Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (2)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 488/2000 | 2000-06-01 | 8 | |
| 73/2004 | 2004-03-01 | muutt. 4, 6 ja 9 § sekä 10 §:ää | 28 |
Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti, joka on tehty sisäasiainministerin esittelystä, säädetään rajavartiolaitoksesta 12 päivänä maaliskuuta 1999 annetun lain (320/1999) 48 a §:n 4 momentin, 50 a §:n 2 momentin ja 67 §:n 1 momentin nojalla, sellaisina kuin ne ovat laissa 229/2000:
1 luku
Sotilaskäskyasiat
1 §
Tasavallan presidentin päätettävät sotilaskäskyasiatSen lisäksi, mitä rajavartiolaitoksesta annetussa laissa (320/1999) säädetään tasavallan presidentin päätettäväksi kuuluvista rajavartiolaitoksen sotilaskäskyasioista ja niiden käsittelyssä noudatettavasta päätöksentekomenettelystä sekä presidentin oikeudesta ottaa ratkaistavakseen rajavartiolaitoksen sotilasesimiehelle osoitettu sotilaskäskyasia, tasavallan presidentti päättää sotilaskäskyasiana:
rajavartiolaitoksessa palvelevan ylentämisestä upseerin, erikoisupseerin ja opistoupseerin sotilasarvoon siten kuin tässä asetuksessa säädetään; ja
rajavartiolaitoksen ja sen hallintoyksikköjen kunniamarssien ja lippujen hyväksymisestä.
Tasavallan presidentti antaa tarvittaessa sotilaskäskyllä määräyksiä rajavartiolaitoksen sotilasperinneasioihin kuuluvista tunnuksista ja sotilaallisista kunniamerkeistä.
2 §
Rajavartiolaitoksen päällikön päätettävät sotilaskäskyasiatSen lisäksi, mitä laissa säädetään rajavartiolaitoksen päällikön tehtävistä rajavartiolaitoksen sotilaskäskyasioissa, rajavartiolaitoksen päällikkö huolehtii rajavartiolaitoksen sotilaallisen maanpuolustuksen tehtävien edellyttämästä yhteistoiminnasta puolustusvoimien kanssa ja määrää sotilaskäskyllä rajavartioviranomaisten tehtävistä tässä yhteistoiminnassa.
Lisäksi rajavartiolaitoksen päällikkö päättää sotilaskäskyasiana:
rajajoukkojen tai niiden osien puolustusvalmiuden muusta kuin merkittävistä muutoksista;
rajajoukkojen kokoonpanoista ja määrävahvuuksista, rajavartiolaitoksen henkilöstön sijoittamisen perusteista rajajoukkoihin sekä rajajoukkojen käytön strategisen, operatiivisen ja taktisen suunnittelun perusteista;
rajavartiolaitoksen sotilaallisten toimenpiteiden valmistelua ja toteuttamista, sotilaskoulutusta sekä sotilaallista järjestystä, varuskuntapalvelusta ja sotilaallisia tunnuksia koskevien ohjesääntöjen vahvistamisesta rajavartiolaitoksessa;
rajavartiolaitoksessa palvelevien asevelvollisten ja vapaaehtoisessa asepalveluksessa olevien aselajikoulutukseen sisältyvästä rajavartiokoulutuksesta; sekä
rajavartiolaitoksen esikunnassa ja muussa rajavartiolaitoksen hallintoyksiköissä päätettävien sotilaskäskyasioiden käsittelystä.
3 §
Sotilaskäskyasian päätöksentekomenettelySotilasvirassa palveleva virkamies esittelee rajavartiolaitoksen päällikön tai muun sotilasesimiehen ratkaistavaksi osoitetun sotilaskäskyasian ja varmentaa sotilasesimiehen siitä tekemän päätöksen.
Asevelvollisuuslain (452/1950) tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain(194/1995) nojalla palvelevan henkilön tehtävistä rajavartiolaitoksen sotilaskäskyasian käsittelyssä määrätään sotilaskäskyllä.
Sotilasesimiehen oikeudesta ottaa päätettäväkseen alaisensa ratkaistavaksi osoitetetun sotilaskäskyasian säädetään lailla.
4 §
SotilasarvotRajavartiolaitoksessa palvelevan sotilasarvona voi olla:
sotamies;
korpraali, ylimatruusi;
alikersantti;
kersantti;
ylikersantti;
vääpeli, pursimies;
sotilasmestari, vänrikki, aliluutnantti;
luutnantti;
yliluutnantti;
kapteeni, kapteeniluutnantti;
majuri, komentajakapteeni;
everstiluutnantti, komentaja;
eversti, kommodori;
prikaatikenraali, lippueamiraali;
kenraalimajuri, kontra-amiraali;
kenraaliluutnantti, vara-amiraali;
kenraali ja amiraali.
