeustuomareita kuultuaan.
Tuomioistuimen lausunnon tuomarin viran täyttämistä koskevassa asiassa antaa:
hovioikeus kokoonpanossa, johon kuuluvat presidentti, hovioikeudenlaamannit ja kaksi täysistunnon vuodeksi kerrallaan valitsemaa jäsentä;
hallinto-oikeudessa johtoryhmä;
vakuutusoikeus vakuutusoikeudesta annetun lain (14/1958) 5 §:n 4 momentissa tarkoitetussa kokoonpanossa;
käräjäoikeudessa laamanni käräjäoikeuden käräjätuomareita tai johtoryhmää kuultuaan; ja
työtuomioistuimessa presidentti.
Tuomioistuimen lausunnon tuomarin viran täyttämistä koskevassa asiassa antaa:
hovioikeus kokoonpanossa, johon kuuluvat presidentti ja osaston johtajat sekä osaston johtajan estyneenä ollessa hänen sijaisenaan toimiva hovioikeudenneuvos;
hallinto-oikeus kokoonpanossa, johon kuuluvat ylituomari sekä jaostojen puheenjohtajat tai, jos hallinto-oikeus ei ole jakaantunut jaostoihin, ylituomari vakinaisia hallinto-oikeustuomareita kuultuaan;
vakuutusoikeus kokoonpanossa, johon kuuluvat ylituomari ja osaston johtajat sekä osaston johtajan estyneenä ollessa hänen sijaisenaan toimiva vakuutusoikeustuomari;
käräjäoikeudessa laamanni johtoryhmää tai, jos käräjäoikeudessa ei ole johtoryhmää, vakinaisia käräjätuomareita kuultuaan;
työtuomioistuimessa presidentti;
markkinaoikeudessa ylituomari vakinaisia markkinaoikeustuomareita kuultuaan.
Tuomioistuimen lausunnon tulee sisältää perusteltu käsitys siitä, kuka hakijoista olisi nimitettävä virkaan.
10 §
Tuomioistuimen lausunnon antaminenTuomioistuimen lausunnon tuomarin viran täyttämistä koskevassa asiassa antaa:
hovioikeus kokoonpanossa, johon kuuluvat presidentti, hovioikeudenlaamannit ja kaksi täysistunnon vuodeksi kerrallaan valitsemaa jäsentä;
hallinto-oikeudessa johtoryhmä;
vakuutusoikeus vakuutusoikeudesta annetun lain (14/1958) 5 §:n 4 momentissa tarkoitetussa kokoonpanossa;
käräjäoikeudessa laamanni käräjäoikeuden käräjätuomareita tai johtoryhmää kuultuaan; ja
työtuomioistuimessa presidentti.
Tuomioistuimen lausunnon tulee sisältää perusteltu käsitys siitä, kuka hakijoista olisi nimitettävä virkaan.
10 §
Tuomioistuimen lausunnon antaminenTuomioistuimen lausunnon tuomarin viran täyttämistä koskevassa asiassa antaa:
hovioikeus kokoonpanossa, johon kuuluvat presidentti ja osaston johtajat sekä osaston johtajan estyneenä ollessa hänen sijaisenaan toimiva hovioikeudenneuvos;
hallinto-oikeus kokoonpanossa, johon kuuluvat ylituomari sekä jaostojen puheenjohtajat tai, jos hallinto-oikeus ei ole jakaantunut jaostoihin, ylituomari vakinaisia hallinto-oikeustuomareita kuultuaan;
vakuutusoikeus kokoonpanossa, johon kuuluvat ylituomari ja osaston johtajat sekä osaston johtajan estyneenä ollessa hänen sijaisenaan toimiva vakuutusoikeustuomari;
käräjäoikeudessa laamanni johtoryhmää tai, jos käräjäoikeudessa ei ole johtoryhmää, vakinaisia käräjätuomareita kuultuaan;
työtuomioistuimessa presidentti;
markkinaoikeudessa ylituomari vakinaisia markkinaoikeustuomareita kuultuaan.
Tuomioistuimen lausunnon tulee sisältää perusteltu käsitys siitä, kuka hakijoista olisi nimitettävä virkaan.
11 §
Tuomareiden yleiset kelpoisuusvaatimukset ja nimitysperusteetTuomariksi voidaan nimittää muun oikeustieteen ylemmän korkeakoulututkinnon kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinnon suorittanut oikeamielinen Suomen kansalainen, joka aikaisemmalla toiminnallaan tuomioistuimessa tai muussa tehtävässä on osoittanut, että hänellä on täytettävänä olevan viran menestyksellisen hoitamisen edellyttämä perehtyneisyys viran tehtäväalaan sekä tarvittavat henkilökohtaiset ominaisuudet. Erityisalan asiantuntemusta vaativien tuomarinvirkojen kelpoisuusvaatimuksista voidaan säätää erikseen. Ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun lain (1093/2007) tai ulkomailla suoritettujen korkeakoulu-opintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta annetun lain(1385/2015) tai sitä vastaavan aiemmin voimassa olleen lain nojalla tehty Opetushallituksen päätös ei tuota tässä laissa tarkoitettua kelpoisuutta tuomarin virkaan.
Tuomariksi voidaan nimittää oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut oikeamielinen Suomen kansalainen, joka aikaisemmalla toiminnallaan tuomioistuimessa tai muussa tehtävässä on osoittanut, että hänellä on täytettävänä olevan viran menestyksellisen hoitamisen edellyttämä perehtyneisyys viran tehtäväalaan sekä tarvittavat henkilökohtaiset ominaisuudet. Erityisalan asiantuntemusta vaativien tuomarinvirkojen kelpoisuusvaatimuksista voidaan säätää erikseen.
