Finlex →1559/2001 — Laki maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista

Tämän lain nojalla voidaan valtion talousarviossa osoitetun määrärahan rajoissa myöntää maa- ja puutarhataloudelle Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen, Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87―89 artiklan tai muun Euroopan yhteisön lainsäädännön mukaista kansallista tukea.

Tätä lakia ei sovelleta maa- ja puutarhataloudelle myönnettäviin Euroopan yhteisön kokonaan rahoittamiin tukiin ja palkkioihin, maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999), porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain (45/2000) tai kolttalain (253/1995) perusteella maksettaviin tukiin.

Tämän lain nojalla voidaan valtion talousarviossa osoitetun määrärahan rajoissa myöntää maa- ja puutarhataloudelle Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107–109 artiklan tai muun Euroopan unionin lainsäädännön mukaista kansallista tukea.

Tätä lakia ei sovelleta maa- ja puutarhataloudelle myönnettävään Euroopan unionin kokonaan rahoittamaan suoraan tukeen, maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999), maatalouden rakennetuista annetun lain (1476/2007), porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain (45/2000), kolttalain (253/1995), maaseudun kehittämisen tukemisesta annetun lain (28/2014) tai eräistä ohjelmaperusteisista viljelijäkorvauksista annetun lain (1360/2014) perusteella maksettaviin tukiin.

Tässä laissa tarkoitetaan:

Maatilalla tarkoitetaan tässä laissa viljelijän johtamaa yhden tai useamman kiinteistön tai kiinteistön osan tai tuotantorakennuksen ja sen maapohjan muodostamaa, maatalouden harjoittamiseen käytettävää toiminnallisesti ja taloudellisesti itsenäistä tuotantoyksikköä, jota hallitaan yhtenä kokonaisuutena omistuksen tai vuokrauksen perusteella. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin toiminnallisesti ja taloudellisesti itsenäiseksi katsottavan maatilan tunnusmerkeistä.

Tukea voidaan myöntää Suomessa harjoitettavaan tuotantoon tai toimintaan viljelijälle tai muulle tuen hakijalle, jäljempänä hakija, joka on luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö taikka luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden yhteenliittymä.

Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että:

Sen estämättä, mitä 2 momentin 1 kohdassa säädetään, tukea voidaan myöntää alle 18-vuotiaalle hakijalle, jos hän on solminut avioliiton tai jos hän harjoittaa maa- tai puutarhataloutta yhteisomistajana tai yhdessä vanhempiensa tai toisen heistä kanssa taikka, jos tuen myöntämiseen on muita näihin rinnastettavia erityisiä syitä.

Edellä 2 momentin 2 kohdassa säädetyt edellytykset eivät koske julkisoikeudellista yhteisöä, koulutilaa, vankilatilaa eivätkä hakijaa, jonka tukikelpoinen toiminta on muuta kuin maataloutta.

Nuorille viljelijöille tarkoitettuja tukia voidaan myöntää luonnollisille henkilöille tai näiden muodostamille ryhmille. Jos hakijana on yhteisö, määräysvalta yhteisössä tulee olla yhdellä tai useammalla nuorella viljelijällä. Muille ryhmille tukea voidaan myöntää vain, jos kaikki viljelijät, jäsenet tai osakkaat ovat nuoria viljelijöitä.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin tässä pykälässä hakijalle säädetyistä edellytyksistä.

Tukien käyttöönotto edellyttää Euroopan yhteisön hyväksyntää. Tukien määrää tai niiden myöntämisen edellytyksiä muutetaan Euroopan yhteisön tekemän päätöksen perusteella.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään Euroopan yhteisön asettamien tukiehtojen toimeenpanosta.

Tukien käyttöönotto edellyttää Euroopan unionin hyväksyntää. Tukien määrää tai niiden myöntämisen edellytyksiä muutetaan Euroopan unionin tekemän päätöksen perusteella.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään Euroopan unionin asettamien tukiehtojen toimeenpanosta.

Sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, tuen myöntämisessä, maksamisessa, takaisinperinnässä, oikaisussa, valvonnassa ja muutoksenhaussa noudatetaan maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä annettua lakia (1336/1992).

Sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, tuen myöntämisessä, maksamisessa, takaisinperinnässä, oikaisussa, valvonnassa ja muutoksenhaussa noudatetaan maatalouden tukien toimeenpanosta annettua lakia (192/2013).

Sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, tuen myöntämisessä, maksamisessa, takaisinperinnässä, oikaisussa, valvonnassa ja muutoksenhaussa noudatetaan tiettyjen Euroopan unionin ja kansallisten maatalouden tukien toimeenpanosta annettua lakia (1334/2022), jäljempänä toimeenpanolaki.

Tämän lain nojalla voidaan maa- ja puutarhataloudelle myöntää kansallisena tukena:

Tämän lain nojalla voidaan maa- ja puutarhataloudelle myöntää kansallisena tukena:

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tukien määristä, yksikkötukien tasoista sekä tukialueista.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään myös sopimukseen tai sitoumukseen perustuvien tukien ehdoista.