Upseerin ja opistoupseerin sotilasarvoista on rajavartiolaitoksessa voimassa, mitä sotilas- ja palvelusarvoista annetun asetuksen (500/1994) 5 ja 6 §:ssä säädetään. Rajavartiolaitoksen opistoupseerilla on sotilasmestarin sotilasarvon sijasta kuitenkin rajavartiomestarin tai merivartiomestarin palvelusarvo.
Rajavartiolaitoksen upseerin virassa palvelevan sotilasarvona on 1 momentin 8-17 kohdassa mainitut sotilasarvot. Upseerin tutkinnon tai upseerin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneen sotilasarvona on kuitenkin 9-17 kohdassa mainitut sotilasarvot sekä upseerin alemman korkeakoulututkinnon suorittaneen ja opistoupseerin sotilasarvona on 8-10 kohdassa mainitut sotilasarvot.
Rajavartiolaitoksen erikoisupseerin sotilasvirassa palvelevien sotilasarvot ovat insinööri-, ohjaaja- ja teknikkoluutnantti, insinööri-, ohjaaja- ja teknikkoyliluutnantti, insinööri-, ohjaaja- ja teknikkokapteeni taikka -kapteeniluutnantti sekä insinöörimajuri tai insinöörikomentajakapteeni.
Rajavartiolaitoksen erikoisupseerin sotilasvirassa palvelevien sotilasarvot ovat insinööri- ja teknikkoluutnantti, insinööri- ja teknikkoyliluutnantti, insinööri- ja teknikkokapteeni tai -kapteeniluutnantti sekä insinöörimajuri tai insinöörikomentajakapteeni.
Rajavartiolaitoksen päällikkö määrää, mitä sotilaallista esimiesasemaa, sotilaan koulutusta, virka-asemaa tai tehtävää upseerin, opistoupseerin ja erikoisupseerin sotilasarvo vastaa. Rajavartiolaitoksen päällikkö voi antaa määräyksiä muun kuin 1 momentissa tarkoitetun sotilasarvon sijasta käytettävistä palvelusarvoista.
Rajavartiolaitoksen päällikkö määrää mitä sotilaallista esimiesasemaa upseerin, opistoupseerin ja erikoisupseerin sotilasarvo vastaa. Rajavartiolaitoksen päällikkö voi lisäksi antaa määräyksiä muun kuin 2 momentissa tarkoitetun sotilasarvon sijasta käytettävistä palvelusarvoista.
4 §
SotilasarvotUpseerin ja opistoupseerin sotilasarvoista on rajavartiolaitoksessa voimassa, mitä sotilas- ja palvelusarvoista annetun asetuksen (500/1994) 5 ja 6 §:ssä säädetään. Rajavartiolaitoksen opistoupseerilla on sotilasmestarin sotilasarvon sijasta kuitenkin rajavartiomestarin tai merivartiomestarin palvelusarvo.
Rajavartiolaitoksen erikoisupseerin sotilasvirassa palvelevien sotilasarvot ovat insinööri-, ohjaaja- ja teknikkoluutnantti, insinööri-, ohjaaja- ja teknikkoyliluutnantti, insinööri-, ohjaaja- ja teknikkokapteeni taikka -kapteeniluutnantti sekä insinöörimajuri tai insinöörikomentajakapteeni.
Rajavartiolaitoksen päällikkö määrää, mitä sotilaallista esimiesasemaa, sotilaan koulutusta, virka-asemaa tai tehtävää upseerin, opistoupseerin ja erikoisupseerin sotilasarvo vastaa. Rajavartiolaitoksen päällikkö voi antaa määräyksiä muun kuin 1 momentissa tarkoitetun sotilasarvon sijasta käytettävistä palvelusarvoista.
5 §
Merivartijan, rajavartijan ja siviilivirassa palvelevan virkamiehen sotilasarvotMerivartijan ja rajavartijan sotilasvirassa sekä rajavartiolaitoksen siviilivirassa palvelevan henkilön sotilasarvot ovat samat kuin reserviin kuuluvilla.
Jos merivartijan tai rajavartijan virkaan nimitettävää ei ole aikaisemmin ylennetty alikersantiksi tai tätä ylempään sotilasarvoon, hänet virkaan nimittämisen yhteydessä ylennetään alikersantiksi.