Tuomariksi voidaan nimittää muun oikeustieteen ylemmän korkeakoulututkinnon kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinnon suorittanut oikeamielinen Suomen kansalainen, joka aikaisemmalla toiminnallaan tuomioistuimessa tai muussa tehtävässä on osoittanut, että hänellä on täytettävänä olevan viran menestyksellisen hoitamisen edellyttämä perehtyneisyys viran tehtäväalaan sekä tarvittavat henkilökohtaiset ominaisuudet. Erityisalan asiantuntemusta vaativien tuomarinvirkojen kelpoisuusvaatimuksista voidaan säätää erikseen.
Korkeimman oikeuden presidentiksi ja jäseneksi sekä korkeimman hallinto-oikeuden presidentiksi ja jäseneksi voidaan nimittää 1 momentissa säädetyt edellytykset hyvin täyttävä etevä laintuntija. Korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden presidenteiltä edellytetään lisäksi johtamistaitoa.
Hovioikeuden presidentiksi, käräjäoikeuden laamanniksi, hallinto-oikeuden ylituomariksi, vakuutusoikeuden ylituomariksi, työtuomioistuimen presidentiksi sekä markkinaoikeuden ylituomariksi voidaan nimittää henkilö, jolla on 1 momentissa säädettyjen edellytysten lisäksi johtamistaitoa.
Hovioikeuden presidentiksi, hovioikeudenlaamanniksi, käräjäoikeuden laamanniksi, hallinto-oikeuden ylituomariksi, vakuutusylituomariksi, työtuomioistuimen presidentiksi sekä markkinatuomioistuimen ylituomariksi voidaan nimittää henkilö, jolla on 1 momentissa säädettyjen edellytysten lisäksi johtamistaitoa.
11 §
Tuomareiden kelpoisuusvaatimukset ja nimitysperusteetTuomariksi voidaan nimittää oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut oikeamielinen Suomen kansalainen, joka aikaisemmalla toiminnallaan tuomioistuimessa tai muussa tehtävässä on osoittanut, että hänellä on täytettävänä olevan viran menestyksellisen hoitamisen edellyttämä perehtyneisyys viran tehtäväalaan sekä tarvittavat henkilökohtaiset ominaisuudet. Erityisalan asiantuntemusta vaativien tuomarinvirkojen kelpoisuusvaatimuksista voidaan säätää erikseen.
Korkeimman oikeuden presidentiksi ja jäseneksi sekä korkeimman hallinto-oikeuden presidentiksi ja jäseneksi voidaan nimittää 1 momentissa säädetyt edellytykset hyvin täyttävä etevä laintuntija. Korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden presidenteiltä edellytetään lisäksi johtamistaitoa.
Hovioikeuden presidentiksi, hovioikeudenlaamanniksi, käräjäoikeuden laamanniksi, hallinto-oikeuden ylituomariksi, vakuutusylituomariksi, työtuomioistuimen presidentiksi sekä markkinatuomioistuimen ylituomariksi voidaan nimittää henkilö, jolla on 1 momentissa säädettyjen edellytysten lisäksi johtamistaitoa.
11 §
Tuomareiden yleiset kelpoisuusvaatimukset ja nimitysperusteetTuomariksi voidaan nimittää muun oikeustieteen ylemmän korkeakoulututkinnon kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinnon suorittanut oikeamielinen Suomen kansalainen, joka aikaisemmalla toiminnallaan tuomioistuimessa tai muussa tehtävässä on osoittanut, että hänellä on täytettävänä olevan viran menestyksellisen hoitamisen edellyttämä perehtyneisyys viran tehtäväalaan sekä tarvittavat henkilökohtaiset ominaisuudet. Erityisalan asiantuntemusta vaativien tuomarinvirkojen kelpoisuusvaatimuksista voidaan säätää erikseen.
Korkeimman oikeuden presidentiksi ja jäseneksi sekä korkeimman hallinto-oikeuden presidentiksi ja jäseneksi voidaan nimittää 1 momentissa säädetyt edellytykset hyvin täyttävä etevä laintuntija. Korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden presidenteiltä edellytetään lisäksi johtamistaitoa.
Hovioikeuden presidentiksi, käräjäoikeuden laamanniksi, hallinto-oikeuden ylituomariksi, vakuutusoikeuden ylituomariksi, työtuomioistuimen presidentiksi sekä markkinaoikeuden ylituomariksi voidaan nimittää henkilö, jolla on 1 momentissa säädettyjen edellytysten lisäksi johtamistaitoa.
12 §
Tuomareiden suomen ja ruotsin kielen taitoa koskevat kelpoisuusvaatimuksetTuomariksi voidaan nimittää 11 §:n mukaiset kelpoisuusvaatimukset täyttävä henkilö, jolla on tuomioistuimen tuomiopiirin väestön enemmistön kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä:
yksikielisessä tuomioistuimessa toisen kielen tyydyttävä ymmärtämisen taito ja tyydyttävä suullinen taito;
yksikielisessä tuomioistuimessa toisen kielen tyydyttävä ymmärtämisen taito ja tyydyttävä suullinen taito;
kaksikielisessä tuomioistuimessa toisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito.
kaksikielisessä tuomioistuimessa toisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito.
Tuomarin viran kelpoisuusvaatimuksista ei voida myöntää erivapautta.
Tuomariksi voidaan nimittää 11 §:n mukaiset kelpoisuusvaatimukset täyttävä henkilö, jolla on tuomioistuimen tuomiopiirin väestön enemmistön kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä:
yksikielisessä tuomioistuimessa toisen kielen tyydyttävä ymmärtämisen taito ja tyydyttävä suullinen taito;
kaksikielisessä tuomioistuimessa toisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito.
Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, käräjäoikeuslain (581/1993) 1 b §:ssä, hovioikeuslain(56/1994) 3 a §:ssä, hallinto-oikeuslain(430/1999) 6 §:ssä, markkinaoikeudesta annetun lain(99/2013) 4 a §:ssä ja vakuutusoikeuslain(132/2003) 3 a §:ssä tarkoitettuun tuomarin virkaan voidaan nimittää tämän lain 11 §:n mukaiset kelpoisuusvaatimukset täyttävä henkilö, jolla on tuomioistuimen tuomiopiirin väestön vähemmistön kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä enemmistön kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito.
Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, käräjäoikeuslain (581/1993) 1 b §:ssä, hovioikeuslain (56/1994) 3 a §:ssä, hallinto-oikeuslain (430/1999) 6 §:ssä, markkinaoikeudesta annetun lain (99/2013) 4 a §:ssä ja vakuutusoikeuslain (132/2003) 3 a §:ssä tarkoitettuun tuomarin virkaan voidaan nimittää tämän lain 11 §:n mukaiset kelpoisuusvaatimukset täyttävä henkilö, jolla on tuomioistuimen tuomiopiirin väestön vähemmistön kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä enemmistön kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito.
Ahvenanmaan käräjäoikeuden ja Ahvenanmaan hallintotuomioistuimen tuomareiden kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista säädetään Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) nojalla valtioneuvoston asetuksella.
Ahvenanmaan käräjäoikeuden ja Ahvenanmaan hallintotuomioistuimen tuomareiden kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista säädetään Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) nojalla valtioneuvoston asetuksella.
12 §
ErivapausTuomarin viran kelpoisuusvaatimuksista ei voida myöntää erivapautta.
12 §
Tuomareiden suomen ja ruotsin kielen taitoa koskevat kelpoisuusvaatimuksetTuomariksi voidaan nimittää 11 §:n mukaiset kelpoisuusvaatimukset täyttävä henkilö, jolla on tuomioistuimen tuomiopiirin väestön enemmistön kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä:
yksikielisessä tuomioistuimessa toisen kielen tyydyttävä ymmärtämisen taito ja tyydyttävä suullinen taito;
kaksikielisessä tuomioistuimessa toisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito.
Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, käräjäoikeuslain (581/1993) 1 b §:ssä, hovioikeuslain (56/1994) 3 a §:ssä, hallinto-oikeuslain (430/1999) 6 §:ssä, markkinaoikeudesta annetun lain (99/2013) 4 a §:ssä ja vakuutusoikeuslain (132/2003) 3 a §:ssä tarkoitettuun tuomarin virkaan voidaan nimittää tämän lain 11 §:n mukaiset kelpoisuusvaatimukset täyttävä henkilö, jolla on tuomioistuimen tuomiopiirin väestön vähemmistön kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä enemmistön kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito.
Ahvenanmaan käräjäoikeuden ja Ahvenanmaan hallintotuomioistuimen tuomareiden kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista säädetään Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) nojalla valtioneuvoston asetuksella.
13 §
ErivapausTuomarin viran kelpoisuusvaatimuksista ei voida myöntää erivapautta.
Tuomarin virkaan vaadittavasta kielitaidosta säädetään erikseen.
13 §
KielitaitoTuomarin virkaan vaadittavasta kielitaidosta säädetään erikseen.
13 §
ErivapausTuomarin viran kelpoisuusvaatimuksista ei voida myöntää erivapautta.
14 §
Sidonnaisuuksien ilmoittaminenVakinaiseen tuomarin virkaan nimitettäväksi esitettävän on ennen nimittämistä annettava valtion virkamieslain (750/1994) 8 a §:n 1 momentissa tarkoitettu selvitys sidonnaisuuksistaan.
Vakinaiseen tuomarin virkaan nimitettäväksi esitettävän henkilön on ennen nimittämistä annettava valtion virkamieslainsäädännössä tarkoitettu selvitys sidonnaisuuksistaan.
Vakinaiseen tuomarin virkaan nimitettäväksi esitettävän on ennen nimittämistä annettava valtion virkamieslain (750/1994) 8 a §:n 1 momentissa tarkoitettu selvitys sidonnaisuuksistaan.
Vakinaiseen tuomarin virkaan nimitetyn on virkasuhteensa aikana viipymättä ilmoitettava muutoksista sidonnaisuuksissaan. Tuomarin on myös muutoin annettava vastaava selvitys tuomioistuimen tai oikeusministeriön sitä pyytäessä.
Vakinaiseen tuomarin virkaan nimitetyn henkilön on ilmoitettava viivytyksettä 1 momentissa tarkoitetuissa tiedoissa tapahtuneet muutokset ja niissä havaitut puutteet sekä myös muutoin annettava vastaava selvitys asianomaisen viranomaisen sitä pyytäessä.
Sidonnaisuuksista säädetään muutoin valtion virkamieslain 8 a §:ssä. Sidonnaisuuksia koskevien tietojen merkitsemisestä rekisteriin säädetään tuomareiden sidonnaisuus- ja sivutoimirekisteristä annetussa laissa (565/2015).
Viranomaiselle annetut henkilön taloudellista asemaa koskevat tiedot ovat salassa pidettäviä.
Sidonnaisuuksista säädetään muutoin valtion virkamieslain 8 a §:ssä. Sidonnaisuuksia koskevien tietojen merkitsemisestä rekisteriin säädetään tuomareiden sidonnaisuus- ja sivutoimirekisteristä annetussa laissa (565/2015).
Sidonnaisuusilmoituksen antamisesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
14 §
Sidonnaisuuksien ilmoittaminenVakinaiseen tuomarin virkaan nimitettäväksi esitettävän henkilön on ennen nimittämistä annettava valtion virkamieslainsäädännössä tarkoitettu selvitys sidonnaisuuksistaan.
Vakinaiseen tuomarin virkaan nimitetyn henkilön on ilmoitettava viivytyksettä 1 momentissa tarkoitetuissa tiedoissa tapahtuneet muutokset ja niissä havaitut puutteet sekä myös muutoin annettava vastaava selvitys asianomaisen viranomaisen sitä pyytäessä.