Eri tukimuodoissa tarkoitetuksi saaristoksi voidaan katsoa sellainen kunta tai kunnan osa-alue, jolta ei ole kiinteää kulkuyhteyttä yleiselle tielle, sekä alueet, joilta kiinteä yhteys kuntakeskukseen on kohtuuttoman pitkä. Valtioneuvoston asetuksella säädetään saaristoksi luettavista osa-alueista.

Tukea ei makseta, jos myönnetty määrä tukivuodelta on hakijaa ja tukimuotoa tai tukityyppiä kohti pienempi kuin 100 euroa. Tuen ennakkoa ei kuitenkaan makseta, jos maksettava ennakon määrä on pienempi kuin 500 euroa.

Yksikkötuen taso ja tuen kokonaismäärä voidaan porrastaa maatilan tuotannon laajuuden ja tuotantotavan perusteella. Porrastuksesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Kansallisia tukia koskevien esitysten tekemisestä Euroopan unionille neuvotellaan ja sovitaan valtion ja maataloustuottajien keskusjärjestöjen välisissä neuvotteluissa. Neuvottelut aloitetaan viipymättä jommankumman osapuolen pyynnöstä. Valtioneuvosto määrää valtion edustajat neuvotteluihin.

Valtioneuvosto päättää esityksen tekemisestä Euroopan unionille. Valtioneuvosto päättää asiasta myös siinä tapauksessa, että 1 momentissa tarkoitettua sopimusta ei saada aikaan valtioneuvoston erikseen asettamassa määräajassa.

Neuvotteluissa voidaan käsitellä myös muita maa- ja puutarhatalouden tukijärjestelmiin ja viljelijöiden tulonmuodostukseen liittyviä asioita.

Kasvintuotannon tuet määräytyvät viljeltävän kasvin viljelyalan tai tuotantomäärän perusteella. Tukimuoto ja yksikkötuen taso määräytyvät sen mukaan, millä tukialueella peruslohko tai kasvulohko sijaitsee.

Kasvintuotannon tuen myöntämisen edellytyksenä on, että:

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tukikelpoisista kasveista, tukimuodoista ja tukityypeistä, joissa on noudatettava 2 momentin 4 kohdassa tarkoitettuja ympäristöehtoja, näiden ehtojen sisällöstä sekä muista tuen ehdoista ja määräytymisperusteista.

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella säädetään viljelykseen soveltuvan pellon määritelmästä, perus- ja kasvulohkojen määrittelystä ja minimikoosta, hallinta-ajasta, paikkakunnan tuotanto-olosuhteiden mukaisesta viljelytavasta sekä kesannon ja muun viljelemättömän pellon hoitovaatimuksista.

Kotieläintalouden tuet määräytyvät harjoitettavan tuotannon eläinmäärän, eläinyksikkömäärän tai tuotantomäärän perusteella. Tukimuoto ja yksikkötuen taso määräytyvät sen mukaan, millä tukialueella talouskeskus sijaitsee.

Kotieläintalouden tukien myöntämisen edellytyksenä on, että:

Sen estämättä, mitä 2 momentin 1 kohdassa säädetään, voidaan kotieläintalouden tukia myöntää, jos kyse on usean viljelijän yhdessä harjoittamasta kotieläintaloudesta tai yhteisömuodossa harjoitettavasta kotieläintaloudesta ja jos vähintään yksi viljelijä, yhtiömies, jäsen tai osakas täyttää mainitussa kohdassa säädetyn edellytyksen.

Mitä 2 momentin 1 kohdassa säädetään, ei sovelleta maidon tuotantotukeen.

Jos eläinmäärä tuen määräytymisajankohtana on tulipalon, eläintaudin tai muun vastaavan hakijasta riippumattoman syyn takia tilapäisesti vähintään kolmasosan pienempi kuin vakiintunut eläinmäärä, tuen myöntämisperusteena voidaan käyttää tuen määräytymisajankohtana vakiintunutta eläinmäärää. Tämä edellyttää kuitenkin, että tuotanto jatkuu.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään keskimääräisen eläinmäärän laskemisesta, vakiintuneen eläinmäärän käyttämisestä tuen määräytymisen perusteena, eläinten tilallapitoajasta, eläinyksikkörajoitteista, ennakon määräytymisestä ja suuruudesta sekä muista tuen ehdoista ja määräytymisperusteista.

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella säädetään eri eläinlajien tavanomaisesta tuotantotavasta, pidettävästä kirjanpidosta, tukikelpoisten eläinten määritelmistä sekä muista vastaavanlaisista seikoista.

Tuotannosta irrotetun sika- ja siipikarjatalouden tuen viitemäärä, jäljempänä sika- ja siipikarjatalouden viitemäärä, muodostetaan siitä maatilakohtaisesta sika- ja siipikarjatalouden eläinyksikkömäärästä, jonka perusteella hakijalle on maksettu sika- ja siipikarjatalouden kansallista eläinyksikkömäärän perusteella määräytyvää tukea tukivuodelta 2007. Jos hakijan hallintaan on siirtynyt sukupolvenvaihdoksen tai koko tilan hallintaoikeuden siirron yhteydessä sellainen maatila, jolle on maksettu sika- ja siipikarjatalouden kansallista eläinyksikkömäärän perusteella määräytyvää tukea tukivuodelta 2007, tämä eläinyksikkömäärä voidaan ottaa huomioon sika- ja siipikarjatalouden viitemäärää muodostettaessa. Sika- ja siipikarjatalouden viitemäärää muodostettaessa otetaan lisäksi huomioon eläinryhmäkohtaiset muuntokertoimet.

