Finlex →666/2001 — Valtioneuvoston asetus vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta

Vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) 1 §:ssä tarkoitetun vuokra-asunnon tai asumisoikeustalon rakentamista, hankkimista tai perusparannusta varten myönnetyn korkotukilainan lainaehdoista ja lainan hyväksymisestä korkotukilainaksi noudatetaan, mitä tässä asetuksessa säädetään.

Kunta päättää korkotukilainojen vuosittaisista hakuajoista Valtion asuntorahaston antamien ohjeiden mukaisesti. Hakemus on toimitettava sen kunnan asianomaiselle viranomaiselle, jossa korkotukilainoituksen kohde sijaitsee. Kunnat voivat kuitenkin keskenään sopia, että hakemus toimitetaan toisen kunnan viranomaiselle. Kunnan viranomaisen on toimitettava hakemus lausuntoineen Valtion asuntorahastolle. Lausunnosta tulee ilmetä, puoltaako kunta hakemuksen hyväksymistä.

Valtion asuntorahasto ja Valtiokonttori voivat hyväksyä lomakkeiden kaavoja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetussa laissa ja tässä asetuksessa tarkoitettujen hakemusten tai ilmoitusten tekoa varten. Samalla voidaan määrätä hakemuksen tai ilmoituksen tekemisen yhteydessä annettavista selvityksistä.

Kunta päättää korkotukilainojen vuosittaisista hakuajoista Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen antamien ohjeiden mukaisesti. Hakemus on toimitettava sen kunnan asianomaiselle viranomaiselle, jossa korkotukilainoituksen kohde sijaitsee. Kunnat voivat kuitenkin keskenään sopia, että hakemus toimitetaan toisen kunnan viranomaiselle. Kunnan viranomaisen on toimitettava hakemus lausuntoineen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselle. Lausunnosta tulee ilmetä, puoltaako kunta hakemuksen hyväksymistä.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ja Valtiokonttori voivat hyväksyä lomakkeiden kaavoja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetussa laissa ja tässä asetuksessa tarkoitettujen hakemusten tai ilmoitusten tekoa varten. Samalla voidaan määrätä hakemuksen tai ilmoituksen tekemisen yhteydessä annettavista selvityksistä.

Vuokra-asunnon ja asumisoikeustalon rakentamista tai perusparantamista varten myönnetyn lainan korkotukilainaksi hyväksymisen edellytyksenä on, että Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus on hyväksynyt kohteen rakennussuunnitelmat ja -kustannukset tai perusparannussuunnitelmat ja -kustannukset. Rahoitus- ja kehittämiskeskus voi antaa luvan töiden aloittamiseen ennen suunnitelmien ja kustannusten hyväksymistä. Jos työt on aloitettu ilman lupaa, voidaan laina hyväksyä korkotukilainaksi vain erityisestä syystä.

Vuokra-asunnon tai asumisoikeustalon hankkimista varten myönnetyn lainan hyväksymistä korkotukilainaksi on haettava kuuden kuukauden tai erityisestä syystä vuoden kuluessa siitä, kun hankintaa koskeva luovutussopimus on tehty. Jos hakijana on kunta tai kuntayhtymä, alkaa hakuaika siitä, kun luovutussopimus on tehty ja viranomaisen päätös asunnon tai talon hankkimisesta on tullut lainvoimaiseksi.

Vuokratalon ja vuokra-asunnon hankintakorkotukilainan sekä vuokra-asumisen perusparannuskorkotukilainan lainoitusosuus on poiketen siitä, mitä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 10 §:n 1 momentissa säädetään, enintään 80 prosenttia hyväksytyistä hankinta- tai perusparannuskustannuksista.

Vuokra-asuntojen korkotukilainan lainoitusosuuksia alennetaan vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) 10 §:n mukaisista määristä siten, että ne ovat:

Asumisoikeustalon korkotukilainan lainoitusosuutta alennetaan vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 21 §:n mukaisesta määrästä siten, että hyväksyttäessä asumisoikeustalon rakentamis- tai hankintakorkotukilainaa se on enintään 85 prosenttia hyväksytyistä rakennus- tai hankintakustannuksista.