Viranomaiselle annetut henkilön taloudellista asemaa koskevat tiedot ovat salassa pidettäviä.
14 §
Sidonnaisuuksien ilmoittaminenVakinaiseen tuomarin virkaan nimitettäväksi esitettävän on ennen nimittämistä annettava valtion virkamieslain (750/1994) 8 a §:n 1 momentissa tarkoitettu selvitys sidonnaisuuksistaan.
Vakinaiseen tuomarin virkaan nimitetyn on virkasuhteensa aikana viipymättä ilmoitettava muutoksista sidonnaisuuksissaan. Tuomarin on myös muutoin annettava vastaava selvitys tuomioistuimen tai oikeusministeriön sitä pyytäessä.
Sidonnaisuuksista säädetään muutoin valtion virkamieslain 8 a §:ssä. Sidonnaisuuksia koskevien tietojen merkitsemisestä rekisteriin säädetään tuomareiden sidonnaisuus- ja sivutoimirekisteristä annetussa laissa (565/2015).
Sidonnaisuusilmoituksen antamisesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
L 565/2015 tulee voimaan L:lla säädettävänä ajankohtana.
3 luku
Määräaikaiset tuomarit
15 §
Määräajaksi nimitettävät tuomaritVakinaisen tuomarin viran ollessa ilman viran hoitajaa taikka tuomarin ollessa estyneenä tai vuosilomalla voidaan virkaa hoitamaan nimittää tuomari määräajaksi virkasuhteeseen.
Tuomioistuimeen voidaan nimittää tuomari määräajaksi myös, milloin se on käsiteltävien asioiden lukumäärän tai laadun vuoksi taikka muusta erityisestä syystä tarpeen.
Määräajaksi nimitetyn tuomarin kelpoisuudesta, virassapysymisoikeudesta sinä aikana, joksi hänet on nimitetty, sekä palkkauksen perusteista on voimassa, mitä vastaavan vakinaisen tuomarin kelpoisuudesta, virassapysymisoikeudesta ja palkkauksesta säädetään tai määrätään.
15 §
Määräajaksi nimitettävät tuomaritVakinaisen tuomarin viran ollessa ilman viran hoitajaa taikka tuomarin ollessa estyneenä tai vuosilomalla voidaan virkaa hoitamaan nimittää tuomari määräajaksi virkasuhteeseen.
Tuomioistuimeen voidaan nimittää tuomari määräajaksi myös, milloin se on käsiteltävien asioiden lukumäärän tai laadun vuoksi taikka muusta erityisestä syystä tarpeen.
Määräajaksi nimitetyn tuomarin kelpoisuudesta, virassapysymisoikeudesta sinä aikana, joksi hänet on nimitetty, sekä palkkauksen perusteista on voimassa, mitä vastaavan vakinaisen tuomarin kelpoisuudesta, virassapysymisoikeudesta ja palkkauksesta säädetään tai määrätään.
16 §
Määräaikaisen tuomarin tehtävän julistaminen haettavaksiEnnen määräaikaisen tuomarin nimittämistä on tehtävä julistettava tuomioistuimelta haettavaksi, jos nimitys tehdään vähintään kuudeksi kuukaudeksi.
Ennen määräaikaisen tuomarin nimittämistä on tehtävä julistettava tuomioistuimelta haettavaksi, jos nimitys tehdään vuodeksi tai sitä pidemmäksi ajaksi.
Määräajaksi nimitettävän korkeimman oikeuden jäsenen tai korkeimman hallinto-oikeuden jäsenen tehtävän avoinna olemisesta on ilmoitettava siten kuin 4 §:n 2 momentissa säädetään.
16 §
Määräaikaisen tuomarin tehtävän julistaminen haettavaksiEnnen määräaikaisen tuomarin nimittämistä on tehtävä julistettava tuomioistuimelta haettavaksi, jos nimitys tehdään vähintään kuudeksi kuukaudeksi.
Määräajaksi nimitettävän korkeimman oikeuden jäsenen tai korkeimman hallinto-oikeuden jäsenen tehtävän avoinna olemisesta on ilmoitettava siten kuin 4 §:n 2 momentissa säädetään.
17 §
Eräiden ylimpien tuomareiden nimittäminen määräajaksiTasavallan presidentti nimittää korkeimman oikeuden jäsenen määräajaksi korkeimman oikeuden esityksestä ja korkeimman hallinto-oikeuden jäsenen määräajaksi korkeimman hallinto-oikeuden esityksestä.
Korkein oikeus nimittää tuomarin määräajaksi hovioikeuden presidentin, työtuomioistuimen presidentin sekä käräjäoikeuden laamannin tehtävään. Korkein hallinto-oikeus nimittää tuomarin määräajaksi hallinto-oikeuden ylituomarin, markkinaoikeuden ylituomarin ja vakuutusoikeuden ylituomarin tehtävään.
Korkein oikeus nimittää tuomarin määräajaksi hovioikeuden presidentin, vakuutusoikeuden vakuutusylituomarin, työtuomioistuimen presidentin, markkinatuomioistuimen ylituomarin sekä käräjäoikeuden laamannin tehtävään. Korkein hallinto-oikeus nimittää tuomarin määräajaksi hallinto-oikeuden ylituomarin tehtävään.
17 §
Eräiden ylimpien tuomareiden nimittäminen määräajaksiTasavallan presidentti nimittää korkeimman oikeuden jäsenen määräajaksi korkeimman oikeuden esityksestä ja korkeimman hallinto-oikeuden jäsenen määräajaksi korkeimman hallinto-oikeuden esityksestä.
Korkein oikeus nimittää tuomarin määräajaksi hovioikeuden presidentin, työtuomioistuimen presidentin sekä käräjäoikeuden laamannin tehtävään. Korkein hallinto-oikeus nimittää tuomarin määräajaksi hallinto-oikeuden ylituomarin, markkinaoikeuden ylituomarin ja vakuutusoikeuden ylituomarin tehtävään.