Edellä 1 momentista poiketen viitemäärä voidaan muodostaa hakijan vaatimuksesta:

Edellä 1 momentissa tai 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettua viitemäärää muodostettaessa ei oteta huomioon 17 §:n 3 momentin nojalla eläinten lukumäärään tukivuonna 2007 kohdistuneita myöhästymisseuraamuksia, jos hakija niin vaatii.

Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen on pyydettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto ennen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetun viitemäärän muodostamista. Lausuntopyyntö on käsiteltävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa kiireellisenä.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään sika- ja siipikarjatalouden tuen viitemäärän laskennassa käytettävistä muuntokertoimista, tarkemmin muista viitemäärän muodostamisen ehdoista ja määräytymisperusteista sekä viitemäärän vahvistamisesta.

Edellä 10 c §:ssä tarkoitettua viitemäärää voidaan hakijan vaatimuksesta korottaa laskennallisella eläinyksikkömäärällä, jos:

Edellä 1 momentin 1 kohdassa säädetystä poiketen sillä alueella, jossa sovelletaan 6 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua pohjoisen tuen tukijärjestelmää, hakijan on tullut aloittaa tuotantorakennuksen laajennus- tai uudisrakentamisinvestointi ennen 19 päivää kesäkuuta 2008 ja tuotantorakennuksen tulee olla hyväksytty käyttöön viimeistään 31 päivänä lokakuuta 2009 maankäyttö- ja rakennuslain 153 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Tuotantorakennuksen laajennus- tai uudisrakennusinvestointi katsotaan aloitetuksi, kun hakija on saattanut vireille maankäyttö- ja rakennuslain 125 §:ssä tarkoitettua rakennuslupaa tai ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 §:ssä tarkoitettua ympäristölupaa taikka vastaavia Ahvenanmaan maakunnan lupia koskevat hakemukset viimeistään 1 päivänä elokuuta 2007 eikä rakennustyötä ole aloitettu ennen 1 päivää tammikuuta 2005. Rakennustyön aloittamiseksi katsotaan se, että tuotantorakennuksen perustuksen kaivaminen tai muut perustamistyöt on aloitettu.

Viitemäärän korotuksen suuruutta laskettaessa käytetään sitä laskennallista eläinyksikkömäärää, joka tuotantorakennuksessa voidaan keskimäärin tuottaa tai kasvattaa. Viitemäärän korotuksen perusteena olevasta laskennallisesta eläinyksikkömäärästä vähennetään kuitenkin se eläinyksikkömäärä, joka otetaan viitemäärää muodostettaessa huomioon 10 c §:n nojalla. Viitemäärää voidaan korottaa maatilaa kohti yhteensä enintään siihen eläinyksikkömäärään saakka, joka on ollut maatilakohtaisesti tukeen oikeuttavien eläinyksikköjen enimmäismäärä tukivuonna 2007 kullakin tukialueella. Viitemäärää voidaan korottaa vain edellä mainittujen enimmäismäärien rajoissa.

Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen on pyydettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto ennen viitemäärän korottamista. Lausuntopyyntö on käsiteltävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa kiireellisenä.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin sika- ja siipikarjatalouden viitemäärän muodostamisesta ja vahvistamisesta investointi- ja vuokraustilanteissa sekä viitemäärän määräytymisen perusteena käytettävistä laskennallisista eläinmääristä erityyppisissä tuotantorakennuksissa ja eri tuotantomuodoissa.

Tuotannosta irrotettu sika- ja siipikarjatalouden tuki myönnetään vahvistetun sika- ja siipikarjatalouden viitemäärän perusteella. Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että hakijan maatilan eläinyksikkötiheys on tukivuonna vähintään 0,35 eläinyksikköä tukikelpoista peltohehtaaria kohti ja että hakijalla on hallinnassaan vähintään viisi kyseisen tukivuoden tukihakemuksessa ilmoitettua tukikelpoista peltohehtaaria. Jos tilalla ei ole lainkaan tällaista alaa, tilan pinta-alana käytetään viljelyyn soveltuvaa peltoalaa. Jos hakijalle on myönnetty 27 §:n 2 momentissa tarkoitettu poikkeus vuodelta 2007 tai kyseessä on 10 §:n 3 momentissa tarkoitettu tilanne vuonna 2007, käytetään tuen myöntämisen edellytyksiä arvioitaessa laskennallisena tukikelpoisten peltohehtaarien alana viittä hehtaaria. Eläintiheyttä laskettaessa voidaan ottaa huomioon yhteisömuotoisessa yrityksessä määräysvaltaa käyttävän hakijan hallinnassa oleva tukikelpoisten peltohehtaarien ala tai hallinnassa olevat tukikelpoiset eläimet. Tukikelpoisella peltohehtaarilla tarkoitetaan hakijan hallinnassa olevaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 31 artiklassa tarkoitettuun tukeen kelpoista alaa tai Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 soveltamissäännöistä yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän, maaseudun kehittämistoimenpiteiden ja täydentävien ehtojen osalta annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 809/2014 17 artiklan 1–4 kohdassa tarkoitettua alaa. Valtioneuvoston asetuksella säädetään, minkä päivän tilanteen mukaan edellä tarkoitettu ala määräytyy.