Perusparannuslaina voidaan hyväksyä korkotukilainaksi, jos rakennuksen valmistumisesta tai laajasta perusparannuksesta on kulunut 15 vuotta. Asuinneliömetriä kohden laskettu enimmäislaina on tällöin 151 euroa. Jos rakennuksen valmistumisesta tai laajasta perusparannuksesta on kulunut 20 vuotta, enimmäislainan määrä asuinneliömetriä kohden on 227 euroa. Jos rakennuksen valmistumisesta tai laajasta perusparannuksesta on kulunut 35 vuotta tai enemmän, enimmäislainan määrä asuinneliömetriä kohden on 454 euroa. Vuosien 16―19 enimmäislainan määrä lasketaan lisäämällä 151 euroon 15 euroa kutakin lisävuotta kohden ja vuosien 21―34 enimmäislainan määrä saadaan lisäämällä 227 euroon 15 euroa kutakin lisävuotta kohden.

Jos rakennuksen valmistumisesta tai laajasta perusparannuksesta on kulunut vähemmän kuin 20 vuotta, voidaan perusparannuslaina hyväksyä korkotukilainaksi vain, jos korjaus on tarpeen terveyshaitan poistamiseksi tai jos se on välttämätön vaurioiden laajentumisen estämiseksi.

Perusparannuslaina voidaan hyväksyä korkotukilainaksi, jos rakennuksen valmistumisesta tai laajasta perusparannuksesta on kulunut 15 vuotta. Jos rakennuksen valmistumisesta tai laajasta perusparannuksesta on kulunut vähemmän kuin 20 vuotta, voidaan perusparannuslaina hyväksyä korkotukilainaksi kuitenkin vain, jos:

Sen estämättä, mitä 5 §:ssä on säädetty, perusparannuslainaksi voidaan erityisestä syystä hyväksyä enimmäislainan määrää suurempi, hyväksyttävistä kustannuksista laskettu laina 4 §:n mukaisen enimmäislainoitusosuuden rajoissa, jos

Enimmäislainan määrää suurempi laina voidaan 1 momentin 2 ja 3 kohdan perusteella hyväksyä korkotukilainaksi vain, jos kohteen korjaaminen on alueen asuntokanta, asukasrakenne ja asuntomarkkinatilanne huomioon ottaen sosiaalisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukaisempaa kuin kohteen käyttötarkoituksen muuttaminen.

Korkotukilainan lyhennyksen eräpäiviä saa olla enintään kaksi kertaa vuodessa. Lainan korko suoritetaan näinä eräpäivinä.

Korkotukilainan enimmäislaina-aika on 45 vuotta.

Lainansaajan maksettavaksi jäävä perusomavastuu korkotukilainan korosta on 3,50 prosenttia. Jos korkotukilainasta perittävä vuotuinen korko ylittää perusomavastuun määrän, maksetaan ylimenevästä osasta korkotukena ensimmäisenä lainavuonna 95 prosenttia. Perusomavastuun ylittävästä koron osuudesta korkotukena maksettava prosenttimäärä pienenee tämän jälkeen ensimmäisten 10 lainavuoden aikana vuosittain rakennus- ja hankintalainojen osalta 4 prosenttiyksiköllä vuosittain ja perusparannuslainojen osalta 6 prosenttiyksiköllä vuosittain. Tämän jälkeen se pienenee kaikkien korkotukilainojen osalta vuosittain 6 prosenttiyksiköllä.

Lainansaajan maksettavaksi jäävä perusomavastuu korkotukilainan korosta on 3,4 prosenttia. Jos lainoituksen kohteena on asumisoikeustalo, lainansaajan maksettavaksi jäävä perusomavastuu on kuitenkin 3,5 prosenttia korkotukilainan korosta.

Jos rakentamista tai perusparantamista varten hyväksyttyä korkotukilainaa nostetaan ennen rakennuksen tai perusparannuksen valmistumista ja lainasta perittävä vuotuinen korko ylittää perusomavastuun määrän, maksetaan ylimenevä osa kokonaan korkotukena 12 kuukauden ajan korkotukilainan ensimmäisen erän nostamisesta lukien (rakentamisaika).