6 §
Upseerin ja erikoisupseerin ylentämisen yleiset edellytyksetUpseerin alemman korkeakoulututkinnon suorittanut upseeri ylennetään luutnantiksi ja upseerin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut upseeri yliluutnantiksi.
Upseerina palvelevan ylentämisen edellytyksenä yliluutnantiksi on upseerin tutkinnon suorittaminen.
Erikoisupseerina palvelevan upseerin ylentämisen edellytyksenä insinööri- tai teknikkoluutnantiksi on nimittäminen sotilasinsinöörin, sotilasteknikon tai sotilasyliteknikon sotilasvirkaan.
Erikoisupseerina palvelevan ylentämisen edellytyksenä insinööri-, ohjaaja- tai teknikkoluutnantiksi on nimittäminen ilma-aluksen päällikön, sotilasinsinöörin, sotilasteknikon tai sotilasyliteknikon sotilasvirkaan.
6 §
Upseerin, erikoisupseerin ja opistoupseerin ylentämisen yleiset edellytyksetUpseerina palvelevan ylentämisen edellytyksenä yliluutnantiksi on upseerin tutkinnon suorittaminen.
Erikoisupseerina palvelevan ylentämisen edellytyksenä insinööri-, ohjaaja- tai teknikkoluutnantiksi on nimittäminen ilma-aluksen päällikön, sotilasinsinöörin, sotilasteknikon tai sotilasyliteknikon sotilasvirkaan.
Opistoupseerina palvelevan ylentämisen edellytyksenä vänrikiksi tai aliluutnantiksi on opistoupseerin tutkinnon suorittaminen.
7 §
Ylentämisen erityiset edellytyksetUpseerin, erikoisupseerin ja opistoupseerin ylentämisen edellytyksenä 6 §:ssä tarkoitettua ylempään sotilasarvoon on, että asianomainen on ollut lähinnä alemmassa sotilasarvossa vähintään kaksi vuotta.
Merivartijan ja rajavartijan sotilasvirassa sekä rajavartiolaitoksen siviilivirassa palvelevan ylentämisen edellytyksenä ylempään sotilasarvoon on, että asianomainen on ollut lähinnä alemmassa sotilasarvossa vähintään viisi vuotta.
Edellä 1 ja 2 momentissa säädetystä määräajasta voidaan erityisestä syystä poiketa.
8 §
YlentämismenettelyTasavallan presidentti ylentää rajavartiolaitoksessa palvelevan henkilön vänrikin ja aliluutnantin sotilasarvoon samoin kuin 4 §:n 1 momentin 8–16 kohdassa ja 4 §:n 3 momentissa tarkoitettuun sotilasarvoon siten kuin siitä rajavartiolaitoksesta annetun lain 48 a §:n 1 momentissa ja 48 b §:ssä säädetään.
Tasavallan presidentti ylentää sisäasiainministerin esittelystä rajavartiolaitoksessa palvelevan henkilön vänrikin ja aliluutnantin sotilasarvoon samoin kuin sotilas- ja palvelusarvoista annetun asetuksen 2 §:n 1 momentin 8―17 kohdassa tarkoitettuun sekä vastaavan erikoisupseerin sotilasarvoon.
Muuhun kuin 1 momentissa tarkoitettuun sotilasarvoon ylentää rajavartiolaitoksessa palvelevan henkilön sen rajavartiolaitoksen hallintoyksikön päällikkö, jossa ylennettävä henkilö palvelee.
9 §
Asevelvollisten ja naisten vapaaehtoisessa asepalveluksessa olevien sotilasarvotRajavartiolaitoksessa asevelvollisuuttaan suorittavan ja naisten vapaaehtoisessa asepalveluksessa olevan sotilasarvoista ja niihin ylentämisestä on voimassa, mitä puolustusvoimissa palvelevan sotilasarvoista ja niihin ylentämisestä puolustusvoimien osalta säädetään tai sotilaskäskyllä määrätään. Sotamiehen sotilasarvona rajavartiolaitoksessa on kuitenkin rajajääkäri ja korpraalin sotilasarvona ylirajajääkäri.
Rajavartiolaitoksessa asevelvollisuuttaan suorittavan ja naisten vapaaehtoisessa asepalveluksessa olevan sotilasarvoista ja niihin ylentämisestä on voimassa, mitä puolustusvoimissa palvelevan sotilasarvoista ja niihin ylentämisestä puolustusvoimien osalta säädetään tai sotilaskäskyllä määrätään. Sotamiehen sotilasarvona rajavartiolaitoksessa on kuitenkin rajajääkäri.