Jos hakijalle on myönnetty 27 §:n 2 momentissa tarkoitettu poikkeus vuodelta 2007 tai kyseessä on 10 §:n 3 momentissa tarkoitettu tilanne vuonna 2007, käytetään tuen myöntämisen edellytyksiä arvioitaessa laskennallisena peltopinta-alana kolmea hehtaaria.

Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä tuotannosta irrotetun sika- ja siipikarjatalouden tuen määräytymisen ja myöntämisen perusteista, eläinyksikköjen määräytymisen perusteista eläintiheyttä laskettaessa eri eläinlajeille ja pitotavoille, tuen määrästä, ennakon määräytymisestä ja suuruudesta, kotieläintilaksi katsottavalle tilalle asetettavista vaatimuksista, sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetun tuen käyttöönottoajankohdasta sekä tukialueista, joilla tuotannosta irrotettua tukea maksetaan.

Sika- ja siipikarjatalouden tuen viitemäärä voidaan siirtää uudelle tuen hakijalle ainoastaan sukupolvenvaihdostilanteessa tai koko tilan hallinnan siirron yhteydessä. Näissä tapauksissa kaksi erillistä viitemäärää voidaan myös yhdistää. Sukupolvenvaihdoksen yhteydessä viitemäärä voidaan jakaa luovutuksen saajien kesken, jos kukin luovutuksen saaja erikseen täyttää sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetun tuen myöntämisen edellytykset.

Koko tilan hallintaoikeuden siirron yhteydessä tilan omistajalla on kuitenkin oikeus jättää hallinnan siirron ulkopuolelle talouskeskusalue, jolla asuinrakennukset sijaitsevat, sekä omassa taloudessaan tarvittavien puutarhatuotteiden viljelemistä tai asuinrakennuksen rakentamista varten peltoalue, joka saa olla enintään kymmenen prosenttia siirron kohteena olevasta peltoalasta, ei kuitenkaan suurempi kuin hehtaari.

Jos hakija ei täytä kahtena peräkkäisenä tukivuonna tuotannosta irrotetun sika- ja siipikarjatalouden tuen myöntämisen edellytyksiä eikä kyse ole ylivoimaisesta esteestä, kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen tulee tehdä päätös tuen myöntämisen perusteena olevan viitemäärän lakkauttamisesta hakijaa kuultuaan.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin viitemäärän siirron, yhdistämisen ja jakamisen edellytyksistä.

Kasvihuonetuotannon tuki määräytyy viljelykauden pituuden, kasvihuoneiden teknisen tason, viljelykäytössä olevan pinta-alan ja viljeltävien kasvien perusteella. Tukimuoto ja yksikkötuen taso määräytyvät sen mukaan, millä tukialueella kasvihuone sijaitsee.

Kasvihuonetuotannon tuen myöntämisen edellytyksenä on, että:

Jos tuen myöntämisen edellytykset eivät täyty tulipalon, kasvitaudin tai muun vastaavan hakijasta riippumattoman syyn vuoksi, tuen myöntävä viranomainen voi kuitenkin päättää, että tuki myönnetään hakemuksen mukaisena.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tukikelpoisista kasveista, yksikkötuen eriyttämisestä viljelykauden pituuden mukaan, kasvihuoneiden yhteenlasketusta vähimmäispinta-alasta sekä muista tuen ehdoista ja määräytymisperusteista.

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella säädetään kasvihuoneiden hallinta-ajasta ja hallinnan siirroista, kasvihuoneille asetettavista teknisistä ja viljelykäytössä olevaa pinta-alaa koskevista vaatimuksista, kasvihuoneiden pinta-alan laskemisesta ja ilmoittamisesta, viljelykauden määrittelystä, paikkakunnan tavanomaisesta viljelytavasta kasvihuonetuotannossa sekä muista vastaavanlaisista seikoista.

Puutarhatuotteiden varastointituki määräytyy varastossa olevien puutarhatuotteiden ja niiden varastomäärien sekä varaston teknisen tason perusteella. Tukimuoto ja yksikkötuen taso määräytyvät sen mukaan, millä tukialueella varastoitavat tuotteet on viljelty.

Puutarhatuotteiden varastointituen myöntämisen edellytyksenä on, että:

Jos tuen myöntämisen edellytykset eivät täyty tulipalon, kasvitaudin tai muun vastaavan hakijasta riippumattoman syyn vuoksi, tuen myöntävä viranomainen voi päättää, että tuki myönnetään hakemuksen mukaisena.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tukikelpoisista kasveista, varastomäärien laskemisesta ja ilmoittamisesta, yksikkötuen eriyttämisestä varaston teknisen tason ja sen mukaan, onko kyseessä tuoretuotanto vai teollisuuden sopimustuotanto, sekä muista tuen ehdoista ja määräytymisperusteista.

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella säädetään varaston hallinta-ajasta, varastokirjanpidosta, varaston teknisistä vaatimuksista sekä muista vastaavanlaisista seikoista.