Jos vuokra-asunnon rakentamista varten hyväksytystä korkotukilainasta rakentamisajan jälkeen perittävä tai vuokra-asunnon hankintalainasta perittävä vuotuinen korko ylittää perusomavastuun määrän, maksetaan ylimenevästä osasta korkotukena vuosittain seuraavan taulukon mukainen prosenttiosuus:

Jos asumisoikeustalon rakentamista varten hyväksytystä korkotukilainasta rakentamisajan jälkeen perittävä tai asumisoikeustalon hankintalainasta perittävä vuotuinen korko ylittää perusomavastuun määrän, maksetaan ylimenevästä osasta korkotukena ensimmäisenä lainavuonna 95 prosenttia. Perusomavastuun ylittävästä koron osuudesta korkotukena maksettava prosenttimäärä pienenee tämän jälkeen ensimmäisten 10 lainavuoden aikana vuosittain 4 prosenttiyksiköllä vuosittain. Tämän jälkeen se pienenee 6 prosenttiyksiköllä vuosittain.

Jos vuokra-asunnon tai asumisoikeustalon perusparantamista varten hyväksytystä korkotukilainasta rakentamisajan jälkeen perittävä vuotuinen korko ylittää perusomavastuun määrän, maksetaan ylimenevästä osasta korkotukena ensimmäisenä lainavuonna 95 prosenttia. Perusomavastuun ylittävästä koron osuudesta korkotukena maksettava prosenttimäärä pienenee tämän jälkeen vuosittain 6 prosenttiyksiköllä vuosittain.

Jos rakentamis- tai hankintalainoituksen kohteena on vuokratalo, jossa on vuokra-asuntojen korkotukilainalla rahoitetuista osaomistusasunnoista annetussa laissa tarkoitettuja osaomistusasuntoja, perusomavastuun ylittävästä koron osasta maksetaan korkotukena ensimmäisenä lainavuonna rakentamisajan jälkeen kuitenkin 90 prosenttia. Prosenttimäärä pienenee tämän jälkeen 6 prosenttiyksiköllä vuosittain.

Lainansaajan maksettavaksi jäävä perusomavastuu korkotukilainan korosta on 2,5 prosenttia.

Jos rakentamista tai perusparantamista varten hyväksyttyä korkotukilainaa nostetaan ennen rakennuksen tai perusparannuksen valmistumista ja lainasta perittävä vuotuinen korko ylittää perusomavastuun määrän, ylimenevä osa maksetaan kokonaan korkotukena 12 kuukauden ajan korkotukilainan ensimmäisen erän nostamisesta lukien (rakentamisaika).

Jos rakentamista tai hankintaa varten hyväksytystä korkotukilainasta rakentamisajan jälkeen perittävä vuotuinen korko ylittää perusomavastuun määrän, ylimenevästä osasta maksetaan korkotukena vuosittain seuraavan taulukon mukainen prosenttiosuus:

Jos perusparantamista varten hyväksytystä korkotukilainasta rakentamisajan jälkeen perittävä vuotuinen korko ylittää perusomavastuun määrän, ylimenevästä osasta maksetaan korkotukena vuosittain seuraavan taulukon mukainen prosenttiosuus:

Korkotukilainaa on lyhennettävä kunkin viisivuotiskauden aikana yhteensä seuraavasti:

Jos laina on hyväksytty perusparannuskorkotukilainaksi, sitä on lyhennettävä 1 momentissa säädetystä poiketen kunkin viisivuotiskauden aikana yhteensä seuraavasti:

Vuokra-asunnon rakentamista ja hankintaa varten hyväksyttyä korkotukilainaa on rakentamisajan jälkeen lyhennettävä vuosittain kunkin viisivuotiskauden aikana yhteensä seuraavasti:

Asumisoikeustalon rakentamista ja hankintaa varten hyväksyttyä korkotukilainaa on rakentamisajan jälkeen lyhennettävä kunkin viisivuotiskauden aikana yhteensä seuraavasti:

Vuokra-asunnon perusparantamista varten hyväksyttyä korkotukilainaa on rakentamisajan jälkeen lyhennettävä kunkin viisivuotiskauden aikana yhteensä vähintään seuraavasti:

Jos laina on hyväksytty asumisoikeustalon perusparannuskorkotukilainaksi, sitä on rakentamisajan jälkeen lyhennettävä kunkin viisivuotiskauden aikana yhteensä seuraavasti:

Jos laina on hyväksytty sellaisen vuokratalon rakentamista tai hankkimista varten, jossa on vuokra-asuntojen korkotukilainalla rahoitetuista osaomistusasunnoista annetussa laissa tarkoitettuja osaomistusasuntoja, lainaa on lyhennettävä rakentamisajan jälkeen 1 momentissa säädetystä poiketen yhteensä vähintään seuraavasti:

Lainansaaja ja lainanmyöntäjä voivat sopia, että korkotukilainaa lyhennetään enemmän kuin edellä tässä pykälässä säädetään, jos korkotukilainasta maksettava korko on hyvin alhainen tai muusta vastaavasta syystä eivätkä asumismenot silti nouse kohtuuttomasti.