9 §
Asevelvollisten ja naisten vapaaehtoisessa asepalveluksessa olevien sotilasarvotRajavartiolaitoksessa asevelvollisuuttaan suorittavan ja naisten vapaaehtoisessa asepalveluksessa olevan sotilasarvoista ja niihin ylentämisestä on voimassa, mitä puolustusvoimissa palvelevan sotilasarvoista ja niihin ylentämisestä puolustusvoimien osalta säädetään tai sotilaskäskyllä määrätään. Sotamiehen sotilasarvona rajavartiolaitoksessa on kuitenkin rajajääkäri.
10 §
Merivartijan ja rajavartijan palvelusarvotMerivartijan ja rajavartijan palvelusarvona on virkanimikkeen mukainen palvelusarvo. Rajavartijan peruskurssin raja- ja merivartiokoulun merivartiolinjalla suorittaneen rajavartijan palvelusarvona on kuitenkin merivartijan virkanimikkeen mukainen palvelusarvo.
Merivartijan ja rajavartijan palvelusarvona on virkanimikkeen mukainen palvelusarvo.
Ylimerivartijan ja ylirajavartijan palvelusarvona ovat lisäksi merivartiomestari ja rajavartiomestari sen mukaan kuin rajavartiolaitoksen päällikkö tarkemmin määrää.
10 §
Merivartijan ja rajavartijan palvelusarvotMerivartijan ja rajavartijan palvelusarvona on virkanimikkeen mukainen palvelusarvo.
2 luku
Virkapuku, tunnukset ja ansiomerkit
11 §
VirkapukuSisäasiainministeri päättää rajavartiolaitoksen päällikön esittelystä rajavartiolaitoksen virkapukuna käytettävän sotilaspuvun ja rajavartiopuvun kokoonpanosta, kuosista ja väristä sekä antaa määräykset niistä asukokonaisuuksista ja asusteista, joiden hankkimisessa noudatetaan valtion virkapukuavustuksista annettuja säännöksiä.
Sotilasvirassa palveleva virkamies on velvollinen palveluksessa käyttämään rajavartiolaitoksen sotilaspukua, jollei virkatehtävän laadun tai muun syyn vuoksi toisin määrätä.
Rajavartiolaitoksen päällikkö antaa tarkempia määräyksiä virkapukuna käytettävän sotilaspuvun ja rajavartiopuvun hankintamenettelystä ja käytöstä sekä rajavartiolaitoksen virkamiesten suojavaatetuksen asusteista ja varusteista sekä niissä käytettävistä erikoismerkeistä ja erikoistunnuksista. Rajavartiolaitoksen päällikkö voi oikeuttaa tai velvoittaa siviilivirassa palvelevan virkamiehen käyttämään rajavartiolaitoksen sotilaspukua tai rajavartiopukua.
12 §
Rajavartiolaitoksen tunnuksetRajavartiolaitoksen tunnuskuvana on karhunpää, saatteena sitä vasten painautuneina kuusen havu ja miekka.
Rajavartiolaitoksen päällikkö vahvistaa rajavartiolaitoksen aluksissa ja moottoriajoneuvoissa päällikkyysmerkkeinä käytettävät pienoisliput ja viirit.
Rajavartiolaitoksen tunnuskuvan ja päällikkyysmerkkien käyttäminen ilman rajavartiolaitoksen esikunnan lupaa muihin kuin rajavartiolaitoksen viranomaistarpeisiin on kielletty.
13 §
Asevelvollisten ja naisten vapaaehtoisessa asepalveluksessa olevien sotilaspukuRajavartiolaitoksessa asevelvollisuuttaan suorittavan ja naisten vapaaehtoisessa asepalveluksessa olevan sotilaspukuna on puolustusvoimien sotilaspuku, jossa voi olla rajavartiolaitoksen päällikön vahvistamat erikoismerkit ja tunnukset.
14 §
Ansioristi ja ansiomitaliRajavartiolaitoksen henkilöstöön kuuluvalle voidaan tunnustukseksi antaa rajavartiolaitoksen ansioristi tai ansiomitali. Ansioristi tai ansiomitali voidaan antaa myös muulle henkilölle rajavartiolaitoksen hyväksi tehdystä ansiokkaasta työstä.
Rajavartiolaitoksen tehtävässä surmansa saaneen lähiomaiselle voidaan luovuttaa ansioristi tai ansiomitali muistona säilytettäväksi.
Tunnustuksena erityisistä ansioista ansioristi voidaan antaa erikoistunnuksella varustettuna.