Metsämarjojen ja -sienten varastointituki määräytyy varastoissa olevien metsämarja- ja sienilajien sekä niiden varastomäärien perusteella.

Metsämarjojen ja -sienten varastointituen myöntämisen edellytyksenä on, että:

Metsämarjojen ja -sienten varastointitukeen ei sovelleta, mitä 3 §:n 2 ja 3 momentissa säädetään.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tukikelpoisista metsämarja- ja metsäsienilajeista, tukikelpoisista varastointitavoista sekä muista tuen ehdoista ja määräytymisperusteista.

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella säädetään metsämarjojen ja -sienten alkuperää koskevista selvityksistä, varastokirjanpidosta, varastojen teknisistä ja kokoa koskevista vaatimuksista, varastoitujen metsämarjojen ja -sienten määrien muuntamisesta tuoreita tuotteita vastaaviksi määriksi sekä muista vastaavanlaisista seikoista.

Suomessa porotaloutta pohjoisella tukialueella harjoittavalle poronomistajalle voidaan myöntää tukea eläinten lukumäärän perusteella. Tuki voidaan myöntää luonnollisille henkilöille tai sellaiselle luonnollisten henkilöiden muodostamalle ruokakunnalle, joka on samassa taloudessa asuva perhekokonaisuus.

Edellä 3 §:ssä säädettyjä hakijaa koskevia tuen myöntämisen yleisiä edellytyksiä noudatetaan soveltuvin osin.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tuen määrästä sekä muista tuen ehdoista ja määräytymisperusteista.

Muussa kuin 9–14 §:ssä tarkoitetussa tuettavassa tuotannossa tai toiminnassa tukimuodot sekä tukityypit määräytyvät sen mukaan, millä tukialueella tuettava tuotanto tai toiminta sijaitsee.

Edellä 3 §:ssä säädettyjä hakijaa koskevia tuen myöntämisen yleisiä edellytyksiä noudatetaan soveltuvin osin.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tukimuodoista, tuen määrästä, tukien kestosta sekä muista tuen ehdoista ja määräytymisperusteista.

Tässä laissa tarkoitettua tukea alennetaan tai se voidaan jättää myöntämättä, jos:

Tukihakemus hylätään, jos tuen hakija tai tämän edustaja estää paikalla tehtävän tarkastuksen toteuttamisen.

Jo vahvistettua sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetun tuen tai rakennemuutoskorvauksen viitemäärää voidaan alentaa tai viitemäärän vahvistaminen voidaan peruuttaa kokonaan 1 momentin 1, 4 ja 5 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa.

Jos hakija tai hänen perheyrityksensä jäsen on tuomittu rikoslain (39/1889) 17 luvun 14, 14 a tai 15 §:n mukaisesta rikoksesta taikka hakija tai hänen perheyrityksensä jäsen on tuomittu eläinsuojelulain (247/1996) 54 §:n mukaisesta rikkomuksesta sekä samalla määrätty rikoslain 17 luvun 23 §:n mukaiseen eläintenpitokieltoon, kotieläintalouden tukea ei myönnetä eikä mahdollisesti myönnettyä tukea makseta siltä tukivuodelta, jonka aikana asianomainen viranomainen on todennut tuomioon johtaneen teon. Jos hakija tai hänen perheyrityksensä jäsen on tuomittu eläintenpitokieltoon, kotieläintalouden tukea ei makseta eläintenpitokieltoajalta eikä tekovuoden ja lainvoimaisen tuomion antamisen väliseltä ajalta. Kotieläintalouden tukien maksatus on kyseisen eläinlajin tukien osalta keskeytettävä, kun asiassa on aloitettu syyteharkinta.

Jos hakija on käyttänyt tai laittomasti pitänyt hallussaan sellaisia eläimille tarkoitettuja lääkeaineita, joiden hallussapito ja luvaton käyttö on kielletty, kotieläintalouden tukea ei kyseiseltä tukivuodelta myönnetä.

Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset tuen ja viitemäärän alentamisperusteista.

Kasvintuotannon tukia ja kasvihuonetuotannolle, puutarhatuotteiden varastoinnille ja metsämarjojen ja -sienten varastoinnille myönnettäviä tukia alennetaan hakemuksen myöhästyessä yhdellä prosentilla jokaista myöhästynyttä työpäivää kohti. Tukea ei myönnetä, jos hakemus myöhästyy yli 25 kalenteripäivää.

Jos puutarhatuotteiden varastoinnille myönnettävässä tuessa varastomääriä koskeva ilmoitus tehdään myöhästyneenä, alennetaan kyseisen ilmoituksen osalta tuen myöntämisperusteena olevaa varastomäärää yhdellä prosentilla jokaista myöhästynyttä työpäivää kohti. Jos ilmoitus myöhästyy yli 25 kalenteripäivää, katsotaan ilmoitusajankohtaa koskeva varastomäärä nollaksi.

Kotieläintalouden tukea koskevan hakemuksen myöhästyessä tuen myöntämisperusteena olevien eläinten lukumäärää alennetaan yhdellä prosentilla jokaista myöhästynyttä työpäivää kohti. Tukea ei myönnetä, jos hakemus myöhästyy yli 25 kalenteripäivää. Myöhästyneen ennakkoa koskevan hakemuksen perusteella ennakkoa ei makseta.