Rakentamista tai hankintaa varten hyväksyttyä korkotukilainaa on rakentamisajan jälkeen lyhennettävä vuosittain kunkin viisivuotiskauden aikana yhteensä seuraavasti:

Perusparantamista varten hyväksyttyä korkotukilainaa on rakentamisajan jälkeen lyhennettävä vuosittain kunkin viisivuotiskauden aikana yhteensä seuraavasti:

Lainansaaja ja lainanmyöntäjä voivat sopia, että korkotukilainaa lyhennetään enemmän kuin edellä tässä pykälässä säädetään, jos korkotukilainasta maksettava korko on hyvin alhainen tai muusta vastaavasta syystä eivätkä asumismenot silti nouse kohtuuttomasti.

Korkotukilainan ehtojen on oltava sellaiset, että lainaa voidaan sovittuina lyhennyksen eräpäivinä lyhentää ilman luotonmyöntäjälle maksettavia kustannuksia enemmän kuin lyhennysohjelman mukainen lyhennys olisi silloin, kun vuokra-asuntojen korkotukilainalla rahoitetuista osaomistusasunnoista annetussa laissa tarkoitetulla vähemmistöosuuden omistajalla on osaomistussopimuksen mukaan oikeus lunastaa loppuosuus asunnon hallintaan oikeuttavista osakkeista tai ostaa lisäosuuksia asunnon hallintaan oikeuttavista osakkeista.

Lainansaaja ja lainanmyöntäjä voivat sopia, että korkotukilainaa lyhennetään 9 §:ssä tarkoitetulla viisivuotiskaudella mainitussa pykälässä säädetystä poikkeavasti, jos lainan alkuperäistä pääomaa on kauden päättyessä lyhennetty sen verran kuin kuluneilta viisivuotiskausilta yhteensä on edellytetty ja menettelylle on perusteltu syy.

Korkotukilainan ehtojen on oltava sellaiset, että lainaa voidaan sovittuina lyhennyksen eräpäivinä lyhentää ilman luotonmyöntäjälle maksettavia kustannuksia enemmän kuin lyhennysohjelman mukainen lyhennys olisi, jos vuokra-asuntojen korkotukilainalla rahoitetuista osaomistusasunnoista annetussa laissa tarkoitetulla vähemmistöosuuden omistajalla on osaomistussopimuksen mukaan oikeus lunastaa loppuosuus asunnon hallintaan oikeuttavista osakkeista tai ostaa lisäosuuksia asunnon hallintaan oikeuttavista osakkeista.

Korkotukilainan pääomameno, joka sisältää sekä lainansaajan maksettavaksi jäävän koron että korkotukilainan lyhennyksen, voi 9 §:n estämättä olla ensimmäisenä vuonna lainan ensimmäisen erän nostamisesta lukien 4,1 prosenttia korkotukilainaksi hyväksytyn lainan alkuperäisestä määrästä. Jos kyseessä on perusparannuskorkotukilainaksi hyväksytty laina, ensimmäisen lainavuoden pääomameno on kuitenkin 5,1 prosenttia lainan alkuperäisestä määrästä. Jos lainansaajan maksettavaksi jäävä korko on tätä suurempi, ensimmäinen pääomameno on kuitenkin lainansaajan maksettavaksi jäävän koron suuruinen.

Pääomameno nousee tämän jälkeen vuosittain määrällä, joka vastaa toteutunutta kuluttajahintaindeksin muutosta lisättynä 0,6 prosenttiyksiköllä.

Jos korkotukilaina, jonka lyhennys määräytyy 9 §:n mukaan, muutetaan lainansaajan ja lainanmyöntäjän niin sopiessa tämän pykälän mukaiseen kokonaispääomamenoon perustuvaksi, ensimmäisenä vuonna lyhennystavan muuttamisen jälkeen lainan kokonaispääomameno on sen suuruinen kuin se olisi ollut, jos lainan pääomameno olisi lainan ensimmäisen erän nostamisesta lukien määräytynyt 1 momentissa säädetyllä tavalla. Lyhennystavaltaan muutetun lainan pääomameno kehittyy tämän jälkeen 2 momentissa säädetyllä tavalla.