18 §
Muiden tuomareiden nimittäminen määräajaksiKorkein oikeus nimittää vuotta pidemmäksi määräajaksi hovioikeuden presidentin esityksestä tuomarin hovioikeuteen, käräjäoikeuden laamannin esityksestä tuomarin käräjäoikeuteen ja maaoikeusinsinöörin maaoikeutena toimivaan käräjäoikeuteen sekä työtuomioistuimen presidentin esityksestä tuomarin työtuomioistuimeen. Korkein hallinto-oikeus nimittää vuotta pidemmäksi määräajaksi hallinto-oikeuden ylituomarin esityksestä tuomarin hallinto-oikeuteen, markkinaoikeuden ylituomarin esityksestä markkinaoikeustuomarin ja markkinaoikeusinsinöörin markkinaoikeuteen sekä vakuutusoikeuden ylituomarin esityksestä tuomarin vakuutusoikeuteen.
Korkein oikeus nimittää vuodeksi tai sitä pidemmäksi määräajaksi hovioikeuden esityksestä tuomarin hovioikeuteen ja tuomarin maaoikeuteen, käräjäoikeuden laamannin esityksestä tuomarin käräjäoikeuteen sekä vakuutusoikeuden esityksestä tuomarin vakuutusoikeuteen.
Enintään vuoden määräajaksi nimittää:
hovioikeuden presidentti tuomarin hovioikeuteen;
tuomarin hovioikeuteen enintään kahden kuukauden määräajaksi hovioikeuden presidentti sekä kahta kuukautta pidemmäksi ajaksi hovioikeus;
hovioikeuden presidentti tuomarin hovioikeuteen;
käräjäoikeuden laamanni tuomarin ja maaoikeusinsinöörin käräjäoikeuteen;
tuomarin käräjäoikeuteen käräjäoikeuden laamanni;
käräjäoikeuden laamanni tuomarin ja maaoikeusinsinöörin käräjäoikeuteen;
hallinto-oikeuden ylituomari tuomarin hallinto-oikeuteen;
tuomarin maaoikeuteen hovioikeus.
hallinto-oikeuden ylituomari tuomarin hallinto-oikeuteen;
markkinaoikeuden ylituomari markkinaoikeustuomarin ja markkinaoikeusinsinöörin markkinaoikeuteen;
markkinaoikeuden ylituomari markkinaoikeustuomarin ja markkinaoikeusinsinöörin markkinaoikeuteen;
vakuutusoikeuden ylituomari tuomarin vakuutusoikeuteen;
vakuutusoikeuden ylituomari tuomarin vakuutusoikeuteen;
työtuomioistuimen presidentti tuomarin työtuomioistuimeen.
työtuomioistuimen presidentti tuomarin työtuomioistuimeen.
Vuotta lyhyemmäksi määräajaksi nimittää
tuomarin hovioikeuteen enintään kahden kuukauden määräajaksi hovioikeuden presidentti sekä kahta kuukautta pidemmäksi ajaksi hovioikeus;
tuomarin käräjäoikeuteen käräjäoikeuden laamanni;
tuomarin maaoikeuteen hovioikeus.
Enintään vuoden määräajaksi nimittää:
hovioikeuden presidentti tuomarin hovioikeuteen;
käräjäoikeuden laamanni tuomarin ja maaoikeusinsinöörin käräjäoikeuteen;
hallinto-oikeuden ylituomari tuomarin hallinto-oikeuteen;
markkinaoikeuden ylituomari markkinaoikeustuomarin ja markkinaoikeusinsinöörin markkinaoikeuteen;
vakuutusoikeuden ylituomari tuomarin vakuutusoikeuteen;
työtuomioistuimen presidentti tuomarin työtuomioistuimeen.
Ennen kuin tuomari nimitetään 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa määräajaksi, on tuomioistuimen johtoryhmää tai, jos johtoryhmää ei ole, tuomioistuimen vakinaisia tuomareita kuultava, jollei se ole tarpeetonta nimityksen lyhytaikaisuuden tai muun syyn vuoksi.
Korkein hallinto-oikeus nimittää vuodeksi tai sitä pidemmäksi määräajaksi hallinto-oikeuden esityksestä tuomarin hallinto-oikeuteen. Vuotta lyhyemmäksi määräajaksi nimittää tuomarin hallinto-oikeuteen enintään kahden kuukauden määräajaksi hallintooikeuden ylituomari sekä kahta kuukautta pidemmäksi ajaksi asianomainen hallintooikeus.
18 §
Muiden tuomareiden nimittäminen määrä- ajaksiKorkein oikeus nimittää vuodeksi tai sitä pidemmäksi määräajaksi hovioikeuden esityksestä tuomarin hovioikeuteen ja tuomarin maaoikeuteen, käräjäoikeuden laamannin esityksestä tuomarin käräjäoikeuteen sekä vakuutusoikeuden esityksestä tuomarin vakuutusoikeuteen.
Vuotta lyhyemmäksi määräajaksi nimittää
tuomarin hovioikeuteen enintään kahden kuukauden määräajaksi hovioikeuden presidentti sekä kahta kuukautta pidemmäksi ajaksi hovioikeus;
tuomarin käräjäoikeuteen käräjäoikeuden laamanni;
tuomarin maaoikeuteen hovioikeus.
Korkein hallinto-oikeus nimittää vuodeksi tai sitä pidemmäksi määräajaksi hallinto-oikeuden esityksestä tuomarin hallinto-oikeuteen. Vuotta lyhyemmäksi määräajaksi nimittää tuomarin hallinto-oikeuteen enintään kahden kuukauden määräajaksi hallintooikeuden ylituomari sekä kahta kuukautta pidemmäksi ajaksi asianomainen hallintooikeus.
