Finlex →381/2000 — Tasavallan presidentin asetus arvonimistä

Tätä asetusta sovelletaan niihin arvonimiasioihin, jotka valtioneuvoston ohjesäännön (1522/1995) mukaan kuuluvat valtioneuvoston kanslian toimialaan.

Tätä asetusta sovelletaan liitteessä lueteltujen arvonimien myöntämisessä noudatettavaan menettelyyn.

Valtioneuvoston kansliasta esiteltävät arvonimet on lueteltu liitteessä 1.

Arvonimen saajan tulee olla hyvämaineinen ja nuhteeton. Tämän selvittämiseksi pyydetään rikosrekisterilain (770/1993) 4 a §:n 2 kohdassa tarkoitetut henkilöä koskevat tiedot.

Henkilö ei voi itse esittää itselleen arvonimeä.

Arkkiatrin arvonimi voi olla samanaikaisesti vain yhdellä henkilöllä. Pitäjänneuvoksen arvonimi voi olla kunnassa samanaikaisesti vain yhdellä henkilöllä.

Arvonimen saajan tulee olla hyvämaineinen ja nuhteeton. Tämän selvittämiseksi pyydetään rikosrekisterilain (770/1993) 4 a §:n 2 kohdassa tarkoitetut henkilöä koskevat tiedot.

Henkilö ei voi itse esittää itselleen arvonimeä.

Arkkiatrin arvonimi voi olla samanaikaisesti vain yhdellä henkilöllä. Ylisosiaalineuvoksen arvonimi voi olla samanaikaisesti vain yhdellä henkilöllä. Pitäjäneuvoksen arvonimi voi olla kunnassa samanaikaisesti vain yhdellä henkilöllä.

Arvonimen saajan tulee olla erityisen ansioitunut, hyvämaineinen ja nuhteeton ja soveltua esitetyn arvonimen saajaksi. Näitä arvonimen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ar-vioidaan kokonaisuutena ottaen huomioon arvonimihakemuksessa esitetyt seikat, saadut selvitykset sekä muut tiedossa olevat seikat.

Henkilö ei voi esittää itselleen arvonimeä.

Arkkiatrin arvonimi voi olla vain yhdellä elossa olevalla henkilöllä. Ylisosiaalineuvoksen arvonimi voi olla vain yhdellä elossa olevalla henkilöllä.

Arvonimeä koskeva hakemus on osoitettava tasavallan presidentille. Esityksen voivat tehdä yksityiset henkilöt tai yhteisöt.

Esitys on tehtävä kirjallisesti. Siihen on liitettävä:

Valtioneuvoston kanslia pyytää arvonimiesityksestä lausunnon asianomaiselta lääninhallitukselta ja poliisiviranomaiselta, verohallitukselta sekä muilta tarpeelliseksi katsomiltaan viranomaisilta.

Arvonimiasioiden käsittelyä varten valtioneuvoston kansliassa on arvonimilautakunta, joka tekee ratkaisuehdotuksen arvonimiasiassa tasavallan presidentille.

Arvonimestä annetaan toimituskirjana tasavallan presidentin avoin kirje, josta peritään veroa siten kuin arvonimistä suoritettavasta verosta annetussa laissa (1388/2001) säädetään.

Arvonimilautakunnan puheenjohtajana toimii pääministeri ja lautakuntaan kuuluu seitsemän jäsentä, jotka nimitetään kuudeksi vuodeksi kerrallaan.

Arvonimilautakunnan jäseneksi ei voida nimittää henkilöä, joka toimikauden alkaessa on täyttänyt 66 vuotta. Lautakunnan jäsenten tulee edustaa yhteiskunnallisten asioiden, kulttuurin ja elinkeinoelämän erityisen hyvää asiantuntemusta.

Jos arvonimilautakunnan jäsen eroaa tai kuolee kesken toimikauden, nimitetään hänen tilalleen uusi jäsen edellisen jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Arvonimilautakunnan jäsenelle voidaan pyynnöstä myöntää ero.

Arvonimilautakunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan.

Arvonimiasioiden valmistelua varten valtioneuvoston kanslian yhteydessä on arvonimilautakunta, jonka puheenjohtajana toimii pääministeri. Lautakuntaan kuuluu puheenjohtajan lisäksi enintään yhdeksän jäsentä, jotka nimitetään kuudeksi vuodeksi kerrallaan. Arvonimilautakunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Valtioneuvoston kanslia nimeää lautakunnan sihteerit ja mahdolliset pysyvät asiantuntijat.

Arvonimilautakunnan jäsenelle voidaan pyynnöstä myöntää ero. Jos arvonimilautakunnan jäsen eroaa tai kuolee kesken toimikauden, voidaan hänen tilalleen nimittää uusi jäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Arvonimilautakunnan jäsenten tulee edustaa yhteiskunnallisten asioiden, kulttuurin ja elinkeinoelämän erityisen hyvää asiantuntemusta.

Arvonimilautakunta arvioi arvonimiesitykset ja puoltaa esityksiä tasavallan presidentin hyväksyttäviksi, jos arvonimen myöntämisen yleisten edellytysten arvioidaan täyttyvän.

Tämän asetuksen 2 §:n estämättä voi 4 §:ssä tarkoitettu esitys koskea myös uutta arvonimeä. Tällöin 4 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetun maksusitoumuksen tulee kattaa arvonimestä perittäväksi tuleva leimavero.

Tämän asetuksen 2 §:n estämättä voi 4 §:ssä tarkoitettu esitys koskea myös uutta arvonimeä. Tällöin 4 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetun maksusitoumuksen tulee kattaa arvonimestä perittäväksi tuleva vero.

Arvonimen haltija voi menettää arvonimen, jos hänet tuomitaan yli yhden vuoden vankeusrangaistukseen.

Tasavallan presidentti voi poiketa siitä, mitä 4 §:ssä ja 5 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään, lukuun ottamatta mitä 4 §:n 2 momentin 2 kohdassa leimaveron suorittamista koskevasta sitoumuksesta säädetään.

Tasavallan presidentti voi poiketa siitä, mitä 4 §:ssä ja 5 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään, lukuun ottamatta mitä 4 §:n 2 momentin 2 kohdassa säädetään veron suorittamista koskevasta sitoumuksesta.

Tasavallan presidentti voi ratkaisua tehdessään poiketa arvonimilautakunnan puoltamista arvonimen saajista tai myöntää arvonimen noudattamatta tämän asetuksen menettelyä koskevia säännöksiä. Presidentti ei voi kuitenkaan poiketa 4 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetusta veron suorittamista koskevasta sitoumuksesta.

Edellä 6 §:n 1 momentissa säädetystä poiketen ensimmäisellä kerralla nimitetyistä arvonimilautakunnan jäsenistä kolme tulee erovuoroon kolmen vuoden kuluttua nimityksestä ja heidän tilalleen nimitetään jäsenet täydeksi kuuden vuoden toimikaudeksi.

Tämän asetuksen voimaan tullessa vireillä olevien arvonimihakemusten osalta voidaan poiketa siitä, mitä 4 §:ssä ja 5 §:n 1 momentissa säädetään.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2000.