Tunnustuksena erityisistä ansioista ansioristi tai ansiomitali voidaan antaa erikoistunnuksella varustettuna.
Ansioristin ja ansiomitalin ohella annetaan omistuskirja.
15 §
Ansioristin ja ansiomitalin antaminenRajavartiolaitoksen ansioristin ja ansiomitalin antaa sisäasiainministeri rajavartiolaitoksen päällikön esityksestä.
16 §
Ansioristin ja ansiomitalin muotoRajavartiolaitoksen ansioristi valmistetaan vihreästä emalista ja kullatusta metallista. Risti on läpimitaltaan 40 millimetriä. Etupuolella on ristikuvion keskellä rajavartiolaitoksen tunnuskuva. Ansioristiin kuuluu 32 millimetrin levyinen nauha, jossa on oranssin värisellä pohjalla kaksi tummanvihreätä raitaa kapeiden valkoisten juovien välissä.
Rajavartiolaitoksen ansioristi valmistetaan vihreästä emalista ja kullatusta metallista. Risti on läpimitaltaan 40 millimetriä. Etupuolella on ristikuvion keskellä rajavartiolaitoksen tunnuskuva. Ansioristiin kuuluu 32 millimetrin levyinen nauha, jossa vihreällä pohjalla on kaksi oranssin väristä raitaa.
Ansiomitali valmistetaan hopeoidusta metallista. Etupuolella on kohokuvana rajavartiolaitoksen ansioristin kuva ja takasivulla kohokirjoitus "Rajavartiolaitos". Pyöreän ansiomitalin halkaisija on 30 millimetriä. Ansiomitaliin kuuluu samanlainen nauha kuin 1 momentissa tarkoitettuun ansioristiin.
Erityistunnustuksena annetun ansioristin nauhassa on 12 millimetrin korkuinen kullatusta metallista valmistettu rajavartiolaitoksen tunnuskuva. Ansioristin sijasta kannettavassa nauhalaatassa rajavartiolaitoksen tunnuskuvan korkeus on 9 millimetriä.
Erityistunnutuksena annetun ansioristin ja ansiomitalin nauhassa on 12 millimetrin korkuinen kullatusta metallista valmistettu rajavartiolaitoksen tunnuskuva. Ansioristin ja ansiomitalin sijasta kannettavassa nauhalaatassa rajavartiolaitoksen tunnuskuvan korkeus on 9 millimetriä.
17 §
Ansioristin ja ansiomitalin kantaminenRajavartiolaitoksen ansioristiä ja ansiomitalia kannetaan nauhassa kunniamerkin tapaan.
Virkapuvussa ja sotilaspuvussa saa ansioristin ja ansiomitalin nauhaa kantaa myös nauhalaatassa.
3 luku
Erinäiset säännökset
18 §
Tarkemmat määräyksetRajavartiolaitoksen päällikkö antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä rajavartiolaitoksen sotilaskäskyasioiden käsittelystä ja ratkaisemisesta, sotilas- ja rajavartiopuvuista, rajavartiolaitoksen tunnuskuvasta sekä ansioristin ja ansiomitalin antamisen perusteista. Määräykset julkaistaan rajavartiolaitoksen määräyskokoelmassa.
Rajavartiolaitoksen pällikkö antaa tarkempia määräyksiä rajavartiolaitoksen sotilaskäskyasioiden käsittelystä ja ratkaisemisesta, sotilas- ja rajavartiopuvuista sekä rajavartiolaitoksen tunnuskuvan, ansioristin ja ansiomitalin muodosta, väristä ja käyttämisestä. Määräykset julkaistaan rajavartiolaitoksen määräyskokoelmassa.
18 §
Tarkemmat määräyksetRajavartiolaitoksen pällikkö antaa tarkempia määräyksiä rajavartiolaitoksen sotilaskäskyasioiden käsittelystä ja ratkaisemisesta, sotilas- ja rajavartiopuvuista sekä rajavartiolaitoksen tunnuskuvan, ansioristin ja ansiomitalin muodosta, väristä ja käyttämisestä. Määräykset julkaistaan rajavartiolaitoksen määräyskokoelmassa.
19 §
VoimaantuloTämä asetus tulee voimaan 8 päivänä maaliskuuta 2000.
Tällä asetuksella kumotaan rajavartiolaitoksen ansiorististä ja ansiomitalista 31 päivänä lokakuuta 1968 annettu asetus (610/1968) sekä rajavartiolaitoksesta 12 päivänä maaliskuuta 1999 annetun asetuksen(321/1999) 35–43 §.