Muissa kuin edellä mainituissa tapauksissa tuomarin määräajaksi nimittää asianomainen tuomioistuin.
18 §
Muiden tuomareiden nimittäminen määräajaksiKorkein oikeus nimittää vuotta pidemmäksi määräajaksi hovioikeuden presidentin esityksestä tuomarin hovioikeuteen, käräjäoikeuden laamannin esityksestä tuomarin käräjäoikeuteen ja maaoikeusinsinöörin maaoikeutena toimivaan käräjäoikeuteen sekä työtuomioistuimen presidentin esityksestä tuomarin työtuomioistuimeen. Korkein hallinto-oikeus nimittää vuotta pidemmäksi määräajaksi hallinto-oikeuden ylituomarin esityksestä tuomarin hallinto-oikeuteen, markkinaoikeuden ylituomarin esityksestä markkinaoikeustuomarin ja markkinaoikeusinsinöörin markkinaoikeuteen sekä vakuutusoikeuden ylituomarin esityksestä tuomarin vakuutusoikeuteen.
Enintään vuoden määräajaksi nimittää:
hovioikeuden presidentti tuomarin hovioikeuteen;
käräjäoikeuden laamanni tuomarin ja maaoikeusinsinöörin käräjäoikeuteen;
hallinto-oikeuden ylituomari tuomarin hallinto-oikeuteen;
markkinaoikeuden ylituomari markkinaoikeustuomarin ja markkinaoikeusinsinöörin markkinaoikeuteen;
vakuutusoikeuden ylituomari tuomarin vakuutusoikeuteen;
työtuomioistuimen presidentti tuomarin työtuomioistuimeen.
Ennen kuin tuomari nimitetään 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa määräajaksi, on tuomioistuimen johtoryhmää tai, jos johtoryhmää ei ole, tuomioistuimen vakinaisia tuomareita kuultava, jollei se ole tarpeetonta nimityksen lyhytaikaisuuden tai muun syyn vuoksi.
19 §
Määräaikaisen tuomarin sidonnaisuuksien ilmoittaminenMääräajaksi nimitettävän tuomarin on ennen nimittämistä ja virkasuhteensa aikana annettava 14 §:ssä tarkoitetut ilmoitukset, jos nimitys tehdään vuotta pidemmäksi ajaksi. Henkilön, jota esitetään nimitettäväksi määräajaksi korkeimman oikeuden jäseneksi tai korkeimman hallinto-oikeuden jäseneksi, on aina ilmoitettava sidonnaisuutensa.
Määräajaksi nimitettävän tuomarin on en-nen nimittämistä ja virkasuhteensa aikana annettava 14 §:ssä tarkoitetut ilmoitukset, jos nimitys tehdään vuodeksi tai sitä pidemmäksi ajaksi. Henkilön, jota esitetään nimitettäväksi määräajaksi korkeimman oikeuden jäseneksi tai korkeimman hallinto-oikeuden jäseneksi, on aina ilmoitettava sidonnaisuutensa.
19 §
Määräaikaisen tuomarin sidonnaisuuksien ilmoittaminenMääräajaksi nimitettävän tuomarin on en-nen nimittämistä ja virkasuhteensa aikana annettava 14 §:ssä tarkoitetut ilmoitukset, jos nimitys tehdään vuodeksi tai sitä pidemmäksi ajaksi. Henkilön, jota esitetään nimitettäväksi määräajaksi korkeimman oikeuden jäseneksi tai korkeimman hallinto-oikeuden jäseneksi, on aina ilmoitettava sidonnaisuutensa.
19 §
Määräaikaisen tuomarin sidonnaisuuksien ilmoittaminenMääräajaksi nimitettävän tuomarin on ennen nimittämistä ja virkasuhteensa aikana annettava 14 §:ssä tarkoitetut ilmoitukset, jos nimitys tehdään vuotta pidemmäksi ajaksi. Henkilön, jota esitetään nimitettäväksi määräajaksi korkeimman oikeuden jäseneksi tai korkeimman hallinto-oikeuden jäseneksi, on aina ilmoitettava sidonnaisuutensa.
19 a §
Esteettömän tuomarin määrääminenKorkein oikeus voi tarvittaessa määrätä esteellisen tuomarin tilalle toisen, kelpoisuusvaatimukset täyttävän tuomarin hovioikeuteen ja työtuomioistuimeen. Korkein hallinto-oikeus voi vastaavasti määrätä tuomarin hallinto-oikeuteen, markkinaoikeuteen ja vakuutusoikeuteen.
Hovioikeus voi tarvittaessa määrätä esteellisen tuomarin sijaan saman hovioikeuspiirin toisen käräjäoikeuden lainoppineen jäsenen, hovioikeuden jäsenen, asessorin tai viskaalin käsittelemään käräjäoikeudessa esteellisyysväitteen tai pääasian.
19 a §
Esteettömän tuomarin määrääminenKorkein oikeus voi tarvittaessa määrätä esteellisen tuomarin tilalle toisen, kelpoisuusvaatimukset täyttävän tuomarin hovioikeuteen ja työtuomioistuimeen. Korkein hallinto-oikeus voi vastaavasti määrätä tuomarin hallinto-oikeuteen, markkinaoikeuteen ja vakuutusoikeuteen.
Hovioikeus voi tarvittaessa määrätä esteellisen tuomarin sijaan saman hovioikeuspiirin toisen käräjäoikeuden lainoppineen jäsenen, hovioikeuden jäsenen, asessorin tai viskaalin käsittelemään käräjäoikeudessa esteellisyysväitteen tai pääasian.