Jos tuotannosta irrotetun sika- ja siipikarjatalouden tukea koskeva hakemus tehdään myöhästyneenä, tukea alennetaan yhdellä prosentilla jokaista myöhästynyttä työpäivää kohti. Tukea ei myönnetä, jos hakemus myöhästyy yli 25 kalenteripäivää. Jos tuen ennakkoa koskeva hakemus tehdään myöhästyneenä, tuen ennakkoa ei makseta.

Jos tukea haetaan useammalla kuin yhdellä lomakkeella hakukertaa kohden, tukeen kohdistuvat myöhästymisseuraamukset määräytyvät sen lomakkeen mukaan, joka on eniten myöhässä.

Osallistumisilmoituksen ja viljelystarkastuspäätöksen myöhästymiseen sovelletaan samoja myöhästymisseuraamuksia kuin hakemuksen myöhästymiseen.

Jollei hakija toimita hakemuksen tai osallistumisilmoituksen liitteitä tai muita tukihakemukseen liittyviä lomakkeita tuen myöntävälle viranomaiselle tämän asettamassa määräajassa, viranomainen voi ratkaista asian ilman edellä mainittuja liitteitä ja lomakkeita.

Myöhästymisseuraamuksia ei sovelleta ylivoimaisen esteen johdosta myöhästyneeseen hakemukseen tai muuhun tuen hakemiseen liittyvään asiakirjaan.

Jos hakemuksessa ilmoitettu tukimuodon tai tukityypin pinta-ala on suurempi kuin todettu pinta-ala, myönnettävää tukea alennetaan siten, että alennus suurenee ilmoitetun ja todetun pinta-alan suhteellisen erotuksen kasvaessa. Jos ilmoitetun ja todetun pinta-alan erotus suhteessa todettuun pinta-alaan on yli 50 prosenttia, tukea ei myönnetä.

Jos valvonnassa todetaan samaan tukeen oikeuttavia, mutta oleellisesti matalamman tukitason kasveja kuin mitä hakemuksessa on ilmoitettu, tukea alennetaan määrällä, joka vastaa todetulle kasville myönnettävän tuen alentamista vähintään 10 prosentilla, mutta kuitenkin enintään 50 prosentilla.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan 1 momentista poiketen säätää tuen myöntämisestä todetun pinta-alan perusteella, jos valvontaseuraamusten yhteensovittaminen tai kohtuuttomien seuraamusten välttäminen muutoin sitä edellyttää.

Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset pinta-alaa ja todettua kasvia koskevista tuen alentamisperusteista.

Jos kasvulohkon viljelytapa ei täytä 9 §:n 2 momentin 2 kohdassa säädettyä paikkakunnan tuotanto-olosuhteet huomioon otettavan viljelytavan vaatimusta, kyseistä lohkoa ei oteta huomioon tuen myöntämisen perusteena olevaa pinta-alaa määrättäessä. Jos tukimuodon tai tukityypin viljelytapaa koskevien laiminlyöntien johdosta hylättyjen lohkojen kokonaisala ylittää 50 prosenttia todetusta pinta-alasta, tukea ei myönnetä.

Jos hakija ei noudata 9 §:n 2 momentin 4 kohdassa tarkoitettuja ympäristöehtoja, tukea alennetaan määrällä, joka on suhteessa todettujen puutteiden tai laiminlyöntien määrään ja vakavuuteen. Seuraamus voi tukimuodosta tai tukityypistä riippuen kohdistua joko yksittäisen perus- tai kasvulohkon tukeen tai hakijan kaikkiin kyseiseen tukimuotoon tai -tyyppiin kuuluvien perus- ja kasvulohkojen tukeen.

Jos säädettyjen ympäristöehtojen noudattamatta jättämisestä tukimuodon tai tukityypin kaikkiin perus- ja kasvulohkoihin kohdistuvien seuraamusten yhteenlaskettu määrä ylittää 50 prosenttiyksikköä, tukea ei myönnetä.

Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset tuen alentamisperusteista viljelytapaa koskevien ehtojen ja ympäristöehtojen noudattamatta jättämisen osalta.

Jos todetaan, että tilalla on tuen määräytymisajankohtana ilmoitettua vähemmän tukikelpoisia eläimiä, eläinmäärää alennetaan ilmoitetun ja todetun eläinmäärän erotuksen perusteella siten, että alennus suurenee ilmoitetun ja todetun eläinmäärän suhteellisen erotuksen kasvaessa. Jos ilmoitetun ja todetun eläinmäärän erotus suhteessa todettuun eläinmäärään on yli 40 prosenttia, merkitään kyseisen laskentapäivän tai muun tuen määräytymisjakson eläinmäärä nollaksi.

Jos eläinten tuotantotapa ei täytä 10 §:n 2 momentin 2 kohdassa säädettyä tavanomaisen tuotantotavan vaatimusta, tukea ei myönnetä.

Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset tuen alentamisperusteista kotieläintalouden tuissa.

Jos hakemuksessa ilmoitettu kasvihuoneiden pinta-ala on suurempi kuin todettu pinta-ala, myönnettävää tukea alennetaan siten, että alennus suurenee ilmoitetun ja todetun pinta-alan suhteellisen erotuksen kasvaessa. Tukea ei myönnetä, jos ilmoitetun ja todetun pinta-alan erotus suhteessa todettuun pinta-alaan on yli 20 prosenttia.