Jos 39 lainavuoden päättyessä lainan jäljellä olevan pääoman perusteella on todennäköistä, että laina ei tulisi 2 momentissa säädetyllä tavalla kehittyvällä pääomamenolla maksetuksi takaisin 45 vuodessa, voi pääomameno olla 40 lainavuotena ja sen jälkeen tätä suurempi asumismenojen tasaisen kehityksen turvaamiseksi.

Vuokra-asunnon korkotukilainan pääomameno, joka sisältää sekä lainansaajan maksettavaksi jäävän koron että korkotukilainan lyhennyksen, voi 9 §:n estämättä olla ensimmäisenä vuonna rakentamisajan jälkeen 3,7 prosenttia korkotukilainaksi hyväksytyn lainan alkuperäisestä määrästä.

Asumisoikeustalon korkotukilainan pääomameno, joka sisältää sekä lainansaajan maksettavaksi jäävän koron että korkotukilainan lyhennyksen, voi 9 §:n estämättä olla ensimmäisenä vuonna rakentamisajan jälkeen 4,1 prosenttia korkotukilainaksi hyväksytyn lainan alkuperäisestä määrästä.

Jos kyseessä on vuokra-asunnon perusparannuskorkotukilainaksi hyväksytty laina, ensimmäisen lainavuoden pääomameno on kuitenkin 3,9 prosenttia lainan alkuperäisestä määrästä.

Jos kyseessä on asumisoikeusasunnon perusparannuskorkotukilainaksi hyväksytty laina, ensimmäisen lainavuoden pääomameno on kuitenkin 5,1 prosenttia lainan alkuperäisestä määrästä

Jos lainoituksen kohteena on vuokratalo, jossa on vuokra-asuntojen korkotukilainalla rahoitetuista osaomistusasunnoista annetussa laissa tarkoitettuja osaomistusasuntoja, korkotukilainan ensimmäisen lainavuoden pääomameno on 4,2 prosenttia lainan alkuperäisestä määrästä.

Jos lainansaajan maksettavaksi jäävä korko on edellä säädettyä suurempi, ensimmäinen pääomameno on kuitenkin lainansaajan maksettavaksi jäävän koron suuruinen.

Vuokra-asunnon rakentamista ja hankintaa varten hyväksytyn korkotukilainan pääomameno nousee tämän jälkeen vuosittain määrällä, joka vastaa toteutunutta kuluttajahintaindeksin muutosta.

Vuokra-asunnon perusparantamista varten hyväksytyn korkotukilainan pääomameno nousee tämän jälkeen kuitenkin vuosittain määrällä, joka vastaa toteutunutta kuluttajahintaindeksin muutosta lisättynä 1,5 prosenttiyksiköllä vuodessa.

Asumisoikeustalon korkotukilainaksi hyväksytyn lainan pääomameno nousee tämän jälkeen vuosittain määrällä, joka vastaa toteutunutta kuluttajahintaindeksin muutosta lisättynä 0,6 prosenttiyksiköllä.

Jos 39 lainavuoden päättyessä lainan jäljellä olevan pääoman perusteella on todennäköistä, että laina ei tulisi 7, 8 ja 9 momenteissa säädetyllä tavalla kehittyvällä pääomamenolla maksetuksi takaisin 45 vuodessa, voi pääomameno olla 40 lainavuotena ja sen jälkeen tätä suurempi asumismenojen tasaisen kehityksen turvaamiseksi.

Sen estämättä, mitä 9 §:ssä säädetään, rakentamista tai hankintaa varten hyväksytyn korkotukilainan pääomameno, joka sisältää lainansaajan maksettavaksi jäävän koron ja korkotukilainan lyhennyksen, voi ensimmäisenä vuonna rakentamisajan jälkeen olla 3,7 prosenttia korkotukilainaksi hyväksytyn lainan alkuperäisestä määrästä. Perusparantamista varten hyväksytyn korkotukilainan pääomameno voi ensimmäisenä vuonna rakentamisajan jälkeen olla 3,9 prosenttia korkotukilainaksi hyväksytyn lainan alkuperäisestä määrästä. Tämän jälkeen korkotukilainan pääomameno nousee vuosittain määrällä, joka vastaa toteutunutta kuluttajahintaindeksin muutosta.