3 a luku
Ehdokkaiden nimeäminen kansainvälisten tuomioistuinten ja Euroopan unionin tuomioistuimen tuomarin ja jäsenen tehtäviin
19 b §
Avoimista tehtävistä ilmoittaminenKansainvälisissä tuomioistuimissa ja Euroopan unionin tuomioistuimessa avoimena olevista tuomarin ja jäsenen tehtävistä, joihin Suomi nimeää yhden tai useamman kansallisen ehdokkaan, on ennen ehdokkaiden nimeämistä ilmoitettava. Ilmoitus avoimesta tehtävästä on julkaistava asianmukaisella tavalla. Ehdokkaaksi voidaan nimetä vain tehtävään ilmoittautunut.
Edellä 1 momentissa tarkoitetusta menettelystä voidaan poiketa Suomea sitovista kansainvälisistä velvoitteista johtuvan tai muun pakottavan syyn perusteella.
19 b §
Avoimista tehtävistä ilmoittaminenKansainvälisissä tuomioistuimissa ja Euroopan unionin tuomioistuimessa avoimena olevista tuomarin ja jäsenen tehtävistä, joihin Suomi nimeää yhden tai useamman kansallisen ehdokkaan, on ennen ehdokkaiden nimeämistä ilmoitettava. Ilmoitus avoimesta tehtävästä on julkaistava asianmukaisella tavalla. Ehdokkaaksi voidaan nimetä vain tehtävään ilmoittautunut.
Edellä 1 momentissa tarkoitetusta menettelystä voidaan poiketa Suomea sitovista kansainvälisistä velvoitteista johtuvan tai muun pakottavan syyn perusteella.
19 c §
AsiantuntijaneuvottelukuntaValtioneuvosto asettaa valtioneuvoston kanslian esittelystä kuudeksi vuodeksi kerrallaan asiantuntijaneuvottelukunnan, jonka tehtävänä on valmistella ehdokkaiden nimeäminen kansainvälisten tuomioistuinten ja Euroopan unionin tuomioistuimen tuomarin ja jäsenen tehtäviin.
Neuvottelukunnassa on yhdeksän jäsentä. Neuvottelukunnan jäseniä ovat valtioneuvoston kanslian, ulkoasiainministeriön, oikeusministeriön, korkeimman oikeuden, korkeimman hallinto-oikeuden ja valtakunnansyyttäjänviraston edustajat, yliopistojen oikeustieteellistä tutkimusta ja opetusta tarjoavien yksiköiden edustaja, Suomen Asianajajaliiton edustaja sekä kulloinkin kysymyksessä olevan nimeämisasian valtioneuvostolle esittelevän ministeriön erikseen määräämä henkilö. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen.
Kansainvälisten riitaisuuksien sovinnollisesta ratkaisemisesta tehdyn yleissopimuksen (SopS 11/1924) 44 artiklan nojalla valtioneuvoston Pysyvän välitystuomioistuimen jäseniksi määräämät henkilöt ovat 2 momentissa tarkoitettuja jäseniä.
Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii valtioneuvoston kansliaa edustava jäsen ja varapuheenjohtajana tämän varajäsen. Kun kyse on toisen ministeriön esiteltäväksi valtioneuvostossa tulevasta nimeämisasiasta, neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii kuitenkin kyseistä ministeriötä edustava jäsen ja varapuheenjohtajana tämän varajäsen.
Neuvottelukunta on päätösvaltainen, kun läsnä on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään puolet muista jäsenistä tai varajäsenistä.
19 c §
AsiantuntijaneuvottelukuntaValtioneuvosto asettaa valtioneuvoston kanslian esittelystä kuudeksi vuodeksi kerrallaan asiantuntijaneuvottelukunnan, jonka tehtävänä on valmistella ehdokkaiden nimeäminen kansainvälisten tuomioistuinten ja Euroopan unionin tuomioistuimen tuomarin ja jäsenen tehtäviin.
Neuvottelukunnassa on yhdeksän jäsentä. Neuvottelukunnan jäseniä ovat valtioneuvoston kanslian, ulkoasiainministeriön, oikeusministeriön, korkeimman oikeuden, korkeimman hallinto-oikeuden ja valtakunnansyyttäjänviraston edustajat, yliopistojen oikeustieteellistä tutkimusta ja opetusta tarjoavien yksiköiden edustaja, Suomen Asianajajaliiton edustaja sekä kulloinkin kysymyksessä olevan nimeämisasian valtioneuvostolle esittelevän ministeriön erikseen määräämä henkilö. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen.
Kansainvälisten riitaisuuksien sovinnollisesta ratkaisemisesta tehdyn yleissopimuksen (SopS 11/1924) 44 artiklan nojalla valtioneuvoston Pysyvän välitystuomioistuimen jäseniksi määräämät henkilöt ovat 2 momentissa tarkoitettuja jäseniä.
Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii valtioneuvoston kansliaa edustava jäsen ja varapuheenjohtajana tämän varajäsen. Kun kyse on toisen ministeriön esiteltäväksi valtioneuvostossa tulevasta nimeämisasiasta, neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii kuitenkin kyseistä ministeriötä edustava jäsen ja varapuheenjohtajana tämän varajäsen.
Neuvottelukunta on päätösvaltainen, kun läsnä on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään puolet muista jäsenistä tai varajäsenistä.
19 d §
Nimeävä viranomainenSuomen kansalliset ehdokkaat tässä luvussa tarkoitettuihin tehtäviin nimeää valtioneuvosto, jollei heitä nimetä Kansainvälisen tuomioistuimen perussäännössä (SopS 1/1956) määrätyn menettelyn mukaisesti.
19 d §
Nimeävä viranomainenSuomen kansalliset ehdokkaat tässä luvussa tarkoitettuihin tehtäviin nimeää valtioneuvosto, jollei heitä nimetä Kansainvälisen tuomioistuimen perussäännössä (SopS 1/1956) määrätyn menettelyn mukaisesti.