Jos hakemuksessa kasvihuoneiden on ilmoitettu täyttävän korkeampaa yksikkötukea koskevat tekniset vaatimukset, mutta valvonnassa niiden todetaan olevan alempaan yksikkötukeen oikeuttavia, tukea alennetaan.

Kasvihuonetuotannon tukea ei makseta tuotantoalalta, jos todetaan, että 11 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettua viljelytapaa ei ole noudatettu. Jos sanottu tuotantoala ylittää 50 prosenttia valvonnassa todetusta kasvihuoneiden yhteenlasketusta pinta-alasta, tukea ei myönnetä.

Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset tuen alentamisperusteista kasvihuonetuotannon tuessa.

Jos hakemuksessa tai erillisessä varastomääriä koskevassa ilmoituksessa varastomäärät on ilmoitettu suuremmiksi kuin todetut varastomäärät, myönnettävää tukea alennetaan siten, että alennus suurenee ilmoitettujen ja todettujen varastomäärien suhteellisen erotuksen kasvaessa. Tukea ei myönnetä, jos ilmoitetun ja todetun varastomäärän erotus suhteessa todettuun varastomäärään on yli 20 prosenttia.

Jos hakemuksessa tai erillisessä varastomääriä koskevassa ilmoituksessa varaston on ilmoitettu täyttävän korkeampaa yksikkötukea koskevat tekniset vaatimukset, mutta valvonnassa todetaan varaston olevan alempaan yksikkötukeen oikeuttava, tukea alennetaan.

Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset tuen alentamisperusteista puutarhatuotteiden varastointituessa.

Jos hakemuksessa ilmoitetut varastomäärät ovat suurempia kuin todetut varastomäärät, tukea alennetaan siten, että alennus suurenee ilmoitettujen ja todettujen varastomäärien suhteellisen erotuksen kasvaessa. Tukea ei myönnetä, jos ilmoitetun ja todetun varastomäärän erotus on yli 20 prosenttia.

Jos hakija on antanut virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja jonkin hakemuksessa ilmoitetun metsämarja- tai metsäsienilajin alkuperästä, tukea ei myönnetä kyseisen tuotteen varastoinnista.

Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset tuen alentamisperusteista metsämarjojen ja -sienten varastointituessa.

Edellä 15 §:ssä tarkoitettujen tukien osalta noudatetaan, mitä 16 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset tukimuodon tai tukityypin alentamisperusteista.

Tässä laissa tarkoitettua kasvituotannon tai kasvihuonetuotannon tukea ei saa maksaa ennen kuin kyseistä tukea koskevat tilakohtaiset tarkastukset on loppuun suoritettu. Tämän estämättä hakijalle voidaan maksaa kasvihuonetuotannon tuen ennakkoa.

Tässä laissa tarkoitettua kasvintuotannon tai kasvihuonetuotannon tukea ei saa maksaa ennen kuin kyseistä tukea koskevat tilakohtaiset tarkastukset on loppuun suoritettu. Tämän estämättä hakijalle voidaan maksaa kasvintuotannon tuen ja kasvihuonetuotannon tuen ennakkoa.

Tässä laissa tarkoitettua tukea on haettava kirjallisesti kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta, työvoima- ja elinkeinokeskukselta tai Ahvenanmaan lääninhallitukselta.

Postitse toimitettu hakemus tai muu tuen hakemiseen liittyvä asiakirja katsotaan oikeaan aikaan toimitetuksi, jos se on leimattu postissa toimivaltaiselle viranomaiselle osoitettuna viimeistään määräajan viimeisenä päivänä.

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella säädetään hakuajoista sekä viranomaisista, joille hakemus toimitetaan.

Tukihakemuksen peruuttamisesta on ilmoitettava kirjallisesti tukihakemusta käsittelevälle toimivaltaiselle viranomaiselle. Jos valvonnasta on jo ilmoitettu hakijalle ja suoritetusta valvonnasta aiheutuu valvontaseuraamuksia, tukihakemusta ei voida peruuttaa. Muussa tapauksessa takarajana peruutuksen tekemiselle on ensimmäinen kyseessä olevan hakemuksen mukainen maksatustapahtuma.

Peruutus voi koskea koko tukihakemusta tai osaa hakemuksesta. Useamman hakukerran tuessa hakija voi peruuttaa yhden tukihaun 1 momentissa säädetyin rajoituksin. Kasvintuotannon tukihakemusta ei voida peruuttaa tallennusilmoituksen lähettämisen jälkeen, jos tallennusilmoituksessa olevasta virheestä aiheutuu seuraamus. Kasvintuotannon tukea koskevan hakemuksen peruutus voidaan tehdä myös lohkokohtaisesti.

Tämän lain 9 ja 10 §:ssä tarkoitettujen tukien tukea koskevan hakemuksen muuttamiseen ja peruuttamiseen sovelletaan, mitä toimeenpanolain 14 §:ssä säädetään.