Lainansaaja ja lainanmyöntäjä voivat sopia, että korkotukilainaksi hyväksytyn perusparannuslainan pääomameno on 9 tai 10 §:ssä säädetyllä tavalla kehittyvää pääomamenoa suurempi, jos lainansaajan muiden lainojen pääomamenot ovat niin pienet, että asumismenot jäisivät muutoin alemmiksi kuin alueella käyttöarvoltaan samanveroisten asuntojen asumismenot ovat.

Jos asumismenot olisivat 9 tai 10 §:n mukaisesti määräytyvien pääomamenojen perusteella suuremmat kuin alueella käyttöarvoltaan samanveroisten asuntojen asumismenot ovat, lainansaaja ja lainanmyöntäjä voivat sopia, jos Valtiokonttori antaa siihen luvan, että lainan pääomameno on pienempi kuin 9 tai 10 §:n mukaisesti määräytyvä pääomameno olisi.

Korkotukilainaksi voidaan hyväksyä vain euromääräinen laina.

Korkotuki maksetaan valtion varoista lainanmyöntäjälle puolivuosittain koron maksupäivinä lainanmyöntäjän Valtiokonttorille esittämän laskelman perusteella.

Hakemus korkotuen maksamiseksi on toimitettava Valtiokonttorille hyvissä ajoin ja vähintään 14 päivää ennen eräpäivää. Ensimmäiseen korkotukivelkomukseen on liitettävä jäljennös korkotukilainaa koskevasta velkakirjasta ja korkotukilainan lainanhoitosuunnitelmasta.

Lainansaaja saa nostaa korkotukilainaa sitä mukaa kuin lainan avulla hankitun asunnon tai talon hankintahinta on luovutussopimuksen mukaan suoritettava.

Rakentamista tai perusparannusta varten korkotukilaina saadaan nostaa rakentamistyön valmiusastetta vastaavina erinä tai yhtenä eränä rakennuksen valmistuttua.

Korkotukilainaa koskevaan velkakirjaan on otettava maininta siitä, mitä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 31 ja 32 §:ssä on säädetty.

Valtion asuntorahasto ilmoittaa vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 17 §:ssä tarkoitetun rajoitusajan päättymispäivän rajoitusmerkinnän tekemistä varten viipymättä sille kiinnitysviranomaiselle, jonka virka-alueella kiinteistö sijaitsee, sekä osakeyhtiön hallitukselle. Ilmoituksen merkinnän muuttamista varten tekee Valtiokonttori.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ilmoittaa vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 17 §:ssä tarkoitetun rajoitusajan päättymispäivän rajoitusmerkinnän tekemistä varten viipymättä sille kiinnitysviranomaiselle, jonka virka-alueella kiinteistö sijaitsee, sekä osakeyhtiön hallitukselle. Ilmoituksen merkinnän muuttamista varten tekee Valtiokonttori.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ilmoittaa vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 17 §:ssä tarkoitetun rajoitusajan päättymispäivän rajoitusmerkinnän tekemistä varten viipymättä Maanmittauslaitokselle sekä lainansaajalle. Ilmoituksen merkinnän muuttamista varten tekee Valtiokonttori.

Rajoitusmerkintä on poistettava, kun on selvitetty, että rajoitukset ovat lakanneet olemasta voimassa. Rajoitusmerkinnän poistamista voi vaatia myös kiinteistön omistaja tai kiinteistön vuokraoikeuden haltija taikka osakemerkinnän ja osakeluettelomerkinnän osalta asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden omistaja.

Lainanmyöntäjän on vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 36 §:ssä tarkoitetuissa lainan takaisinmaksutilanteissa viipymättä ilmoitettava Valtiokonttorille korkotuen maksamisen lakkaamisesta. Lainanmyöntäjän tulee viipymättä ilmoittaa Valtiokonttorille myös, jos lainoituksen kohteen luovutuksensaaja ottaa lainan vastatakseen.

Jos korkotukilainan lyhennystapa muutetaan, lainanmyöntäjän on viipymättä ilmoitettava siitä Valtiokonttorille.

Jos korkotukilainan kohde sijaitsee vuokramaalla, maanvuokraoikeus on voitava maanomistajaa kuulematta siirtää kolmannelle henkilölle. Korkotukilaina voidaan myöntää vain, jos vuokrasopimuksessa on kielletty sopimuksen irtisanominen laina-aikana ja jäljellä oleva vuokra-aika on vähintään 45 vuotta. Valtion asuntorahasto voi erityisestä syystä hyväksyä lyhyemmänkin vuokra-ajan.