4 luku
Erinäiset säännökset
20 §
Ilmoittautumismenettelyn julkaiseminenIlmoitus edellä 7 §:n 3 momentin 5 ja 6 kohdassa tarkoitetusta ilmoittautumismenettelystä on julkaistava asianmukaisella tavalla.
20 §
Ilmoittautumismenettelyn julkaiseminenIlmoitus edellä 7 §:n 3 momentin 5 ja 6 kohdassa tarkoitetusta ilmoittautumismenettelystä on julkaistava asianmukaisella tavalla.
21 §
AsetuksenantovaltuusTarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta sekä tuomarinvalintalautakunnan toimistosta ja henkilöstöstä annetaan valtioneuvoston asetuksella.
Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta sekä tuomarinvalintalautakunnan toimistosta ja henkilöstöstä annetaan asetuksella.
Työskentelyn järjestämisestä ja asioiden käsittelystä tuomarinvalintalautakunnassa määrätään tarvittaessa tarkemmin tuomarin valintalautakunnan vahvistamassa työjärjestyksessä.
21 §
AsetuksenantovaltuusTarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta sekä tuomarinvalintalautakunnan toimistosta ja henkilöstöstä annetaan valtioneuvoston asetuksella.
Työskentelyn järjestämisestä ja asioiden käsittelystä tuomarinvalintalautakunnassa määrätään tarvittaessa tarkemmin tuomarin valintalautakunnan vahvistamassa työjärjestyksessä.
Edellä 19 c §:ssä tarkoitetun neuvottelukunnan asettamisesta ja toiminnasta voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.
22 §
VoimaantuloTämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2000.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanemiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin.
22 §
VoimaantuloTämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2000.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanemiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin.
23 §
SiirtymäsäännösEnnen tämän lain voimaantuloa avoinna oleviksi ilmoitetut ja haettaviksi julistetut virat täytetään noudattaen lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Ennen tämän lain voimaantuloa vakinaisiin tuomarin virkoihin nimitettyjen tuomareiden on annettava 14 §:ssä tarkoitettu ilmoitus sidonnaisuuksista kuuden kuukauden kuluessa tämän lain voimaantulosta.
23 §
SiirtymäsäännösEnnen tämän lain voimaantuloa avoinna oleviksi ilmoitetut ja haettaviksi julistetut virat täytetään noudattaen lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Ennen tämän lain voimaantuloa vakinaisiin tuomarin virkoihin nimitettyjen tuomareiden on annettava 14 §:ssä tarkoitettu ilmoitus sidonnaisuuksista kuuden kuukauden kuluessa tämän lain voimaantulosta.
1183/2000
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2001.
HE 86/1999, LaVM 10/2000, EV 169/2000
442/2001
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2001.
HE 78/2000, LaVM 6/2001, EV 33/2001
1544/2001
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2002.
Oikeusministeriö julistaa perustettavan markkinaoikeuden ylituomarin ja markkinaoikeustuomareiden virat haettaviksi. Hakijoista antaa lausunnon tuomarinvalintalautakunnalle korkein hallinto-oikeus.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
HE 105/2001, LaVM 23/2001, EV 191/2001
133/2003
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2003.
HE 101/2002, LaVM 23/2002, EV 232/2002
1202/2003
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004.
Tämän lain voimaan tullessa tuomarin virkaan nimitettynä oleva on kielitaidon osalta edelleen kelpoinen sellaiseen tuomarin virkaan, johon hän oli kielitaidon osalta kelpoinen ennen tämän lain voimaantuloa.
Ennen tämän lain voimaantuloa määräajaksi nimitetty tuomari on kielitaidon osalta kelpoinen virkasuhteeseen sen määräajan loppuun.
Määräaikaiseksi tuomariksi yksikieliseen tuomioistuimeen voidaan tämän lain voimaan tultua nimittää viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2004 päättyväksi määräajaksi henkilö, joka on osoittanut toisen kielen välttävää suullista taitoa ja joka muilta osin täyttää lain kelpoisuusvaatimukset.
HE 103/2003, LaVM 3/2003, EV 81/2003
630/2005
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2005.
HE 230/2004, LaVM 5/2005, EV 70/2005
592/2009
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.
HE 45/2009, LaVM 9/2009, EV 85/2009
741/2010
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 2010.
Tätä lakia sovelletaan sellaisiin avoimeksi tuleviin tuomarin ja jäsenen tehtäviin, joiden täyttömenettely käynnistyy lain voimaantulon jälkeen.
HE 51/2010, La 28/2010, LaVM 12/2010, EV 104/2010
614/2011
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2011.
HE 280/2010, LaVM 38/2010, EV 327/2010
121/2013
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2013.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
HE 124/2012, LaVM 15/2012, EV 158/2012
567/2015
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2015.
Hovioikeuden tuomareita ovat myös tämän lain voimaan tullessa nimitettyinä olevat hovioikeudenlaamannit, ja vakuutusoikeuden tuomareita ovat tämän lain voimaan tullessa nimitettyinä olevat vakuutusoikeuden laamannit. Heihin sovelletaan, mitä hovioikeudenneuvoksesta tai vakuutusoikeustuomarista säädetään.
Tämän lain voimaan tullessa haettavaksi julistettuna olevan hovioikeudenlaamannin ja vakuutusoikeuden laamannin viran täyttämisessä noudatetaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Tämän lain voimaan tullessa hovioikeudenlaamannin tai vakuutusoikeuden laamannin virkaan nimitettynä olevalla on lain tultua voimaan oikeus toimia sellaisessa tehtävässä, jossa vaaditaan johtamistaitoa. Tässä tehtävässä toimiessaan he ovat tuomioistuimen johtoryhmän sekä 10 §:ssä tarkoitetun kokoonpanon jäseniä.
HE 224/2014, LaVM 28/2014, EV 328/2014
1392/2015
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.
HE 22/2015, SiVM 6/2015, EV 50/2015