Muiden kuin 1 momentissa tarkoitettujen tukien tukea koskevaa hakemusta tai ilmoitusta voidaan oma-aloitteisesti muuttaa tai se voidaan peruuttaa kokonaan tai osittain siten kuin toimeenpanolain 13 §:n 1–3 momentissa ja 14 §:n 3 momentissa säädetään. Jos valvonnasta on jo ilmoitettu hakijalle ja suoritetusta valvonnasta aiheutuu valvontaseuraamuksia, tukea koskevaa hakemusta tai ilmoitusta ei voida muuttaa tai peruuttaa.

Ruokavirasto voi antaa tarkempia määräyksiä 2 momentissa tarkoitetuista hakemuksen tai ilmoituksen muuttamisen tai peruuttamisen määräajoista.

Maidon tuotantotuki voidaan maksaa tuottajalle meijeriin toimitetun maitomäärän perusteella ilman hakemusta maidon vastaanottavan meijerin välityksellä.

Maidon tuotantotukeen ei meijerin kautta maksettaessa sovelleta 17 ja 20 §:ssä säädettyjä tuen alentamista ja epäämistä koskevia säännöksiä.

Hakijan on säilytettävä tukien hakemiseen liittyvät sellaiset alkuperäiset asiakirjat, joita ei toimiteta tuen myöntävälle viranomaiselle tukihakemuksen liitteenä hakuvuoden ja sitä seuraavien neljän kalenterivuoden ajan.

Maaseutuvirasto voi antaa tarkempia määräyksiä 1 momentissa tarkoitetuista säilytettävistä asiakirjoista.

Maa- ja metsätalousministeriö voi erityisestä syystä myöntää hakijalle poikkeuksen 3 §:n 2 momentin 2 kohdassa säädetyistä muista kuin ikää koskevista edellytyksistä. Harkittaessa erityisten syiden olemassaoloa on otettava huomioon yritysmuodon erityispiirteet, tuotannon aiempi tukikelpoisuus sekä muut vastaavat seikat.

Maa- ja metsätalousministeriö voi erityisestä syystä myöntää hakijalle poikkeuksen 10 §:n 2 momentin 1 kohdassa säädetystä edellytyksestä. Harkittaessa erityisten syiden olemassaoloa on otettava huomioon hakijan mahdollisuus hankkia kohtuullisella etäisyydellä tarvittava määrä viljelykseen soveltuvaa peltoa, kotieläintalouden harjoittaminen tulonhankkimistarkoituksessa sekä muut vastaavat seikat.

Maa- ja metsätalousministeriö voi erityisestä syystä myöntää hakijalle poikkeuksen 11 §:n 2 momentin 4 kohdassa tarkoitetuista kasvihuoneiden rakenteita koskevista teknisistä vaatimuksista. Harkittaessa erityisten syiden olemassaoloa on otettava huomioon viljeltävät kasvit, rakennusmateriaalien sopivuus sekä muut vastaavat seikat.

Maa- ja metsätalousministeriön tämän pykälän nojalla tekemään päätökseen haetaan muutosta valittamalla maaseutuelinkeinojen valituslautakuntaan siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.

Maaseutuvirasto voi erityisestä syystä myöntää hakijalle poikkeuksen 3 §:n 2 momentin 2 kohdassa säädetyistä muista kuin ikää koskevista edellytyksistä. Harkittaessa erityisten syiden olemassaoloa on otettava huomioon yritysmuodon erityispiirteet, tuotannon aiempi tukikelpoisuus sekä muut vastaavat seikat.

Maaseutuvirasto voi erityisestä syystä myöntää hakijalle poikkeuksen 10 §:n 2 momentin 1 kohdassa säädetystä edellytyksestä. Harkittaessa erityisten syiden olemassaoloa on otettava huomioon hakijan mahdollisuus hankkia kohtuullisella etäisyydellä tarvittava määrä viljelykseen soveltuvaa peltoa, kotieläintalouden harjoittaminen tulonhankkimistarkoituksessa sekä muut vastaavat seikat.

3 momentti on kumottu L:lla 25.4.2008/283.

Tässä pykälässä tarkoitettua poikkeusta tulee hakea vuosittain Maaseutuviraston määräämänä ajankohtana.

Tässä laissa tarkoitettu tuki voidaan myöntää tilan uudelle haltijalle, jos tilan maatalousmaan hallintaoikeus on sukupolvenvaihdoksessa tai muutoin siirtynyt viimeistään erikseen säädettynä päivänä.

Hakemuksen jättämisen jälkeen hakijan kuolemantapauksen vuoksi tapahtuneissa hallintaoikeuden siirroissa uuden haltijan katsotaan täyttävän 3 §:ssä säädetyt hakijaa koskevat edellytykset, jos aiempi haltija on täyttänyt ehdot tukihakemusta toimitettaessa.

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella säädetään koko tilan ja yksittäisten peltolohkojen hallinnan siirtojen tarkemmista edellytyksistä ja ajankohdista, menettelyistä koko tilan hallinnansiirroissa, peruslohkojen hallinnansiirroista sekä muista vastaavanlaisista seikoista.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.

Tällä lailla kumotaan maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista 30 päivänä marraskuuta 1994 annettu laki (1059/1994) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Ennen tämän lain voimaantuloa vireille tulleet asiat ratkaistaan hakemuksen jättämishetkellä voimassa olleen lain mukaisesti.