Jos korkotukilainan kohde sijaitsee vuokramaalla, maanvuokraoikeus on voitava maanomistajaa kuulematta siirtää kolmannelle henkilölle. Korkotukilaina voidaan myöntää vain, jos vuokrasopimuksessa on kielletty sopimuksen irtisanominen lainaaikana ja jäljellä oleva vuokra-aika on vähintään 45 vuotta. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus voi erityisestä syystä hyväksyä lyhyemmänkin vuokra-ajan.

Vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetussa laissa säädettyjä yleisiä edellytyksiä harkittaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että asumiskustannukset lainoitettavassa kohteessa pysyvät kohtuullisina ja että kohteen toteuttajat ovat vakavaraisia sekä suorittavat täysimääräisesti ennakonpidätykset ja muut työnantajalle kuuluvat velvoitteet.

Korkotukilainan saajan on annettava Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen tai Valtiokonttorin pyynnöstä vakuutus tai selvitys siitä, että rakennustöiden osalta maksetuista palkoista on suoritettu oikeamääräisesti ennakonpidätykset ja että myös työnantajalle kuuluvat muut velvoitteet on suoritettu. Jos rakennustyö teetetään urakkasopimuksen perusteella, lainansaajan on vaadittava vakuutus tai selvitys pääurakoitsijalta ja tarvittaessa muilta urakoitsijoilta. Jos hyväksyttävää vakuutusta tai selvitystä ei toimiteta, voidaan korkotuen maksaminen keskeyttää.

Korkotukilainan kohde on pidettävä riittävästi vakuutettuna. Vakuutusta ei kuitenkaan edellytetä, jos kohteen omistaa kunta tai kuntayhtymä.

Valvottaessa vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 39 §:n mukaisesti korkotukilainan käyttöä Valtion asuntorahaston ja kunnan viranomaisen on tarkastettava myös hyvän rakennuttamis- ja urakointitavan noudattamista.

Valvottaessa vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 39 §:n mukaisesti korkotukilainan käyttöä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen ja kunnan viranomaisen on tarkastettava myös hyvän rakennuttamis- ja urakointitavan noudattamista.

Pääomamenojen määrän tarkistuksen perusteena käytetään sitä Tilastokeskuksen vahvistamaa kuluttajahintaindeksin muutosta päättyneeltä 12 kuukauden ajanjaksolta, joka on vahvistettu kuusi kuukautta ennen tarkistamisajankohtaa. Jos pääomamenojen tarkistus määräytyisi indeksin muutoksen perusteella negatiiviseksi, ei määrää tarkisteta.

Vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 13 §:n 1 momentin 4–kohdan perusteella vuokralaisilta asuinhuoneiston vuokrassa perittävä korko on enintään kahdeksan prosenttia omistajan sijoittamista omista varoista.

Vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 13 §:n 1 momentin 5 kohdan perusteella vuokralaisilta asuinhuoneiston vuokrissa perittävä korko on enintään neljä prosenttia korkotukivuokra-asunnon tai sen hallintaan oikeuttavan osakkeen taikka korkotukivuokratalon tai korkotukivuokrataloyhtiön osakkeen omistajan sijoittamasta omarahoitusosuudesta.

Vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 13 §:n 1 momentin 5 kohdan perusteella vuokralaisilta asuinhuoneiston vuokrissa perittävä korko on enintään kuusi prosenttia korkotukilainansaajan omarahoitusosuudesta.

Vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 38 §:ssä tarkoitetuissa tilanteissa perittävän takausmaksun suuruus on yksi prosentti vuodessa lainan jäljellä olevasta pääomasta.

Vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 13 §:n 1 momentin 3 kohdan ja asumisoikeusasunnoista annetun lain (650/1990) 16 a §:n 1 momentin 3 kohdan perusteella vuokratalojen ja vuokra-asuntojen vuokrissa sekä asumisoikeustalojen käyttövastikkeissa saa periä tuleviin perusparannus-, ylläpito- ja hoitokustannuksiin varautumista varten enintään euron asuinneliötä kohti kuukaudessa, jos talon tai asunnon rahoittamiseksi myönnetyn lainan hyväksymisestä korkotukilainaksi on kulunut enintään 20 vuotta. Muussa tapauksessa enimmäismäärä on kaksi euroa asuinneliötä kohti kuukaudessa.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.